P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT"

Transkriptio

1 P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Maaliskuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Suomen tasavallan presidentin rooli, asema ja tehtävät. Grant: Tarkastele Yhdysvaltojen puolueita. Steiner & Crepaz: Kerro EU:n toimielimistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Helmikuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Miten puoluelaki säätelee suomalaisia puolueita? Grant: Tarkastele yhdysvaltalaisia painostusryhmiä. Steiner & Crepaz: Pohdi korporatismin teoriaa ja sen asemaa tulevaisuudessa. Helmikuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Tarkastele poliittisen prosessin vaiheita Grant: Minkälaisia esteitä Yhdysvaltojen presidentti joutuu ottamaan huomioon vallankäytössään Crepez & Steiner - Tarkastele pluralismia ja korporatismia Maaliskuu 2014, sähköinen tentti Wiberg: - Pohdi Suomen vaalijärjestelmien ominaisuuksia - Wiberg on jakanut Suomen poliittisen järjestelmän erilaisiin kehityskausiin. Esittele kaudet ja kerro mitä niiden aikana on tapahtunut Crepaz ja Steiner: - Vertaa Britannian ja Hollannin vaalijärjestelmiä Grant: - Miten USA:n presidenttiehdokkaat asetetaan? - Kabinetin merkitys USAn päätöksenteossa, ja miten se on vaikuttanut eri presidenttien aikana Wiberg: Tarkastele tiedotusvälineitä suomalaisessa politiikassa. Colomer: Tarkastele Saksan puolueita ja niiden kehitystä. Grant: Tarkastele presidentin asemaa ja rooleja USAn politiikassa Wiberg: Pohdi suomalaisten puolueiden organisaatiota, olemusta ja toimintaa? Colomer: Tarkastele pohjoismaisia poliittisia järjestelmiä. Grant: Tarkastele USAn puolueita ja puoluejärjestelmää Wiberg: Tarkastele suomalaista hyvinvointipolitiikkaa. Colomer: Tarkastele Euroopan unionin puolueita ja puoluejärjestelmiä. Grant: Tarkastele Yhdysvaltain presidentinvaaleja.

2 Wiberg: Suomen ulkopolitiikka ja sen muutokset kylmän sodan ajasta nykypäivään. Colomer: Vertaa Saksan ja Ranskan poliittisten järjestelmien keskeisiä piirteitä. Grant: Kongressin rakenne, miten valitaan, kongressin ja sen osien valtuudet Wiberg: Mikä on kansanvallan komentoketju, miten sen pitäisi toimia ja mitä häiriöitä sen toimintaan voi tulla? Colomer: Tarkastele Ranskan poliittista järjestelmää. Grant: Tarkastele yhdysvaltalaisia painostusryhmiä Colomer: Tarkastele pohjoismaisia poliittisia järjestelmiä Grant: Tarkastele Yhdysvaltain puolueita Wiberg: Vertaa puolueiden asemaa ja olemusta eliitti-, puolue- ja yleisödemokratioissa Wiberg & Colomer: Pohjoismaiset poliittiset järjestelmät: erot ja yhtäläisyydet Grant: Yhdysvallat federalistisena järjestelmänä Kaikista kirjoista: Saksassa ja Yhdysvalloissa on kummassakin käytössä kaksikamarinen järjestelmä. Pohdi vastauksessasi järjestelmien merkitystä keskustan ja periferian vallanjaon kannalta, erityisesti siitä näkökulmasta, millä tavoin nämä järjestelmät pyrkivät turvaamaan periferialle vaikutusvaltaa keskustan toimintaan Kaikista kirjoista: Selvitä Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltojen nykyisten puoluejärjestelmien peruspiirteet sekä niiden kehitykseen vaikuttaneet päätekijät vertailevasta näkökulmasta Kaikista kirjoista: Suomessa on vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä nostettu esille kaksivaiheisen suoran kansanvaalin ongelmia. Selvitä: Suomen ja Yhdysvaltojen presidentinvaalijärjestelmien erot ja yhtäläisyydet ja pohdi vaalijärjestelmiin liittyvien tekijöiden vaikutuksia ihmisten äänestyskäyttäytymiseen (tentaattori: Rapeli) Wiberg: Presidentin rooli ja päätäntävalta Suomen poliittisessa järjestelmässä Colomer: Kirjoita yleisesitys Saksan poliittisesta järjestelmästä Grant: Kongressin rooli Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä (tentaattori: Rapeli)

3 Colomer: Kirjoita yleisesitys Iso-Britannian poliittisesta järjestelmästä Wiberg: Kansanvallan komentoketju Grant: Yhdysvaltain presidentin erilaiset roolit Grant, Colomer ja Wiberg: Kirjoita maksimissaan neljän (4) sivun essee, jossa tenttikirjoja hyödyntämällä vertailet USA:n ja EU:n kaksikamarisia järjestelmiä Grant, Colomer ja Wiberg: Euroopan unionion (EU) yhtenä kehityssuuntana pidetään Yhdysvaltojen (USA) kaltaista liittovaltiota. Kirjoita max. neljäsivuinen (4) essee, jossa tenttikirjoja hyödyntämällä pohdit tätä kehitysskenaariota Yhdysvaltojen liittovaltioperiaatteen (the federal principle) valossa Grant: Selvitä Yhdysvaltojen presidentin valintaprosessi Wiberg ja Colomer: Vertaile Pohjoismaiden puoluejärjestelmiä havainnoimalla sekä yhtäläisyyksiä että eroja Grant: Lainsäädäntöprosessi Yhdysvalloissa Wiberg ja Colomer: Presidentin asema ja valtaoikeudet Ranskassa ja Suomessa vertailevasta perspektiivistä Vertaile Saksan ja Yhdysvaltojen liittovaltiomalleja. Kiinnitä huomiota erityisesti institutionaalisiin rakenteisiin ja keskeisten toimijoiden asemaan. (Huom! Vastauksen maksimipituus 4 sivua) Presidentin asema Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa vertailevasta näkökulmasta Suomessa on viime aikoina pohdittu vaalijärjestelmän uudistamista. 1) Vertaile Suomen nykyistä vaalijärjestelmää suhteessa eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin vaalijärjestelmiin. 2) Pohdi Eurooppalaisen tutkimuksen valossa, millaisia vaikutuksia siirtymisellä äänikynnyksen käyttöön Suomessa saattaisi olla (selvitä aluksi, mitä tarkoitetaan äänikynnyksellä.) (Huom! Vastauksen maksimipituus 1 konsepti = 4 sivua) Kirjoita maksimissaan neljän sivun essee, jossa vertailet Suomen, Ranskan ja USA:n puoluejärjestelmiä Kirjoita maksimissaan neljän sivun essee, jossa vertailet painostusryhmien asemaa USA:ssa ja pohjoismaissa.

4 Kirjoita max. neljän sivun essee, jossa vertailet presidentin asemaa USA:n (Grant), Ranskan (Colomer) ja Suomen (Wiberg) poliittisissa järjestelmissä. Mikäli olet korvannut jonkin kirjan luennolla, vertaile vain niitä jotka olet ilmoittanut (tentaattori: Kinnunen) Kirjoita max. neljän sivun essee, jossa vertailet presidentin asemaa USA:n (Grant), Ranskan (Colomer) ja Suomen (Wiberg) poliittisissa järjestelmissä. Mikäli olet korvannut jonkin kirjan luennolla, vertaile vain niitä jotka olet ilmoittanut (tentaattori: Kinnunen) Grant: Analysoi painostusryhmien toimintaa USA:n poliittisessa järjestelmässä (luku 5). Colomer ja Wiberg: Analysoi suomalaista ja pohjoismaista korporatismia (tentaattori: Kinnunen) Kirjoita maksimissaan neljäsivuinen (4) essee, jossa liittovaltioiden (USA, Grant ja Saksa, Coloner) ja yhtenäisvaltion roolia (Suomi, Wiberg) poliittisissa järjestelmissä (tentaattori: Kinnunen) Kirjoita max. neljän sivun essee, jossa vertailet presidentin asemaa USA:n (Grant), Ranskan (Colomer) ja Suomen (Wiberg) poliittisissa järjestelmissä Yhtenäisvaltio ja liittovaltio modernien valtioiden peruspiirteenä, mallien peruspiirteet ja erot. Konkretisoi vastaustasi osoittamalla, millä tavoin yhtenäisvaltion piirteet näkyvät suomalaisessa järjestelmässä ja liittovaltion piirteet valitsemassasi eurooppalaisessa valtiossa Ryhmäpolitiikka osana poliittista järjestelmää ja sen toimintaa. Tarkastele vastauksessasi ryhmäpolitiikan teoreettisia malleja sekä anna jokaisen mallin osalta käytännön esimerkki joko Suomesta tai Euroopasta Suomessa on viime aikoina pohdittu vaalijärjestelmän uudistamista. 1) Selvitä Suomen vaalijärjestelmän sijoittuminen osaksi teoreettisia vaalijärjestelmämalleja ja 2) pohdi eurooppalaisten kokemusten valossa, millaisia vaikutuksia siirtymisellä listavaalijärjestelmään Suomessa saattaisi olla (selvitä aluksi, mitä tarkoitetaan listavaalijärjestelmällä) Kirjoita maksimissaan neljäsivuinen (4) essee, jossa asetut joko puolustamaan tai vastustamaan seuraavaa teesiä Politiikka ja poliittiset päätöksentekijät ovat avainroolissa nykyisen globaalin finanssikriisin

5 ratkaisemiseksi. Perustele näkemyksesi valtio-opillisesti tenttikirjoja hyödyntämällä. Vastauksen arvostelu perustuu esitetyn argumentin loogisuuteen ja esitettyjen perustelujen vakuuttavuuteen Pohdi valtio-opillisesti väitettä: Suomen vuoden 2000 perustuslaki merkitsi parlamentarismin vahvistumista Suomessa. Rakenna vastauksesi parlamentarismi-käsitteen teoreettisen määritelmän ympärille Eurooppalaiset hallitustyypit. Ota tarkastelusi lähtökohdaksi hallitustyyppien teoreettinen luokittelu Tarkastele Suomen vaalijärjestelmää sekä teoreettisessa että eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelusi lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Parlamentti osana poliittista järjestelmää. Tarkastele kysymystä sekä teoreettisesti että empiirisesti vertaillen suomalaista ja eurooppalaisia parlamentteja Tarkastele Suomen puoluejärjestelmää eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelusi lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Parlamentti osana poliittista järjestelmää? Tarkastele kysymystä sekä teoreettisesti että empiirisesti vertaillen suomalaista ja eurooppalaisia parlamentteja Tarkastele Suomen vaalijärjestelmää sekä teoreettisessa että eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelusi lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Vertaile suomalaista korporatismia muihin eurooppalaisiin korporatismeihin. Aloita selvittämällä korporatismi käsitteen teoreettinen perusta.

6 Tarkastele Suomen puoluejärjestelmää eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelusi lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Tarkastele Suomen vaalijärjestelmää eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelun lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Tarkastele suomalaisen toimeenpanovallan perusrakennetta eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelun lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Tarkastele Suomen puoluejärjestelmää eurooppalaisessa kontekstissa. Ota tarkastelusi lähtökohdaksi Heywoodin teoksessaan esittämä aihepiirin teoriakeskustelu Tarkastele Suomen vaalijärjestelmää sekä teoreettisessa että eurooppalaisessa kontekstissa. Linkitä tarkastelusi ilmoittamiisi tenttikirjoihin Wiberg: Tarkastele kansanvallan komentoketjua ja sen mahdollisia häiriöitä. Gallagher, Laver & Mair: Oletetaan, että Suomen vaalijärjestelmän muutoksesta järjestettäisiin kansanäänestys. Minkälaisen järjestelmän haluaisit Suomeen, jos kaikki vaihtoehdot olisivat käytössä? Perustele kantasi vertailemalla huonompia vaalijärjestelmiä valitsemaasi. Heywood: Tarkastele pluralistista, elitististä, korporatiivista, marxilaista ja uuden oikeiston käsitystä demokratiasta Wiberg: Tarkastele poliittisen prosessin vaiheita. Gallagher, Laver & Mair: Tarkastele vasemmistolaisia puolueperheitä. Heywood: Vertaa konservatismin ja sosialismin ideologioita Wiberg: Tarkastele presidentti-instituutiota, presidentin rooleja ja tehtäviä. Gallagher, Laver & Mair: Vertaile eri vaalijärjestelmiä. Mitä pidät parhaimpana? Perustele kantasi. Heywood: Millaisilla teorioilla äänestyskäyttäytymistä on selitetty?

7 Ohessa on Verkkouutisissa julkaistu, Eeva Haltsosen kirjoittama artikkeli otsikolla Presidentti on poliitikko eikä moraalijohtaja tai sovittelija, Professori Wiberg lakkauttaisi presidentti-instituution. Pohdi artikkelin sisältöä valtio-opillisesti hyödyntämällä ilmoittamiasi tenttikirjoja Wiberg: Mihin kohtaan kansanvallan komentoketjua sijoittaisit painostusryhmät? Perustele ratkaisusi. Perustuslaki: Kansanedustajan riippumattomuus (29 ) ja Kansanedustajan koskemattomuus (30 ). Gallagher, Laver & Mair: Selvitä eurooppalaisten hallitusten viisi (5) päätyyppiä. Heywood: Puolue ja puoluejärjestelmä valtio-opillisina konsepteina Wiberg: Poliittisen prosessin vaiheet. Gallagher, Laver & Mair: Hallitusten kestoa selittävät syyt Euroopassa. Heywood: Selitä lyhyesti a) klassinen liberalismi b) neokonservatismi c) anarkismi Wiberg: Selitä lyhyesti seuraavat termit: a) iltakoulu b) suhteellinen köyhyys c) kansalaistottelemattomuus. Perustuslaki: Suomen kansalaisuuden perusteet pykälän 5 Suomen kansalaisuus mukaan. Gallagher, Laver & Mair: Sosiaalidemokraattisen aatteen synty ja muutos Venäjän vallankumouksen jälkeen. Heywood: Vertaile pluralistista ja elitististä demokratiakäsitystä Wiberg: Hallituksen muodostaminen ja toiminnan päättymisen syyt Suomessa. Perustuslaki: Mikä on pykälän 12 sananvapaus ja julkisuus olennainen sisältö? Gallagher, Laver & Mair: Traditionaalisten poliittisten jakojen (cleavege) murtumisen syyt 1970-luvun aikana ja jälkeen. Heywood: Asevoimien roolit Perustuslaki: Kansanedustajan esteellisyys (32 ). Gallagher, Laver & Mair: Eurooppalaisen pääministeriyden tyyppipiirteet. Heywood: Mitä tarkoitetaan poliittisella kulttuurilla ja millaisia haasteita siihen voidaan nähdä kohdistuvan? Perustuslaki: Lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa (72 ) ja lain vahvistaminen (77 ). Gallagher, Laver & Mair: Euroopan unionin (EU) keskeiset instituutiot ja niiden toimenkuva. Heywood: Puolue ja puoluejärjestelmä valtio-opillisina konsepteina Gallagher, Laver & Mair: 1) Pohdi kansanäänestys-instituution ja parlamentarismin välistä suhdetta. 2) Pitäisikö kansanäänestykset vakiinnuttaa myös Suomessa ja jos, niin millaisten asioiden kohdalla? Perustele. Heywood: Valtio valtio-opillisena käsitteenä.

8 Gallagher, Laver & Mair: Selvitä mitä tarkoitetaan pluralismilla ja uuspluralismilla ja valaise kumpaakin määritelmää yhdellä esimerkillä. Heywood: Euroopan murrosvuoden 1989 aikana sosialistimaiden oppositioliikkeet puhuivat nk. kolmannesta tiestä. Selvitä tämän konseptin ideologis-taloudellinen pääsisältö ja vertaa konseptia globalisaatiokritiikin sisältöön Gallagher, Laver & Mair: Vertaile enemmistövaalijärjestelmää ja suhteellista vaalitapaa. Perustuslaki: Kansanedustajan riippumattomuus (29 ) ja kansanedustajan koskemattomuus (30 ). Heywood: Määrittele valtio-opillisesti a) feminismi b) desentralisaatio c) legitimiteetti Gallagher, Laver & Mair: Selvitä eurooppalaisten hallitusten viisi päätyyppiä. Heywood: Sosialismi ideologian määritelmän valossa Gallagher, Laver & Mair: Tarkastele Euroopan integraation kehittymistä II maailmansodan jälkeisistä ajoista. Heywood: Tarkastele ja vertaa erilaisia teorioita valtiosta. Pohdi myös erilaisia valtion rooleja. Kuinka paljon ja millaista valtiota sinä haluaisit? Perustele kantasi. Konservatiiveja ja sosialisteja on pidetty Euroopan aatteellisina vastapareina. Miksi näin on? Vertaa kummankin aatteen peruslähtökohtia toisiinsa. Mieti myös ovatko nämä perusideologiat kuolemassa. Mitä sanot ideologioiden (ja historian) kuoleman ennustajille ja postmodernisteille? Gallagher, Laver & Mair: Tarkastele parlamentin ulkopuolista poliittista toimintaa. Mitkä ovat parlamentin ulkopuoliset poliittiset voimat ja miten ne toimivat? Heywood: Mitä on politiikka? Määrittele käsite eri näkökulmista. Tarkastele nationalismin eri ilmenemismuotoja Gallagher, Laver & Mair: Tarkastele Euroopan oikeistolaisia ja keskustalaisia puolueperheitä. Heywood: Vertaa liberalismin ja sosialismin keskeisiä elementtejä toisiinsa. Tarkastele byrokratian funktioita Gallagher, Laver & Mair: Oletetaan, että Suomen vaalijärjestelmän muutoksesta järjestettäisiin kansanäänestys. Minkälaisen järjestelmän haluaisit Suomeen, jos kaikki vaihtoehdot olisivat käytössä? Perustele kantasi vertailemalla huonompia vaalijärjestelmiä valitsemaasi. Heywood: Tarkastele pluralistista, elitististä, korporativistista, marxilaista ja uuden oikeiston käsityksiä demokratiasta. Mitkä ovat vaalien keskeiset funktiot? Gallagher, Laver & Mair: Tarkastele Euroopan yhteisön kehitystä Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan Unioniin. Heywood: Tarkastele legitimaatiota ja sen kriisejä. Mitkä ovat puolueiden tehtävät?

9 Gallagher, Laver & Mair: Vertaa korporatismia ja pluralismia toisiinsa. Kumpaa pidät parempana vaikutuskeinona? Perustele kantasi. Heywood: Vertaile sosialistisia ideologioita Miten painostusryhmät vaikuttavat politiikkaan? Gallagher, Laver & Mair: Mitä yhteiskunnallisia vastakohta-asetelmia läntisessä Euroopassa on ja miten ne ovat vaikuttaneet puolueisiin ja vaaleihin? Millä tavalla asetelmat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Heywood: Miten armeija vaikuttaa politiikkaan? Tarkastele erilaisia puoluejärjestelmiä Gallagher, Laver & Mair: Onko EU hallitustenvälinen vai ylikansallinen organisaatio? Esittele myös erilaisia näkemyksiä siitä minkälaiseksi EU:n tulisi kehittyä. Heywood: Erittele sosialismin keskeisiä ideologisia elementtejä sekä vertaile sosialismin erilaisten suuntausten välisiä eroja. Mitkä ovat armeijan tehtävät ja roolit valtiossa? Miten armeijan valtaa voidaan rajoittaa? Gallagher, Laver & Mair: Mitä Lipset ja Rokkan tarkoittivat yhteiskunnallisilla jakolinjoilla (cleavages)? Miten ne ovat vaikuttaneet länsieurooppalaisten puoluejärjestelmien kehittymiseen? Heywood: Vertaile suojelevan (protective) ja kehityksellisen (developmental) demokratian malleja. Minkälaiset seikat voivat määrittää kansakunnan? Gallagher, Laver & Mair: Mitä tarkoittaa korporatismi? Miten se ilmenee länsieurooppalaisissa demokratioissa? Heywood: Analysoi ja vertaile käsitteen politiikka erilaisia määrittelytapoja. Mihin perustuu virkamiesten valta? Miten virkamiesten toimintaa voi kontrolloida? Perustuslaki: Miten perustuslaki asettaa vallanjaon poliittisten instituutioiden kesken? Gallagher, Laver & Mair: Kenellä on poliittista valtaa Länsi-Euroopassa? Heywood: Miten Heywood käsittää poliittisen vallan? Gallagher, Laver & Mair: Miksi Gallagher, Laver ja Mair kutsuvat Euroopan parlamenttia kvasiparlamentiksi? Heywood: Analysoi sosialismin yleisiä ideologisia lähtökohtia sekä sosialismin eri suuntausten erityispiirteitä? Mitkä ovat federalistisen järjestelmän tunnusmerkit? Erittele federalististen järjestelmien syntymisen syitä sekä federalismin etuja ja haittoja Gallagher, Laver & Mair: Miten poliittinen päätösvalta jakautuu hallinnon eri tasoille Länsi-Euroopan valtioissa? Heywood: Vertaile suojelevan (protective) ja kehittävän (developmental) demokratian malleja.

10 Voiko oikeuslaitos olla poliittisesti riippumaton? Gallagher, Laver & Mair: Millaisia vaalijärjestelmiä on käytössä Länsi-Euroopan parlamenttivaaleissa? Minkälaisia vaikutuksia vaalijärjestelmällä on poliittiseen elämään? Heywood: Mikä on kansakunta? Analysoi kansakuntaa määritteleviä tekijöitä. Mitä on globalisaatio? Analysoi globalisaation eri aspekteja Gallagher, Laver & Mair: Kuvaile poliittiseen keskustaan ja oikeistoon sijoittuvien puolueiden "perheitä" Länsi-Euroopassa? Heywood: Analysoi sosialismin keskeisiä ideologisia elementtejä sekä vertaile sosialismin erilaisten suuntausten välisiä eroja. Mitkä ovat armeijan tehtävät ja roolit valtiossa? Miten armeijan valtaa voidaan rajoittaa? Gallagher, Laver & Mair: Vertaile parlamenttien toimintaa Länsi-Euroopan poliittisissa järjestelmissä. Mitkä tekijät selittävät eroja siinä, miten paljon parlamentilla on valtaa? Heywood: Mitkä ovat federalistisen järjestelmät tunnusmerkit? Erittele federalististen järjestelmien syntymisen syitä sekä federalismin etuja ja haittoja. Mitkä ovat armeijan tehtävät ja roolit valtiossa? Miten armeijan valtaa voidaan rajoittaa? Gallagher, Laver & Mair: Miksi Gallagher, Laver & Mair kutsuvat Euroopan parlamenttia kvasiparlamentiksi? Heywood: Analysoi sosialismin keskeisiä ideologisia elementtejä sekä vertaile sosialismin erilaisten suuntausten välisiä eroja.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaoppi 14.3.2018 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään 5 tehtävään. Näistä tehtävistä enintään 2 saa olla osasta

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Etunimet Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa

Lisätiedot

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet? P3.2. Oman aikamme ideologiat 7.2.2014 (Vesa Vares) 1. 1800-luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? (

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT

POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 1.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu:

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus Empiirinen suuntaus Empiirinen tarkoittaa havaintoihin perustuvaa.

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Demokratian merkityksen kokonaisuus Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän

Lisätiedot

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT Dos. Kimmo Elo Helsingin yliopisto, poliittinen historia Schuman-seuran syyskokousesitelmä Turku 27.9.2017 VAALITULOS PÄHKINÄNKUORESSA Angela Merkelin johtama CDU

Lisätiedot

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN JOHDATUS VALTIO-OPPIIN, 7 OP JOHDATUS VALTIO-OPPIIN POLITIIKAN TUTKIMUS Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Opintojakson tavoitteena on antaa

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Puolueet ja muut poliittiset ryhmät

Puolueet ja muut poliittiset ryhmät Puolueet ja muut poliittiset ryhmät Valtioopin johdantokurssi Mikko Mattila Yleisen valtioopin laitos Helsingin yliopisto Puolue Puolue: organisoitunut ihmisryhmä, jonka tavoitteena on saavuttaa poliittista

Lisätiedot

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät

Lisätiedot

4.2 Sulkuyhtälöt ja joustavuus

4.2 Sulkuyhtälöt ja joustavuus 4.2 Sulkuyhtälöt ja joustavuus Oppitunnin rakenne: - Kertaus ja kotitehtävät ( min) - Esimerkki 1 (10 min) - Tehtävät (2min) - Koonti ja ryhmäarviointi ( min) Oppitunnin tavoitteet - Analysoidaan ja tuotetaan

Lisätiedot

FIIAN TUTKIMUSOHJELMA KAUDELLE

FIIAN TUTKIMUSOHJELMA KAUDELLE FIIAN TUTKIMUSOHJELMA KAUDELLE 2020-22 Yleistä: Ulkopoliittinen instituutti (FIIA) on perustettu eduskunnan säätämällä lailla. Lain mukaan instituutin tehtävänä on tutkimuksen tekeminen kansainvälisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Mikko Mattila. Mikko Mattila Mikko Mattila Lähde: Katz & Mair Mikko Mattila Mikko Mattila 2010

Mikko Mattila. Mikko Mattila Mikko Mattila Lähde: Katz & Mair Mikko Mattila Mikko Mattila 2010 Puolueet ja muut poliittiset ryhmät Valtio-opin opin johdantokurssi Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Puolue Puolue: organisoitunut ihmisryhmä,

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 2012

Markkinoinnin perusteet 2012 Markkinoinnin perusteet 2012 CASE: Procter & Gamble Pantene XX Tehtävänanto 26.3. Aalto-yliopisto Tehtävän oppimistavoitteita Kohderyhmän löytäminen Viestin muotoilu kohderyhmälle Uudet markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

TE4 terveystiedon abikurssi

TE4 terveystiedon abikurssi TE4 terveystiedon abikurssi Arkadian yhteislyseo Valmistautuminen, tehtävät ja vastaaminen Terveystiedon jäsentelymallit Tärkeää terveystiedon vastauksissa Täsmällinen ja oikea käsitteiden käyttö, terminologia

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa

Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa EUROOPPANUORTEN POLIITTINEN LINJA Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa 2-3.12.2017 1. Eurooppanuorten federalismi Eurooppanuorten federalismi on tavoitteellista ja käytännöllistä. Eurooppanuorten

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017

Lisätiedot

Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011

Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa. Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Äänestystäminen edustuksellisessa demokratiassa Hanna Wass Suomalaisen tiedeakatemian nuorten klubi 15.12.2011 Esityksen rakenne äänioikeuden historia äänestämisen perustelut äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

13280/10 HKE/tan DG DDTE

13280/10 HKE/tan DG DDTE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. syyskuuta 2010 (OR. en) 13280/10 Toimielinten välinen asia: 2010/0211 (NLE) ACP 223 COAFR 319 PESC 1119 RELEX 738 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot