Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Transkriptio

1 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa jo hienoisesti kohentua vuoden 215 aikana, tuotannon määrä jää,1 % edellisvuotista pienemmäksi. Neljä vuotta kestäneen yhtäjaksoisen tuotannon supistumisen jälkeen talous kasvaa jälleen vuonna 216, mutta vain 1, prosentin vauhtia. Suomen talouden näin pitkään jatkunut supistuminen ja sen jälkeinen hidas kasvu ovat sekä historiallisesti että kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisia. Suomen Pankki on laskenut myös arviotaan pitkän aikavälin kasvuvauhdista 1 prosenttiin. Yritysten tuotannolliset investoinnit ovat ennustejaksolla vähäisiä, ja ne nojaavat pääosin yksittäisiin vielä suunnitteilla oleviin teollisuuden hankkeisiin. Varovaisesta kasvusta huolimatta tuotannolliset investoinnit jäävät edelleen pienemmiksi kuin vuonna 211. Heikot kysyntä - näkymät vähentävät myös asuntoinvestointeja, ja asuntojen uudistuotanto jää vaisuksi. Rakennustoimintaa pitävät yllä korjausrakentaminen sekä vuokra-asuntojen tuotanto. Ulkomaankaupan kasvu käynnistyy vaimeana vuonna 215. Ulkomaankauppa ei nettomääräisesti tue kasvua ennustejaksolla, koska tuonti kasvaa jokseenkin samaa vauhtia viennin kanssa. Viennin kasvu jää ennustejaksolla selvästi hitaammaksi kuin vientimarkkinoiden kasvu. Kotitalouksien ostovoima ei vahvistu ennustejaksolla. Palkkatulojen kasvua hidastavat työllisten määrän supistuminen sekä hidas ansiotason nousu. Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia pienentää myös viime vuosina alhaiseksi painunut säästämisaste. Yksityinen kulutus kasvaa lievästi vasta vuonna 216. Säästämisasteen lasku näkyy vaihtotaseen alijäämänä. Vain yrityssektori on rahoitusylijäämäinen investointien heikkouden vuoksi, eikä vaihtotaseen alijäämä korjaannu ennustejaksolla.

2 Talouden näkymät Euro & talous Tiivistelmä Heikko talouskehitys näkyy edelleen vain rajallisesti työmarkkinoilla verrattuna aiempiin matalasuhdanteisiin. Työllisten määrä vähenee hitaasti vielä vuosina 214 ja 215, ja työttömyysaste pysyttelee noin 8,5 prosentissa. Työmarkkinoiden ulkopuolelle virtaa kuitenkin jatkuvasti henkilöitä, jotka ovat luopuneet työnhausta huonon työmarkkinatilanteen vuoksi. Siksi on olemassa riski, ettei kasvun käynnistyminen johda työllisyystilanteen merkittävään parantumiseen. Työvoimakustannusten hidas kasvu ja yksityisen kulutuksen heikkous vaimentavat hintapaineita Suomessa ennustejaksolla. Inflaatio hidastuu 1, prosenttiin vuonna 215 energian ja raaka-aineiden hintojen laskun myötä. Talouskasvun vauhdittuessa inflaatio kiihtyy 1,4 prosenttiin vuonna 216. SUOMEN JULKISEN TALOUDEN TILA ON HEIKKO Julkisyhteisöjen alijäämä syvenee 2,6 prosenttiin vuonna 214. Kiristyvä finanssipolitiikka kohentaa valtiontalouden tilaa vuonna 215, mutta vähemmän kuin vielä kesäkuussa 214 arvioitiin. Kasvun tukemiseksi suunnitellut julkiset investoinnit lisäävät menoja, ja etuuksiin kohdistuneita säästötoimia lieventävät verovähennykset pienentävät tuloja. Osa valtiontalouden säästötoimista kohdistuu kuntien valtionapuihin, eivätkä kuntatalouden toimet riitä kuromaan alijäämää umpeen ennustevuosina. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu vuosina eläke- ja työllisyysmenojen kasvun vuoksi. Sosiaaliturvamaksujen ja verojen korotukset merkitsevät kokonaisveroasteen nousua 44,5 prosenttiin. Pitkään jatkunutta julkisen talouden alijäämää on tilkitty velkaantumalla. Julkisen velan kasvu jatkuu ennustevuosina siten, että vuonna 216 velka lähenee jo 64:ää prosenttia BKT:stä. Suhdannetilanteen huomioon ottava julkisen talouden rakenteellinen alijäämä heikkenee ennustejaksolla ja samalla etääntyy keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Ilman uusia mittavia sopeutustoimia velan ja rakenteellisen alijäämän kasvu uhkaa rikkoa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitut rajat. Talouskasvun hidastuminen, väestön ikääntyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu heikentävät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Eläkeuudistus pienentää kestävyysvajetta, mutta Suomen Pankin arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje jää 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. TALOUSPOLITIIKKA VAIKEIDEN KYSYMYSTEN EDESSÄ Julkisen talouden tilan ja talouden pitkän aikavälin kasvunäkymien heikkeneminen merkitsee kasvavaa ylivelkaantumisen riskiä. Tässä tilanteessa kotimaisen kysynnän suhdanneluonteinen vahvistaminen finanssipolitiikan toimin huonontaisi talouden tasapainoa. Toimet kanavoituisivat todennäköisesti hintatason nousuun ja siten heikentäisivät kilpailukykyä. Talouspolitiikassa voidaan edetä nopeammin ja pidemmälle rakenneuudistuksissa, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja talouden dynamiikkaa. Ilman toimenpiteitä vaimea talouskehitys voi johtaa itseään vahvistavaan negatiiviseen kierteeseen ja rahoitusmarkkinoiden luottamuksen heikkenemiseen. Ennusteeseen liittyvää epävarmuutta lisää - vät merkittävät geopoliittiset jännitteet. Etenkin Venäjän talouskehityksen heikentyminen edelleen heijastuisi merkittävästi Suomen talouteen. Euroopassa rakenneuudistukset eivät ole edenneet vielä toivotulla tavalla, mutta Euroopan komission investointi ohjelma voi toteutuessaan tukea eurooppalaisten talouksien elpymistä ja siten Suomen vientikysyntää. Myös euron valuuttakurssin heikentyminen ja öljyn hinnan lasku voivat johtaa ennustettua parempaan kehitykseen.

3 Tiivistelmä Talouden näkymät Euro & talous Kokonaistuotannon määrä Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko) Viitevuoden 21 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % Kokonaistuotanto supistuu vuonna 214. Vaikka kasvu viriää vuoden 215 aikana, tuotanto jää tämänvuotiselle tasolle. Tuotannon määrä kasvaa investointien vetämänä 1 prosentin vuonna 216, mikä on lähellä arvioitua pitkän aikavälin kasvuvauhtia Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot* Yksityisen kulutuksen määrä* Heikko tulokehitys ja huoli tulevasta vaimentavat kulutuskysyntää vuosina 214 ja 215. Velkaantuminen ja säästämisasteen lasku heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia kulutustason ylläpitoon. Yksityinen kulutus lisääntyy reaalitulojen kasvaessa vasta vuonna Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta.

4 Talouden näkymät Euro & talous Tiivistelmä Investoinnit supistuvat edelleen vuonna 214 näkymien epävarmuuden ja tuotantokapasiteetin vaajakäytön vuoksi. Investointien kasvu käynnistyy vähitellen vuosina 215 ja 216. Asuntoinvestointien määrä vähenee vielä vuonna Investointien määrä Yksityiset investoinnit Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset Asuinrakennukset Indeksi, 2 = Vienti alkaa hienoisesti kasvaa vuonna 215, ja kasvu voimistuu vientimarkkinoiden vahvistuessa vuonna 216. Viennin kasvu ei edelleenkään yllä markkinoiden kasvuvauhtiin ennustevuosina. Lisäksi tuonti lisääntyy yhtä aikaa viennin kanssa, minkä vuoksi nettoviennin vaikutus kokonaistuotannon kasvuun jää kutakuinkin nollaan Viennin ja tuonnin määrä Vienti Tuonti Viitevuoden 21 hinnoin, mrd.euroa

5 Tiivistelmä Talouden näkymät Euro & talous Työttömyys ja työllisyys, trendi Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 1 henkeä % Työllisten määrä vähenee edelleen vuosina , mutta työttömyysaste pysyttelee 8,5 prosentissa. Virta työmarkkinoiden ulkopuolelle jatkuu samalla kun työikäisen väestön määrä supistuu suurten ikäluokkien eläköityessä. Työllisyys kohenee vasta vuonna 216, mutta työttömyys jää vielä yli 8 prosentin Yksikkötyökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Sopimuspalkkojen nousu on ennustevuosina verkkaista, ja ansiotaso kohoaa runsaan 1 prosentin vuosittain. Tuottavuuden kasvu on hyvin hidasta, ja yksikkötyökustannusten kasvu jatkuu 1½ prosentin tuntumassa vuosina

6 Talouden näkymät Euro & talous Tiivistelmä Inflaatio hidastuu vielä vuonna 215. Työvoimakustannusten kasvun hidastuminen ja raaka-aineiden hintojen lasku keventävät kuluttajahintojen nousupainetta. Myös yksityisen kulutuksen vaimea kehitys rajoittaa hintojen nousua. Kuluttajahintojen kallistumista tukevat jatkuva vuokrien nousu sekä välillisten verojen korotukset vuonna YKHI-inflaatiohajotelma Energia Elintarvikkeet Palvelut ja teollisuustuotteet pl. energia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä Julkisen talouden tasapaino ei korjaannu ennustejaksolla. Finanssipolitiikan kiristäminen kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa vuonna 215, mutta ilman uusia toimia alijäämä jää suureksi vuonna 216. Julkinen velka kasvaa ennustevuosina yli 22 mrd. euroa ja ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn 6 prosentin rajan Julkisyhteisöjen velka % Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Kokonaisveroaste (oikea asteikko) Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. %

7 Taulukko 1. Ennusteen keskeiset tulemat Kysyntä ja tarjonta e 215 e 216 e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 21,3 1,5 1,2,2,1 1, Tuonti 78,8 1,3 2,5,4 1,9 3,1 Vienti 76,9 1,2 1,7,1 1,4 3,1 Yksityinen kulutus 111,,1,7,4,1,6 Julkinen kulutus 5,2,7 1,5,1,2,7 Yksityiset investoinnit 34,3 3,3 6,8 4, 1,2 3,2 Julkiset investoinnit 8,4 1,6 4,4 1,8,1,4 Talouden keskeiset tasapainoluvut e 215 e 216 e Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 3,2 2,2 1,3 1, 1,4 Kuluttajahintaindeksi 2,8 1,5,9 1,1 1,2 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4,8 1,2 Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti 2,8 2, 1,9 1,5 1,6 Tuottavuus työllistä kohti 1,9,1,3,1,7 Yksikkötyökustannukset 4,7 2,2 1,6 1,4,9 Työlliset,4 1,1,5,2,3 Työllisyysaste, vuotiaat, % 69, 68,5 68,4 68,6 69, Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,5 8,5 8,2 Tavaroiden ja palveluiden viennin hinta 1,2,8,5 1, 1,1 Vaihtosuhde (tavarat ja palvelut) 1,3,3,6,1,1 % BKT:stä, kansantalouden tilinpidon käsittein Kansantalouden veroaste 42,9 44, 44,1 44,5 44,5 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 2,1 2,4 2,6 2,2 2,2 Julkisyhteisöjen velka (EDP) 53, 56, 59,3 61,7 63,8 Tavaroiden ja palveluiden tase 1,4 1, 1, 1,2 1,2 Vaihtotase 1,9 1,4 1,5 1,7 1,7 e = ennuste.

8