Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET
|
|
- Aino Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
2 OPETTAJALLE: Yhteisöllisyyden haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi oppitunneilla. Voit käyttää aineistoa sellaisenaan tai muokata siitä itsellesi sopivan kokonaisuuden. Aineiston käyttö edellyttää Powerpoint 2003 tai uudempaa Powerpointohjelmaversiota. Aineiston joidenkin elementtien toimivuus eri ohjelmaversioissa voi vaihdella. Suosittelemme aineiston toimivuuden testaamista ennen sen käyttöä oppitunneilla. Aineiston käyttöoikeus on henkilökohtainen. Alkuperäistä aineistoa tai verkkopalvelun käyttäjätunnuksia ei saa luovuttaa muille. Alkuperäinen aineisto: Jari Keinänen ja Atena Kustannus Oy Tekijät vastaavat vain alkuperäisen aineiston sisällöstä. Kuvalähteet on merkitty kunkin kuvan kohdalle. Jos sama kuva esiintyy aineistossa useammin kuin kerran, kuvalähde on mainittu ensimmäisen kuvan yhteydessä. ISBN (sähköinen aineisto), ISBN (tuloste)
3 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 1 Yhteiskunta filosofian tutkimuskohteena
4 POHDI JA OTA KANTAA: Yhteiskunta on ikivanha ilmiö. Miksi ihmiset ovat eläneet ja elävät yhteiskunnissa? Miten yhteiskunta näkyy arjessasi? Kumpi on perustavampi, yksilö vai yhteiskunta? Onko yhteiskunta yksilöiden tuote vai ovatko yksilöt yhteiskunnan tuotteita? On väitetty, että yhteiskuntaa ei oikeastaan ole olemassa. On vain yksilöitä ja heidän käyttäytymisensä. Oletko samaa mieltä?
5 YHTEISKUNNAN PIIRTEITÄ Kansalaiset joukko ihmisiä, joiden välillä on vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita Maa-alue, valtion rajat Oma kulttuuri: tavat, perinteet, kieli, taide, arvot, asenteet jne. Hallinto ja poliittinen järjestelmä Järjestyksenpito: lait, oikeuslaitos, poliisi Puolustus: armeija Talousjärjestelmä: tuotanto, omistus, työnjako, elinkeinot, yritystoiminta, rahoitus jne. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä Sosiaalipalvelut: terveydenhoito, lastenhoito, vanhustenhoito jne. Tekniset palvelut: liikenne, jätteet, tietoliikenne, vesi, energia jne. Tiedonvälitys (julkisuus, media)
6 YHTEISKUNTAMUOTOJA Poliittinen järjestelmä luokitusperusteena: Yksinvalta (esim. tyrannia), harvainvalta (esim. aristokratia), monien valta (esim. demokratia) jne. Talous luokitusperusteena: Keräily-yhteiskunta, maanviljelysyhteiskunta markkinatalousyhteiskunta, teollisuusyhteiskunta jne. Kehitysvaihe luokitusperusteena: Feodaaliyhteiskunta, sääty-yhteiskunta, porvarillinen yhteiskunta jne.
7 YHTEISKUNTAFILOSOFIAN KYSYMYKSIÄ Mikä on yhteiskunnan tarkoitus? Millainen yhteiskuntamuoto on paras? Mitä tarkoitetaan oikeudenmukaisuudella? Mitä on tasa-arvo ja miten se toteutuu? Miten valta pitäisi yhteiskunnassa jakaa? Miten yhteiskunnan talous pitäisi järjestää? Miten yhteiskuntien väliset suhteet pitäisi ymmärtää? Mitkä ovat nyky-yhteiskuntien haasteet ja kehitysnäkymät?
8 ETSI JA POHDI (oppikirja s ): 1. Millainen on yhteiskuntafilosofian suhde muihin filosofian osa-alueisiin? 2. Millainen on yhteiskuntafilosofian ja politiikan suhde?
9 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 2 Miksi yhteiskuntia on? Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
10 POHDI JA OTA KANTAA: Ihminen ei voi elää hyvää elämää yhteiskunnan ulkopuolella. Kaikki ihmisten välinen eriarvoisuus on yhteiskunnallista alkuperää. Elämä epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa on parempaa kuin elämä yhteiskunnan ulkopuolella. Kysymys oikeudenmukaisuudesta tai hyvästä elämästä voi nousta vain yhteiskunnan sisällä.
11 YHTEISKUNTIEN FILOSOFINEN PERUSTA (oppikirja s ) 1. Yhteiskuntien syntyä voidaan tarkastella historiallisesta tai filosofisesta näkökulmasta. Miten? 2. Yhteisössä eläminen kuuluu Aristoteleen mielestä ihmisen olemukseen. Miksi? 3. Miten Aristoteles perustelee kaupunkivaltioiden olemassaolon? 4. Thomas Hobbesin ihmiskäsitys poikkeaa Aristoteleen käsityksestä. Miten? 5. Hobbesin käsitys yhteiskunnan synnystä perustuu luonnontilahypoteesiin ja yhteiskuntasopimuksen ajatukseen. Miten? 6. Miten Adam Ferguson on kritikoinut Hobbesin teoriaa? 7. Miksi John Locke piti yhteiskuntasopimuksen ajatusta tärkeänä? 8. Miten Locken yhteiskuntasopimusteoria poikkeaa Hobbesin teoriasta? 9. Millainen on Jean Jacques Rousseaun näkemys luonnontilasta ja yhteiskuntasopimuksen tehtävästä? 10. Mitä Rousseau tarkoittaa yleistahdolla? Miten yleistahto toteutuu? 11. Miten yhteiskuntasopimusteorioita on arvosteltu?
12 YHTEISKUNNAN PERUSTA ARISTOTELEEN MUKAAN Ihminen on zoon politikon, yhteisöllinen eläin. Yhteiskunnat ovat olemassa ihmisen hyvää elämää varten. Ihmisen olemus voi täysimittaisesti toteutua vain kaupunkivaltiossa. Kuvalähde:
13 YHTEISKUNNAN PERUSTA THOMAS HOBBESIN MUKAAN Luonnontilassa ihmisten elämä olisi turvatonta eloonjäämiskamppailua. Yksilöt solmivat yhteiskuntasopimuksen vapautuakseen luonnontilan anarkiasta. Yksilöt luopuvat täydellisestä vapaudestaan ja alistuvat lakien ohjaamiksi. Yhteiskuntasopimuksen toteutumista valvoo voimakas armeija ja poliisi. Kuvalähde:
14 YHTEISKUNNAN PERUSTA JOHN LOCKEN MUKAAN Ihmisellä on taju luonnollisista oikeuksista ja kyky empatiaan. Luonnontilan ongelma on objektiivisen tuomarin puute. Yksilöt solmivat yhteiskuntasopimuksen turvatakseen omistusoikeutensa. Omaisuutta voi olla vain lakien säätelemässä yhteiskunnassa. Kuvalähde:
15 YHTEISKUNNAN PERUSTA JEAN-JACQUES ROUSSEAUN MUKAAN Luonnontila oli jalojen villien sopusointuista ja tasa-arvoista elämää. Eriarvoisuus ja ahneus ovat modernin yhteiskunnan tuotteita. Yhteiskuntasopimuksen tehtävä on varmistaa yleistahdon toteutuminen. Yleistahto = kaikkien kansalaisten etujen mukainen päätöksenteko. Yleistahto toteutuu parhaiten pienten yhteisöjen suorassa demokratiassa. Kuvalähde:
16 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 3 Millainen yhteiskunnan pitäisi olla? Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
17 POHDI JA OTA KANTAA: Ihminen on käynyt Kuussa, joten hän kykenee aikaansaamaan myös täydellisen yhteiskunnan, jos haluaa. Täydellisessä yhteiskunnassa ei ole sosiaalista eriarvoisuutta missään muodossa. Täydellisen yhteiskunnan esteenä on ihmisluonto. Paremmasta yhteiskunnasta haaveileminen on turhaa. Mitä rikkaampi yhteiskunta, sitä paremmin sen kansalaiset voivat. Täydellinen yhteiskunta ei voi olla demokratia, sillä suurin osa kansasta ei kykene järkeviin poliittisiin päätöksiin.
18 UTOPIAT ELI IHANNEYHTEISKUNTATEORIAT Filosofien näkemyksiä ja ajatuskokeita parhaasta mahdollisesta yhteiskunnasta. Utopia viittaa Thomas Moren ( ) romaaniin Utopia, joka kuvaa onnellista yhteiskuntaa. Utopioiden taustalla on usein filosofien tyytymättömyys omaan yhteiskuntaan. Utopioita on arvosteltu tosiasioiden sivuuttamisesta ja epärealistisesta ihmiskuvasta. Utopismi on motivoinut yhteiskunnallista ääriajattelua ja terrorismia. Tunnettuja utopisteja ovat mm. Platon ja Karl Marx.
19 PLATON ( eaa.) Kuvalähde:
20 PLATONIN IHANNEYHTEISKUNTA (s ) 1. Miksi Platon pitää työnjakoa hyvän yhteiskunnan edellytyksenä 2. Millainen on Platonin ihmiskäsitys? 3. Millainen on Platonin käsitys ihanneyhteiskunnan työnjaosta ja luokkajärjestelmästä? 4. Äänestäisitkö Platonin ehdottaman järjestelmän puolesta vai sitä vastaan? Perustele kantasi. 5. Millainen on Platonin kuvaama hallitsijoiden kasvatusohjelma? 6. Millaisia ehtoja ja vaatimuksia liittyy hallitsijan asemaan? Mitä mieltä itse olet niistä? 7. Millaiset ovat hallitsijan valtaoikeudet ja -keinot? 8. Filosofeista tulisi Platonin mukaan hyviä hallitsijoita. Miksi? Oletko samaa mieltä?
21 YHTEISKUNTALUOKAT PLATONIN IHANNEYHTEISKUNNASSA Yhteiskuntien kehnous johtuu väärien ihmisten valikoitumisesta johtajiksi. Hyvässä yhteiskunnassa kansalaisten tehtävät määräytyvät hallitsevan sielunosan mukaan. Ihmisellä on kolme sielunosaa: järki, tunne ja halu (vietti). Järjen hallitsemat sopivat johtajiksi, tunteen hallitsemat sotilaiksi ja halun hallitsemat työläisiksi. Hyvässä yhteiskunnassa kukin yhteiskuntaluokka keskittyy vain omiin tehtäviinsä. Johtajien erityishyve on viisaus, sotilaiden rohkeus ja työläisten kohtuus. Kaikkien kansalaisten yleishyve on kohtuus.
22 OIKEUDENMUKAINEN HALLITSIJA Hallitsijaksi sopivat erotetaan vanhemmistaan jo lapsina ja siirretään yhteiskunnan kasvatettaviksi. Vain pitkän ja vaativan hallitsijakoulutuksen läpäisseet ovat riittävän oikeamielisiä ja järkeviä toimiakseen hallitsijoina. Hallitsijan on elettävä vaatimattomasti, vailla omaisuutta, perhettä ja normaaleja sukulaisuussuhteita. Hallitsija päättää kaikista yhteiskunnan asioista: ulkopolitiikasta, tiedonvälityksestä, taiteesta, taloudesta jne. Parhaita hallitsijoita olisivat filosofit, sillä heillä on järkeilyyn perustuva näkemys oikeudenmukaisuuden ideasta.
23 POHDI JA OTA KANTAA: Parhaan yhteiskunnan sijasta on tavoiteltava vähiten huonoa. Iso joukko on usein parempi päättäjä kuin viisainkaan yksinvaltias. Hyvää hallitsijaa ei voi tulla sellaisesta, joka ei ole koskaan tehnyt muita töitä. Hyvää hallitsijaa ei voi tulla sellaisesta, joka on tehnyt vain muita töitä.
24 ARISTOTELEEN UTOPIAKRITIIKKI Platonin totalitaristisessa ihannevaltiossa vain hallitsijoilla on kansalaisen asema. Eri näkökulmat huomioidaan sitä paremmin, mitä useammat osallistuvat päätöksentekoon. Tavalliset kansalaiset voivat olla joissakin asioissa parempia päättäjiä kuin eliitti. Kommunismi on ihmisluonnon vastainen järjestelmä. Yhteiskunnan kehittämisen lähtökohtana pitää olla empiiriset havainnot todellisista yhteiskunnista, ei utopiat. Ei ole olemassa yhtä oikeaa yhteiskuntamuotoa hyvä yhteiskunta voi toteutua monella tavalla.
25 HYVÄT JA HUONOT YHTEISKUNTAMUODOT (s ) 1. Mitkä ovat Aristoteleen mukaan hyvän yhteiskunnan edellytyksiä? 2. Miksi monarkia, aristokratia ja politeia ovat hyviä yhteiskuntia? 3. Miksi tyrannia, oligarkia ja demokratia ovat huonoja yhteiskuntia? 4. Miksi monarkia ja aristokratia toteutuvat harvoin? 5. Miksi politeia on paras toteutettavissa oleva yhteiskunta? 6. Edustaako Suomen poliittinen nykyjärjestelmä mielestäsi politeiaa, demokratiaa vai oligarkiaa?
26 HYVÄT JA HUONOT YHTEISKUNTAMUODOT (s ) Hyvä yhteiskunta takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden elää ihmisen olemuksen mukaista hyvää elämää. Hyvässä yhteiskunnassa viisas yksinvaltias (monarkia), viisas eliitti (aristokratia) tai keskiluokka (politeia) hallitsee kaikkien parhaaksi. Huonossa yhteiskunnassa heikkoluonteinen tyranni (tyrannia), rikas eliitti (oligarkia) tai köyhä kansa (demokratia) hallitsee omaksi parhaakseen. Aito monarkia ja aristokratia toteutuvat harvoin. Varmimmin toteutuva hyvä yhteiskunta on politeia, sillä keskiluokka ymmärtää köyhiä muttei kadehdi rikkaita.
27 IHANNEYHTEISKUNTA KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ G. W. Hegelin ja Karl Marxin mukaan ihmiskunnan historia on kehitystä kohti ihanneyhteiskuntaa. Hegelin mukaan kehitys on hengen vapautumista materian kahleista. Kehityksen tasot Hegelin mukaan: subjektiivinen henki, objektiivinen henki ja absoluuttinen henki. Objektiivisen hengen tason ilmentymiä ovat valtio, lait ja virkamieskunta. Absoluuttisen hengen tasolla tiede, taide, uskonto ja filosofia kukoistavat vapaana materian kahleista. Marxin mukaan kehityksen moottori on materia, ei henki. Muutokset hengessä (ajattelussa) heijastavat muutoksia aineellisissa (taloudellisissa) olosuhteissa.
28 G. W. HEGEL ( ) Kuvalähde:
29 YHTEISKUNTAELÄMÄN TASOT HEGELIN MUKAAN Perheen tasolla kansalaisten ajattelua hallitsee lasten ja sukulaisten hyvinvointi. Kansalaisyhteiskunnan tasolla kansalaiset toimivat taloudellisen hyödyntavoittelun yhteistyökumppaneina. Kansalaisyhteiskunnan tuotteita ovat työnjako sekä yhteiskuntaluokat ja näiden eturistiriidat. Valtion tasolla kansalaiset toimivat eturistiriitojen yläpuolella objektiivisina lainsäätäjinä ja poliittisina päättäjinä. Valtion tason rakenteita ovat mm. kuningas, valtiopäivät ja virkamieskunta.
30 KARL MARX ( ) Kuvalähde:
31 MARXIN MATERIALISTINEN YHTEISKUNTAKÄSITYS (s ) 1. Miten Marxin näkemys valtiosta poikkeaa Hegelin näkemyksestä? 2. Millainen on Marxin näkemys yhteiskunnan rakenteesta? 3. Marxin mukaan yhteiskunnan henkinen päällysrakenne heijastaa aineellista perustaa. Mitä hän tarkoitti? 4. Mitä Marx ajatteli yhteiskunnan muuttamisesta ja filosofin tehtävästä?
32 KAPITALISTINEN YHTEISKUNTA 1800-luvun teollisuusyhteiskunnissa vallitsi luokkaristiriita omistavan porvariston ( kapitalistien ) ja työväestön välillä. Työvoiman ylitarjonta mahdollistaa riiston eli työväestön palkkojen ja työehtojen räikeän polkemisen. Seurauksena on kapitalistien vaurastuminen sekä työväestön syvenevä kurjistuminen ja vieraantuminen. Vieraantuminen ilmenee luokkatietoisuuden puutteena ja passiivisena kohtaloon tyytymisenä. Kapitalismin kehityslogiikka johtaa monopolikapitalismiin eli omistuksen keskittymiseen yhä harvempien käsiin.
33 KOMMUNISTINEN YHTEISKUNTA Kapitalismin luokkaristiriita johtaa vääjäämättä työväestön aseelliseen vallankumoukseen. Työväestö riistää porvaristolta poliittiset valta-asemat ja ottaa tuotantovälineet haltuunsa. Vallankumouksen jälkeen poliittinen valta on keskitetty kommunistiselle puolueelle. Proletariaatin diktatuurin aikana porvarillinen maailmakuva tuhotaan, jonka jälkeen seuraa kommunistinen yhteiskunta. Kommunismissa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet ja markkinatalous on korvattu suunnitelmataloudella. Suuria omaisuus- ja tuloeroja ei ole, joten ei myöskään luokkaristiriitoja.
34 MARXIN YHTEISKUNTAFILOSOFIAN ONGELMIA 1. Pohtikaa ryhmissä, millaisia ongelmia liittyy Marxin käsitykseen a) kapitalistisesta markkinataloudesta ja b) kommunistisesta yhteiskunnasta. 2. Lue oppikirjan s ja vastaa: a) Millaisia ongelmia liittyi ns. reaalisosialismiin? b) Miten heijastusteoriaa voidaan arvostella? c) Entä riistoteoriaa? d) Entä teoriaa yhteiskunnan muuttamisesta?
35 LIBERALISMIN HISTORIAA (s ) Liberalismi Klassinen ( luku) Uusliberalisimi ( luku) Sosiaaliliberalismi ( luku) Brittiläinen: Locke, Hume, Ferguson, Smith, Mill Ranskalainen: Rousseau, Voltaire, Montesquieu, de Tocqueville, Constant Hayek, Friedman, Nozick
36 POHDI JA OTA KANTAA: Miten määrittelisit yksilönvapauden rajat yhteiskunnassa? Mitkä asiat ovat ihmisten omia asioita, joihin valtio ei saa puuttua? Kummassa seuraavista yhteiskunnista haluaisit asua? 1) Yhteiskunnassa, joka puuttuu kansalaisten elämäntapoihin, mutta jossa on kattava sosiaaliturva. 2) Yhteiskunnassa, joka ei puutu kansalaisten elämäntapoihin, mutta jossa on olematon sosiaaliturva.
37 LIBERALISTINEN YHTEISKUNTA (s ) 1. Millainen on liberalistinen käsitys yhteiskunnan tehtävistä? 2. Miten J. S. Mill määritteli yksilön vapauden rajat yhteiskunnassa? 3. Millainen on liberalistien käsitys poliittisesta vapaudesta? 4. Millaisia argumentteja on esitetty vapaan markkinatalouden puolesta? 5. Mikä on näkymätön käsi?
38 BRITTILÄISIÄ LIBERALISTEJA Adam Smith ( ) John Stuart Mill ( ) Kuvalähde: Kuvalähde:
39 RANSKALAISIA LIBERALISTEJA Voltaire ( ) Benjamin Constant ( ) Kuvalähde: Kuvalähde:
40 YÖVARTIJAVALTIO Yhteiskunnan tehtävä on yhteiskuntarauhan valvominen ja perusoikeuksien turvaaminen. Hyvässä yhteiskunnassa on mahdollisimman vähän elämää rajoittavia lakeja, holhousta ja valtiollista kontrollia. Yhteiskunta ei saa estää kansalaisia hyödyntämästä kykyjään ja lahjojaan. Yhteiskunta ei voi eikä sen pidä yrittää taata menestymistä kaikille jokainen on oman onnensa seppä. J. S. Millin mukaan yksilönvapautta rajoittaa vain vahinkoperiaate ja rajoitetun holhouksen periaate (s. 58).
41 POLIITTINEN VAPAUS Poliittinen vapaus = kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Vaikuttamismahdollisuus toteutuu parhaiten äänioikeutena suorassa tai edustuksellisessa demokratiassa. Äänioikeus kuuluu kaikille syntyperästä, yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. Mies ja ääni -periaate. Tärkeä poliittisen vapauden perusta on sananvapaus ja median riippumattomuus poliittisista puolueista.
42 TALOUDELLINEN VAPAUS Vapaa markkinatalous on parempi kuin suunnitelmatalous ja säätelytalous. Talouden moottorina oltava yksilöiden vapaa kilpailu markkinoilla. Egoistinen voiton tavoittelu koituu kaikkien hyödyksi näkymättömän käden (Adam Smith) ohjaamana. Vapaa markkinatalous on tasa-arvoinen: jokaisella on mahdollisuus ja lupa menestyä syntyperästä riippumatta. Tulo- ja varallisuuserot ovat oikeudenmukainen seuraus lahjakkuus- ja ahkeruuseroista. Korkea verotus heikentää talouden perustaa eli yksilöiden halua yrittää ja menestyä.
43 POHDI JA OTA KANTAA: Platonin ja Marxin mukaan yhteiskuntaa ei voi parantaa pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan, vaan tarvitaan kertakaikkinen mullistus. Miten tätä voitaisiin perustella? Miten voitaisiin perustella väitettä, että yhteiskuntaa kannattaa parantaa vain vähän kerrallaan ja pikkuhiljaa? Voisiko väkivalta olla jossakin tilanteessa oikeutettu keino yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi vai onko se aina väärä keino? Tuloeroja ja sosiaalista eriarvoisuutta vastustavissa mielenosoituksissa on nyky-suomessakin kivitetty ikkunoita ja autoja. Mitä mieltä olet tällaisesta toiminnasta?
44 EDMUND BURKE ( ) Kuvalähde:
45 Radikalismi NÄKEMYKSIÄ YHTEISKUNNAN UUDISTAMISESTA Väkivaltaiset toimet ovat mahdollisia tai välttämättömiä utopistisen yhteiskuntaihanteen aikaansaamiseksi. Yhteiskunta on uudistettava juuriaan myöten. Esim luvun marxilainen Punainen armeijakunta. Konservativismi Radikaalit uudistamisyritykset johtavat vain huonompaan yhteiskuntaan. Perinteisiin ja vanhoihin menettelytapoihin sisältyy sukupolvien aikana kiteytynyt viisaus. Lähipäätösperiaate (ks. s. 65) Edmund Burke
46 KARL POPPER ( ) Kuvalähde:
47 KARL POPPERIN UTOPISMIKRITIIKKI Yhteiskuntateoriat ovat syntyaikansa tuotteita, joten on mahdotonta suunnitella lopullista ihanneyhteiskuntaa. Mikään yhteiskuntamalli ei takaa onnellisuutta, sillä onnellisuus riippuu myös yksilöllisistä tekijöistä. Diktatuuri on järjestelmänä huono, vaikka diktaattori olisi hyvää tarkoittava. Viisainkin diktaattori muuttuu helposti kuuroksi valituksille. Hyvä tarkoitus voi jopa laskea kynnystä käyttää äärikeinoja. Utopistinen uudistusyritys on hyppy tuntemattomaan, jonka kaikkia seurauksia ei tiedä kukaan. Yhteiskuntaa pitää uudistaa osa kerrallaan yrityksistä saatu kokemuspalaute huomioiden.
48 FRANKFURTIN KOULUKUNNAN JÄSENIÄ Theodor Adorno ( ) Herbert Marcuse ( ) Kuvalähde: hear_theodor_adornos_avant-garde_musical_compositions_.html Kuvalähde:
49 FRANKFURTIN KOULUKUNTA 1920-luvulla Saksassa syntynyt marxilainen tutkijaryhmä, joka tutki kapitalistisen yhteiskunnan kulttuuriteollisuutta. Kapitalismissa tuotetaan loputtomasti samankaltaisia, kertakäyttöisiä kulttuurituotteita suurille massoille. Kulttuuriteollisuus turruttaa kansalaiset väärään tietoisuuteen, joka estää heitä näkemästä kapitalismin kuristavaa arkea. Kriittinen tietoisuus voidaan herättää avantgardistisella taiteella, joka rikkoo kaavamaisia ilmaisukeinoja. Jürgen Habermasin mukaan tarvitaan myös emansipatorista tiedettä, joka paljastaa kahlitsevia yhteiskunnallisia rakenteita.
50 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 4 Valta Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
51 POHDI JA OTA KANTAA: Opettajan ja opiskelijan suhde koulussa on valtasuhde. Onko se mielestäsi hyvä vai huono asia? Opiskelijat voivat myös olla vallan käyttäjiä suhteessa opettajiin. Miten? Vallan keskittäminen yhdelle on aina paha ja vallan jakaminen monille aina hyvä. Runoilija Paavo Haavikko kirjoittaa teoksessaan Puhua, vastata, opettaa: Tosi herkut ovat raakoja, osterit, lohi, ja valta. Miten ymmärtäisit Haavikon aforismin? Johtajilla on yleensä paljon kavereita. Silti on sanottu, että vallan huipulla on yksinäistä. Miksi?
52 VALLAN MÄÄRITTELYÄ (s ) 1. Väittämissä Jenni hallitsee kännykän käytön. ja Presidentti hallitsee Suomea. viitataan valtaan, mutta eri merkityksessä. Miten? 2. Miten sosiaalinen valta voidaan määritellä? 3. Kuvaile seuraavia vallan muotoja: a) legitiimi valta, b) karismavalta, c) poliittinen valta, d) tuomio- ja rankaisuvalta, e) väkivalta.
53 MICHEL FOUCAULT ( ) Kuvalähde:
54 TIETO VALLAN LÄHTEENÄ Asiantuntijavalta Koulutukseen tai tiedolliseen erityisosaamiseen perustuvaa valtaa. Ilmenee oikeutena vaikuttaa kansalaisten käsityksiin ja mielipiteisiin. Diskurssin valta Puhetapoihin ja -tilanteisiin (diskursseihin) liittyvien piilonormien vaikutus. Median valta Julkisten viestinten vaikutus maailmankuvaan, elämäntapoihin, politiikkaan ja kiinnostuksen kohteisiin. Manipulaatio Yritys vaikuttaa yksilön tai joukon käsityksiin salaa. Keinot vaihtelevat räikeästä propagandasta mainontaan ja piilomainontaan.
55 SUORA JA EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA (s ) 1. Mikä on suoran ja edustuksellisen demokratian ero? 2. Miksi edustuksellisen demokratian kansanvaltaisuus voidaan kiistää? 3. Millaisia ongelmia liittyy edustukselliseen demokratiaan? 4. Edustuksellista demokratiaa on puolustettu kompetenssiargumentilla. Millainen se on? 5. Millaisia ongelmia liittyy kompetenssiargumenttiin? 6. Miksi ammattipoliitikkoja voidaan pitää hyvinä päättäjinä?
56 KESKITETYN VALLAN PUOLUSTUS Platon Parhaassa yhteiskunnassa kaikki poliittinen valta on keskitetty harvoille viisaille yksilöille. Päättäjien määrän itsetarkoituksellinen kasvattaminen ei edistä viisasta päätöksentekoa. Thomas Hobbes Yhteiskuntasopimus vapauttaa ihmiset luonnontilasta vain, jos sitä valvoo yksi ylivoimainen hallitsija, Suvereeni. Suvereenin nostaa muiden yläpuolelle vahva armeija ja poliisi. Suvereeni on lakienkin yläpuolella ja oikeutettu kukistamaan kapinat ja vallankumousyritykset keinoja kaihtamatta. Vallalla on oltava yksi tahto ja yksi ääni vallan jakaminen johtaa yhteiskunnan takaisin luonnontilaan. Epäoikeudenmukainenkin yhteiskunta on parempi kuin luonnontila.
57 NICCOLO MACHIAVELLI ( ) Kuvalähde:
58 HALLITSIJAN VALLAN KEINOT Machiavellin mukaan politiikan on perustuttava tosiasioihin, ei toiveisiin (poliittinen realismi). Koska ihmiset ovat moraalittomia egoisteja, myös hallitsijan on oltava tällainen säilyttääkseen valtansa. Kaikki keinot ovat hallitsijalle sallittuja: uhkailu, kiristys, väkivalta, lahjonta, valehtelu Hallitsijan on parempi olla pelätty kuin pidetty. Hajota ja hallitse -periaate. Uskonto on hallitsijan työkalu.
59 MONTESQUIEU ( ) Kuvalähde:
60 JAETUN VALLAN PUOLUSTUS John Locke Hallitsija saa valtansa kansalta, ei Jumalalta. Absoluuttinen yksinvalta on kansalaiselle turvattomampi tila kuin luonnontila. Hallitsijan vallalle täytyy olla laissa säädetyt rajat. Kansan on voitava valvoa hallitsijan toimintaa ja vaihtaa huono hallitsija. Montesquieu Vallan kolmijako-oppi: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta erotettava toisistaan. Vallan eri alueiden kuuluttava eri ryhmille. Vallan jakaminen takaa vallan tasapainon, jossa kaikkien eturyhmien intressit tulevat huomioiduiksi päätöksenteossa.
61 ANARKISTEJA Mihail Bakunin ( ) Pierre-Joseph Proudhon ( ) Kuvalähde: Kuvalähde:
62 ANARKISMI Kreik. anarkhos, ei esivaltaa. Vaatii valtahierarkioiden purkamista sekä täydellistä tasa-arvoa ja yksilönvapautta. Valtasuhteet ja -asetelmat ovat sinänsä pahoja ja luovat eripuraa ihmisten välille. Suhtautuu kriittisesti vallitsevaan yhteiskuntaan ja pyrkii sen perinpohjaiseen muuttamiseen. Osa anarkisteista hyväksyy terrorismin, mutta anarkisteissa on myös pasifisteja luvun hippiliikkeessä on nähtävissä anarkismin piirteitä. Ympäristö- ja eläinaktivismi vastustaa anarkismin hengessä ihmisen ja luonnon välistä valtasuhdetta.
63 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 5 Oikeudenmukaisuus Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
64 POHDI JA OTA KANTAA: Ihmisellä on luontainen oikeudenmukaisuuden taju. Vain ihmisellä on taju oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus ja laillisuus ovat sama asia. Oikeudenmukaisuus ja moraalisesti oikea voidaan samaistaa.
65 OIKEUDENMUKAISUUDEN ARVIOINTI Edellyttää vertailua. David Humen mukaan kysymys oikeudenmukaisuudesta nousee esiin, koska - ihmiset ovat jossain määrin itsekkäitä. - maailmassa vallitsee suhteellinen materiaalinen niukkuus. - ihmiset ovat suhteellisen tasaväkisiä. Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate : - Samanlaisia tapauksia kohdeltava samalla tavoin, erilaisia eri tavoin. (Aristoteles) Oikeudenmukaisuuden sisällölliset ehdot: - Ominaisuudet, joiden perusteella tapaukset ovat samanlaisia/ erilaisia. - Samanlaisen kohtelun ehdot.
66 OIKEUDENMUKAISUUDEN LAJIT Distributiivinen oikeudenmukaisuus (jakooikeudenmukaisuus) Etujen (esim. palkat) ja rasitteiden (esim. verot) jakamisen periaatteet. Aristoteles: Kullekin annetaan se, minkä hän ansaitsee. Retributiivinen (oikaiseva) oikeudenmukaisuus Vääryyksien oikaisemisen periaatteet. Aristoteles: Kullekin palautetaan se, mikä hänelle kuuluu korvaus sama kuin menetys. Rangaistuksen symmetriaperiaate: Silmä silmästä, hammas hampaasta. (Hammurabin laki)
67 RANKAISEMISEN OIKEUDENMUKAISUUS Velvollisuuseettinen teoria Syyllinen ansaitsee rangaistuksen rangaistus on rikoksen sovitus. Rangaistuksen on vastattava rikosta (symmetriaperiaate). Utilitaristinen teoria Rankaisemisesta on hyötyä yhteiskunnalle se ehkäisee rikoksia. Yleisehkäisevä vaikutus: rangaistus toimii pelotteena. Erityisehkäisevä vaikutus: tuomitut poissa pahanteosta. Terapeuttinen teoria Rankaisemisen tehtävä on kasvattaa rikollisia ja palauttaa heidän yhteiskuntakelpoisuutensa.
68 OIKEUDENMUKAISUUS JA TASA-ARVO (s ) 1. Miten yhteiskunnallinen tasa-arvo voidaan määritellä? 2. Miten voidaan perustella kyvyiltään ja ominaisuuksiltaan erilaisten ihmisten tasa-arvoa? 3. Millainen on sattuma-egalitaristinen näkemys tasa-arvon ja varallisuuserojen suhteesta? 4. Mitä liberalistit tarkoittavat lähtökohtien tasa-arvolla? 5. Miten John Rawls kyseenalaistaa liberalistien käsityksen menestyksestä ansaittuna? 6. Millainen on sosiaaliliberalistien näkemys lähtökohtien tasaarvosta? 7. Mitä tarkoitetaan lopputuloksen tasa-arvolla ja miten se voidaan yhteiskunnassa järjestää? 8. Miten uusliberalistit ovat arvostelleet sosiaaliliberalismia? Miten sosiaaliberalistit ovat vastanneet?
69 KLASSISEN LIBERALISMIN KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA TASA-ARVOSTA Tulo- ja varallisuuserot ovat oikeudenmukaisia, jos ne ovat yksilöiden omien valintojen seurauksia. Vain sattumanvaraisista seikoista (ihonväri, sukupuoli, syntyperä jne.) johtuvat erot ovat epäoikeudenmukaisia. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallitsee lähtökohtien tasa-arvo: yhtäläiset juridiset oikeudet tavoitella menestystä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vallitsee negatiivinen vapaus: mahdollisuutta menestykseen ei kahlita perusteettomilla laeilla. Perimästä ja kasvatuksesta johtuvat menestyserot on hyväksyttävä väistämättöminä tosiasioina.
70 SOSIAALILIBERALISTINEN KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA JA TASA-ARVOSTA John Rawls: Menestykseen vaikuttavat seikat määräytyvät luonnon arpajaisissa. Lähtökohtien tasa-arvo ei voi merkitä pelkästään negatiivista vapautta eli juridisten esteiden puutetta. Yhteiskunnan on varmistettava myös positiivinen vapaus eli yksilöiden todellinen mahdollisuus tavoitella menestystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa menestyksen tavoittelun lopputuloksia tasataan (lopputuloksen tasa-arvo). Nämä toteutuvat erilaisten tukijärjestelmien avulla, jotka rahoitetaan progressiivisella verotuksella. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan filosofinen perusta.
71 JOHN RAWLS ( ) Kuvalähde:
72 UTILITARISTINEN OIKEUDENMUKAISUUSKÄSITYS Oikeudenmukaisia ovat järjestelyt, jotka lisäävät eniten koko yhteiskunnan hyvinvointia. Hyvinvoinnin summan arvioinnissa sovellettava alenevan rajahyödyn lakia. Maltillinen tulonsiirto hyvätuloisilta köyhille lisää köyhien hyvinvointia paljon ja laskee vain vähän hyvätuloisten hyvinvointia. Arvioinnin painopiste on kohdistettava hyvinvoinnin objektiivisiin resursseihin (resurssiutilitarismi). Kuukausitulot, asumismahdollisuudet, terveyspalvelut, harrastusmahdollisuudet jne. Köyhien mahdollisuuksia hyödyntää hyvinvoinnin resursseja voidaan tukea, jos se lisää koko yhteiskunnan hyvinvointia eniten.
73 JOHN RAWLSIN OIKEUDENMUKAISUUSTEORIA (s ) 1. John Rawlsin tunnetussa ajatuskokeessa kuvitellaan alkutilanne ja tietämättömyyden verho. Mitä nämä ovat? 2. Miksi yhteiskunta, joka on suunniteltu tietämättömyyden verhon takana, on oikeudenmukainen? 3. Millainen on oikeudenmukaisen yhteiskunnan vapausperiaate? 4. Entä eroperiaate? 5. Miksi Rawls ei kannata tuloerotonta yhteiskuntaa? 6. Millainen on vapausperiaatteen ja eroperiaatteen suhde? 7. Millasta kritiikkiä Rawlsin teoriaa kohtaan on esitetty?
74 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 6 Yhteiskuntien väliset suhteet Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
75 POHDI JA OTA KANTAA: Valtioilla on velvollisuus auttaa toisen valtion kansalaisia hädässä. Valtioilla on velvollisuus auttaa toisia valtioita vain, jos auttaminen ei heikennä omien kansalaisten hyvinvointia. Sellaista valtiota, joka on itse aiheuttanut ongelmansa, ei tarvitse auttaa. Valtion on ensin korjattava omat sisäiset ongelmansa ja autettava muita vasta sen jälkeen. Valtion nykykansalaiset ovat korvausvastuussa valtionsa aiemmin harjoittamasta sorrosta.
76 GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS Yhteiskuntien välisten suhteiden oikeudenmukaisuus kansainvälisen yhteisön oikeudenmukaisuus. Kysymyksiä: Varallisuuden jakautuminen valtioiden kesken (globaali jakooikeudenmukaisuus)? Valtioiden välisen auttamisvelvollisuuden rajat ja keinot? Kansainvälistä oikeutta tai ihmisoikeuksia rikkoneiden valtioiden rankaiseminen (globaali retributiivinen oikeudenmukaisuus)? Sodan oikeutus?
77 POLIITTINEN REALISMI JA GLOBAALI OIKEUDENMUKAISUUS Valtioiden toiminnan lähtökohta on aina oman hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen. Valtiolla on vain omia kansalaisia koskeva auttamisvelvollisuus. Oikeudenmukaisuuteen kiinnitetään huomiota vain, jos siitä ei ole valtiolle poliittista tai taloudellista haittaa. Maapallon valtiot elävät ikuisessa luonnontilassa, sillä sopimuksia valvovaa Suvereenia ei ole. Valtioiden elämää leimaa huoli omasta turvallisuudesta ja jatkuva varustautuminen tulevia konflikteja varten.
78 FILOSOFIEN NÄKEMYKSIÄ GLOBAALISTA OIKEUDENMUKAISUUDESTA (s ) 1. Millainen oli stoalaisten näkemys ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta? 2. Hugo Grotiuksen mukaan valtiota velvoittavat periaatteet voidaan päätellä ns. luonnollisista moraaliperiaatteista. Miten? 3. Millaisia moraalisia velvollisuuksia valtioilla on Grotiuksen mukaan? 4. Miten kansainvälinen laki eroaa valtioiden sisäisistä laeista Immanuel Kantin mukaan? 5. Mikä on Kantin mukaan kansainvälisen lain tärkein periaate? 6. Mitkä seikat edistävät Kantin mukaan kansainvälisen lain noudattamista? 7. Millaisiin globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteisiin päädyttäisiin Rawlsin mukaan tietämättömyyden verhon takana? 8. Miten Rawlsin teoriaa voidaan arvostella?
79 GLOBAALIN OIKEUDENMUKAISUUDEN FILOSOFEJA Hugo Grotius ( ) Immanuel Kant ( ) Kuvalähde: Kuvalähde:
80 OIKEUTETUN SODAN TEORIA Sota voi joissakin tilanteissa olla moraalisesti oikeutettu. Oikeutetun sodan ehtoja (Augustinus): Oikea peruste: puolustautuminen, humanitaarinen interventio. Sodan hyötyjen oltava haittoja suurempia. Viimeinen keino. Laillisen, kansan luottamusta nauttivan hallituksen päätös. Taistelut käytävä sotilaiden kesken sotatoimet eivät kohdistu siviileihin. Tuomas Akvinolaisen kaksoisvaikutusperiaate (ks. s.144).
81 PASIFISMI Laaja pasifismi (väkivallattomuusoppi): Väkivaltaa on vältettävä kaikissa tilanteissa. Suppea pasifismi (rauhanaate): Sota on aina väärä ratkaisu. Argumentteja: Sodasta seuraa aina enemmän kärsimystä kuin sodasta pidättäytymisestä. Sota on ihmisyksilöiden tarkoituksellista tappamista ja ihmisen velvollisuus on välttää sitä. Sodissa kuolee siviilejä ja siviilien tappaminen on väärin.
82 POLIITTINEN REALISMI JA SOTA Sodat ovat ihmisluonnosta ja niukoista resursseista johtuvia väistämättömiä tosiasioita. Sodan oikeutuksen pohtiminen on yhtä turhaa kuin luonnonkatastrofien oikeutuksen pohtiminen. Valtioiden on syytä varustautua sotien varalle. Valtio, jolla ei ole uskottavaa puolustusta, tuhoutuu ennemmin tai myöhemmin. Valtioiden välisissä suhteissa pätee vain vahvemman oikeus.
83 Yhteisöllisyyden haasteet Luku 7 Oikeudenmukaisuus globalisoituvassa maailmassa Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015
84 POHDI JA OTA KANTAA: Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken polttavimmat globaalit oikeudenmukaisuuskysymykset? Miten moderni viestintäteknologia edistää globalisaatiota? Joidenkin mielestä kehitysavun sijasta pitäisi puhua kehitysvelasta. Miten tätä voidaan perustella? Miten globalisaatio näkyy suomalaisessa katukuvassa? Edistääkö globalisaatio mielestäsi kulttuurista moninaisuutta vai sen köyhtymistä?
85 GLOBALISAATIO Yhteiskuntien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden lisääntyminen ja 2000-luvuilla. Tapahtuu taloudellisella, ekologisella, poliittisella ja kulttuurisella tasolla. Syitä: maa- ja ilmailuliikenteen sekä merenkulun kehitys, muuttoliike maasta toiseen, viestintäteknologian kehitys. Voidaan nähdä kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja autonomiaa uhkaavana tekijänä. Tekee joidenkin mielestä poliittisesta realismista vanhanaikaista: valtio ei voi huolehtia vain omista asioistaan.
86 POLIITTINEN GLOBALISAATIO Tärkeitä poliittisia päätöksiä tehdään yhä enemmän valtioiden välisissä yhteistyöjärjestöissä. Suuria vallankäyttäjiä: YK, IMF, WTO, Maailmanpankki, EU, G8-maat jne. Uhkien muuttuminen globaaleiksi pakottaa valtiot neuvottelupöytään. Uusi viestintäteknologia tuo vaihtoehtoliikkeille reaaliaikaisen maailmanlaajuisen näkyvyyden. Edistääkö globalisaatio demokratiaa vai kosmokratiaa eli päätösvallan keskittymistä yhä harvemmille valtioille? Rikkaimmat valtiot, erityisesti USA, määrittelevät globaalin talous- ja turvallisuuspolitiikan päälinjat.
87 TALOUDELLINEN GLOBALISAATIO (s ) 1. Millaisia ulottuvuuksia taloudellisella globalisaatiolla on? 2. Miten maailmantalouden pelisäännöt ovat muuttuneet toisen maailmansodan jälkeen? 3. Miten varallisuus ja hyvinvointi ovat jakautuneet maapallolla? 4. Miksi kehitysapu on ollut tehoton väline? 5. Millainen on kehitysmaiden asema nykyisessä maailmantaloudessa? 6. Miksi voidaan väittää, että monikansallisten suuryritysten valta kaventaa myös rikkaiden valtioiden itsemääräämisoikeutta? 7. Millaisia seurauksia on ollut tuotannon globalisaatiosta?
88 TALOUDELLINEN GLOBALISAATIO Monikansalliset suuryritykset ovat rikkaampia ja vaikutusvaltaisempia kuin koskaan. Markkinoiden globalisaatio: Tuotteiden ja palvelujen tarjonta muuttunut maailmanlaajuiseksi. Paikallisten yrittäjien kilpailuympäristönä koko maailma. Tuotannon globalisaatio: Tuotantoprosessin vaiheet voidaan hajauttaa ympäri maailmaa. Työ teetetään siellä, missä se on halvinta. (Ks. s ) Omistuksen globalisaatio: Yritysten omistus on siirtynyt kansainvälisille sijoitusrahastoille ja pankeille. Omistussuhteet ovat ketjuuntuneet ja muuttuneet hämäriksi. Omistuksilla käydään kauppaa globaaleilla osakemarkkinoilla.
89 RIKKAAT JA KÖYHÄT VALTIOT Rikkain 10 % maapallon väestöstä omistaa suurimman osan maapallon kokonaisvarallisuudesta. Länsi-Euroopan valtioiden, USA:n ja Japanin kansalaisten tulotaso on monikymmenkertainen köyhimpiin maihin verrattuna. Kehitysapu on ollut riittämätön ja tehoton keino köyhyyden vähentämisessä. Kehitysmaiden riippuvuus Maailmanpankin ja IMF:n lainoista kaventaa poliittista ja taloudellista itsemääräämisoikeutta. Hyöty luonnonrikkauksista valuu länsimaisille suuryrityksille, joiden raaka-ainepankkina kehitysmaat toimivat. Ekologinen velka : kehitysmaat ovat historian valossa moraalisesti oikeutettuja korvauksiin länsimailta.
90 EKOLOGINEN GLOBALISAATIO Lokaali on globaalia paikalliset toimet vaikuttavat koko maapalloon. Teollisuuden päästöistä kärsivät myös kansat, joiden elämäntapa ei perustu teolliseen tuotantoon. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten ne, jotka voivat vähiten vaikuttaa sen etenemiseen. Suurimmat kasvihuonepäästöjen aiheuttajat, kuten USA ja Kiina, eivät halua sitoutua tiukkoihin päästönormeihin. Nollasummapeli: päästöjen vähentäminen tiukkojen normien maissa johtaa niiden kasvuun löyhien normien maissa. Länsimainen elintaso koko ihmiskunnalle vaatisi kolmen nykyisenkaltaisen maapallon luonnonvarat.
91 KULTTUURINEN GLOBALISAATIO Kulttuurisen vuorovaikutuksen lisääntyminen maapallon kansojen välillä. Syitä: työperäinen maahanmuutto, poliittinen pakolaisuus, matkailun lisääntyminen, uusi viestintäteknologia. Tuo uusia piirteitä aiemmin etnisesti homogeenisten yhteiskuntien käsityksiin, tapoihin ja arvoihin. Voi merkitä maalimankuvan avartumista ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntymistä. Uhkana mcdonaldisaatio : länsimaisen kulttuurin ylivalta johtaa omaleimaisten paikallisten kulttuuripiirteiden katoamiseen.
92 KULTTUURISET RISTIRIIDAT Kulttuuriset eroavaisuudet synnyttävät jännitteitä etnisten vähemmistöjen ja valtaväestön välille. Kulttuurinen monismi: Maassa maan tavalla maahanmuuttajien pitää mukautua valtakulttuuriin. Kulttuurinen moninaisuus lisää konfliktien riskiä. Monikulturismi (kulttuurinen pluralismi): Kulttuurinen moninaisuus on rikkaus. Vähemmistöjen mahdollisuuksia vaalia kulttuuriaan pitää tukea ja edistää.
Maailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotFI4 Yhteiskuntafilosofia
FI4 Yhteiskuntafilosofia 1. Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä 2. Utopioita ja ihannevaltioita 3. Yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat 4. Oikeudenmukaisuuden tekijät 5. Valta 6. Valtio 7. Politiikka
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotOikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu
Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotA-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotYstävyyden filosofia
Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen
MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotOpetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
LisätiedotKlassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 heinäkuu 26 Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Haettu 26.7.2012 osoitteesta: http://takku.net/article.php/20071223185338995
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotMitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotCode of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011
Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
LisätiedotTULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014
Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotVuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983
Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotGlobaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa
Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi
LisätiedotUudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen
Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen 9.2.2011 Mistä muutoksen lähdettävä? tehkää parannus! hengellinen uudestisyntyminen
LisätiedotSukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita
Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotArvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen
Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria
LisätiedotTolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotGlobaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?
Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotKöyhien selviytyminen
KelaFpa_... Köyhien selviytyminen Päihdealan sosiaalityön päivä Heikki Hiilamo 22.11.2012 1 22.11.2012 Tutkimusosasto Minna Canth (1844-1897) 1. merkittävä suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotNuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,
Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä 8.5.2017 Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Helsingin kaupunki Nuorisobarometri 2016 Katse tulevaisuudessa
LisätiedotKuka johtaa orkesterissa? Helena Ahonen
Kuka johtaa orkesterissa? Helena Ahonen Mitä johtaminen on? Kuninkaan maailma on hyvin yksinkertainen. Kaikki muut ovat hänen alamaisiaan, hän hallitsee kaikkea. Kuninkaan mielestä on tärkeätä säilyttää
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi
LisätiedotPolitiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä
Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotKestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
LisätiedotLiikuntakulttuurin Eldorado? Hannu Itkonen Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto
Liikuntakulttuurin Eldorado? 30.10.2018 Hannu Itkonen Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto hannu.itkonen@jyu.fi Sisältö Eldorado? Entä muut? Valistus ja Rousseau Liikunnan varhaismoderni
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotYhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä
Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotOsallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen
Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotAlustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi
Alustus KHI Forumissa 21.08.2010 Veikko Saksi Vaikeneminen on vallankäytön väline Avoimuus on muodikas asia Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä Venäjä-kriittisyydestä tehdään farsseja Tabuista
LisätiedotVammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto
Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä
LisätiedotPaljonko maksat eurosta -peli
Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan
LisätiedotLuento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
Lisätiedot