FI4 Yhteiskuntafilosofia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FI4 Yhteiskuntafilosofia"

Transkriptio

1 FI4 Yhteiskuntafilosofia 1. Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä 2. Utopioita ja ihannevaltioita 3. Yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat 4. Oikeudenmukaisuuden tekijät 5. Valta 6. Valtio 7. Politiikka 1. YHTEISKUNTAFILOSOFIAN PERUSKÄSITTEITÄ Ihminen on Aristoteleen mukaan zoon politikoon, poliittinen ts. yhteiskunnallinen eläin Ihmiskunta koostuu erilaisista yhteiskunnista, jotka ovat maantieteellisesti jollakin alueella eläviä ihmisjoukkoja, kansoja tms. Yhteiskunnan jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, yhteiskunnalla on omat poliittiset ym. valtarakenteet, kulttuuri ja infrastruktuuri (alusrakenne, kuten tie-, tietoym. verkostot). Valtio ylläpitää tietyn alueen ihmisten, kansalaisten yhteiskuntajärjestystä. Yhteiskuntafilosofia on filosofian osa-alue, joka pohtii kysymystä hyvästä yhteiskunnasta, miksi on järkevää muodostaa yhteiskuntia, ja millainen on hyvä yhteiskunta (aiheina mm. yksilönvapaus, tasa-arvo, oikeudet ja velvollisuudet, valta, lait, rangaistukset, hyvinvointi, pysyvyys). Yhteiskuntafilosofian kysymykset ovat usein eettisiä, sillä niissä käsitellään yhteisöllisyyteen liittyviä moraalikysymyksiä. Utopiat ovat filosofien luomia malleja ihanneyhteiskunnista (esim. Thomas Moren Utopia, Platonin Valtio tai Karl Marxin kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä). Sopimusteoriat ovat malleja toimivasta, oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, jossa ihmiset sitoutuvat tiettyihin sopimuksiin hyvän ja turvatun hallitsija-kansalainen ja

2 kansalainen-kansalainen suhteen takaamiseksi (tällaisia sopimusteoreetikkoja ovat olleet mm. Thomas Hobbes, John Locke, Jean-Jacques Rousseau tai John Rawls). Yhteiskuntafilosofian peruskäsite on oikeudenmukaisuus, johon kuuluvat mm. yksilön vapaus, tasa-arvo, hyvinvointi ja pysyvyys. Politiikka (kr. polis=kaupunki) voidaan määritellä laajasti yhteiskunnalliseksi päätöksenteoksi ja siihen liittyväksi toiminnaksi. Politiikkaa on siellä, missä on mahdollisuus tehdä valintoja ja ajaa omia etuja, jotka ovat mahdollisesti ristiriidassa toisten etujen kanssa. Nykyisin politiikka mielletään keskeisesti eri puolueiden pyrkimykseksi ajaa omia hyväksi katsomiaan periaatteita paremman yhteiskuntajärjestelmän kehittämiseksi ja turvaamiseksi. 2. UTOPIOITA JA IHANNEVALTIOITA Peruspyrkimyksenä luoda ihanteellinen yhteiskuntajärjestelmä. Platonin ihannevaltio: - Platonin tärkeimmässä teoksessa Valtio esitellään niin ideaoppi kuin valtio-oppikin. - Platonin mukaan ihminen jakautuu kolmeen osaan: 1) järki (pää), 2) tunteet (sydän) ja 3) halut (vatsa). - Näin muodostuvat kolme yhteiskuntaluokkaa: 1) hallitsijat (filosofikuninkaat, jotka käyttävät järkeään), 2) sotilaat (jotka rohkeasti puolustavat valtiota) ja 3) käsityöläiset ja maanviljelijät (jotka huolehtivat perustuotannosta). - Hallitsijan hyve on viisaus, sotilaan hyve rohkeus ja työläisen hyve kohtuus. - Sotilaat ja elinkeinonharjoittajat alistuvat johtajien tahtoon, jotka ovat pitkän filosofisen koulutuksen saaneita ja iältään yli 50-vuotiaita. - Yhteiskunta huolehtii hallitsijoiden ja sotilaiden kasvatuksesta, elinkeinonharjoittajat kasvatetaan kotona. - Platon näki demokratian ongelmaksi sen, että hallitsijoiksi pääsee taitamattomia ja pahojakin ihmisiä, jolloin oikeudenmukaisuus ei pääse toteutumaan yhteiskunnassa. - Platonin valtiossa toteutuu aristokratia, parhaiden ja viisaiden koulutettujen filosofien valta. - Timokratiassa hallitsevat sotilaat, oligarkiassa rikkaat, demokratiassa (joka on Platonin mukaan heikoin vaihtoehto) halujensa mukaan elävä kansa. - Platonin valtio on tietysti luotu vain vapaille miehille - naiset tai orjat ovat päätöksenteosta ja toiminnasta sivussa. Thomas Moren ( ) Utopia: - Englannin kuningas Henrik VIII neuvonantaja ja lordikansleri, jonka kuningas mestautti valtiopetoksesta. - Utopia on saarivaltio, jossa vallitsee yhteisomistus. - Saarella on 54 kaupunkia, kaikki yksityiskodit ovat samanlaisia, lukkoja ei tarvita, taloissa on tasakatot, joka 10. vuosi vaihdetaan koteja, samanlaiset asut, 6 tuntinen työpäivä, kanoja hautovat hautomakoneet (!), suvaitsevaisuus, rikollisia ei laiteta vankilaan, vaan orjiksi jne. - More pyrki vaikuttamaan etenkin rangaistuskäytäntöön ja sen kohtuullistamiseen. - Utopia-teos ei ollut tunnettu Moren aikana, vaan vasta myöhemmin. Karl Marxin ( ) kommunistinen ihanneyhteiskunta - Pääteoksia Kommunistinen manifesti (1848, yhdessä Engelsin kanssa) ja Pääoma

3 (1867). - Marx uskoi historiallisen kehityksen johtavan vääjäämättä kommunistiseen yhteiskuntaan (siis ei sinänsä utopia tai ihannevaltio). - Ihmiskunta kehittyy kohti tasa-arvoisempaa ja vapaampaa yhteiskuntaa dialektisen prosessin kautta. - Marx taisteli oikeutetusti 1800-luvun työläisten olojen parantamiseksi. - Yhteiskunnan alarakenne (työntekijät) on alistettu ylärakenteen (poliittinen järjestelmä, uskonto, hallitsijat jne.) valtaan. - Yhteiskuntaluokkien välillä vallitsee ristiriita, luokkataistelu. Yhteiskunta tulisi järjestää niin, ettei yhteiskuntaluokkia synny. - Kapitalismissa tehtaiden ym. ns. tuotantovälineiden omistajat hallitsevat ja rikastuvat, kun taas työntekijät joutuvat alistumaan heidän käskyvaltaansa. Työntekijä on siten "vieraantunut", hän myy työvoimaansa, mutta ei voi vaikuttaa työnsä ehtoihin, olosuhteisiin jne. - Olosuhteiden parantaminen saattaa vaatia vallankumousta, jossa tuotantovälineet sosialisoidaan ja työväenluokka nousee valtaan. - Päämääränä on kommunistinen yhteiskunta, jossa ei ole yksityisomaisuutta eikä siten luokkaeroja. - Marxin aatteita toteuttamaan lähti niin Lenin Neuvostoliitossa kuin Mao Kiinassa. 3. YHTEISKUNTASOPIMUS JA SOPIMUSTEORIAT Yhteiskuntasopimus pyrkii selittämään mikä yhteiskunta on, miksi se on olemassa ja millainen olisi oikeudenmukainen yhteiskunta. Thomas Hobbesin ( ) Leviathan (1651, teoksen nimi tulee Jobin kirjan "merihirviöstä"). - Sopimusteorioissa viitataan käsitteeseen "luonnontila", jolla tarkoitetaan ihmisluontoa ja ihmisen toimintaa sen mukaan. Pyrkiikö ihminen luonnontilassa ts. vapaana esim. alistamaan kanssaihmisensä? - Hobbesin mukaan luonnontilassa kaikki ihmiset tappelevat ja sotivat kaikkia vastaan (pessimismiä). - Siksi H:n mukaan kansalaisten tulisi alistua lakien ja yksinvaltiaan (vrt. Leviathanhahmo) alaisuuteen. - Yksinvaltias, suvereeni hallitsija, takaa yksilöiden välisen turvallisuuden ja pysyvyyden tarvittaessa pakkovallalla. John Locken ( ) liberalismi. - Teos: Tutkielma hallitusvallasta. - L. ei näe luonnontilaa niin negatiivisena kuin Hobbes (Locke viittaa esim. intiaaneihin). - L. korostaa ihmisyksilön vapautta ja oikeuksia. - Yksilöt ymmärtävät omistusoikeuden, vapauden, turvallisuuden jne. merkityksen, mutta silti ristiriitatilanteita varten tarvitaan yhteiskuntasopimus. - Yhteiskuntasopimus turvaa erityisesti yksilöiden omistusoikeuden. - Locken mukaan meillä on velvollisuus pyrkiä toteuttamaan halujamme ja pyrkimyksiämme, mutta emme saa loukata toisten yksilöiden vapautta pyrkiä omiin päämääriinsä. - Yhteiskuntasopimus on tasavertaisten yksilöiden välinen (ei hallitsijan ja kansalaisten,

4 kuten Hobbesilla). - L:n mukaan yksilöt päätyvät samaan lopputulokseen pohtiessaan hyvää yhteiskuntaa (etiikka on kuin matemattiikkaa -periaate). - Suvaitsevaisuus niin ajatuksen, sanan ja mielipiteen ilmaisussa tärkeää. Jean-Jacques Rousseau ( ) ja luonnontila - Teos: Yhteiskuntasopimus (1762) - Ihminen on luonnostaan hyvä > "takaisin luontoon" -periaate. - Kiinnitti erityistä huomiota lapsen oikeuksiin (vaikka laittoikin omat lapsensa lastenorpokotiin). - Kulttuurin myötä ihminen on vieraantunut luonnontilastaan, omasta itsestään. - Yhteiskunnat kaupunkivaltioita,joissa olisi n ihmistä (vrt. Geneve, Rousseaun kotikaupunki). - Suora demokratia, jossa jokainen edustaa itseään (ei hyväksynyt edustuksellista demokratiaa). - Ihmisyksilöllä on sekä yksityinen tahto, joka katsoo omaa etuaan, ja yhteistahto (yleistahto), joka seuraa koko yhteisön etua. Yhteistahto sisältää yksityiset tahdot ja on jonkinlainen kompromissi näistä. John Rawlsin (s. 1921) Oikeudenmukaisuusteoria (1971). - Lähtökohtana käytännöllisyys ja oikeudenmukaisuus. - Järkevät ihmiset, jotka eivät ennalta tiedä paikkaansa yhteiskunnassa, laativat yhteiskunnalliset pelisäännöt (Tietämättömyyden verho -käsite). - Koska emme tiedä paikkaamme yhteiskunnassa, pyrimme maksimoimaan myös heikoimpien kansalaisten osan (minimax- tai maximin-periaate). - Rawlsin teorian periaatteet: 1) Vapauden periaate: yksilön vapautta rajoittaa vain toisten yksilöiden yhtäläinen vapaus, 2) Eroperiaate: Taloudellinen oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin taloudellinen tehokkuus, 3) Minimax-periaate: Huono-osaisimpien asema tulee olla keskeisesti esillä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. - Reilun pelin periaate: kaikille ihmisille tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet edetä yhteiskunnassa rotuun, varallisuuteen jne. katsomatta. 4. OIKEUDENMUKAISUUDEN TEKIJÄT Hyvä yhteiskunta on oikeudenmukainen yhteiskunta. Neljä keskeisintä perustekijää ovat: vapaus, tasa-arvo, hyvinvointi ja pysyvyys. VAPAUS: - Negatiivinen vapaus on vapautta pakotteista ja rajoituksista, jotta jokainen voi toteuttaa omia pyrkimyksiään - toisen vapauksia ei siis tulisi rajoittaa. - Positiivinen vapaus pyrkii luomaan mahdollisuudet toteuttaa negatiivista vapautta, kyseessä ovat siis käytännön todelliset mahdollisuudet toteuttaa pyrkimyksiään. - Esim. suomalainen on negatiivisesti vapaa ostamaan tietyn tavaran, mutta onko hänellä positiivista vapautta ts. esimerkiksi työn tuoman tulon avulla hankkia kyseistä tavaraa. - Positiivinen vapaus tulis sosialismin mukaan turvata kaikille kansalaisille lisäämällä hyvinvointia. - Vapauteen kuuluu niin vapaus fyysiseen koskemattomuuteen, vapaus omaan omaisuuteen, sanan-, ajattelun, uskonnon- ja mielipiteen ilmaisun vapaus. TASA-ARVO:

5 - Yhteiskunnallinen tasa-arvo pyrkii takaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan, työhön, virkoihin, nauttimaan yhteiskunnallisista palveluista ja eduista jne. - Henkilön sukupuoli, rotu ja ihonväri, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus tai esimerkiksi vammaisuus ei saa asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan. HYVINVOINTI: - Distributiivinen eli jaotteleva oikeudenmukaisuus keskittyy hyvän jakamiseen oikeudenmukaisesti. Henkilö, joka on esim. panostanut lottoporukassa enemmän rahaa, tulee oikeutetusti saamaan voittopotista suhteessa panostamaansa määrään nähden isomman potin kuin toiset osakkaat. - Retributiivinen eli hyvittävä/korjaava oikeudenmukaisuus, jossa esim. kaupassa petetyn henkilön tulee saada vastaava korvaus/hyvitys petetyksi tulemisesta. - Hyvinvointi on käsitteenä monimerkityksinen. Yleensä sillä tarkoitetaan hyvää elämänlaatua, joka länsimaissa nähdään riippuvan elatuksesta ja siten palkasta. - Yhteiskunnan tulisi taata jokaisella tasavertainen mahdollisuus hyvinvoinnin tavoittelemiseen (esim. ilmainen perusopetus > mahdollisuus edetä jatko-opintoihin). - Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huoli myös työttömistä, köyhistä, sairaista ja vanhuksista (vrt. Rawlsin periaatteet). - Velvollisuus rakentaa työllä yhteiskuntaa, toisaalta työttömyyden sattuessa oikeus työttömyyskorvaukseen. PYSYVYYS: - Yhteiskunnan tulee järjestelyillään taata olosuhteiden säilyminen. - Oikeusvaltiossa lait määrittelevät perusoikeudet ja velvollisuudet. - Yhteiskunta pyrkii suojaamaan hyvinvoinnin sotaa, sairauksia, lamaa ym. uhkia vastaan. 5. VALTA Valta on yleisinhimillinen piirre ihmisten välisissä suhteissa (perheessä, suvussa, työpaikoilla, valtiossa jne.). Valtaan liittyy aina suhde: vallankäyttäjä - vallankäytön kohde. Valta on näkyvää tai näkymätöntä (ns. harmaata valtaa esim. vähemmistöjen syrjintä, taloudellinen valta). Valta on legitiimiä, kun se koetaan oikeutetuksi ja illegitiimiä epäoikeutetuksi koettuna. Illegitiimiä valtaa pidetään yllä esim. pakkokeinoin ja asein (diktatuurit). Auktorisoidulla vallankäyttäjällä on lupa hallita. Max Weberin vallan oikeutuksen eli auktoriteetin lajit: 1) Traditioon perustuva auktoriteetti - valta on perittyä ns. kuninkaavaltaa - konservatiivista 2) Karismaan perustuva auktoriteetti - henkilön ominaisuuksiin perustuva, ansaittu valta - tyypillistä nykyiselle median aikakaudelle 3) Legaalis-traditionaalinen auktoriteetti - lailliseen oikeuttamiseen perustuva - korostaa järkiperäistä lainsäädäntöä (oikeuslaitosta) - nojautuu säädöksiin ja normeihin, ei henkilöihin

6 Valtio ylläpitää tiettyjä arvoja ja voi siis mahdollisesti syrjiä toisia arvoja. Liberalistisessa järjestelmässä kansalaisilla on oikeus kansalaistottelemattomuuteen, mikäli vallanpitäjä on esim. epäoikeudenmukainen. Moniarvoisessa yhteiskunnassa syntyy helposti ristiriitatilanteita eri arvojen välille (vrt. turkistarhaajat vs. eläintensuojelijat). 6. VALTIO Varhaisimpia valtioita: muinainen Egypti ja Mesopotamia (valtion tuntomerkkeinä: hallitsija, virkamiehet, lait, sotajoukot). Imperiumeja eli suurvaltoja: muinaiset Assyyria, Babylonia, Aleksanteri Suuren Kreikka tai viime aikoina esim. Neuvostoliitto. Antiikin Kreikkaan kuuluivat itsenäiset kaupunkivaltiot. Nationalismi eli kansallisuusaate synnytti kansallisvaltioita 1800-luvulla. Nykyvaltioissa tavataan hyvin laaja kirjo erilaisia poliittisia päämääriä ja pyrkimyksiä. - vrt. esim. suomalainen demokraattinen monipuoluejärjestelmä ja Pohjois-Korean kommunistinen diktatuuri (läntisestä näkökulmasta katsottuna). Valtion tehtävä on taata oikeudenmukaisuuden toteutuminen. - Järjestää yhteiskunnan olosuhteet niin, että kansalaisen yksilön vapaus, tasa-arvoinen kohtelu, hyvinvointi ja suoja on taattu. - Valtion politiikan ei saa loukata ihmisoikeuksia (vrt. YK:n ihmisoikeuksien julistus, 1948). Valtio käyttää sekä virkavaltaa että pakkovaltaa. - Virkavaltaa (byrokratiaa) eli ylläpidetään yhteiskunnan sääntöjä ja toimitaan niiden mukaan. - Nämä säännöt ja normit ylläpitävät tiettyjä arvoja > yhteiskunnan pysyvyys säilyy. - Tarvittaessa valtiolla on oikeus turvautua pakkovaltaan ts. myös väkivaltaan (poliisi, puolustusvoimat). - Oikeusvaltioissa valtion pakkovaltakoneisto on kansan valvonnassa (toisinaan esim. armeija kaappaa vallan). - Taatakseen valtion ja kansalaisten turvallisuuden valtioilla voi olla esim. tiedustelupalveluita tai salainen poliisi (CIA, KGB), tai salaisia sotilaallisia strategioita ja tuotekehittelyä. - Oikeutetun sodan teorian (Augustinus) mukaan sota on oikeutettua kun 1) sotaa käy esivalta, 2) se on puolustussotaa, 3) pyrkimyksenä on rauhan palauttaminen ja 4) se ei kohdistu siviiliväestöön. Valtiot ovat olleet usein tiettyyn maailmankatsomukseen sidottuja: esim. uskontoon (luterilainen ortodoksia 1600-luvulla) tai ideologiaan (Neuvostoliiton marxismileninismi). Valtio voi pyrkiä ylläpitämään sensuuria, jolloin tietyt vallanpitäjän arvomaailman vastaiset näkemykset kielletään ja tukahdutetaan (vrt. islamilainen fundamentalismi). 7. POLITIIKKA Politiikka (kr. polis=kaupunki(valtio)) on yhteisten asioiden hoitamista. Politiikkaan kuuluu niin vallan tavoittelu kuin oman ryhmän etujen ja arvojen ajaminen. Erilaisia poliittisia aatesuuntauksia on valtavasti aina suurten eduskuntapuolueiden

7 kannattamista ideologioista pieniin vaihtoehtoliikkeisiin. KONSERVATISMI pyrkii säilyttämään vanhoja olemassaolevia rakenteita. - sanaa käytetään usein vanhoillisuudesta negatiivisessa merkityksessä, mutta sinänsä konservatismi ei ole hyvää tai huonoa. Itse harjoitettu politiikka on ratkaisevassa roolissa. LIBERALISMI syntyi valistusaikana ajamaan yksilön vapauksia, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta samaan aikaan syntyvää eurooppalaista konservatismia vastaan. - keskeistä omien pyrkimysten toteuttaminen ja oikeus oman työn kautta omaan omaisuuteen. SOSIALISMI pitää taloudellista tasa-arvoa ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta tärkeämpänä kuin yksilön vapautta ja yksityisomistusta. - Marxin aatteet yhdistettyinä Leninin toimintaan synnytti vallankumouksen ja Neuvostoliiton. - sosialismin muotoja on nähtävissä sosiaalidemokratiasta kommunismiin. MUITA: anarkismi (vaatii täydellistä vapautta, joka valtion poistamista), fasismi (korostaa yhteiskunnallista yhtenäisyyttä, vallan keskittämistä ja kansallisuusaatetta). Politiikassa tehdään päätöksiä erilaisista koko kansaa koskevista asioista: - Turvallisuuspolitiikka - Ulkopolitiikka - Koulutuspolitiikka - Talouspolitiikka - Sosiaalipolitiikka

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Noin kymmenen käskyä Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Noin kymmenen käskyä Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 11.(?) käsky (28.11.): Älä rajoitu näihin käskyihin, vaan mieti, mitä kaikkea muuta tarvitaan... Luentosarjan

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET

Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET Jari Keinänen YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2015 OPETTAJALLE: Yhteisöllisyyden haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Sosiologian johdantokurssi. Luento 4: Yhteiskunta. Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki

Sosiologian johdantokurssi. Luento 4: Yhteiskunta. Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki Sosiologian johdantokurssi Luento 4: Yhteiskunta Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki Luento-ohjelma 11.9.-4.10.2012 Luento 1: Mitä sosiologia on? Luento 2: Tutkiminen ja tietäminen sosiologiassa

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään

EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään Rikoksentorjuntaneuvosto 11.2.2011 Kauko Aromaa, Anniina Jokinen, Elina Ruuskanen YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti

Lisätiedot

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia

Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 heinäkuu 26 Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Matias Huttunen Klassisen anarkismin yhteiskuntafilosofia Haettu 26.7.2012 osoitteesta: http://takku.net/article.php/20071223185338995

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o l. Hyväksytty Unescon yleiskokouksen 20. istunnossa

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o l. Hyväksytty Unescon yleiskokouksen 20. istunnossa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o l Julistus perusperiaatteista, jotka koskevat joukkotiedotusvälineiden myötävaikutusta rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Jari Lyytimäki & Janne Rinne Suomen ympäristökeskus Suomen keskusteleva demokratia Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT

KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT Jenni Hannele Müller Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllinen filosofia Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

HALLITUS # :00

HALLITUS # :00 HALLITUS #2 3.11.2010 18:00 ESITYSLISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Yhdistykselle käyntikortit 5. Yhdistykselle pankkitili

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen

Lisätiedot

5.14 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.14 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.14 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus,

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot