P2.2. Näkökulmia globaaliin maailmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P2.2. Näkökulmia globaaliin maailmaan"

Transkriptio

1 P2.2. Näkökulmia globaaliin maailmaan (Vares) 1. Mihin liittyi Bandung? 2. Gorbatshevin suhtautuminen kolmanteen maailmaan? 3. Suurvaltojen suhtautuminen Lähi-Idän konflikteihin ? 4. Yhdysvaltain toiminta Väli-Amerikassa toisen maailmansodan jälkeen (VARES) 1. Lännen sotilaalliset ja poliittiset liittokunnat vuoden 1945 jälkeen 2. Vietnamin sota ennen amerikanisoitumista 3. CIA:n rooli Yhdysvaltain ulkopolitiikassa 4. Millaisten tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta uusien afrikkalaisten valtioiden johtajat yrittivät kehittää valtiotaan? Mistä johtui monien radikalisoituminen? (VARES) Best ym. 1. Miksi ja miten Kiina aikoi liennyttää suhteitaan Yhdysvaltoihin? 2. Kuuden päivän sodan taustat, kulku ja seuraukset? 1. Kolonialismin vastaan taistelleet vallankumoukselliset ja näiden taustat 2. Missä määrin presidenttien ja ylimmän hallinnon muutokset vaikuttivat Yhdysvaltain suhtautumiseen 3. maailmaan luvuilla (VARES) Baylis & Smith 1. Millaisia teorioita maailman muotoutumisesta kylmän sodan jälkeen on esitetty? 2. Vertaile 1950-luvun ja 1970-luvun liennytysvaiheita 1. Pohjois-Afrikka kylmässä sodassa 2. Iranin vallanvaihdokset toisen maailmansodan jälkeen kylmän sodan kannalta katsottuna (VARES) Baylis & Smith 1. Kirjassa määritellän nykyhetken (kylmän sodan jälkeisen maailman) pääpiirteet. Mitä ja millaisia ne ovat? 2. Kansainvälinen talous ja sen ongelmat maailmansotien välissä 1. Neuvostoliiton rooli ja tavoitteet Afrikassa 1970-luvulla 2. Mihin ilmiöön ja prosessiin kuuluu sana Bandug? (VARES) Baylis & Smith 1. Mitä kirjassa määritellään globaalin kansainvälisen yhteisön/yhteiskunnan ( global international society ) ongelmiksi?

2 2. Englannin ja Ranskan imperiumin synty ja hajoaminen 1. Kominternin toiminta ja tavoitteet 2. Yhdysvaltain politiikka Afrikassa (VARES) 1. Dekolonisaatio eteläisessä Afrikassa ja sen poliittiset seuraukset. 2. Gorbatsovin politiikka kolmannessa maailmassa. 1. Milloin oli liennytyksen aika ja mitkä olivat tärkeimmät kv. poliittiset tapahtumat sen aikana. 2. Mitä tarkoittaa ilmaisu Westphalian Constitution of World Ored ja miten se on muuttunut? (VARES) 1. Miksi Gorbatsovin kausi johti Neuvostoliiton romahdukseen? 1. Sitoutumattoman ja kolonialisminvastaisen liikkeen kehittyminen kolmannessa maailmassa luvuilla. 2. Reagan ja kylmä sota (Vares) 1. Versailles n pääpiirteet. 2. Terrorismin vastaisen sodan vaikutus maailmanpolitiikkaan. 1. Ideologian vaikutus Neuvostoliiton ulkopolitiikkaan. 2. Afganistanin kysymys osana kylmää sotaa (RENTOLA) Onko jännityksen lieveneminen (detente) menestys? Miksi siirtomaavallan lopettaminen oli niin vaikeaa eteläisessä Afrikassa? (RENTOLA) Miten globalisaatio on vaikuttanut kylmän sodan jälkeisen kansainvälisen järjestelmän vakauteen? Miten Gorbatsov muutti NL:n ulkopolitiikkaa ns. kolmannessa maailmassa? Missä

3 maissa vaikutukset olivat vahvimmat? (RENTOLA) Miten lähellä ydinsota käsityksesi mukaan oli Berliinin kriisissä 1961 ja Kuuban ohjuskriisissä? Osoita vastauksissasi tietämystä kriisien pääkysymyksistä. Miksi Yhdysvaltain oli niin vaikea hyväksyä siirtomaavallan ja apartheidin purkaminen eteläisessä Afrikassa, vaikka se oli vuonna 1960 melko kivuttomasti suhtautunut mantereen suurimman osan itsenäistymiseen? (RENTOLA) 1. Miksi muut pitivät Saksaa ongelmana yhtenäistymisen jälkeen (1871)? 1. Sitoutumattomien maiden liikkeen synty ja merkitys (RENTOLA) Baylis & Smith 1. Miten globalisaatio on vaikuttanut kylmän sodan jälkeisen kansainvälisenjärjestelmän vakauteen? 1. Miten Gorbatshov muutti Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa ns. kolmannessa maailmassa? (RENTOLA) Baylis&Smith 1. Oliko jännityksen lieveneminen (détente) menestys? 2. Vietnamin sodan vaikutukset muualla maailmassa (ei Vietnamissa) (RENTOLA) Baylis&Smith + Westad 1. Miten lähellä ydinsota käsityksesi mukaan oli Berliinin kriisissä 1961 ja Kuuban ohjuskriisissä? Osoita vastauksessasi tietämyksesi kriisien pääkysymyksistä. 2. Miksi USA suhtautui niin empien siirtomaavallan ja apartheidin purkuun eteläisessä Afrikassa vaikka se salli 1960-luvulla mantereen suurimman osan itsenäistymisen? Mikä lopulta käänsi pään eteläisessä Afrikassa? (RENTOLA) 1. Kohdeltiinko Saksaa epäreilusti Versailles'n rauhassa? 1. Mihin tuloksiin johti presidentti Reaganin Yhdysvaltain puuttuminen

4 Afganistanin tilanteeseen? (RENTOLA) 1. Oliko jännityksen lieventäminen (détente) menestys? 1. Miksi siirtomaavallan lopettaminen oli niin vaikeaa eteläisessä Afrikassa? (RENTOLA) Baylis&Smith: 1. Kummalle kuuluu suurempi ansio kylmän sodan päättymisestä, Ronald Reaganille vai Mihail Gorbatshoville? O.A. 1. Miksi Yhdysvallat sekaantui Vietnamin tilanteeseen? (RENTOLA) Baylis&Smith: 1. Voittiko länsi kylmän sodan? 1. Reaganin valinnan vaiktuus Yhdysvaltojen politiikkaan ns. kolmannessa maailmassa (RENTOLA) USA:n ja NL:n pyrkimykset vaikuttaa eteläisen Afrikan kriisin ratkeamiseen? Baylis&Smith: Valtioiden identiteetit KS:n jälkeen? (BERG) 1. Kylmän sodan päättymisen keskeiset syyt Richard Crockattin mukaan 2. Nykyisen maailmanjärjestyksen keskeiset elementit Jan Clarkin mukaan 3. Miten Neuvostoliiton ja Kiinan välinen kriisi vaikutti kyseisten maiden politiikkaan kolmannessa maissa? 4. Mitä vaikutuksia Reaganin presidenttiydellä oli Yhdysvaltain politiikkaan kolmannessa maailmassa? (RENTOLA) Missä, milloin ja miksi islam alkoi kylmän sodan aikana uuden nousunsa poliittisena aatteena? Baylis&Smith: Kylmän sodan jälkeiset avaintrendit Baylis&Smithin mukaan (SIIKA) Westad, Baylis&Smith 1. Presidentti Wilsonin pyrkimys itsemääräämisoikeuteen. Miten se otettiin vastaan Euroopassa? Miten Carrythers arvostelee Wilsonin laajempia näkemyksiä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.

5 2. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton huippukokousdiplomatia Bagundin kokouksen päämäärät ja vaikeudet 4. Angola kylmän sodan osapuolien näyttämönä (SIIKA) Westad, Baylis&Smith 1. Toisen maailmansodan syyt Aasiassa. 2. Selitä lyhyesti (5) Ian Clarkin luettelemista nyk. globaalin maailmanjärjestyksen elementeistä. 3. Miten kylmä sota jakoi Afrikan vapautusliikkeitä? Mitkä kaksi esimerkkiä ilmentävät? 4. Afganistan globaalin kylmän sodan ytimessä - mitkä tekijät pitivät kriisiä yllä kylmän sodan aikana? (SIIKA) 1. Presidentti Wilsonin pyrkimys valtioiden itsemääräämisoikeuteen. Miten se otettiin vastaan Euroopassa? Miten Carrythers arvostelee Wilsonin laajempia näkemyksiä itsemääräämis-oikeuden toteutumisesta? 2. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton huippukokousdiplomatia Bondungin kokouksen päämäärät ja vaikeudet 4. Angola kylmän sodan osapuolien näyttämönä (SIIKA) 1. Miksi Carrythers väittää, että kansainvälinen historia kaudella oli deglobalisaation kausi? 2. Mitä Neuvostoliiton ja Kiinan välinen kriisi merkitsi Neuvostoliiton kolmannen maailman suhteille? 1. Angolan sisällissota ja suurvaltojen interventiot 2. Miten periodisoisit Yhdysvaltain interventiopolitiikan kolmanteen maailmaan? (SIIKA) Baylis&Smith:1. Miten Dedley Bullin näkemys kansainvälisestä yhteisöstä ja sen soveltaminen antiikin Kreikan järjestelmään 2. Mitä elementtejä Ian Clark näee kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen kantavan edelleen kylmän sodan ajasta (continuity) ja mitkä elementit ovat hävinneet (discontinuity)? 1. Islamin nousu ja kaksi suurvaltaa 2. Kirjan johtopäätökset: Mikä Westadin näkemykseksessä kylmän sodan historiasta on poikkeuksellista? (SIIKA) Baylis&Smith: 1. Neljä teoriaa globalisaatiosta: realistinen, liberaalinen, marxilainen ja konstruktivistinen. Selitä lyhyesti. 2. Neuvostoliiton hajoamisen sisäpoliittiset syyt

6 1. Millaisilla argumenteilla USA perusteli interventioitaan ja luvuilla myöhemmin kolmantena maailmana tunnetuille alueille? 2. Afganistanin sisäpoliitittinen tilanne Neuvostoliiton ryhtyessä valtion miehitykseen (SIIKA) Baylis&Smith: 1. Toisen maailmansodan syyt Aasiassa 2. Selitä lyhyesti 5 Ian Clarkin luettelemista nykyisen globaalin maailmanjärjestyksen elementeistä: a) the socialstate system b) identity and nation-state c) polarity and the collectivization of security d) the organization of production and exchange e) multilateral management and governance 1. Miten Yhdysvallat vaikutti nk. kolmannen maailman syntyyn Aasiassa? 2. Afganistan globaalin kylmän sodan ytimessä mitkä tekijät pitivät kriisiä yllä kylmän sodan aikana? (SIIKA) Baylis&Smith: 1. Miksi Carruthers väittää että oli deglobalisaation kausi? 2. Fukuyama, Mearsheimer ja Huntington kylmän sodan jälkeisen maailman näkijöinä. 1. Mitä NL:n ja Kiinan välinen kriisi merkitsi NL:n 3. maailman suhteille? 2. Miten Pakistan ja nousevissa määrin Yhdysvaltain eri valtakeskittymät käyttivät islamilaisia tahoja vastustaessaan NL:n läsnäoloa Afganistanissa 1980-l alkupuoliskolla? (SIIKA) Baylis&Smith: 1. Westphalian rauhaan perustuvan kansainvälisen yhteisön peruspiirteet. 2. Selitä lyhyesti viisi Ian Clarkin luettelemista nykyisen globaalin maailmanjärjestyksen elementeistä. 1. Stalinin Irakia ja Kiinaa koskevat strategiat toisen maailmansodan jälkeen. 2. Miten kansainvälinen tilanne oli muuttunut, kun Ronald Reagan omaksui offensiivisen politiikan tietyissä nk. 3. maailman maissa (SIIKA) Baylis&Smith: 1. Miten Wilsonin 14 kohtaa otettiin vastaan Versaillesin rauhan toteutumisessa ja miten ne toteutuivat? 2. Mearsheimer, Kaplan ja Huntington kylmän sodan jälkeisen realistisen koulukunnan edustajina näkivät tulevaisuuden toisin kuin Fukuyama, miten? 1. Mitä Yhdysvaltain intressejä ja maan sisäisiä ristiriitoja Westad nostaa

7 esiin kuvatessaan Yhdysvaltain roolia Afrikan kolonialismin purkautuessa ja 60-luvuilla. 2. Mitä olivat NL:n motiivit, mukaan lukien poliittiset kiinnikkeet afgaaniryhmiin, valtion interventiolle Afganistaniin 1979? (SIIKA) Baylis&Smith: 1. Mihin seikkoihin Michael Cox viittaa kuvatessaan Euroopan kehitystä 2. ms:n jälkeisestä ajasta 2000-luvulle termeillä integration expansion and paralysis? 2. Ian Clarkin näkemys nykyisen maailmanjärjestyksen elementeistä, esittele yksi rakenteellinen (structural) ja yksi tarkoituspohjainen (purposive). 1. Neuvostoliiton aktivoituva kolmannen maailman politiikka 1960-luvulla: argumentointi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen piirissä. 2. Ronald Reaganin kylmän sodan politiikka (SIIKA) 1: Miksi Carruthers väittää, että kv-historia kaudella oli deglabalisaation kausi? Ferro: 1: Vertaile niitä argumentteja, joita kolonialistit käyttivät 1800-luvun toisella puoliskolla vallatessaan alueita Itä-Aasiassa, Inkokiinassa ja Turkissa. 2: Vertaa tsaarien kauden Venäjän kolonialismia ja Neuvostoliiton kansallisiin vähemmistöihin liittyvää politiikka. 3: Anna esim. jonkin Ranskalle kuuluneen siirtomaan itsenäistymisprosessin erityispiirteistä mitä yhteistä oli tuona aikana kaikille Ranskan siirtomaiden vapautumisprosesseille? 1: Mitä NL:n ja Kiinan välinen kriisi merkitsi NL:n kolmannen maailman suhteille? 2: Sosialismi Etiopiassa 1970-luvulla 3: Yhdysvaltain interventiopolitiikan strategiat 1950-luvulla: anna kolme esimerkkiä (SIIKA) 1: Neljä teoriaa globalisaatiosta: realismi, liberalismi, marxismi ja konstruktivismi. Selitä lyhyesti. 2: Miten Michael Cox vastaa kysymykseensä what happened to the pacific century? 1: Reaganin offensiivi ja sen syyt kolmannessa maailmassa. 2: Neuvostoliiton vetäytyminen Afganistanista (SIIKA) 1.Toisen maailmansodan syyt Aasiassa. 2.Selitä Ian Clarkin luettelemista nykyisen globaalin maailmanjärjestyksen elementeistä viisi.

8 Ferro: 3 esimerkkiä siitä miten kolonisaatio muutti siirtomaiden omien ja sinne tuotettujen rotujen hierarkiaa. Miten Yhdysvallat vaikutti nk. kolmannen maailman syntyyn Aasiassa. 2. Afganistan globaalin kylmän sodan ytimessä mitkä tekijät pitivät kriisiä yllä kylmän sodan aikana? (SIIKA) Miten Ian Clark analysoi nykyistä maailmanjärjestystä? Ferro: 1. Miten näet Ferron onnistuneen tuomaan teoksesssan esille siirtomaiden oman historian? Ota laaja perspektiivi. 2. Vertaa kolonialismin ja Neuvostoliiton vähemmistöihin liittyvää politiikkaa. 3. Algerian siirtomaahistoria (SIIKA) 1. Neljä teoriaa globalisaatiosta: realismi, liberalismi, marxismi ja konstruktivismi: määrittele lyhyesti. 2. Neuvostoliiton hajoamisen sisäpoliittiset syyt. Ferro: 1. Kolonisaatio muutti siirtomaiden ja sinne tuotettujen rotujen hierarkiaa uusien hallinnollisten ja tuotannollisten muotojen myötä. Anna kolme esimerkkiä. 2. Siirtomaiden tiellä itsenäistymiseen joko vallankumouksen kautta tai ilman oli sekä yhteisiä piirteitä, että tiettyjä kullekin alueelle ominaisia piirteitä. Anna näistä kummastakin kolme esimerkkiä. 1. Millaisilla argumenteilla Yhdysvallat perusteli interventioitaan ja 1960-luvuilla myöhemmin kolmantena maailman tunnetuille alueille? 2. Afganistan ja kylmä sota (SIIKA) 1. Globalisaation neljä teoreetikko ryhmää: realistit, liberaalit, marxistit ja konstruktivistit: määrittele lyhyesti. 2. Miten Richard Crokatt selittää kylmän sodan loppumisen syyt? 3. Globalistiset näkemykset kansainvälisestä turvallisuudesta. 4. Miten jäsenvaltiot voivat vaikuttaa EU:n päätöksenteossa? 1. Toisen maailmansodan syyt Aasiassa. 2. Selitä lyhyesti viisi Ian Clarkin luettelemista nykyisen maailmanjärjestyksen elementeistä: a) the socialstate system b) identity and nation state c) polarity and the collectivization of security d) the organization of production and exchange e) multilateral management and governance f) regionalism g) the liberal rights order h) North-South and two world orders.

9 1. Miten USA vaikutti nk. kolmannen maailman syntyyn Aasiassa? 2. Afganistan globaalin kylmän sodan ytimessä - mitkä tekijät pitivät kriisiä yllä kylmän sodan aikana?

10 (SIIKA) 1. Miksi Cannutheus väittää, että kansainvälinen historia kaudella oli deglobalisaation kausi? 2. Miksi marxismilla on edelleen relevanssia kansainvälisen politiikan selittämisessä? 3. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet ja vaikeudet. 4. NGO mitkä tärkeimmät periaatteet määrittelevät ja oikeuttavat NGO:n, NGO:t poliittisina toimijoina. Ferro: 1. Vertaile niitä argumentteja, joita kolonialistit käyttivät 1800-luvun toisella puoliskolla vallatessaan alueita Itä-Aasiassa, Turkissa ja Indokiinassa. 2. Vertaa Venäjän kolonialisin ja NL:n kansallisiin vähemmistöihin liittyvää politiikkaa. 3. Anna esimerkki jonkin kansalle kuuluneen siirtomaan itsenäistymisprosessin erityispiirteistä mitä yhteistä oli tuona aikana kaikille Ranskan siirtomaiden vapautumisprosesseille? (SIIKA) 1. Mitä konstruktivistit ottavat tutkimuksensa lähtökohdiksi kansainvälisten suhteiden tutkimisessa? 2. Kansainvälisen poliittisen talouden (IPE) tutkimuksen eri suuntaukset - valitse yksi seuraavista raportointisi kohteeksi: a) IPEn nousu kv. suhteiden tutkimuksessa b) IPEn traditionaaliset suuntaukset c) IPEn uudet suuntaukset d) globalisaatiodebatti IPE:ssä. 3. Vertaa Tukholman ja Rion ympäristökonferenssien saavutuksia. 4. Mitä kysymyksiä nationalismista Fred Halliday käsittelee (lyhyt kuvaus) ja miten hän näkee nationalismin aseman kasvavassa globalisaatiosa? (SIIKA) 1. Miksi Carruthes väittää, että kansainvälinen historia kaudella oli deglobalisaation kausi? 2. Miksi marxismilla on edelleen relevanssia kansainvälisen politiikan selittämisessä? 3. Kansainvälisen yhteistyön vaikeudet ja mahdollisuudet. 4. NGO esitä lyhyesti mitkä tärkeimmät periaatteet määrittävät ja oikeuttavat NGO:n. NGO:t poliittisina toimijoina (SIIKA) 1. Globalisaation neljä teoreetikko ryhmää: realistit, liberaalit, marxistit ja konstruktivistit: määrittele lyhyesti. 2. Détente-ajan maailman politiikka. 3. Woodrow Wilsonin näkemys kansainvälisten suhteiden johtamisesta: idealismin realismia : periaatteet ja pääkohdat. 4. Miten Wallerstein kehitti maailmanjärjestelmäteoriaa? 5. Gramcin näkemys kansainvälisestä politiikasta. 6. Miten jäsenvaltiot voivat vaikuttaa EU: päätöksentekoon? Kysymykset 4. ja 5. vaihtoehtoisia, muut pakollisia.

11

12 (SIIKA) 1. Vertaa: traditionaalinen diplomatia, uusi diplomatia ja kylmän sodan diplomatia. 2. Miten Wallerstein kehitti maailmanjärjestelmäteoriaa? 3. Mitkä neljä debattia Fred Halliday nostaa nationalismista esiin? 4. Rion vuonna 1992 pidetyn maailman ympäristökonferenssin tulokset. 5. Konstruktivismi kansainvälisten suhteiden tutkimuslähtökohtana. 6. Määrittele lyhyesti. anarkia, hegemonia, normatiivisuus, Bretton Woodsin järjestelmä. Kysymykset 4. ja 5. vaihtoehtoisia, muut pakollisia (VARES) 1. Vertaile YK:n roolia välittömästi perustamisen jälkeen ja luvulla. 2. Millä perusteilla humanitaarisia interventioita on puolustettu ja vastustettu? (VARES) Vastaa kahteen. Baylis&Smith: 1. Neoliberalismin ja neorealismin yhtäläisyydet ja erot. 2. Millä perusteilla kirjassa pohditaan, olivatko vuodet deglobalisaation aikaa? 3. YK kaksinapaisen maailman purkauduttua (VARES) Baylis&Smith: 1. Miksi kirjassa kyseenalaistettiin valtiokeskeinen ajattelutapa? 2. Terrorismin luonteen muutos 1960-luvulta 2000-luvulle. 3. Köyhyysongelma globaalissa mittakaavassa 1945-nykypäivä (VARES) Baylis&Smith: 1. Marxilaisuuden näkemykset globalisaatiosta. 2. YK 1990-luvulla. 3. Miten humanitaarisia interventioita on puolustettu ja vastustettu?

13 (KAUKORANTA) Keylor: Kansainvälinen poliittinen tilanne 1900-luvun alussa Keylorin mukaan. Beck: Globalismin virheet. Huntington: Miten arvioisit Huntingtonin näkemyksien paikkansapitävyyttä maailmanpolitiikan nykytilanteen valossa? Fukuyama: Mitä Fukuyama tarkoittaa historian loppumisella? (KAUKORANTA) Keylor: Saksan rooli historiassa. Beck: Arvioi teoksen sopivuutta poliittisen historian perusopintoihin. Huntington: Miten arvioisit Huntingtonin näkemysten paikkansapitävyyttä maailmanpolitiikan nykytilanteen valossa? Fukuyama: Mitä Fukuyama tarkoittaa historian loppumisella? (KAUKORANTA) Keylor: Kylmän sodan keskeiset piirteet Keylorin mukaan. Beck: Vertaa U. Beckin ja J. Norbergin (liite) näkemyksiä. Huntington: Analysoi Tanskan lehdissä julkaistujen pilapiirrosten (liite) aiheuttamaa kohua Huntingtonin kirjoitusten valossa.

14 (KAUKORANTA) Keylor: Mitkä olivat Keylorin esittämien 30-vuotisten sotien keskeiset piirteet? Beck: Mitä seuraavat termit tarkoittavat ja miten Beck on niitä kommentoinut? a) maailmanmarkkinoiden metafysiikka b) niin sanottu vapaa maailmankauppa c) riskien dramaturgia d) lineaarisuuden myytti e) musta protektionismi f) punainen protektionismi Vertaa Huntingtonin ja Fukuyaman ajatuksia toisiinsa (KAUKORANTA) Keylor: Kylmä sota. Beck: Globalismin kymmenen perusvirhettä. Artikkelit Huntington, Fukuyama: Veraa H:n ja F:n ajatuksia toisiinsa (KAUKORANTA) Keylor: Saksan pyrkimys Euroopan herruuteen. Beck: Globalismin virheet. Artikkelit Huntington, Fukuyama: Vertaa H:n ja F:n ajatuksia toisiinsa.

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä. KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Venäjän turvallisuuspolitiikka Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017

Lisätiedot

Pohjoinen on punainen? Kopra, Sanna-Kaisa

Pohjoinen on punainen? Kopra, Sanna-Kaisa https://helda.helsinki.fi Pohjoinen on punainen? Kopra, Sanna-Kaisa 2018-11 Kopra, S-K 2018, ' Pohjoinen on punainen? Kiina ja Arktiksen uusi alueellistuminen ', Kosmopolis : rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? 05.010.2016 Hallintovaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Suomen turvallisuusympäristö

Lisätiedot

EU:n tulevaisuus. Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto <pami.aalto@uta.

EU:n tulevaisuus. Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto <pami.aalto@uta. EU:n tulevaisuus Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto 2012: EU 27, väestö 501m. 20xx: EU 32? (+ Kroatia, Islanti,

Lisätiedot

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015)

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015) Rajat ovat vallan merkkejä TIEDÄ 1. Mitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit? 2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä? 3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa? 4. Miten valtiot voidaan

Lisätiedot

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+, Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015 Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola 21.4.2015 Valtionvelka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936

Lisätiedot

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Tarkastelee vallan/poliittisten prosessien spatiaalisia ulottuvuuksia Tila/valta Poliittisessa maantieteessä ollaan kiinnostuneita siitä,

Lisätiedot

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa

Lisätiedot

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Kylmän sodan jälkeen unilateralismi: maailmanpoliisin rooli Puuttuu sotilaallisesti asioihin, joissa se katsoo omien etujensa olevan uhattuna Maailman suurin talous ja teknisesti

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet? P3.2. Oman aikamme ideologiat 7.2.2014 (Vesa Vares) 1. 1800-luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? (

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

III Kylmän sodan maailma

III Kylmän sodan maailma III Kylmän sodan maailma 8. Supervaltojen aikaan, s. 109 1. Mistä eri syistä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet huononivat toisen maailmansodan jälkeen? Maita oli yhdistänyt yhteinen vihollinen. Nyt

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

1.2. Keskeinen verkkojen yhdistymiseen ja laajenemiseen liittynyt tekijä oli merenkulun kehittyminen. (1p)

1.2. Keskeinen verkkojen yhdistymiseen ja laajenemiseen liittynyt tekijä oli merenkulun kehittyminen. (1p) 1 HELSINGIN YLIOPISTO, VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLEINEN VALTIO-OPPI KIRJALLISUUSKOE / MAAILMANPOLITIIKAN LINJA Pääsykoekirjan (J.R. McNeill & William McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta

Lisätiedot

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Etunimet Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony

Lisätiedot

Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri

Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri https://helda.helsinki.fi Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri 2018-09 Vihma, K 2018, ' Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Diskurssieettiset oikeutukset globaalin kehityksen edistämisessä

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet 5.14 Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.

Lisätiedot

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Onerva Alanen ENEMMISTÖN PUOLELLA. sitoutumattomien maiden ensimmäinen konferenssi Belgradissa 1961

TAMPEREEN YLIOPISTO. Onerva Alanen ENEMMISTÖN PUOLELLA. sitoutumattomien maiden ensimmäinen konferenssi Belgradissa 1961 TAMPEREEN YLIOPISTO Onerva Alanen ENEMMISTÖN PUOLELLA sitoutumattomien maiden ensimmäinen konferenssi Belgradissa 1961 Historian pro gradu tutkielma Tampere 2013 Tampereen yliopisto Historian oppiaine

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Ei merkittäviä omistuksia mantereella ennen 1800-l. loppua Ennen 1800-l. epäsuora vaikutus Jesuiitat Kiinan hovissa Elintarvikkeet Amerikoista: maissi, bataatti,

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 1870-1914 laajenevat siirtomaaimperiumit 1914-18 I MS 1918- imperiumien purku > yli 100 uutta valtiota I aalto: 1918- II aalto: 1943-78 III aalto: 1991-1937/39-45

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot