FI4 Yhteiskuntafilosofia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FI4 Yhteiskuntafilosofia"

Transkriptio

1 FI4 Yhteiskuntafilosofia 1. Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä 2. Utopioita ja ihannevaltioita 3. Yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat 4. Oikeudenmukaisuuden tekijät 5. Valta 6. Valtio 7. Politiikka 1. YHTEISKUNTAFILOSOFIAN PERUSKÄSITTEITÄ Ihminen on Aristoteleen mukaan zoon politikoon, poliittinen ts. yhteiskunnallinen eläin Ihmiskunta koostuu erilaisista yhteiskunnista, jotka ovat maantieteellisesti jollakin alueella eläviä ihmisjoukkoja, kansoja tms. Yhteiskunnan jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, yhteiskunnalla on omat poliittiset ym. valtarakenteet, kulttuuri ja infrastruktuuri (alusrakenne, kuten tie-, tietoym. verkostot). Valtio ylläpitää tietyn alueen ihmisten, kansalaisten yhteiskuntajärjestystä. Yhteiskuntafilosofia on filosofian osa-alue, joka pohtii kysymystä hyvästä yhteiskunnasta, miksi on järkevää muodostaa yhteiskuntia, ja millainen on hyvä yhteiskunta (aiheina mm. yksilönvapaus, tasa-arvo, oikeudet ja velvollisuudet, valta, lait, rangaistukset, hyvinvointi, pysyvyys). Yhteiskuntafilosofian kysymykset ovat usein eettisiä, sillä niissä käsitellään yhteisöllisyyteen liittyviä moraalikysymyksiä. Utopiat ovat filosofien luomia malleja ihanneyhteiskunnista (esim. Thomas Moren Utopia, Platonin Valtio tai Karl Marxin kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä). Sopimusteoriat ovat malleja toimivasta, oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, jossa ihmiset sitoutuvat tiettyihin sopimuksiin hyvän ja turvatun hallitsija-kansalainen ja

2 kansalainen-kansalainen suhteen takaamiseksi (tällaisia sopimusteoreetikkoja ovat olleet mm. Thomas Hobbes, John Locke, Jean-Jacques Rousseau tai John Rawls). Yhteiskuntafilosofian peruskäsite on oikeudenmukaisuus, johon kuuluvat mm. yksilön vapaus, tasa-arvo, hyvinvointi ja pysyvyys. Politiikka (kr. polis=kaupunki) voidaan määritellä laajasti yhteiskunnalliseksi päätöksenteoksi ja siihen liittyväksi toiminnaksi. Politiikkaa on siellä, missä on mahdollisuus tehdä valintoja ja ajaa omia etuja, jotka ovat mahdollisesti ristiriidassa toisten etujen kanssa. Nykyisin politiikka mielletään keskeisesti eri puolueiden pyrkimykseksi ajaa omia hyväksi katsomiaan periaatteita paremman yhteiskuntajärjestelmän kehittämiseksi ja turvaamiseksi. 2. UTOPIOITA JA IHANNEVALTIOITA Peruspyrkimyksenä luoda ihanteellinen yhteiskuntajärjestelmä. Platonin ihannevaltio: - Platonin tärkeimmässä teoksessa Valtio esitellään niin ideaoppi kuin valtio-oppikin. - Platonin mukaan ihminen jakautuu kolmeen osaan: 1) järki (pää), 2) tunteet (sydän) ja 3) halut (vatsa). - Näin muodostuvat kolme yhteiskuntaluokkaa: 1) hallitsijat (filosofikuninkaat, jotka käyttävät järkeään), 2) sotilaat (jotka rohkeasti puolustavat valtiota) ja 3) käsityöläiset ja maanviljelijät (jotka huolehtivat perustuotannosta). - Hallitsijan hyve on viisaus, sotilaan hyve rohkeus ja työläisen hyve kohtuus. - Sotilaat ja elinkeinonharjoittajat alistuvat johtajien tahtoon, jotka ovat pitkän filosofisen koulutuksen saaneita ja iältään yli 50-vuotiaita. - Yhteiskunta huolehtii hallitsijoiden ja sotilaiden kasvatuksesta, elinkeinonharjoittajat kasvatetaan kotona. - Platon näki demokratian ongelmaksi sen, että hallitsijoiksi pääsee taitamattomia ja pahojakin ihmisiä, jolloin oikeudenmukaisuus ei pääse toteutumaan yhteiskunnassa. - Platonin valtiossa toteutuu aristokratia, parhaiden ja viisaiden koulutettujen filosofien valta. - Timokratiassa hallitsevat sotilaat, oligarkiassa rikkaat, demokratiassa (joka on Platonin mukaan heikoin vaihtoehto) halujensa mukaan elävä kansa. - Platonin valtio on tietysti luotu vain vapaille miehille - naiset tai orjat ovat päätöksenteosta ja toiminnasta sivussa. Thomas Moren ( ) Utopia: - Englannin kuningas Henrik VIII neuvonantaja ja lordikansleri, jonka kuningas mestautti valtiopetoksesta. - Utopia on saarivaltio, jossa vallitsee yhteisomistus. - Saarella on 54 kaupunkia, kaikki yksityiskodit ovat samanlaisia, lukkoja ei tarvita, taloissa on tasakatot, joka 10. vuosi vaihdetaan koteja, samanlaiset asut, 6 tuntinen työpäivä, kanoja hautovat hautomakoneet (!), suvaitsevaisuus, rikollisia ei laiteta vankilaan, vaan orjiksi jne. - More pyrki vaikuttamaan etenkin rangaistuskäytäntöön ja sen kohtuullistamiseen. - Utopia-teos ei ollut tunnettu Moren aikana, vaan vasta myöhemmin. Karl Marxin ( ) kommunistinen ihanneyhteiskunta - Pääteoksia Kommunistinen manifesti (1848, yhdessä Engelsin kanssa) ja Pääoma

3 (1867). - Marx uskoi historiallisen kehityksen johtavan vääjäämättä kommunistiseen yhteiskuntaan (siis ei sinänsä utopia tai ihannevaltio). - Ihmiskunta kehittyy kohti tasa-arvoisempaa ja vapaampaa yhteiskuntaa dialektisen prosessin kautta. - Marx taisteli oikeutetusti 1800-luvun työläisten olojen parantamiseksi. - Yhteiskunnan alarakenne (työntekijät) on alistettu ylärakenteen (poliittinen järjestelmä, uskonto, hallitsijat jne.) valtaan. - Yhteiskuntaluokkien välillä vallitsee ristiriita, luokkataistelu. Yhteiskunta tulisi järjestää niin, ettei yhteiskuntaluokkia synny. - Kapitalismissa tehtaiden ym. ns. tuotantovälineiden omistajat hallitsevat ja rikastuvat, kun taas työntekijät joutuvat alistumaan heidän käskyvaltaansa. Työntekijä on siten "vieraantunut", hän myy työvoimaansa, mutta ei voi vaikuttaa työnsä ehtoihin, olosuhteisiin jne. - Olosuhteiden parantaminen saattaa vaatia vallankumousta, jossa tuotantovälineet sosialisoidaan ja työväenluokka nousee valtaan. - Päämääränä on kommunistinen yhteiskunta, jossa ei ole yksityisomaisuutta eikä siten luokkaeroja. - Marxin aatteita toteuttamaan lähti niin Lenin Neuvostoliitossa kuin Mao Kiinassa. 3. YHTEISKUNTASOPIMUS JA SOPIMUSTEORIAT Yhteiskuntasopimus pyrkii selittämään mikä yhteiskunta on, miksi se on olemassa ja millainen olisi oikeudenmukainen yhteiskunta. Thomas Hobbesin ( ) Leviathan (1651, teoksen nimi tulee Jobin kirjan "merihirviöstä"). - Sopimusteorioissa viitataan käsitteeseen "luonnontila", jolla tarkoitetaan ihmisluontoa ja ihmisen toimintaa sen mukaan. Pyrkiikö ihminen luonnontilassa ts. vapaana esim. alistamaan kanssaihmisensä? - Hobbesin mukaan luonnontilassa kaikki ihmiset tappelevat ja sotivat kaikkia vastaan (pessimismiä). - Siksi H:n mukaan kansalaisten tulisi alistua lakien ja yksinvaltiaan (vrt. Leviathanhahmo) alaisuuteen. - Yksinvaltias, suvereeni hallitsija, takaa yksilöiden välisen turvallisuuden ja pysyvyyden tarvittaessa pakkovallalla. John Locken ( ) liberalismi. - Teos: Tutkielma hallitusvallasta. - L. ei näe luonnontilaa niin negatiivisena kuin Hobbes (Locke viittaa esim. intiaaneihin). - L. korostaa ihmisyksilön vapautta ja oikeuksia. - Yksilöt ymmärtävät omistusoikeuden, vapauden, turvallisuuden jne. merkityksen, mutta silti ristiriitatilanteita varten tarvitaan yhteiskuntasopimus. - Yhteiskuntasopimus turvaa erityisesti yksilöiden omistusoikeuden. - Locken mukaan meillä on velvollisuus pyrkiä toteuttamaan halujamme ja pyrkimyksiämme, mutta emme saa loukata toisten yksilöiden vapautta pyrkiä omiin päämääriinsä. - Yhteiskuntasopimus on tasavertaisten yksilöiden välinen (ei hallitsijan ja kansalaisten,

4 kuten Hobbesilla). - L:n mukaan yksilöt päätyvät samaan lopputulokseen pohtiessaan hyvää yhteiskuntaa (etiikka on kuin matemattiikkaa -periaate). - Suvaitsevaisuus niin ajatuksen, sanan ja mielipiteen ilmaisussa tärkeää. Jean-Jacques Rousseau ( ) ja luonnontila - Teos: Yhteiskuntasopimus (1762) - Ihminen on luonnostaan hyvä > "takaisin luontoon" -periaate. - Kiinnitti erityistä huomiota lapsen oikeuksiin (vaikka laittoikin omat lapsensa lastenorpokotiin). - Kulttuurin myötä ihminen on vieraantunut luonnontilastaan, omasta itsestään. - Yhteiskunnat kaupunkivaltioita,joissa olisi n ihmistä (vrt. Geneve, Rousseaun kotikaupunki). - Suora demokratia, jossa jokainen edustaa itseään (ei hyväksynyt edustuksellista demokratiaa). - Ihmisyksilöllä on sekä yksityinen tahto, joka katsoo omaa etuaan, ja yhteistahto (yleistahto), joka seuraa koko yhteisön etua. Yhteistahto sisältää yksityiset tahdot ja on jonkinlainen kompromissi näistä. John Rawlsin (s. 1921) Oikeudenmukaisuusteoria (1971). - Lähtökohtana käytännöllisyys ja oikeudenmukaisuus. - Järkevät ihmiset, jotka eivät ennalta tiedä paikkaansa yhteiskunnassa, laativat yhteiskunnalliset pelisäännöt (Tietämättömyyden verho -käsite). - Koska emme tiedä paikkaamme yhteiskunnassa, pyrimme maksimoimaan myös heikoimpien kansalaisten osan (minimax- tai maximin-periaate). - Rawlsin teorian periaatteet: 1) Vapauden periaate: yksilön vapautta rajoittaa vain toisten yksilöiden yhtäläinen vapaus, 2) Eroperiaate: Taloudellinen oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin taloudellinen tehokkuus, 3) Minimax-periaate: Huono-osaisimpien asema tulee olla keskeisesti esillä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. - Reilun pelin periaate: kaikille ihmisille tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet edetä yhteiskunnassa rotuun, varallisuuteen jne. katsomatta. 4. OIKEUDENMUKAISUUDEN TEKIJÄT Hyvä yhteiskunta on oikeudenmukainen yhteiskunta. Neljä keskeisintä perustekijää ovat: vapaus, tasa-arvo, hyvinvointi ja pysyvyys. VAPAUS: - Negatiivinen vapaus on vapautta pakotteista ja rajoituksista, jotta jokainen voi toteuttaa omia pyrkimyksiään - toisen vapauksia ei siis tulisi rajoittaa. - Positiivinen vapaus pyrkii luomaan mahdollisuudet toteuttaa negatiivista vapautta, kyseessä ovat siis käytännön todelliset mahdollisuudet toteuttaa pyrkimyksiään. - Esim. suomalainen on negatiivisesti vapaa ostamaan tietyn tavaran, mutta onko hänellä positiivista vapautta ts. esimerkiksi työn tuoman tulon avulla hankkia kyseistä tavaraa. - Positiivinen vapaus tulis sosialismin mukaan turvata kaikille kansalaisille lisäämällä hyvinvointia. - Vapauteen kuuluu niin vapaus fyysiseen koskemattomuuteen, vapaus omaan omaisuuteen, sanan-, ajattelun, uskonnon- ja mielipiteen ilmaisun vapaus. TASA-ARVO:

5 - Yhteiskunnallinen tasa-arvo pyrkii takaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan, työhön, virkoihin, nauttimaan yhteiskunnallisista palveluista ja eduista jne. - Henkilön sukupuoli, rotu ja ihonväri, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus tai esimerkiksi vammaisuus ei saa asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan. HYVINVOINTI: - Distributiivinen eli jaotteleva oikeudenmukaisuus keskittyy hyvän jakamiseen oikeudenmukaisesti. Henkilö, joka on esim. panostanut lottoporukassa enemmän rahaa, tulee oikeutetusti saamaan voittopotista suhteessa panostamaansa määrään nähden isomman potin kuin toiset osakkaat. - Retributiivinen eli hyvittävä/korjaava oikeudenmukaisuus, jossa esim. kaupassa petetyn henkilön tulee saada vastaava korvaus/hyvitys petetyksi tulemisesta. - Hyvinvointi on käsitteenä monimerkityksinen. Yleensä sillä tarkoitetaan hyvää elämänlaatua, joka länsimaissa nähdään riippuvan elatuksesta ja siten palkasta. - Yhteiskunnan tulisi taata jokaisella tasavertainen mahdollisuus hyvinvoinnin tavoittelemiseen (esim. ilmainen perusopetus > mahdollisuus edetä jatko-opintoihin). - Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huoli myös työttömistä, köyhistä, sairaista ja vanhuksista (vrt. Rawlsin periaatteet). - Velvollisuus rakentaa työllä yhteiskuntaa, toisaalta työttömyyden sattuessa oikeus työttömyyskorvaukseen. PYSYVYYS: - Yhteiskunnan tulee järjestelyillään taata olosuhteiden säilyminen. - Oikeusvaltiossa lait määrittelevät perusoikeudet ja velvollisuudet. - Yhteiskunta pyrkii suojaamaan hyvinvoinnin sotaa, sairauksia, lamaa ym. uhkia vastaan. 5. VALTA Valta on yleisinhimillinen piirre ihmisten välisissä suhteissa (perheessä, suvussa, työpaikoilla, valtiossa jne.). Valtaan liittyy aina suhde: vallankäyttäjä - vallankäytön kohde. Valta on näkyvää tai näkymätöntä (ns. harmaata valtaa esim. vähemmistöjen syrjintä, taloudellinen valta). Valta on legitiimiä, kun se koetaan oikeutetuksi ja illegitiimiä epäoikeutetuksi koettuna. Illegitiimiä valtaa pidetään yllä esim. pakkokeinoin ja asein (diktatuurit). Auktorisoidulla vallankäyttäjällä on lupa hallita. Max Weberin vallan oikeutuksen eli auktoriteetin lajit: 1) Traditioon perustuva auktoriteetti - valta on perittyä ns. kuninkaavaltaa - konservatiivista 2) Karismaan perustuva auktoriteetti - henkilön ominaisuuksiin perustuva, ansaittu valta - tyypillistä nykyiselle median aikakaudelle 3) Legaalis-traditionaalinen auktoriteetti - lailliseen oikeuttamiseen perustuva - korostaa järkiperäistä lainsäädäntöä (oikeuslaitosta) - nojautuu säädöksiin ja normeihin, ei henkilöihin

6 Valtio ylläpitää tiettyjä arvoja ja voi siis mahdollisesti syrjiä toisia arvoja. Liberalistisessa järjestelmässä kansalaisilla on oikeus kansalaistottelemattomuuteen, mikäli vallanpitäjä on esim. epäoikeudenmukainen. Moniarvoisessa yhteiskunnassa syntyy helposti ristiriitatilanteita eri arvojen välille (vrt. turkistarhaajat vs. eläintensuojelijat). 6. VALTIO Varhaisimpia valtioita: muinainen Egypti ja Mesopotamia (valtion tuntomerkkeinä: hallitsija, virkamiehet, lait, sotajoukot). Imperiumeja eli suurvaltoja: muinaiset Assyyria, Babylonia, Aleksanteri Suuren Kreikka tai viime aikoina esim. Neuvostoliitto. Antiikin Kreikkaan kuuluivat itsenäiset kaupunkivaltiot. Nationalismi eli kansallisuusaate synnytti kansallisvaltioita 1800-luvulla. Nykyvaltioissa tavataan hyvin laaja kirjo erilaisia poliittisia päämääriä ja pyrkimyksiä. - vrt. esim. suomalainen demokraattinen monipuoluejärjestelmä ja Pohjois-Korean kommunistinen diktatuuri (läntisestä näkökulmasta katsottuna). Valtion tehtävä on taata oikeudenmukaisuuden toteutuminen. - Järjestää yhteiskunnan olosuhteet niin, että kansalaisen yksilön vapaus, tasa-arvoinen kohtelu, hyvinvointi ja suoja on taattu. - Valtion politiikan ei saa loukata ihmisoikeuksia (vrt. YK:n ihmisoikeuksien julistus, 1948). Valtio käyttää sekä virkavaltaa että pakkovaltaa. - Virkavaltaa (byrokratiaa) eli ylläpidetään yhteiskunnan sääntöjä ja toimitaan niiden mukaan. - Nämä säännöt ja normit ylläpitävät tiettyjä arvoja > yhteiskunnan pysyvyys säilyy. - Tarvittaessa valtiolla on oikeus turvautua pakkovaltaan ts. myös väkivaltaan (poliisi, puolustusvoimat). - Oikeusvaltioissa valtion pakkovaltakoneisto on kansan valvonnassa (toisinaan esim. armeija kaappaa vallan). - Taatakseen valtion ja kansalaisten turvallisuuden valtioilla voi olla esim. tiedustelupalveluita tai salainen poliisi (CIA, KGB), tai salaisia sotilaallisia strategioita ja tuotekehittelyä. - Oikeutetun sodan teorian (Augustinus) mukaan sota on oikeutettua kun 1) sotaa käy esivalta, 2) se on puolustussotaa, 3) pyrkimyksenä on rauhan palauttaminen ja 4) se ei kohdistu siviiliväestöön. Valtiot ovat olleet usein tiettyyn maailmankatsomukseen sidottuja: esim. uskontoon (luterilainen ortodoksia 1600-luvulla) tai ideologiaan (Neuvostoliiton marxismileninismi). Valtio voi pyrkiä ylläpitämään sensuuria, jolloin tietyt vallanpitäjän arvomaailman vastaiset näkemykset kielletään ja tukahdutetaan (vrt. islamilainen fundamentalismi). 7. POLITIIKKA Politiikka (kr. polis=kaupunki(valtio)) on yhteisten asioiden hoitamista. Politiikkaan kuuluu niin vallan tavoittelu kuin oman ryhmän etujen ja arvojen ajaminen. Erilaisia poliittisia aatesuuntauksia on valtavasti aina suurten eduskuntapuolueiden

7 kannattamista ideologioista pieniin vaihtoehtoliikkeisiin. KONSERVATISMI pyrkii säilyttämään vanhoja olemassaolevia rakenteita. - sanaa käytetään usein vanhoillisuudesta negatiivisessa merkityksessä, mutta sinänsä konservatismi ei ole hyvää tai huonoa. Itse harjoitettu politiikka on ratkaisevassa roolissa. LIBERALISMI syntyi valistusaikana ajamaan yksilön vapauksia, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta samaan aikaan syntyvää eurooppalaista konservatismia vastaan. - keskeistä omien pyrkimysten toteuttaminen ja oikeus oman työn kautta omaan omaisuuteen. SOSIALISMI pitää taloudellista tasa-arvoa ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta tärkeämpänä kuin yksilön vapautta ja yksityisomistusta. - Marxin aatteet yhdistettyinä Leninin toimintaan synnytti vallankumouksen ja Neuvostoliiton. - sosialismin muotoja on nähtävissä sosiaalidemokratiasta kommunismiin. MUITA: anarkismi (vaatii täydellistä vapautta, joka valtion poistamista), fasismi (korostaa yhteiskunnallista yhtenäisyyttä, vallan keskittämistä ja kansallisuusaatetta). Politiikassa tehdään päätöksiä erilaisista koko kansaa koskevista asioista: - Turvallisuuspolitiikka - Ulkopolitiikka - Koulutuspolitiikka - Talouspolitiikka - Sosiaalipolitiikka

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015 OPETTAJALLE: Yhteisöllisyyden haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online

2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online 2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT Oppimisen oivalluksia -online SEUDULLISTEN KURSSIEN AJANKOHDAT Seudulliset kurssit lukuvuonna 2010-2011 2.jakso elukion c-koodi, online-opetus, 30.09.2010-08.11.2010,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Filosofia 1. Peruskalvot

Filosofia 1. Peruskalvot Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,

Lisätiedot

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 heinäkuu 26 Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Haettu 26.7.2012 osoitteesta: http://takku.net/article.php/20071223185338995

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet? P3.2. Oman aikamme ideologiat 7.2.2014 (Vesa Vares) 1. 1800-luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? (

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet. 1. Johdanto

Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet. 1. Johdanto Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet 1. Johdanto Eettinen harkinta on välttämätön osa sosiaalityöntekijän ammattitaitoa. Sosiaalityöntekijän kyky toimia eettisesti ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

A-Sanomat. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. SAL-Jyväskylä. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. SAL-Jyväskylä. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen

A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku Sisältö Jatkuuko luokkataistelu nykypäivän Suomessa......................... 3 Riistetäänkö meitä?........................................

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Tasa-arvo? Yhdenvertaisuus? Lähestymistapoja: - Uskonnot ja ideologiat. -

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

A-Sanomat. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. SAL-Jyväskylä. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. SAL-Jyväskylä. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot