Kaupunginhallitus Sivu 1 / 56. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 56 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Ulf Johansson Saara Hyrkkö Bjarne Häggman Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Pekka Heikkinen Satu Tyry-Salo Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja taloussuunnittelujohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 56 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jouni J. Särkijärvi Jyrki Myllärniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 56 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 226 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 6 toimenpiteet (osittain Kv-asia) Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) 230 Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy 22 -nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen 25 käynnistäminen 232 PKS koordinaatioryhmän matka Tallinnaan Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin 30 luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Espoossa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeiden osto HUS:lta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen 35 (Kv-asia) Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta 41 Saunalahden koululle (Kv-asia) 237 Kahden nuorisovaltuuston jäsenen matka Belgiaan Tilan Andersböle ostaminen Vanhakartanon kylässä Asunto-osakkeiden myyminen, Asunto Oy Tarja-Kirsti, 47 Niittylaakso Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät Kaupungininsinöörin valinta 52

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Jyrki Myllärniemi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) Pekka Heikkinen, puh. (09) Vesa Kananen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Tietotekniikkapalvelut, hankenumero 0969, puhe- ja tietoliikennepalveluiden käyttöönottoprojektiin, euroa kustannuspaikalle Sivistystoimen yhteiset resurssivarausjärjestelmän käyttöönottoon, 2 hyväksyy Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen, hankkeen 6054, rakentamisen aloittamisen. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportin tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniraportin tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon seurantaraportti I:stä tiedoksi, 5 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset: 1 Yleishallinto (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) tuloarvion lisäys määrärahan vähennys euroa euroa

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 7 / Vanhusten palvelut tuloarvion lisäys määrärahan lisäys 25 Terveyspalvelut tuloarvion vähennys määrärahan lisäys 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut tuloarvion lisäys määrärahan lisäys Investoinnit 95 Koneet ja kalusto/sote määrärahan lisäys 41 Tekninen lautakunta tuloarvion lisäys määrärahan lisäys 43 kaupunkisuunnittelulautakunta tuloarvion vähennys 44 Ympäristölautakunta tuloarvion vähennys 45 Rakennuslautakunta tuloarvion lisäys 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut tuloarvion korotus määrärahan vähennys Investoinnit 9541 Tekninen keskus määrärahan lisäys Investoinnit 92 Maa- ja vesialueet määrärahan lisäys Suurpellon taseyksikkö tuloarvion vähennys investointimäärärahan alennus Tapiolan taseyksikkö tuloarvion vähennys investointimäärärahan alennus euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Investoinnit Tilakeskus Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen hanke 6054 määrärahan lisäys euroa Kannussillanmäen kalliosuojan hanke 6073 määrärahan lisäys euroa

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 56 Osakkeet ja osuudet määrärahan lisäys euroa Käsittely Päätös Liite Selostus Asia käsiteltiin pykälän 231 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Seurantaraportti I Pöytäkirjamerkinnät Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 4 Selvitykset vuoden 2012 arviointikertomukseen 5 Konserniraportti I/ Seurantaraportti I Yhteenveto Suomen, Euroopan ja myös muiden suurten talousalueiden taloustilanne on suuren epävarmuuden tilassa. Kansantaloutemme oli jo viime vuonna taantumassa ja taantuma jatkuu. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Yleinen taloustilanne heijastuu myös Espooseen, kaupungissa oli heinäkuussa työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli n henkeä enemmän ja työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi. Liitteenä olevassa seurantaraportissa on viitattu kesäkuun lopun lukuihin, jotka olivat raportin laadintahetkellä käytettävissä. Toimintaympäristön epävakaus näkyy kaupungin verotulojen kasvun hiipumisena. Heinäkuun loppuun mennessä verotulot olivat kasvaneet ainoastaan 0,3 prosenttia eli vajaat 3 milj. euroa. Koko vuoden ennusteen mukaan verotulot tulevat jäämään 15,3 milj. euroa talousarviosta. Vastaavasti samaan aikaan kaupunkimme kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja toukokuun loppuun mennessä asukasmäärämme on kasvanut hengellä. Erityisesti lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten määrä kasvaa, mikä näkyy voimakkaasti kasvavina palvelutarpeina.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 56 Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli merkittävästi heikompi kuin vuosi sitten. Ennustettu vuosikate 75,6 milj. euroa alittaa talousarvion 34,7 milj. eurolla ja tilikauden tulos on jäämässä 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuosikate heikkenee viime vuoden tasosta n. 70 milj. euroa. Ennustettu vuosikatetaso on noin 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan ja kaupunki velkaantuu nopeimmin Suomen kaupungeista. Kaupungin taloudessa on tällä hetkellä siis n. 100 milj. euron kestävyysvaje. Verotuloihin ei myöskään ole ennusteiden mukaan tulossa lähivuosina kasvua, joka parantaisi vuosikatetta. Samaan aikaan toimintakulujen kasvu on kiihtynyt ja ylittää tulojen kasvun, mikä johtaa investointitarpeiden kattamiseen yhä suuremmalla lainanotolla. Talousarviossa on ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy kuitenkin pystyä sopeuttamaan palvelutoimintojen sisällä, sillä talouden vakava epätasapaino ei mahdollista ylityksiä. Loppuvuoden menokehitys ei voi jatkua alkuvuoden kaltaisena ja ennustettujen katteiden tulee parantua. Toimialojen tuleekin hillitä menokehitystään ja ryhtyä kaikkiin välittömiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vähintään 8 milj. euron toimintakatteen parannus ennusteista. Sopeuttamistoimenpiteet ovat toimialoille välttämättömiä myös tulevan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valmistautumisen kannalta, sillä koko tuleva taloussuunnitelmakausi tulee olemaan erittäin tiukka. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin ulkoisia tuottoja kertyi heinäkuun loppuun mennessä 146 milj. euroa, mikä on lähes 20 milj. euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Ulkoisten tulojen ennustetaan kuitenkin alittavan muutetun talousarvion n. 2,5 milj. eurolla ja niitä kertyy yhteensä 266 milj. euroa. Ulkoisten kulujen kasvu on heinäkuun lopun tilanteessa 5,4 % ja koko vuoden kasvun ennustetaan olevan n. 6 %. Kulujen kasvu johtuu osaltaan kaupungin kasvusta, joka näkyy asiakasmäärien ja palvelutarpeen kasvuna. Kaupungin kulukehitys on kuitenkin runsasta suhteessa yleiseen kuntien kulukehitykseen sekä erityisesti kaupungin tulorahoituksen kehittymiseen. Suurimmat kulukasvut ovat ulkoisissa palveluiden ostoissa, joissa kasvua oli 5,6 % ja henkilöstökuluissa, jotka kasvoivat 4 %. Kulut ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna yli 46 milj. euroa. Talousarviossa on ylityspaineita, jotka kohdistuvat pääosin erikoissairaanhoitoon, lastensuojeluun sekä toimeentulo- ja työmarkkinatukeen. Talousarvion muutosesitykset on esitelty tarkemmin luvussa 2. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin yhteensä 787 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on ainoastaan 0,3 % eli 2,6

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 56 milj. euroa. Verotuloja arvioidaan vuonna 2013 kertyvän kaikkiaan noin 1 286,4 milj. euroa ja ne tulevat jäämään talousarviosta 15,3 milj. euroa. Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 719,6 milj. euroa, joka on 9,4 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroa on kirjattu 65,2 milj. euroa, joka on 7,5 milj. euroa (-10,4 %) vähemmän kuin vuonna Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle 2013 noin 68,8 milj. euroa, joka on 2,4 % suurempi kuin vuoden 2012 maksuunpano. Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Määrä kasvoi vuoden aikana 259 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, mutta myös muilla toimialoilla on havaittavissa kasvua. Kasvuluvussa näkyy se, että vuoden 2013 talousarvion yhteydessä lisäresursointia kohdennettiin erityisesti vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää lisättiin. Lisäksi tänä vuonna on vakinaistettu pitkään määräaikaisena olleita, mikä osaltaan on kasvattanut vakinaisen henkilöstön määrää. Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 148,5 milj. euroa ja kassatulot 153,5 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisia kassalainoja käytettiin yhteensä 82 milj. euroa ja lainat olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Talousarviolainaa on nostettu 70 milj. euroa ja Peruspalvelujen kehittämisrahastosta on purettu 33 milj. euroa, rahaston purkuvaltuudesta on n. 7 milj. euroa jäljellä. Loppuvuoden ennustettu kassavaje johtuu osittain yhteensä 36 milj. euron talousarviolainan erääntymisestä syyskuussa sekä arvioitua pienemmistä verotuloista. Vaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vielä talousarvion lainanottovaltuuden koko määrä sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla kassalainoilla. Alkuvuoden osalta Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston rahaston tuotto oli 4,2 % ja Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto 1,3 %. Rahastojen osalta merkittävin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin, josta johtuen sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon. Näin ollen kirjanpito ei anna täysin oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten markkina-arvon kehittymisestä. Heinäkuun loppuun mennessä investointeja toteutettiin 85,7 milj. eurolla ja kokonaismääräksi arvioidaan n. 240 milj. euroa. Investoinnit tulevat toteutumaan joitakin poikkeuksia ja siirtymiä lukuun ottamatta pääosin talousarvion mukaisesti. Espoo-strategiassa on vuodelle 2013 asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteiseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden, toimintamenojen, toimintakatteen ja yksikkökustannusten kehitystä. Tavoiteaikataulustaan myöhästyy joitakin sähköiseen asiointiin liittyviä projekteja sekä kaupungin omistuksiin liittyvä arviointi. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 56 liittyvä tulostavoite on tämän hetken tilanteen perusteella jäämässä tavoitteestaan. 2. Talousarviomuutokset ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille niiden toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on esittänyt määrärahan kohdentamista puhe- ja tietoliikennepalvelujen siirtoprojektille sekä resurssivarausjärjestelmän käyttöönottoon. Puhe- ja tietoliikennepalveluiden uusi sopimus on allekirjoitettu ja sen mukaiset palvelut otetaan käyttöön projektissa, jossa tullaan mm. nostamaan verkon nopeuksia, tarjoamaan käyttöön edistyneempi vaihdeja asiakaspalvelujärjestelmä ja siirtymään osin lankapuhelimista kokonaan mobiilipuhelimiin. Resurssivarausjärjestelmän avulla kuntalaiset voivat varata erilaisia Espoon kaupungin tiloja (esim. liikuntatilat, kokoustilat ja venepaikat) sekä ilmoittautua erilaisiin ohjattuihin tapahtumiin (esim. liikuntakurssit, lasten ja nuorten leirit, opaskierrokset). Yleishallinnon talousarvion tuloarvio ylittyy 0,1 milj. euroa ja määrärahaa voidaan alentaa 0,2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen tulojen arvioidaan ylittävän talousarvion noin 1,8 milj. eurolla. Myyntituottoja kertyy ennusteen mukaan noin 1,9 milj. euroa ja avustuksia 0,4 milj. euroa suunniteltua enemmän, mutta maksutuotot alittuvat 0,5 milj. eurolla. Käyttömenomäärärahoja varattiin 705,1 milj. euroa. Määrärahoista oli heinäkuun loppuun mennessä käytetty 418,1 milj. euroa ja niiden ennustetaan ylittävän määrärahavarauksen 20 milj. eurolla eli 2,8 prosentilla. Toimialan vuoden 2012 menot olivat 680,6 milj. euroa. Menojen kasvu tilinpäätöksestä 2012 ennusteeseen 2013 on 6,5 prosenttia. Toimiala esittää tulonlisäyksiä 1,8 milj. euroa ja määrärahanlisäyksiä yhteensä 19 milj. euroa. Vanhusten palveluihin esitetään 0,3 milj. euron lisäystä tuloarvioon. Määrärahoihin toimiala esittää 1,2 milj. euron lisäystä HUS:in siirtoviivepäiviin ja vuokriin. Terveyspalveluihin toimiala esittää 0,5 milj. euron tulovähennystä, koska suun terveydenhuollon tulot eivät kerry suunnitellusti. Menoihin toimiala esittää 11,5 milj. euron lisäystä, josta HUS:in erikoissairaanhoitoon 9 milj. euroa ja palvelujen ostoihin sekä henkilöstömenoihin 2,5 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluihin tuloihin toimiala esittää 2 milj. euron lisäystä valtion ja liikennevakuutus korvauksiin perustuen. Menoihin toimiala esittää 6,3 milj. euron lisäystä,

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 56 josta toimeentulotukeen ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen yhteensä 4 milj. euroa sekä ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostoihin yhteensä 2,3 milj. euroa. Investointiosan 95 koneet ja kalusto pääluokassa Pihatörmän lisämuutostyöt ylittyvät. Jotta Pihatörmän toiminta voi alkaa suunnitelman mukaisesti lokakuussa 2013, määrärahaan esitetään euron lisäystä. Teknisen ja ympäristötoimen tuloarvioiden ja määrärahamuutosten nettovaikutus toimintakatteeseen on 0 euroa. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluiden katuylläpidon menot ovat ylittymässä 2,7 milj. euroa runsaslumisen talven vuoksi. Noin puolet ylityspaineesta voidaan kattaa toimialan sisäisellä siirrolla. Loppu esitetään katettavaksi lisämäärärahalla Pysäköinninvalvonnan resursseja on lisätty. Lisäyksen ansiosta pysäköinninvalvonnan tuloja voidaan korottaa 500 teur. Kiinteistötoimitusten ja rakennusvalvontamittausten tuotot ylittyvät 200 teur ja keskuksen muut tuotot yhteensä 100 teur. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Tulojen arvioidaan alittuvat euroa budjetoidusta lähinnä ulkoisten maksutulojen osalta. Ympäristölautakunnan talousarvioon oli virheellisesti budjetoidu euroa EU-tukia, vaikka EU-hankkeet olivat jo päättyneet. Tulovajausta ei voida kattaa muulla tulokertymällä. Rakennuslautakunnan tulojen arvioidaan ylittyvän 0,54 milj. euroa budjetoidusta. Rakennusvalvonnantulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista. Tulokertymään vaikuttaa rakennustoiminnan vilkkaus sekä suurten hankkeiden määrä. Toimialan yhteiseen käyttöön varatuista asiantuntijapalveluista jätetään käyttämättä 0,6 milj. euroa, jotta voidaan kattaa Teknisen lautakunnan ylityspaineita. Toimialan esikunnan menoihin sisältyy Suurpellon taseyksikölle maksettavat sisäiset maankäyttömaksut. Maksuja veloitetaan investointien etenemisen mukaisesti. Koska osa suunnitelluista investoinneista siirtyy tuleville vuosille, määrärahaa säästyy 0,7 milj. euroa. Pientalotonttien ja työmaa-alueiden vuokratuottoja kertyy 0,4 miljoonaa talousarviota enemmän. Investoinnit Maan hankintaan varattu 4 milj. euron määräraha ei ole riittävä kaavoituksesta aiheutuviin yleisten alueiden ja rakennusmaan hankintaan. Lisämäärärahaa tarvitaan 6 milj. euroa. Suurpellon taseyksikön investointihankkeiden ajoitusta on muutettu kaavatilanteen vuoksi. Maakäyttömaksujen tuloutuksen edellytyksenä on investointien toteutuminen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 56 Tapiolan taseyksikön investointihankkeiden ajoitusta on muutettu kaavatilanteen vuoksi. Maakäyttömaksujen tuloutuksen edellytyksenä on investointien toteutuminen. Vuodelle 2013 ei ole toteutumassa talousarvioon arvioitua maanmyyntiä. Tulo-odotukset muutoin ennallaan, kyse on vain tulojen ajoituksesta talousarviovuosille. Tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntana toimiva kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto esittää, seuraavaa: Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennuksen sekä rakentamisen kustannusarvio että hankkeelle varattu määräraha on vuoden 2013 talousarvion mukaan 2,23 milj. euroa. Alkuperäiseen kustannusarvioon ei sisältynyt kaikkia mahdollisia rakentamisen kustannuksia kuten esimerkiksi massanvaihto- ja paalutustyöt. Tarkistetun kustannusarvion ja ajoitussuunnitelman perusteella alkuperäinen kustannusarvio ylittyy ja lisämäärärahan tarve on 1,2 milj. euroa siten, että lisämäärärahan tarve ajoittuu vuodelle Hankkeen eteneminen ilman katkoksia ja rakentamisen aloittaminen ilman, että lisämäärärahasta on saatu valtuuston päätös, on mahdollista vain kaupunginhallituksen päätöksellä. Jaosto esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy rakentamisen aloittamisen riippumatta kustannusarvion ylittymisestä ja hankkeen lisämäärärahaesityksen esittämisen valtuustolle vuoden 2014 investointiohjelman yhteydessä. Edellä kuvattu määrärahamuutos voidaan käsitellä vuoden 2013 talousarvion muutoksena ja siirtää keskeneräisten töiden määrärahojen osana vuodelle Kannussillanmäen kalliosuojan, hankkeen 6073, hyväksytty kokonaismääräraha on 2 milj. euroa. Kokonaismäärärahan arviossa teknisten peruskorjausten laajuus ja laatu eivät ole olleet riittävän hyvin selvillä. Tarkistetusta kokonaismäärärahasta johtuen esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 1,5 milj. euron lisämäärärahan hankkeelle 6073, Kannussillanmäen kalliosuoja. Liikelaitoksen vuokrakuluihin sisältyy Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille ja WeeGee Oy:lle maksettavia rahoitusvastikkeita. Tilinpäätöksessä rahoitusvastikkeiden rahastoitava osuus kirjataan kuluista investointien osakkeisiin ja osuuksiin. Talousarviossa on varattu investointiosan osakkeisiin ja osuuksiin 3,6 milj. euroa. Tämän hetkisten tietojen perustella rahoitusvastikkeiden rahastoitavan osuuden on arvioitu olevan 7,4 milj. euroa. Saatujen uusien tietojen perusteella esitetään kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Tilakeskus-liikelaitoksen investointien korotuksen osakkeisiin ja osuuksiin 3,8 milj. eurolla. Investointiosaan haettava lisämääräraha katetaan kerättävillä vuokrilla. 3. Konserniraportti Konserniraportointia on kehitetty kuluvan vuoden aikana ja jatkossa valtuuston käsittelyyn tuodaan Seurantaraportti I:n yhteydessä tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan tiedot ajalta Raportissa esitettyjen yhteisöjen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 56 taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Raportit tukevat osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaa. Raportti sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Välitinpäätösraportti on laadittu yhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella. 4. Arviointikertomus vuodelta 2012 Kaupunginhallitus on pyytänyt lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / / Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat vuosien kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalouden toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot ohjeellisena ja siten täydennettynä, että valtuustolle valmistellaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotusohjelma. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen päivitetyn tiedon mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 % ensi vuonna ja 1,9 % vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 56 siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 % vuonna 2011 ja 3,9 % vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 %:iin ja olevan 2,4 % vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 %. tänä vuonna ja 8,1 % ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Espoon toimintaympäristö ja talous Väestökehitys Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu ennustekaudella on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on viime vuosien vahvan väestönkasvun vuoksi nostettu aiemmasta. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Matinkylä, Suur-Tapiola ja Suur- Leppävaara asukkaalla. Pienalueista eniten kasvavat

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 56 Suurpelto 5 700, Saunaniemi ja Niittykumpu asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 12. Toisaalta 16 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Espoon väestö ja väestöennuste kasvu Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina merkittävästi: Vuosina valmistui keskimäärin asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuosina päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen eli noin valmistuvaan asuntoon mutta tämän hetken arvion mukaan vuosina 2013 ja 2014 tavoitteesta jäädään sillä aloitettujen asuntorakennusten sekä myönnettyjen rakennuslupien määrä on alkuvuoden aikana alentunut Työllisyys ja työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2013 kesäkuussa työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 %. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 % (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 % vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 % vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kaupungin talouden kehitys

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 56 Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi vuoden 2012 noin 133 milj. euroa ja oli vuoden lopussa milj. euroa eli euroa / asukas. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Tulojen siirtymä Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi Vuoden 2013 tammi-heinäkuussa Espoon kaupungille on tilitetty veroja 787,3 milj. euroa mikä on 0,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Loppuvuoden tilitykset tulevat olemaan jonkin verran suurempia mm. tilitysjärjestelmän muutosten takia, joten tällä hetkellä arvioidaan, että kehysohjeen verotuloksi ennustettuun 3 %:n kasvuun tänä vuonna päästään. Suunnittelukierroksen lähtökohdat

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 56 Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoo-tarinan, joka sisälsi kaupungin vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa, joiden ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoo- tarinan pohjalta on aloitettu kaupungin yhteisten sekä toimialojen valtuustokauden tavoitteiden ja tulostavoitteiden valmistelu. Nämä tavoitteet käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa. Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtio muuttaa vuoden 2014 alussa kiinteistöveron määrittelyperusteita, ja se nostaa kiinteistöveron kertymää noin 4 milj. euroa. Verotuloarvio on taloustilanteeseen suhteutettuna varsin optimistinen, joten sen realistisuutta joudutaan vielä arvioimaan talousarvioprosessin aikana. Vuosien verotulojen ennuste verolajeittain: TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,5 4,5 4,3 1,9 4,6 4,9 Yhteisövero Muutos % 20,1-20,2-10,0 2,2 8,7-5,6 Kiinteistövero Muutos % 0,9 1,9 4,8 7,2 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,2 1,4 3,0 2,2 4,7 3,8 Valtionosuuksien kertymäarvio perustuu kuntaliitolta kesällä saatuihin laskelmiin. Valtionosuuksien vuoden 2014 kokonaismäärä on lisääntynyt kehysohjeen arviosta mm. sen vuoksi, että hallituksen kevään kehysriihen veroratkaisujen seurauksena kunnille kompensoidaan verotulomenetyksiä valtionosuustilityksissä. Espoossa näiden kompensaatioiden määrän arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa. Vastaava määrä vähenee verotuloista.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 229 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 56 Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan ja uuden järjestelmän pitäisi tämän hetken tiedon mukaan tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Uuden järjestelmän sisällöstä ei ole vielä saatu sellaisia tietoja, joiden perusteella valtionosuuksien määrän kehitystä vuosina voisi luotettavasti arvioida. Myöskään koelaskelmia ei ole vielä olemassa. Näiltä osin valtionosuusarvio on tehty mekaanisesti vähentämällä vuoden 2014 luvuista hallituksen eri vaiheissa tekemien leikkauspäätösten mukaiset määrät euroa/asukas. Palvelujen ja investointien rahoitus Verorahoituksen erittäin heikko kehitys vuosina aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on kehystä määriteltäessä suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asu-keskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua. Kaupunki joutuu nostamaan tänä vuonna kaikki talousarvioon merkityt lainat, lähes 120 milj. euroa sekä purkamaan talousarvion mukaisesti rahastoja 40 milj. euroa. Emokaupungin lainakanta kasvaa 72 milj. euroa ja on vuoden lopussa 230 milj. euroa (886 euroa/asukas). Mikäli taloutta hoidetaan kehyslaskelman kuvaamalla tavalla ja alijäämät katetaan lainanotolla, emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas) M Konsernin lainakanta ja lainat euroa/asukas euroa/asukas ENN 2013 TA Lainakanta - euroa/asukas Kehyslaskelman mukaan kaupungin vuosikate ja tulos ovat tänä vuonna sekä koko suunnitelmakauden ajan kestämättömän alhainen. Kaupungin on parannettava rahoitusasemansa strategiatavoitteen mukaisesti niin,