SUHDANNEKATSAUS. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto / 2

Transkriptio

1 SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto 7.5.5/ Tuotannon kasvu hidastunut mutta palaamassa riskeistä huolimatta kolmen prosentin uralle; kuluttajat luottavaisia, investoinnit lisääntyvät. Työllisyys vahvistunut ja vakiintumassa nousevalle uralle; tavoitteeseen matkaa. Kokonaistuotanto ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % Valtiontalous vielä lähes tasapainossa; menot kurissa ja velka vähenee, mutta alijäämäisyys edessä myöhemmin vuoden aikana. Vuonna kasvu hidastuu maailmantalouden mukana; kotimainen kysyntä tukee tuotantoa ja työllisyyttä. Valtiontalouden alijäämä kasvaa verotuksen kevetessä. Kuntien rahoitusasema kireä. - - Lähde:TK Tuotanto Työllisyys Kansainvälisen kysynnän kasvu on vahvan v. jälkeen alkanut hidastua. Yhdysvalloissa rahapolitiikka kiristyy. Lisäksi korkea öljyn hinta ja kasvava velkaantuminen ovat leikanneet kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Kiinassa investointien kasvua pyritään hillitsemään ylikuumenemisen torjumiseksi. Euroopassa, jossa kasvu on paljolti rakentunut viennin varaan, tuotannon kasvu alkoi hidastua jo viime vuoden jälkipuoliskolla. Vaisuna pysytelleiden yksityisen kulutuksen ja investointien odotetaan vuoden loppua kohden osoittavan merkkejä paremmasta. Valuuttakurssit, öljyn hinta ja vajeet varjostavat edelleen kansainvälisiä kasvunäkymiä. Suomen talouskasvu jäi vuoden alkukuukausina ennustettuun nähden vaatimattomaksi, koska teollisuustuotannon viime vuoden lopun nopea kasvu hidastui. Kotitalouksien ostovoiman lisäys jää vaatimattomaksi, sillä lisääntyvän työllisyyden vastapainona inflaatio nopeutuu ja osinkotulot vähenevät, myöskään verotus ei kevene. Säästämisasteen lasku ja vahvana jatkuva luottojen kysyntä eivät riitä kompensoimaan hidastuvan ostovoiman kehitystä ja ylläpitämään kulutuksen viimevuotista kasvuvauhtia. Teollisuuden investoinnit yhdessä vakaana jatkuvan rakentamisen kanssa tukevat kotimaista kysyntää. BKT:n kasvuarviota on alkuvuoden kehityksen johdosta alennettu kolme kymmenystä prosenttiin, mutta työmarkkinahäiriöt lisäävät riskiä heikommasta kehityksestä. Työpaikkoja syntyy tänä vuonna nettomääräisesti noin 5. Julkisen talouden ylijäämä pienenee tänä vuonna pari kymmenystä,7 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion verotuksessa toteutettujen kevennysten vastapainoksi sosiaaliturvamaksut nousevat lähes vastaavasti ja kansantalouden veroaste pysyy lähes prosentissa. Julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon säilyy runsaana 5 prosenttina. Valtion menot pysyvät kehyksissä, mutta verotulojen kasvun hidastumisen ja osinkotulojen vähenemisen takia valtiontalous alijäämäistyy. Verokevennysten ajoitusten vuoksi välillistenkin verojen kasvu jää hitaaksi. Kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä ja alijäämäisenä, vaikka kuntien verotulojen kasvu nopeutuneekin. Vuonna kokonaistuotannon kasvu hidastuu ½ prosenttiin. Viennin kasvu hidastuu hieman; eräillä metalliteollisuuden, samoin kuin IT-aloilla näkymät ovat kuitenkin verrattain hyvät. Kotitalouksien ostovoiman kasvu nopeutuu jälleen, sillä työllisyyden ohella etenkin verotuksen keveneminen lisää tuloja. Asuntorakentaminen pysyy vilkkaana, erityisesti korjausrakentaminen lisääntyy, samoin maa- ja vesirakentaminen. Valtion menot kasvavat kehysten puitteissa maltillisesti, mutta verotuksen kevetessä alijäämäisyys hieman kasvaa. Kun kuntien alijäämäisyys pienentynee hieman ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy ½ prosentin tasolla, koko julkisen talouden ylijäämä alenee hieman, ½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

2 Kansainvälinen talous Korkea öljyn hinta, euron vahvistuminen ja vaisu kotimainen kysyntä ovat heikentäneet euroalueen yritysten näkymiä. Heikkeneminen on suurinta teollisuudessa ja palveluissa. Lokakuun huipusta yritysten tilaa kuvaava indeksi on heikentynyt 5 pistettä. en teollisuustuotannon kasvu on myös ollut hidasta, ensimmäisellä neljänneksellä ½ %. Yritysten kannattavuus on kohentunut, mutta epävarmat näkymät hillitsevät edelleen investointihalukkuutta. Merkit inflaation nopeutumisesta ja kasvun hidastumisen jatkumisesta ovat Yhdysvalloissa lisääntyneet. Aasiassa näkymät ovat vakaat. en yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:EU komissio en yritysilmasto Teollisuustuotanto Suomen talouskehitys Ensimmäisellä neljänneksellä sekä vienti että tuonti lisääntyivät kohtuullisesti vuotta aiemmasta. Maailmankaupan kasvun nopein vaihe on sivuutettu, mutta kohtuullisen kilpailukyvyn ansiosta vienti lisääntyy tänä vuonna lähes %. Metsäteollisuuden näkymät ovat heikentyneet, mutta metalliteollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet; koneiden ja elektroniikkatuotteiden vienti voimistuu. Tuonnin kasvu hidastuu noin prosenttiin. Investointitavaroita tuodaan runsaahkosti, mutta kulutustavaroiden tuonti hidastuu. Tuontihintojen korkea taso kaventaa vaihtotaseen ylijäämän BKT-osuuden ½ prosenttiin. Vaihtosuhteen heikkenevä trendi jatkuu. Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde:SP Kauppatase Vaihtotase 5 Teollisuustuotannon vahva vuosikasvu viime vuoden lopulla vaimeni vuoden alussa kausitasoitettuna vajaaseen ½ prosenttiin. Tänä vuonna kasvu yltänee lähes prosenttiin. Teollisuuden luottamus on laskussa, mutta suhdannenäkymät ovat vielä positiiviset. Palveluyritysten suhdannetilanne on yhä normaali, mutta tuotannon kasvua alkavat hidastaa liikenteen ja kaupan myynnin vaimeneminen. Rakentamisen näkymät ovat kohentuneet. Kotitalouksien luottamus on pysytellyt vahvana. Odotukset työttömyysriskistä ovat lieventyneet ja oman talouden myönteisestä kehityksestä säilyneet vahvoina. Kulutus onkin jatkanut kasvuaan ja alkuvuonna etenkin kodinkoneita ja matkapuhelimia hankittiin runsaasti. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - - Lähde:EK, TK Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus Toukokuu 5 VM kansantalousosasto

3 Työllisyyden paranemisesta huolimatta työttömyys on laskenut vain hitaasti, sillä myös työvoiman tarjonta on lisääntynyt. Työllisyys on kohentunut etenkin osa-aikaisin työsuhtein kaupassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensimmäisellä neljänneksellä työllisiä oli ½ prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste painunee alle ½ prosentin. Ansioiden ½ prosentin nousuvauhti jatkuu, mutta inflaatio on noussut runsaaseen prosenttiin. Teollisuuden tuottajahinnat ovat laskuvuosien jälkeen hieman vahvistuneet. Valtion budjetin toteumalaskelma osoitti viime vuonna, miljardin euron ylijäämää. Budjettitalouden tulot olivat tammi-huhtikuussa liukuvana summana yhä korkealla tasolla. Vuositasolla ne kuitenkin pienenevät viime vuodesta osakemyyntitulojen vähetessä ja verotulojen kasvun jäädessä niukaksi. Tänä vuonna osakkeiden myyntitulot pienenevät noin,5 mrd. euroon viime vuoden, mrd. eurosta. Valtion menojen kuukauden kertymää nosti kertaluonteisesti vuoden lopulta alkaen korkomenojen kirjausperusteen muuttaminen. Budjettitalouden menot (pl. kuoletukset) kasvavat tänä vuonna muutaman prosentin. Budjettitalous on lisäbudjetti mukaan lukien,5 mrd. euroa alijäämäinen. Katteeksi tuloutetaan,7 mrd. euroa kumuloitunutta tilinpäätösylijäämää tarkoituksena lyhentää velkaa, mrd. eurolla. Velka alentunee tänä vuonna alle prosenttiin BKT: sta. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja velka lisääntyy. Verotulot kasvavat edellisvuotta nopeammin, mutta riskinä on hoitotakuusta aiheutuva menojen kasvun nopeutuminen. Työttömyysaste sekä hintojen ja palkkojen muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:TK Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori Tulot( ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) 5 Rahalaitosten asuntolainakanta oli maaliskuussa yhä 5 prosentin kasvussa. Asuntojen reaalihintojen nousu on hidastumassa. Korkojen aleneminen ja laina-aikojen piteneminen ovat hidastaneet asunnon hankinnasta aiheutuvaa velanhoitorasitusten nousua. Korkojen ja kuoletusten osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista nousee kuitenkin tänä vuonna jo prosenttiin. Nykyisiin suuriin asuntolainoihin sisältyy riski erityisesti silloin, jos kotitalouden tulot syystä tai toisesta alenevat. Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh. 79 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 9 Suhdannekatsaus Toukokuu 5 VM kansantalousosasto - - Lähde:TK, SP Lyhyet korot Asuntojen hinnat 5 - -

4 Keskeiset ennusteluvut * * * 5** ** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 5,,,7,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7,9,7,,,9 Kokonaistarjonta,,5,9,, Tavaroiden ja palvelujen vienti 5 5,,,5,,5 Kulutus,,,9,, yksityinen 77,,,,, julkinen,,,,,5 Investoinnit -, -,5,,, yksityiset -, -, 5,7 5,,9 julkiset,, -,, -,9 Varastojen muutos ) (ml. tilastollinen ero) -,,,,, Kokonaiskysyntä,,5,9,, kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero),7,,,7, ) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD et: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto * * 5** ** Palvelut, määrän muutos, %,,,5,, Tehdasteollisuus, määrän muutos, %,,5 5,,, Työn tuottavuus, muutos, %,5,,,7, Työllisyysaste, % 7,7 7, 7, 7,, Työttömyysaste, % 9, 9,,,, Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,9,,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,5,,,5,5 Vaihtotase, mrd. euroa,,, 5, 5, Vaihtotase, % BKT:sta 7,,,,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), % 5,,,,7,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 5, 5,9 5,7 5, 5,5 Veroaste, % BKT:sta 5,,,,,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,9,7,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,, -, -, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta,5 5, 5,,,7 Valtionvelka, % BKT:sta,,, 9,7 9, Suhdannekatsaus Toukokuu 5 VM kansantalousosasto

5 7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia 7 Kysyntä ja tarjonta 5= * * USA 5** 9 * * 5** Vienti Tuonti BKT Kotimainen kysyntä Työttömyysaste prosenttia Inflaatio prosenttia 9 * * 5** 9 * * 5** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * * 5** - 9 * * 5** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus Toukokuu 5 VM kansantalousosasto 5