Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Transkriptio

1 Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 6: Taisteluun oikeasta demokratiasta toinen maailmansota murroksena

2 Toinen maailmansota ja sodanjälkeisen maailman ennakointi vuosina Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja USA liittolaisina demokratian nimissä fasismia vastaan laajalti oletus fasisminvastaisen yhteistoiminnan jonkinlaisesta jatkumisesta oletus Neuvostoliiton integroitumisesta kansainväliseen järjestelmään, perusteena esim. Kominternin hajottaminen suuren isänmaallisen sodan aikana 1943 työväenliikkeen antifasistinen yhteistyö: Maailman ammattiyhdistysten liitto MAL 1945 optimistiset visiot sodanjälkeisestä maailmasta: turvallisuusintressejä tyydyttävä etupiirijako valtion aiempaa syvempi vaikutus talouteen toimiva kansainvälisen talouden sääntelyjärjestelmä

3 Epäluottamus kapitalismiin konservatiivinen taloustieteilijä Joseph A. Schumpeter 1942: Can capitalism survive? No, I don t think it can. Can socialism work? Of course it can. maailmansotien ja 1930-luvun suuren talouslaman kokemukset ja tulokset maailmansodan syiden arviointi: mitä oppia otettava kokemuksista? maailmansodan seurausten arviointi: mitä uusi tilanne vaatii? laaja epäluottamus kapitalismin toimivuuteen ja kykyyn luoda edellytyksiä demokratialle

4 Sota-ajan ongelmanasettelut modernisoituvan yhteiskunnan peruskysymykset kansallisina välttämättömyyksinä: taloudellinen rationalisointi sosiaalinen integrointi itsekurinalainen yksilö kansallisen yksituumaisuuden ylläpitäminen: valtiollisuus ja vapaaehtoisuus, kaikkien väestöryhmien osallisuus sosiaalisen sukupuolijärjestelmän muovaaminen sotatalouden korporatistinen organisointi vaihtelevin muodoin suunnitelmat sodan tuloksena syntyvästä kansainvälisestä järjestelmästä: Hitler ja uusi Eurooppa Churchillin ja Rooseveltin Atlantin julistus 1941, siinä: Yhdistyneiden Kansakuntien suunnitelma vapauttaminen pelosta ja puutteesta kansainvälisen talouden järjestelmä

5 Sodanjälkeissuunnittelu sodanjälkeissuunnittelu eri maissa ja kansainvälisesti esim. ILO:ssa käyntiin keväällä 1940 Beveridge-suunnitelma Britanniassa 1942 ILO:n Philadelphian julistus 1944 Bretton Woodsin järjestelmä 1944

6 Beveridge-suunnitelma ja hyvinvointivaltio Isossa-Britanniassa William Beveridgen raportit Social Insurance and Allied Services (1942), Full Employment in a Free Society (1944) maailmansotien välisen ajan joukkotyöttömyyden ja köyhyyden kokemukset sota-ajan kansallisen solidaarisuuden tekeminen pysyväksi kattava sosiaalivakuutus sosiaalisia riskejä vastaan täystyöllisyyden tavoite, valtion talous- ja työllisyyspoliittinen aktiivisuus Beveridge-raportteiihin kuuluneen universalismin mukaisesti vuonna 1944 myös suunnitelma kansallisesta terveydenhoitojärjestelmästä sosiaalivakuutusjärjestelmä sekä National Health Service (NHS) rakennetaan vuoden 1945 jälkeen työväenpuolueen hallituskaudella sosiologi T. H. Marshall (1950) ja tulkinta kansalaisuuden laajentumisesta: siviilioikeudet, poliittiset oikeuden, sosiaaliset oikeudet - > sosiaalinen kansalaisuus Britannian identiteetti: imperiumista hyvinvointivaltioksi

7 Kansallisen suunnittelun kansainvälisyys: suomalainen esimerkki Toinen maailmansota on mitä voimakkaimmalla tavalla korostanut työn ja työntekijän arvoa ja oikeutta, työntekijäin järjestäytymisoikeutta, työntekijäin turvaa palkan, työajan, yhteiskunnallisen huollon ym. suhteen. Kun olemme lukeneet, kuinka suopean vastaanoton sellainen pitkälle menevä sosiaalinen uudistusohjelma kun ns. Beveridgesuunnitelma on saanut yksinpä Englannin konservatiivien taholta, kun olemme seuranneet, kuinka suuri vaikutus ammattiyhdistysliikkeellä on Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, kun olemme voineet kuulla niistä suurista saavutuksista, mitä Saksassa on saatu esim. työntekijöiden lomanviettomahdollisuuksien ja viihtyisyyden lisäämiseksi, meidän on jo näiden seikkojen perusteella todettava, että maailmassa alkaa sodan päätyttyä uusi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kausi. Sitä voidaan nimittää sosialismiksi tai taloudelliseksi radikalismiksi, mutta se on kuitenkin tuleva. Tämä yleismaailmallinen kehitys ei voi olla "vaikuttamatta myös meillä" eikä maalaisliiton olisi jättäydyttävä syrjästäkatsojaksi, sillä liike menee oman oikeudenmukaisuutensa voimalla läpi. Kansanedustaja Urho Kekkonen (maalaisliitto) eduskunnassa

8 Philadelphian julistus ILO:n konferenssi Philadelphiassa toukokuussa 1944 Philadelphian julistus, joka edelleen osa ILO perusohjelmaa työvoima ei ole kauppatavara köyhyyden poistaminen kansallisena ja kansainvälisenä tehtävänä sosiaalisen tasoituksen, taloudellisen kasvun ja demokratian laajenemisen itseään vahvistava kehä kansallisesti ja kansainvälisesti kolmikantaperiaatteen sisällyttäminen demokratian konseptioon kansallisesti ja kansainvälisesti talouspoliittisen päätöksenteon arviointi ja hyväksyntä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerein niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, ILO:n osallisuus tähän arviointiin käytännön merkitys: laajenevalle palkkatyölle perustuva kansallisen yhteiskunnan malli (kuten myös Beveridge-suunnitelma) tosiasiassa kansainvälisen talouden sääntelyn ja kansainvälisen sosiaalipoliittisen sääntelyn erillisyys

9 Bretton Woodsin järjestelmä maailmansotaa edeltäneen taloudellisen nationalismin kritiikki (John Maynard Keynes) Atlantin julistus 1941 ja uusi kansainvälinen rauhanjärjestys Bretton Woodsin sopimus heinäkuussa 1944: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki (IBRD, Maailmanpankki ) vuonna 1947 Yleinen tulli- ja kauppasopimus (GATT) taloudellisen internationalismin vaikeudet: kansainvälisen integraation (esim. toimivan valuuttajärjestelmän luomisen) ongelmat sodanjälkeisessä maailmassa teollisuustuotannon kasvu sodan jälkeen 1960-luvulle saakka nopeampaa kuin maailmankaupan kasvu Bretton Woods -järjestelmä muotoutui markkinatalouden järjestelmäksi, Neuvostoliitto jäi Bretton Woods järjestöjen ulkopuolelle

10 Taistelu demokratian käsitteestä toisen maailmansodan jälkeen toisen maailmansodan jälkeen kaikki demokratian kannalle, taistelu demokratian käsitteen määrittelemisestä kommunistien antifasistis-demokraattinen käänne ja sen jälkeen kansandemokratia sosiaalidemokraattien demokraattinen sosialismi työväenliike kylmän sodan jakolinjojen eri puolille, mutta taloudellisen kansanvallan tunnus sen eri suunnilla: - demokraattisen valtion ohjaama kansantalous - taloudellisten eturyhmien edustus valtiollisessa päätöksenteossa - työntekijäin edustuksellinen osallistumisjärjestelmä työpaikoilla (Suomessa tuotantokomiteat yrityksissä vuodesta 1946 vuoteen 1979, jolloin nykyinen yt-laki) mutta myös: valtiollisen sääntelyn ja ryhmäetujen ajamisen kritisointi demokratian nimissä

11 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi: yksilön vapauden rajoittaminen julkisen ja kollektiivisen sääntelyn tietä perheen ja yhteisöllisyyden rapauttaminen valtiolle siirrettävän vastuun myötä yritteliäisyyden heikentäminen vähentyvän itsevastuun, lisääntyvän verotuksen ja laajentuvan sääntelyn myötä (kristillisen) moraalin madaltuminen etuitsekkyyden tietä demokratian kaventuminen etujärjestövallan myötä