SISÄ LTÖ. A lkulause... 3

Transkriptio

1 SISÄ LTÖ A lkulause... 3 JOHDANTO / luku. FILOSOFIAN TUTKIMUSKOHDE Filosofian peruskysymys. Materialismi ja idealismi pääsuuntina filosofiassa... S 2. Filosofian suhde muihin tieteisiin. Marxilaisen filosofian tutkimuskohde Dialektinen ja historiallinen materialismi aatteellinen ase taistelussa kommunismin p u o lesta Il luku. MARXILAISEN FILOSOFIAN SYNTY JA KEHITYS Marxilaisen filosofian synnyn historialliset edellytykset. Marx ja Engels dialektisen ja historiallisen materialismin suuret lu o ja t Marxilaisuuden filosofiassa suorittaman vallankumouksellisen mullistuksen olemus Marxilaisen filosofian luova luonne. V. I. Lenin marxilaisen filosofian k eh ittäjän ä ENSIMMÄINEN OSA DIALEKTINEN MATERIALISMI lii luku. MATERIA JA SEN OLOMUODOT M a te r ia Materian liikunta Avaruus ja a i k a Maailman ykseys IV luku. MATERIA JA TAJUNTA ; 1. Tajunta on korkeasti järjestyneen materian ominaisuus Tajunta on aineellisen maailman heijastusta Symboliteorian arvostelua. Maailman tajunnassa. heijastumisen adekvaattisuus ; 4. Puhekieli ja a ja tte lu

2 V luku. TODELLISUUDEN ILMIÖIDEN LAINMUKAINEN YHTEYS Dialektinen kehitysteoria Ilmiöiden keskinäinen yhteys. Syy ja seuraus Laki ilmiöiden välisten olennaisten yhteyksien muotona. Yksityinen, erikoinen ja yleinen Välttämättömyys ja sa ttu m a & Mahdollisuus ja todellisuus VI luku. MÄÄRÄLLISTEN MUUTOSTEN LAADULLISIKSI MUUT TUMISEN L A K I Määrälliset ja laadulliset muutokset sekä niiden muuttuminen to is ik s e e n Kehityksen evoluutio- ja revoluutiomuodon ykseys. Harppaukset Vanhasta laadusta uuteen siirtymisen muotojen moninaisuudesta W!I luku. VASTAKOHTIEN YKSEYDEN JA TAISTELUN LAKI Esineet ja ilmiöt vastakohtien ykseytenä. Vastakohtien taistelu kehityksen lä h te e n ä Sisäiset ja ulkoiset ristiriid at Erilaisten ristiriitojen erikoisuudet Sisältö ja muoto sekä niiden välisten ristiriitojen ilmaantuminen ja ratkaisem inen VIII luku. KIELTÄMISEN KIELTÄMISEN L A K I Dialektisen kieltämisen olemus ja sen osuus kehitysprosessissa Kehityksen etenevä luonne ja sen muodot J X luku. TIEDOSTUSPROSESSIN DIALEKTIIKKA Dialektiikka tieto-oppina. Dialektinen ja muodollinen logiikka 2. Objektiivinen totuus. Absoluuttisen ja suhteellisen totuuden dialektiikka Aistimusperäisen ja järkiperäisen keskinäissuhde tiedostuksessa. Olemus ja ilm iö Abstraktisen ja konkreettisen, loogisen ja historiallisen dialektiikka Ajattelun muodot ja niiden osuus tiedostamisessa Käytäntö tiedostuksen perustana ja totuuden kriteerinä TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI -A luku. HISTORIALLINEN MATERIALISMI TIEDE YHTEIS KUNNAN KEHITYKSEN LAEISTA Historiallisen materialismin tutkimuskohde

3 2. Historiallisen materialismin syntyminen oli vallankumous yhteiskuntatieteessä Yhteiskuntaelämän ja yhteiskunnan kehityksen lainmukaisuuksien lu o n n e Historiallinen lainmukaisuus ja ihmisten tietoinen toiminta. Vapaus ja välttämättömyys Historiallisen materialismin puoluekantaisuus XI luku. AINEELLINEN TUOTANTO YHTEISKUNNALLISEN ELÄMÄN PERUSTA Työn osuus yhteiskunnan synnyssä ja eläm ässä Luonto ja yhteiskunta Taloudellinen kehitys ja väestön kasvu Aineellisten hyödykkeiden tuotantotapa. Tuotantovoimat ja tu o tan to su h teet Tuotantotavan määräävä osuus yhteiskuntaelämän muotojen muuttumisessa XII luku. TUOTANTOVOIMIEN JA TUOTANTOSUHTEIDEN DIA LEKTIIKKA Tuotantosuhteiden riippuvaisuus tuotantovoimien luonteesta 2. Tuotantosuhteiden vaikutus tuotantovoimien kehitykseen Ristiriitojen kehitys tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välillä kapitalismin v allitessa Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden keskinäinen yhteys sosialismin o lo issa Sosialismista kommunismiin siirtymisen lainmukaisuudet XIII luku. YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE Yhteiskunnan perustan ja päällysrakenteen käsite. Perustan määräävä osuus päällysrakenteeseen n ä h d e n Perinpohjainen muutos yhteiskunnan perustassa ja päällysrakenteessa Päällysrakenteen aktiivinen o s u u s XIV luku. LUOKAT, LUOKKATAISTELU JA VALTIO Luokkien m äärittelem inen Luokkien synty. Yhteiskunnan luokkarakenne ja sen riippuvaisuus tuotantotavasta Luokkaedut ja luokkataistelu. Luokat ja puolueet Valtio luokkien sovittamattomuuden tuotteena ja luokkaherruuden elim en ä Proletariaatin luokkataistelun ja luokkajärjestön muodot Marxilaisen puolueen osuus proletariaatin luokkataistelussa Luokkien hävittämisen välttämättömyys. Proletariaatin maailmanhistoriallinen tehtävä

4 X V luku. YHTEISKUNNALLINEN VALLANKUMOUS YHTEIS KUNTA- JA TALOUSMUODOSTUMIEN MUUTTUMISEN LAINMUKAISUUTENA Yhteiskunnalliset vallankumoukset, niiden syyt ja merkitys yhteiskunnan historiassa Sosialistisen vallankumouksen ero muista vallankumouksista. Sosialistinen vallankumous ja proletariaatin diktatuuri Sosialistisen vallankumouksen ehdot nykykaudella Kansallisen vapautuksen nimessä tapahtuvat vallankumoukset ja imperialismin luhistuminen Demokraattisten ja sosialististen uudistusten keskinäissuhde nykykaudella Vallasta käytävän aseellisen ja rauhanomaisen taistelun muotojen keskinäissuhde. Proletariaatin diktatuurin muotojen m o n in aisu u s Luokat ja luokkataistelu kapitalismista sosialismiin siirtymisen k a u d e lla Luokat ja valtio sosialismin vallitessa. Luokkarajojen häviäminen siirryttäessä kommunismiin. Sosialistisen valtiovallan kehittyminen yhteiskunnan kommunistiseksi itsehallinnoksi Kommunistinen puolue johtavana voimana sosialismin ja kommunismin rakennustyössä Sosialismin ja kapitalismin rinnakkainolo ja sosialismin voiton väistämättömyys kaikissa m a issa Sota yhteiskunnallisena ilmiönä. Taistelu maailmansotien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi yhteiskunnan elämästä nykykaudella. Ikuisen rauhan aikaansaaminen maan päällä on kommunismin historiallinen tehtävä X V I luku. YHTEISKUNNALLINEN TAJUNTA JA SEN OSUUS YHTEISKUNNAN ELÄMÄSSÄ Yhteiskunnallinen tajunta yhteiskunnallisen olemisen heijastuksena. Ideologian luokkaluonne Yhteiskunnallisen tajunnan m uodot Yhteiskunnallinen psykologia ja ideologia. Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen ta ju n ta Yhteiskunnallisten aatteiden kehityksen suhteellinen itsenäisyys Aatteiden osuus yhteiskunnallisessa kehityksessä Marxilais-leniniläisen ideologian merkitys taistelussa kommunismin voiton puolesta. Työtätekevien kommunistinen kasvatus 693 X V II luku. KANSANJOUKKOJEN JA YKSILÖN OSUUS HISTO RIASSA Kansanjoukot yhteiskunnan kehityksen ratkaiseva voima ja historian lu o ja... 7 ^ 792

5 2. Yksilön osuus historiassa Työväenluokan johtajien osuus vallankumouksellisessa liikkeessä XVIII luku. NYKYAJAN PORVARILLISEN FILOSOFIAN JA SOSIOLOGIAN PÄÄSUUNNAT Nykyajan porvarillisen filosofian ja sosiologian luonteenomaiset p iirte e t Nykyajan subjektiivinen ja objektiivinen idealismi Nykyajan porvarillinen historianfilosofia Yhteiskuntaelämän..tekijäin ja..alueiden teo ria Psykologinen suunta sosiologiassa Uuspositivistinen empiirinen metodi sosiologiassa Porvarilliset sosiologit nykyajan kapitalismin..sosiaalisesta kerrostuneisuudesta" Eräitä kansainvälisten suhteiden ongelmia porvarillisen sosiologian v alo ttam in a L o p p u k a t s a u s

6 LUKIJALLE Vieraskielisen kirjallisuuden kustannusliike pyytää lukijoita esittämään mielipiteensä tästä kirjasta, suomennoksen laadusta ja kirjan asusta. Kustannusliike on kiitollinen myös muista ehdotuksista ja toivomuksista. Osoitteemme: Zubooski. bulvar, 21 M oskova, N euvostoliitto