Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)
|
|
- Kirsti Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)
2 Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä 4 op (luennot + Heywood), tentti ke , 10-12, Pub 1 Luentojen aiheet 6.9. Peruskäsitteet: valta, valtio 7.9. Peruskäsitteet: politiikka Politologia tieteenalana Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja : Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja : Behavioralismi ja jälkibehavioralistiset suuntaukset Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat Demokratian teoriat Demokratian peruselementit: Kansalaisosallistuminen ja julkinen keskustelu Demokratian peruselementit: Vaalit ja puoluejärjestelmät Demokratian peruselementit: Edustuksellisuus ja parlamentarismi Toimeenpanovallasta ja hallinnosta
3 Politiikka-sanan tausta Käsite politiikka periytyy antiikin kreikan sanasta polis, joka tarkoittaa kaupunkivaltiota. Antiikin filosofi Aristoteles ( ekr.) esitti väitteen, että ihminen on luonnostaan 'poliittinen eläin' (zoon politikon). Aristoteleen mukaan ihminen voi elää hyvää elämää ainoastaan poliittisessa yhteisössä, polisissa.
4 Politiikka-sanan taustaa Aristoteles väitti, että ihmiset ovat assosiatiivisia vastaavasti kuin mehiläiset tai norsut. Ihmiset elävät kotitalouksissa, kylissä ja valtioissa. Poliittisuus tarkoittaa sitä, että yhteisön tulee olla järjestäytynyt. Valtiovalta edustaa järjestäytynyttä yhteisöä. Ihmisen hyvään elämään kuuluu kansalaisuus valtiossa. Valtiolla eli poliksella Aristoteles tarkoitti Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden kaltaisia yksiköitä.
5 Politiikka-käsitteen määritelmät Käsitteille politiikka ja poliittisuus on annettu lukuisia eri tulkintoja. Luennon tavoitteena on esittää erilaisia tulkintoja, ei antaa yhtä ainoaa oikeaa määritelmää. Poliittisuuden määrittelyä on kuitenkin tärkeä pohtia, koska se ohjaa ajattelua ja rajaa tutkimuskohteita.
6 I Politiikka valtion hallintana David Easton (1979) määritteli politiikan arvojen autoritatiivisena allokointina. Keskeinen määre on autoritatiivinen, joka viittaa siihen, että päätökset ovat sitovia fyysisten sanktioiden takia. Järjestäytyneissä yhteiskunnissa valtioilla on fyysisten sanktioiden käytön legitiimi monopoli (vrt. Weberin valtiomääritelmä).
7 I Politiikka valtion hallintana Eastonin määrittely viittaa kaikkiin niihin prosesseihin, joissa valtiovalta tekee arvoratkaisuja erilaisten vaatimusten ja paineiden perusteella Monet ajattelevat Eastonin tavoin, että politiikka liittyy valtiokoneiston osiin, kuten hallituksiin ja kansanedustuslaitoksiin. Kuitenkin politiikan rajaaminen valtiokoneistoon on liian suppeaa politiikasta voidaan puhua muissakin kuin pakkovaltaan perustuvissa organisaatioissa, esim. järjestöissä ja yrityksissä.
8 II Politiikka valtasuhteina Tämän määritelmän mukaan politiikkaa on kaikki, mihin liittyy vallankäytön aspekti. Vallasta on annettu erilaisia määritelmiä laajimmillaan valta ymmärretään rakenteellisena ilmiönä (esim. Stephen Lukes (1974): Power: a Radical View)
9 II Politiikka valtasuhteina Näkemystä politiikasta valtasuhteina ovat erityisesti kannattaneet feministiset ja marxilaiset teoreetikot. The personal is political Politiikan määrittely valtasuhteina voidaan nähdä käsitteen venyttämisenä niin, että se menettää merkityksensä.
10 III Politiikka julkisena toimintana Koulukirjoissa politiikka määritellään yhteisten asioiden hoitona. Yhteiset asiat voidaan tulkita julkisiksi asioiksi. Julkisen ja yksityisen rajalinja on kiistanalainen: Raja voidaan vetää valtion ja kansalaisyhteiskunnan välille. Politiikka rajoittuu valtion ja julkisyhteisöjen toimintapiiriin, ja taloudellinen, kulttuurielämä ja henkilökohtainen olisi ei-poliittista (vrt. politiikan määritelmä I). Julkisen ja yksityisen raja voi olla myös henkilökohtaisen ja ei-henkilökohtaisen välillä. Osa kansalaisyhteiskunnastakin tulisi julkiseksi: esimerkiksi taloudellinen ja kulttuurielämä olisivat pitkälti julkista.
11 III Politiikka julkisena toimintana Benjamin Barber (Strong Democracy, 1984): Potentiaalisesti julkista ja tästä seuraten poliittista on kaikki se, millä on vaikutuksia muiden ihmisten elämään. Vaikutukset voivat olla luonteeltaan tarkoituksellisia (intentionaalisia) tai ei-tarkoituksellisia (epäintentionaalisia). Epäintentionaalisia seurauksia sivullisille kutsutaan taloustieteessä toiminnan ulkoisvaikutuksiksi, jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia.
12 III Politiikka julkisena toimintana Negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat monien konfliktien syynä. Esimerkiksi yksityisautoilulla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia, joiden takia yksityisautoilua pitää monien mielestä säädellä poliittisesti. Rajanveto yksityisen ja julkisen välillä on itsessään konfliktikysymys. Milloin negatiivisista ulkoisvaikutuksista tulee poliittisia kysymyksiä? Mikä inhimillinen toiminta olisi yksityistä siinä mielessä, että sillä ei olisi vaikutusta toisten ihmisten elämään?
13 III Politiikka julkisena toimintana Julkinen/yksityinen-erotteluun liittyy erilaisia arvostuksia Aristoteles ja hänen seuraajansa ajattelevat, että julkinen toiminta on osa hyvää ihmiselämää ja välttämätön edellytys ihmisen vastuuntunnon kehitykselle. Esimerkiksi politiikan filosofi Hannah Arendt ( ) korostaa sitä, että vapaiden ja tasa-arvoisten yksilöiden välinen poliittinen toiminta on tärkeä ihmisen onnellisuuden kannalta.
14 III Politiikka julkisena toimintana Liberaalissa poliittisessa ajattelussa politiikka liitetään helposti valtioon. Ajatellaan myös, että valtion puuttuminen yksityiseen elämään rajoittaa ihmisten vapautta ja estää heidän kehittymistään vastuuntuntoisiksi ihmisiksi. Liberaalissa ajattelussa politiikasta on tullut lähinnä ihmisen yksityisen onnellisuuden väline.
15 IV Politiikka konfliktien ratkaisuna Politiikkaa voidaan pitää ihmisten välisten konfliktien ratkaisujen etsimisenä. Politiikan taustalla on se, että ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan ja heidän täytyy olla keskenään kanssakäymisissä. Tämä pakottaa heidät etsimään ratkaisuja konflikteihinsa kollektiivisesti. Konfliktien taustalla voi olla esimerkiksi ihmisten toiminnan ulkoisvaikutukset, arvojen erilaisuus, hyödykkeiden niukkuus, erimielisyys keinoista, joilla yhteisiin päämääriin pyritään.
16 IV Politiikka konfliktien ratkaisuna Tätä näkemystä on tuonut esille muun muassa brittiläinen Bernard Crick (In Defence of Politics 1964): Politics are, as it were, the market place and the price mechanism of all social demands though there is no guarantee that a just price will be struck; and there is nothing spontaneous about politics it depends on deliberate and continuous individual activity.
17 IV Politiikka konfliktien ratkaisuna Myös politiikan likaiset muodot, painostus, manipulaatio jne. kuuluvat Crickin politiikkanäkemykseen. sulkee politiikan piiristä pois raakaan voimankäyttöön perustuvat tai yhteisön hajaannukseen johtavat lopputulokset. Crickin käsitys politiikasta on laaja heijastelee länsimaisen pluralistisen yhteiskunnan käytäntöjä. Vaikka politiikka määritellään konfliktien ratkaisuna, ei kaikkia konflikteja pystytä ratkaisemaan.
18 V Politiikka kommunikaationa ja pelinä Crickin tavoin monet muutkin korostavat sitä, että kommunikaatio kuuluu olennaisena osana politiikkaan. Politiikan kommunikatiivisuutta korostavat esimerkiksi deliberativiisen demokratian teoreetikot (esim. Habermas). Deliberatiivisen demokratian teoreetikot esittävät, että konfliktit tulisi ratkaista tasaarvoisten ja autonomisten yksilöiden välisessä rationaalisessa keskustelussa.
19 V Politiikka kommunikaationa ja pelinä Poliittista kommunikaatiota on tulkittu myös ei-normatiivisesta näkökulmasta. Jotta jokin asia muuttuu poliittiseksi ongelmaksi, se täytyy määritellä sellaiseksi. Kari Palosen (esim. Palonen & Parvikko (1993): Reading the Political) termein asia täytyy politisoida, toisin sanoen määritellä poliittiseksi ongelmaksi jollain julkisen keskustelun areenalla.
20 V Politiikka kommunikaationa ja pelinä Politisointi tarkoittaa poliittisen pelivaran avaamista, vanhan näkökulman kiistämistä ja uuden esittämistä. Palosen politisointi on sukua politiikan tutkimuksessa käytetylle poliittisen päiväjärjestyksen eli agendan määrittelylle. Vastakohtana on de-politisointi, joka sekin on poliittista peliä eli politikointia.
Demokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotValta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin. Samuli Aikio
Valta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin Samuli Aikio Vallan kolmet kasvot. Steven Lukes: Power: a radical view (1973). Vallan poliittisuus. Valta 1) Niiden, jotka vievät
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotIlpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):
6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotJohdatus politologiaan
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VI: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Behavioralismi ja jälkibehavioralismi Behavioralismin tausta Behavioralistisen tutkimuksen
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotLähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14
Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson
LisätiedotPolitiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op (PVK- P110)
Politiikka ja organisaatiot, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja organisaatiot 25 op PVK-P110 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op, luennot 28 t + tentti, Kari Paakkunainen
LisätiedotLataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510424148 Sivumäärä: 100 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.10 Mb Mustat aukot ovat avain maailmankaikkeuden
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento III: Politologia tieteenalana
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento III: Politologia tieteenalana Platon (427-347 ekr.) Platon vaikutti antiikin Ateenassa Platonin Akatemia Platonin kuuluisin politiikkaa
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotHALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)
HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät
LisätiedotJohdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -
Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola
Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotUusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta
Lisätiedot116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua.
116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. Paul-Erik Korvela* "Hallintavalta" on ensimmäinen suomenkielinen
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotJulkisen vallan oikeudelliset perusteet
Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Lisätiedotwww.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus
KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat
Lisätiedot, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste Opetuskielet suomi Nimi
7999005, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste 7999005 Opetuskielet suomi Nimi Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa Lyhenne Sukupuoli yhtei Laajuus Vastuuyksikkö Valtiotieteellinen
LisätiedotI/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016
I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 2445 385 299 379 269 312 232 364 262 355 366 351 270 305 283 314 264 371 273 357 258 299 231 336 250 341
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotPOLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT
POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 1.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu:
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotEkososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo
Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen
LisätiedotJOHDATUS VALTIO-OPPIIN
JOHDATUS VALTIO-OPPIIN, 7 OP JOHDATUS VALTIO-OPPIIN POLITIIKAN TUTKIMUS Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Opintojakson tavoitteena on antaa
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotMe muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät
Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Liisa Horelli, ympäristöpsykologian dosentti Aalto yliopisto SOCCA-seminaari, 15.8.2012 Liisa Horelli Esityksen rakenne Ympäristöpsykologian käsitteitä
LisätiedotPerusopinnot (Cmo100) 25 op
Perusopinnot (Cmo100) 25 op Kääntäjän perustaidot Kääntäjän kompetenssit (Cmo111, 5 op) Johdantokurssi, jossa käsitellään kääntäjän ammatin toimenkuvia ja valmiuksia. Kääntäjän kompetensseihin kuuluvat
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotTuringin testin historia
Turingin testin historia Jessika Penttinen Seminaariesitelmä Tietojenkäsittelytieteen historia, kevät 2007 Slide 1 Esityksen rakenne Johdanto - Mikä on Turingin testi Turingin testi eri vuosikymmeninä
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus Empiirinen suuntaus Empiirinen tarkoittaa havaintoihin perustuvaa.
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria
LisätiedotPOLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA!
POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA! 1.9.2017 05/09/2017 POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA INFOTILAISUUDEN OHJELMA: Ohjelman yleinen esittely (Mikko Mattila) Oppiainevastaavien puheenvuorot
LisätiedotLuonnonvarayhdyskunnat
Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTyöyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas
Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa
LisätiedotLuento 4: Lineaarisen tehtävän duaali
Luento 4: Lineaarisen tehtävän duaali Käsittelemme seuraavaksi lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa. Kuten luennossa 2 esitettiin, kohdefunktion optimiarvon herkkyys z, kun rajoitusyhtälön i, 1 i m, oikea
LisätiedotArgumentaation keinot ja sudenkuopat. Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko
Argumentaation keinot ja sudenkuopat Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko Kommunikatiivinen käänne Historiallisia juuria Sokrates. Musei Capitolini. Puhetaidon tärkeys demokraattisen kaupunkimuodon
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotYHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotFundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotNoin kymmenen käskyä Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 11.(?) käsky (28.11.): Älä rajoitu näihin käskyihin, vaan mieti, mitä kaikkea muuta tarvitaan... Luentosarjan
LisätiedotVaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?
1 Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan? Tienpidon vaikutusten hallinnan seminaari II (26.1.2005) Anton Goebel Tiehallinto 2 Esityksen sisältö Operationalisoinnin
LisätiedotKumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka Briitta Koskiaho 18.10.2017 Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki Kysyn: Mitä tapahtuu makrotasolla maailmassa? Mitä tapahtuu Suomessa? Mikä on kansalaisyhteiskunnan asema nyt?
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotVirittävä valistus
Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus
LisätiedotTieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotTERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto
TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotUudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?
Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Maija Setälä Turun yliopisto maiset@utu.fi Perustuu Kansanvallan uudet muodot hankkeen tuloksiin (Henrik Serup Christensen, Maija Jäske,
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotViestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Viestintä 25 op PVK-V130 Viestinnän tutkimuksen perusteet 5 op, luennot 20 t + tentti, Hannele Porkka PVK-V150 Viestinnän rakenteet ja etiikka 5 op, verkkokurssi,
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotSOSIAALI- PEDAGOGIIKKA
elina nivala & sanna Ryynänen SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA kohti inhimillisempää yhteiskuntaa Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Copyright 2019 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotPositiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa
Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat:
PariAsiaa luentosarjan teemat: 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja
LisätiedotUusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen
Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotYYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op
YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotKunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?
Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotSOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE
SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotToiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa
Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting
LisätiedotDemokratian tila Suomessa
Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron
Lisätiedot