Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?"

Transkriptio

1 P3.2. Oman aikamme ideologiat (Vesa Vares) luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? ( Schwarzmantel) 4. Voidaanko kirjan mukaan feminismiä pitää ideologiana? ( Schwarzmantel) (VARES) Utopistisosialistit Kirjassa vertaillaan liberaaleja ja konservatiiveja mm. talouskäsitysten, ulko- ja sisäpolitiikan kannalta. Mitä eroja nähdään olevan Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet? (VARES) Miten eliitit on nähty maailman ohjaajina? Anarkistit ja pasifistit Miten kirjan mukaan uudet ideologiat luovat identiteettiä? Mitä on neokonservatismis ja miten se eroaa vanhoista kosenrvatismista? (VARES) Miten Mussolini ja Hitler nousivat valtaan? Vertaile 1800-luvun ja 1900-luvun alun sosialismia ja anarkismia. Schwartzmantel: Mitä kirjassa tarkoitetaan globalismilla? Mitä seurauksia sillä nähdään olleen ideologioille? Onko feminismi kirjan mukaan ideologia? Miten näkökohdat perustellaan? (VARES) Mitä tarkoittaa yhteiskuntasopimus? Esittele myös väh. 3 kyseistä teemaa käsitellyttä teoreetikkoa. Kirja esittelee 3 kriteeriä kohdassa the meaning of socialism. Mitkä ne ovat ja mikä on niiden sisältö? Mikä on ekologismi ja onko se kirjan mukaan ideologia? Kirjan näkemyksen oikeiston ja oikeistolaisuuden muuttumisesta

2 (VARES) Ketkä liberaalit alkoivat viedä luvuilla liberalismia sosiaalisempaan suuntaan ja millä perusteella? Lenin ideologina ja poliitikkona Alexis de Tocqueville Vanha ja uusi anarkismi (VARES) Maltillisen, konservatiivin ja taantumuksellisen erot Baradat n mukaan Missä mielessä fasismi ja natsismi nojasivat irrationaalisuuteen? Schwarzmantel Demokratian ja nationalismin suhde Miksi neoliberalismi on Schwarzmantelin mielestä erilaista kuin vanha liberalismi? (VARES) Nationalismi, patriotismi ja niiden suhde Kiinalainen kommunismi ennen valtaannousua Liberalismi ennen uusliberalismia Miksi uskonnon merkityksen oletettiin poistuvan poistuvan politiikasta? Miksi näin ei käynyt? (VARES) Teoriat valtion synnystä. Miten demokratia on menestynyt kehittyvässä maailmassa? Miksi? Miten konservatismi/konservatiivit ovat pyrkineet sopeutumaan mailman muutokseen viime vuosikymmeninä? Millaisena aatteena/ideologiana/liikkeenä kirja näkee kosmopoliittisuuden? (VARES) 1. Millainen kirjan mukaan oli se poliittinen perusasetelma ja ajattelu, jonka liberaalinen hegemonia lopetti? 2. Onko kirjan mukaan vihreys uusi ideologia tai ismi? Millä perusteilla?

3 1. Brittiläinen vaali-, hallinto- ja puoluejärjestelmä. 2. Vertaile Maon ja Castron marxismia (VARES) 1. Nationalismi, miksi se on ollut kirjan mukaan niin voimakas poliittinen ideologia? 2. Anarkismi Venäjällä? 1. Miten neoliberalismi eroaa sitä edeltäneestä liberalismista? 2. Mitä on identiteettipolitiikka ja mitä se tavoittelee? (VARES) 1. Valtion syntyä koskevat teoriat. 2. Yhdysvaltojen äärioikeisto. 1. Uskonnon merkitys uudessa poliittisessa kulttuurissa. 2. Millaiseen ilmiöön ja ajattelutapaan liittyy World Social Forum? (VARES) 1. Edmund Burken poliittinen filosofia. 2. Vertaile castrolaista ja maolaista kommunismia. 1. Millaisina liikkeinä äärioikeistolaiset ja uusnatsistiset liikkeet kirjassa nähdään? 2. Kuinka ideologisina tai pysyvinä liikkeinä kirjassa nähdään globalisaation ja neoliberalismin vastaiset, osittain anarkistiset liikkeet? (VARES) 1. Mistä yhteiskuntasopimusta käsitelleet teoreetikot ovat yksimielisiä ja miten he eroavat toisistaan? 2. Kiinalaisen kommunistisen puolueen ja sen politiikan historialliset vaiheet. 1. Uuden ja vanhan liberalismin suhtautuminen valtioon. 2. Feminismi ideologiana (VARES)

4 1. Vertaile Adam Smithiä, Herbert Spenceriä ja New Deal-ohjelmaa. 2. Saksalainen nationalistinen ideologia ennen 1900-lukua 1. Katsotaanko kirjassa kansalaisuusajattelu ja monikulttuurisuus ideologioiksi? 2. Millainen on kirjan mukaan se perinteinen vasemmisto, joka on joutunut ideologisiin vaikeuksiin ja mistä nämä vaikeudet johtuvat? (VARES) 1. Thomas Jeffersonin poliittinen filosofia 2. Marxin talousteoria Schwarzmantel 1. vanhan konservatismin pääpiirteet 2. Mitä tarkoitetaan tasavaltalaisella kansalaisuudella ja mikä on sen politiikka- ja yhteiskuntanäkemys? (VARES) 1. Utilitarismin pääpiirteet 2. Miten kirjassa arvioidaan Neuvostoliiton politiikkaa ja saavutuksia? Schwarzmantel 1. Mitä on neokonservatismi ja miten sitä on arvioitu? 2. Mitä on identiteettipolitiikka ja miten se eroaa ideologioista? (VARES) 1. Millaisia teorioita on esitetty valtion alkuperästä? 2. Marxin näkemys vallankumouksesta? 1. Mitä mieltä kirjassa ollaan poliittisten ideologioiden merkityksestä ja missä nähdään niiden muutoksen ajallinen murroskohta? 2. Millaisena poliittisena liikkeenä ja ideologiana vihreä liike kirjassa nähdään? (VARES) 1. Vertaile Yhdysvaltain ja Englannin poliittisia ja vaalijärjestelmiä. 2. Vertaile Leninin, Maon ja Castron näkemyksiä ja käytäntöjä puolueesta ja poliittisista liikkeistä yleensä. Schwartzmantel: 1. Millainen oli vanhan/traditionaalisen konservatismin intellektuaalinen pohja ja mikä on konservatismin tilanne nyt? 2. Mitä identiteetit merkitsevät uusissa oloissa ja uusissa ideologioissa ja miten ne ovat muuttaneet ajattelu- ja käyttäytymistapoja?

5 (VARES) 1. Miten kirjassa sijoitetaan Edmund Burke ideologiselle kartalle? 2. Äärioikeisto Yhdysvalloissa Hyvärinen-Palonen: 1. Mitä sanojen valtiollinen ja valtiopäivät sisältö merkitsevät suomalaisessa poliittisessa ajattelussa ja mitä ne siitä kertovat? 2. Miten sana vallankumous miellettiin suurlakkoajan Suomessa? (VARES) 1. Locken näkemykset yksilön oikeuksista ja omistusoikeudesta. 2. Utopistisosialistit. 1. Millaisessa kriisissä ja miksi sosialismi ja konservatismi Schwarzmantelin mukaan ovat? 2. Uskonnon merkitys politiikassa (VARES) Vertaa kiinalaista ja kuubalaista sosialismia Marxismi-Leninismiin Mitä Schwarzmantel tarkoittaa liberalismin hegemonialla? Millaisia haasteita uudet ideologiat muodostavat vanhoille? (LINTUNEN) Baradat'n näkemys ekologismista Hyvärinen & Palonen: Miten Pauli Kettunen esittelee artikkelissaan suomalaista yhteiskuntaa pohjoismaisena yhteiskuntana? (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten termi "kansa" on saanut määrityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa? Anna kaksi syvemmin käsiteltyä esimerkkiä. 2. Omassa valtio-luvussaan Tuija Pulkkinen toteaa, että Suomen poliittisessa sanastossa "valtiollinen" on termin "valtio" kaikkein mielenkiintoisin muoto. Miksi? 1. James Madison ja Thomas Jefferson -millaisia demokraatteja? 2. Mussolinin totalitarismi ja teoria valtiosta (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten termi "kansa" on saanut määrityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa. 2. Miten käytät tätä kirjaa hakuteoksena? Minkä tyyppisiä vastauksia voit siitä saada? 3. John Locken näkemys yksityisomaisuudesta ja yhteiskuntasopimuksesta 4.

6 Mitkä "ala-ismit" Baradat erottaa fasistisessa ja natsistisessa ideologiassa? Mikä oli korporatiivisen valtion tehtävä? (SIIKA) Hyvärinen: 1. Pauli Kettusen nostamat argumentit kysymyksestä suomalainen 'yhteiskunta' pohjoismaisena 'yhteiskuntana'. 2. Kari Palosen (Politiikka) määritykset käsitteille polity ja policy 1. Vertaa radikaalin ja taantumuksellisen arvoja ja asenteita muutokseen 2. Maon ajattelu - mitkä olivat sen poikkeamat marxilaisuudesta ja miksi? (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten termi kansa on saanut määrityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa? Anna kaksi syvemmin käsiteltyä esimerkkiä. 2. Omassa valtio-luvussaan Tuija Pulkkinen toteaa, että Suomen poliittisessa sanastossa valtiollinen on termin valtio kaikkein mielenkiintoisin muoto. Miksi? 1. James Madison ja Thomas Jefferson millaisia demokraatteja? 2. Mussolinin totalitarsimi ja teoria valtiosta (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten ja milloin talous ja sosiaalipolitiikka ovat määrittäneet käsitettä yhteiskunta? 2. Miten käsite vallankumous tuli Suomeen? 1. Mikä oli Rousseaun julkinen henkilö ja yleinen tahto? Miten hän muotoili ajattelussaan taloudellisen ja poliittisen järjestelmän? 2. Rasismin teoreetikot: Gobineau ja Chamberlain. Mihin he perustivat teoriansa? (SIIKA Hyvärinen: 1. Teoksen johdannossa keskustellaan käsitehistoriasta teoreettisesti. Valitse kaksi teoreettista teemaa ja esittele niitä koskeva keskustelu. 2. Miten käsite vallankumous tuli Suomeen? 1. Vertaa omaisuuden asemaa Locken ja Rousseaun ajattelussa 2. Leo Tolstoin edustama anarkismi (SIIKA) Hyvärinen: Miten termi kansa on saanut määrityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa? Anna kaksi syvemmin käsiteltyä esimerkkiä. 2. Omassa Valtio-luvussaan Tuija Pulkkinen toteaa, että kaikkein mielenkiintoisin valtion muoto Suomen

7 poliittisessa sanastossa on valtiollinen. Miksi? 1. Teoriat valtion synnystä 2. Mitä on anarkismi ja miksi Leo Tolstoi luokitellaan anarkistiksi? (SIIKA) Hyvärinen: 1. Tuija Pulkkisen Valtio-luku; miksi valtiollinen on hänen mielestään kaikkein mielenkiintoisin valtio-termin muoto? 2. Politikointi ja politisointi 1. Vertaa USA:n ja Britannian hallintojärjestelmien peruslähtökohtia. 2. Leninin toeria imperialismista (SIIKA) Hyvärinen: 1. Mitä on käsitehistoria ja miksi sitä tarvitaan? 2. Miten käsite hallitseminen on saanut eri sisältöjä Suomen itsenäisyyden kaudella? 1. Vertaa omaisuuden asemaa Locken ja Rousseaun ajattelussa 2. Leninin teoria imperialismista (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten termi kansalainen on saanut määrityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa? Anna 2 laajasti käsiteltyä esimerkkiä. 2.Miten käytät tätä kirjaa hakuteoksena? Minkä tyyppisiä vastauksia voit siitä saada? 1. James Madison ja Thomas Jefferson millaisia demokraatteja? 2. Marxin yhteiskuntateoria (SIIKA) Hyvärinen: 1. Termin kansa merkityksen muotoutuminen puolueiden ja niiden ohjelmien valossa. 2. Politikointi ja poliisointi. 1. Vertaa Yhdysvaltain ja Britannian hallintojärjestelmien peruslähtökohtia. 2. Leninin teoria imperialismista (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten ja milloin talous- ja sosiaalipolitiikka ovat määrittäneet käsitettä yhteiskunta? 2. Miten Kari Palonen erottelee termit policy ja polity luvussa politiikka? 1. Mikä oli Rousseaun julkinen henkilö ja yleinen tahto? Miten hän muotoili ajattelussaan taloudellisen ja poliittisen järjestelmän? 2. Rasismin teoreetikot

8 Gobineau ja Chamberlain, mihin he perustivat teoriansa? (SIIKA) Hyvärinen: 1. Miten termi valtio on saanut merkityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa? Anna kaksi laajasti käsiteltyä esimerkkiä. 2. Miten käytät kirjaa hakuteoksena? Minkä tyyppisiä vastauksia voit siitä saada? 1. Vertaa Britannian ja USA:n hallinnollisia järjestelmiä: Yhtäläisyydet? Erot? 2.a) Mitä Lenin tarkoitti kun hän totesi, että imperialismi on kapitalismin viimeinen muoto? b)miten Mussolini käytti teoriaa valtiosta oman fasistisen ideologiansa perustana? (SIIKA) Hyvärinen: 1:Miten termi kansalainen on saanut määrityksiä Suomen eri poliittisissa vaiheissa? Anna kaksi laajasti käsiteltyä esimerkkiä. 2: Miten käytät tätä kirjaa hakuteoksena? Minkä tyyppisiä vastauksia voit siitä saada? 1: James Madison ja Thomas Jefferson millaisia demokraatteja? 2: Miten Baradat selittää fasismia ideologiana? (SIIKA) Hyvärinen: 1: Kansalaisen asema Suomen puolueiden alkutaipaleen puolueohjelmissa. 2: Kari Palosen määritykset käsitteille polity ja policy. Vertaa radikaalin ja taantumuksellisen arvoja ja asenteita muutokseen. 2: Maon ajattelu mitä olivat sen poikkeamat marxilaisuudesta? (SIIKA) Hyvärinen & Palonen: 1.Teos esittelee 10 suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin liittyvää käsitettä. Mitä nämä ovat? Valitse yksi ja selosta minkä uuden näkökulman sait k.o. käsitteeseen. 2. Miten käytät kirjaa hakuteoksena? 1. Miten amerikkalaisen kapitalismin ydin erosi Adam Smithin lähtökohdista? 2. Kiinan kommunismin erityispiirteet.

9 (SIIKA) Hyvärinen & Palonen: 1. Mitä on käsitehistoria ja mihin sitä tarvitaan? 2. Miten käsite hallitsemien on saanut eri sisältöjä Suomen itsenäisyyden kaudella? 1. Vertaa omaisuuden asemaa Locken ja Rousseaun ajattelussa. 2. Leo Tolstoin edustama anarkismi (SIIKA) Hyvärinen & Palonen: 1. Miten termi kansalainen on saanut määrityksiä Suomen eri Poliittisissa vaiheissa? 2. Miten käytät tätä kirjaa hakuteoksena? Minkä tyyppisiä vastauksia voit sieltä saada? 1. Madison ja Jefferson millaisia demokraatteja? 2. Marxin yhteiskuntateoria (SIIKA) Ball & Bellamy: 1. Karl Kautskyn tuoma lisä marxilaisuudelle. 2. Mitkä olivat lähtökohtia amerikkalaiselle politiikan uusi tiede suuntaukselle? 3. Mitkä tekijät ovat nostaneet pasifismin eri aikakausina? 4. Miten Salwa Ismail tulkitsee Islamin poliittisen voimistumisen? (SIIKA) Ball & Bellamy: 1. Kristillisen demokratian teoria ja käytäntö ja sen olemus vallassa olevan puolueen ideologiana. 2. Vertaa kommuunia ja proletariaatin diktatuuria sosialismin ajattelussa ja käytännössä. 3. Positivistien lähtökohdat. 4. Durkheimin ja Weberin näkemykset valtiosta ja demokratiasta. 5. Kriittisen traditionalismin esittämät lähtökohdat yhteiskuntajärjestyksen edellytyksistä ei-länsimaisessa ajattelussa. Kysymykset 3. ja 4. ovat vaihtoehtoiset (SIIKA) Ball & Bellamy: 1. Työväestön ja talonpoikien asema Maon marxilaisessa argumentaatiossa. 2. Miksi liberaalit nationalistit kannattivat imperialismia 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 3. Kriittisen traditionalismin esittämät lähtökohdat yhteiskuntajärjestyksen edellytyksistä ei-länsimaisessa ajattelussa. 4. Määrittele lyhyesti analyyttisen poliittisen teorian kannattajien yhteisesti hyväksymät viisi lähtökohtaa. 5. Terence Ballin määrittämät vihreiden talousajattelun neljä piirrettä.

10 Kysymykset 4. ja 5. ovat vaihtoehtoiset (VARES) Ball & Bellamy: 1. Valitse vähintään kolme ideologiaa ja vertaile niiden luokkakäsityksiä. 2. Pasifisismin ja pasifismin sisältö ja erot. 2. Vertaile aasialaista ja länsimaista marxismia (VARES) Vastaa kahteen. Ball&Bellamy: 1. Liberalismin erilaiset tulkinnat. 2. Feminismin kolmas aalto. 3. Vertaile aasialaista ja länsimaista marxismia (VARES) Vastaa kahteen. Ball&Bellamy: 1. Mitä kirjassa tarkoitetaan termeillä uusoikeisto ja neokonservatismi? 2. Vihreän poliittisen filosofian peruslähtökohdat. 3. Vallankumouksellisen islamismin filosofinen perusta (VARES) Ball&Bellamy: 1. Fasismi ja kansallissosialismi Italian ja Saksan ulkopuolella. 2. Karl Kautsyn näkemykset sosiaalidemokratiasta. 3. Feminismin ensimmäinen ja toinen aalto; esittele pääpiirteet ja vertaile (VARES) Ball&Bellamy: 1. Vertaile konservatismia ja kristillisdemokratiaa. 2. Pasifismi. 3. Vertaile aasialaista ja länsimaista marxismia (JOKISIPILÄ)

11 Vincent: Vertaa toisiinsa liberalismin, konservatismin ja sosialismin käsityksiä valtiostaja sen tehtävistä (JOKISIPILÄ) Vincent: Vertaa toisiinsa sosialismin, konservatismin ja liberalismin käsitystä ihmisluonnosta (human nature) (JOKISIPILÄ) Vincent: Vertaa toisiinsa sosialismin ja feminismin käsitystä tasa-arvosta (JOKISIPILÄ) Vincent: Vertaa toisiinsa sosialismin, anarkismin ja liberalismin käsityksiä tasaarvosta/yhdenvertaisuudesta (equality) (JOKISIPILÄ) Vincent: Vertaa toisiinsa sosialismin, konservatismin ja liberalismin käsitystä ihmisluonnosta (human nature) (SOIKKANEN) Vincent: 1. Fabianistit 2. Anarkismi 3. NSDAP ja sen siällä vallinneet näkemyserot Ball&Bellamy: 1. Goodinin käsitys hyvinvointivaltion lopusta. 2. Läntinen ja ranskalainen marxismi. 3. Laadi lyhyt kirjaesittely tenttikirjasta (SOIKKANEN) Vincent: 1. Fascismi 2. A. Gramsci 3. Gregor Strasser

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1. Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi

Lisätiedot

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Maaliskuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Suomen tasavallan presidentin rooli, asema ja tehtävät. Grant: Tarkastele Yhdysvaltojen puolueita. Steiner & Crepaz: Kerro

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2. Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.2010 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online

2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online 2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT Oppimisen oivalluksia -online SEUDULLISTEN KURSSIEN AJANKOHDAT Seudulliset kurssit lukuvuonna 2010-2011 2.jakso elukion c-koodi, online-opetus, 30.09.2010-08.11.2010,

Lisätiedot

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 5: Valtiollinen sääntely ja taloudellisten intressien edustus 11.2.2010 Valtio ja demokratisointi: kaksi kiisteltyä suuntaa

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

Petri Jäske SUOMALAISET JA LÄNSIMAISET POLIITTISET IDEOLOGIAT

Petri Jäske SUOMALAISET JA LÄNSIMAISET POLIITTISET IDEOLOGIAT Petri Jäske SUOMALAISET JA LÄNSIMAISET POLIITTISET IDEOLOGIAT Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen laitos Valtio-oppi Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2010 Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

MEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS.

MEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS. VTT Petri Minkkisen Meksikon 1900-luku Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka on ensimmäinen suomenkielinen Meksikon historiaan keskittyvä teos. Minkkinen on tehnyt Meksikoon liittyvää

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Yritysvastuun politiikkaa

Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa Taustaa * Uusliberalismi, talouskriisi, työttömyys * Kansalaisten turhautuminen politiikkaan ja korruptioon * 15- m - liike muutti poliittista mielenmaisemaa

Lisätiedot

SUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS

SUOMEN TILA KAKTUS KAKTUS. Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä. Petri Minkkinen SUOMEN TILA KAKTUS VTT Petri Minkkisen teos Suomen tila Eriarvoisuutta, epädemokratiaa ja kuvitteellista tehokkuutta ilman edistystä on yhteiskunnallisen pamfletin suuntaan kallistuva kirja, jossa perusteltuun argumentaatioon

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Onko vasemmiston olemassaolon peruste kadonnut? I. Vasemmisto on jo saavuttanut sen mitä saavutettavissa on => voidaan vain puolustaa menneisyyden voittoja. II. Vasemmiston uusliberalisoituminen

Lisätiedot

FI4 Yhteiskuntafilosofia

FI4 Yhteiskuntafilosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia 1. Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä 2. Utopioita ja ihannevaltioita 3. Yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat 4. Oikeudenmukaisuuden tekijät 5. Valta 6. Valtio 7. Politiikka

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1 Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus,

Lisätiedot

Emilia Palonen Liberalismin ja konservatismin aika (ideologioina) on ohi!

Emilia Palonen Liberalismin ja konservatismin aika (ideologioina) on ohi! Emilia Palonen Liberalismin ja konservatismin aika (ideologioina) on ohi! Länsimaisia liberaalidemokraattisia poliittisia järjestelmiä on pyritty pitkälle toista vuosisataa sitomaan vastakkainasetteluun,

Lisätiedot

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 6: Taisteluun oikeasta demokratiasta toinen maailmansota murroksena 18.2.2010 Toinen maailmansota ja sodanjälkeisen maailman

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

P2.2. Näkökulmia globaaliin maailmaan

P2.2. Näkökulmia globaaliin maailmaan P2.2. Näkökulmia globaaliin maailmaan 7.2.2014 (Vares) 1. Mihin liittyi Bandung? 2. Gorbatshevin suhtautuminen kolmanteen maailmaan? 3. Suurvaltojen suhtautuminen Lähi-Idän konflikteihin 1948-73? 4. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016

Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016 1. TIINA ARPPE: Uskonto ja vã kivalta â Durkheimin perilliset Teos pureutuu yhteen uskonnon sosiologisen tutkimuksen keskeiseen ongelmaan, uskonnon ja vã

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö

Lisätiedot

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä

Instituutiot, rakenteet ja korruptio Venäjällä 13.10.2017 1 Instituutiot, rakenteet ja korruptio Ilmari Larjavaara, VTT, Itä-Suomen Yliopisto 13.10.2017 2 Siellä on vain ihmisiä Yhteiskuntajärjestykset romahtaneet Yksilö muun edellä Henkilövaltio,

Lisätiedot

Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin

Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 7. Sosiaalinen insinööritaito ja hyvinvointivaltio 2.3.2011 Keskustelu hyvinvointivaltion luonteesta

Lisätiedot

Aika Hajaannus Syy luvun taite Nuorsuomalaiset- Vanhasuomalaiset. Konservatismi/ liberalismi Myöntyväisyys/perustuslaillisuus

Aika Hajaannus Syy luvun taite Nuorsuomalaiset- Vanhasuomalaiset. Konservatismi/ liberalismi Myöntyväisyys/perustuslaillisuus Rauli Mickelsson Poliittisen historian laitos Helsingin yliopisto 1.11.2010 Aika Hajaannus Syy 1800 1900 luvun taite Nuorsuomalaiset- Vanhasuomalaiset 1900 luvun alku SDP/ Kristillinen työväenliitto 1917

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)

Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä (maiset@utu.fi),

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin

Lisätiedot

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015 OPETTAJALLE: Yhteisöllisyyden haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi

Lisätiedot

HALLITUS # :00

HALLITUS # :00 HALLITUS #2 3.11.2010 18:00 ESITYSLISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Yhdistykselle käyntikortit 5. Yhdistykselle pankkitili

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu

Lisätiedot

VERTAILEVA PUOLUEOHJELMATUTKIMUS KOLMESTA KESKIEUROOPPALAISESTA UUDEN RADIKAALIN OIKEISTON PUOLUEESTA

VERTAILEVA PUOLUEOHJELMATUTKIMUS KOLMESTA KESKIEUROOPPALAISESTA UUDEN RADIKAALIN OIKEISTON PUOLUEESTA Anni Roinila VERTAILEVA PUOLUEOHJELMATUTKIMUS KOLMESTA KESKIEUROOPPALAISESTA UUDEN RADIKAALIN OIKEISTON PUOLUEESTA Tarkastelussa Front National, Freiheitliche Partei Österreich ja Vlaams Blok Tampereen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA. Luku 19 Ydinsisältö

USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA. Luku 19 Ydinsisältö USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA Luku 19 Ydinsisältö Saako mielestäsi uskontoa sekoittaa politiikkaan? Barack Obama kumartuu rukoilemaan poliisien valmistujaisjuhlassa vuonna 2009. Yhdysvalloissa uskonto

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

LENIN KOLMEN PISTEEN KEHÄLLÄ leniniläinen politiikan tyyli

LENIN KOLMEN PISTEEN KEHÄLLÄ leniniläinen politiikan tyyli LENIN KOLMEN PISTEEN KEHÄLLÄ leniniläinen politiikan tyyli Salo, Miika. 2009. Lenin kolmen pisteen kehällä leniniläinen politiikan tyyli. Sosialismi.net 22.9.2009. Saatavilla osoitteessa http://sosialismi.net/kirjasto/salo_-

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MITEN FASISMI MÄÄRITELLÄÄN? MINKÄLAISET OLOSUHTEET SYNNYTTÄVÄT FASISMIN? ONKO FASISMILLE SIJAA NYKYAIKANA?

MITEN FASISMI MÄÄRITELLÄÄN? MINKÄLAISET OLOSUHTEET SYNNYTTÄVÄT FASISMIN? ONKO FASISMILLE SIJAA NYKYAIKANA? PYSTYKORVAKIR.J FASISMI MITEN FASISMI MÄÄRITELLÄÄN? MINKÄLAISET OLOSUHTEET SYNNYTTÄVÄT FASISMIN? ONKO FASISMILLE SIJAA NYKYAIKANA? Fasismi on perusteellinen yleisesitys viime vuosisataa etenkin Euroopassa

Lisätiedot

5.14 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.14 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.14 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot