Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Yhteenveto välituloksista TP

Transkriptio

1 Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Yhteenveto välituloksista TP

2 Rahoittajat Tämä kalvosarja kokoaa välituloksia Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hankkeesta Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Hankkeen osarahoittajat ovat Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto, Metsäteho Oy, Kaakkois-Suomen ely-keskus, Kouvola Innovation Oy KINNO ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hankkeen tulosaineisto löytyy sivulta Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 2

3 Sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. TP1: Puutavaraterminaalien nykytila 3. TP2: Toimijoiden näkemykset puutavaraterminaaleista Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 3

4 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Puuta kuljetetaan pääosin suoraan tienvarsivarastoilta käyttökohteeseen. Energiapuussa terminaaleja kuitenkin tarvitaan mm. puun vuodenaikojen mukaisten kysyntävaihteluiden takia. Terminaaleissa myös haketetaan puuta ja tehdään muita puun laatua parantavia toimenpiteitä. Ainespuukuljetuksissa terminaaleja käytetään varsinkin kuljetusmuodon vaihtumisen yhteydessä. Mm. pidentyvät kelirikkokaudet ja suurentuvat kuljetusajoneuvokoot lisäävät ainespuun terminointitarpeita myös pelkissä kuorma-autokuljetuksissa. Terminaalihankkeen tavoitteena on kehittää puutavaraterminaalien tarvelähtöisiä sekä kustannus- ja energiatehokkaita konsepteja ja verkostoa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Hankkeen lopputuloksena laaditaan konkreettinen toimenpidesuunnitelma terminaalikonseptien ja -verkoston kehittämiseksi. Hanke koskee maantie-, rautatie- ja vesikuljetusten terminaaleja ja kuormauspaikkoja, jotka voivat olla joko kuljetusyritysten, terminaaliyritysten, metsäyhtiöiden tai julkisen sektorin omassa tai yhteisomistuksessa. Hanke koskee sekä aines- että energiapuun terminaaleja Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 4

5 2. Puutavaraterminaalien nykytila Pirjo Venäläinen & Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 5

6 Terminaalit ja kuormauspaikat puukuljetuksissa Puun käyttöpaikkojen ulkopuolisille terminaaleille ja kuormauspaikoille on erilaisia käyttötarpeita kuljetusketjun eri vaiheissa. Terminaalien käyttötarve ei välttämättä ole säännöllistä, vaan se voi rajoittua tiettyihin tilanteisiin tai olla kestoltaan lyhytaikaista. Varsinaisten terminaalien lisäksi tarpeita on myös pienille kuormauspaikoille, joissa esim. säilytetään nostureita puun toimituksen ajan tai kuormattuja perävaunuja (jos alemman verkon tiestö ei kestä kuormatulla yhdistelmällä ajoa). Puun käyttöpaikat ovat itsessään merkittäviä puuterminaaleja, joista monet pystyvät ottamaan vastaan puuta eri kuljetusmuodoilla. Kuljetusketjun alkuvaihe Kelirikkokausiin varautuminen, talvitiet Hyönteistuholain vaatimukset Metsäautotien aurauskertojen minimointi Kuormattujen perävaunujen siirrot heikosti kantavilla teillä Kuljetusketjun keskivaihe Puun laatu- ja jalostusarvomuutokset varastoinnin aikana Rautatie- ja vesikuljetusten käyttö Pienten jäännös- ja pikkutukkierien yhdistely Sekakuormien lajittelu Terminaali puun kauppapaikkana Energiapuun laadun hallinta Kuormaimen säilytys Kuljetusketjun loppuvaihe Tehdas- tai voimalaitosvaraston minimointi Vaihtelut puun kysynnässä Toimintarajoitteet puun käyttöpaikoissa Lumi-, kastelu- ja vesivarastoinnin mahdollisuus Meno-paluukuljetusten hallinta Puutavaralajien vaihdot Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 6

7 Terminaalitoiminnot Terminaalien toiminnot vaihtelevat mm. sen koon, käytössä olevien kuljetusmuotojen ja käsiteltävän puun mukaan. Useimmista terminaalitoiminnoista vastaavat niihin erikoistuneet yritykset (puun käyttökohteissa sekä vesi- ja rautatiekuljetusterminaaleissa). Varsinaisissa terminaaleissa on oma puun käsittelykalusto ja terminaalihenkilöstöä. Kuormauspaikoilla puun käsittelyn tekee kuorma-auton kuljettaja ajoneuvon omalla nosturilla. Terminaalin kokonaispalvelun suunnittelu ja seuranta Porttitoiminnot ja kulunvalvonta, muu valvonta ja turvallisuus Terminaalialueen kesä- ja talvikunnossapito, jätehuolto ja kierrätys Tiedonhallinta Työn johto Puun mittaus, lajittelu ja laadunhallinta, varaston hallinta ja siirrot Ympäristölupaan liittyvät toiminnot, kaluston konetuntija polttoaineen kulutuksen seuranta Kuljetuskaluston ohjaus, satamaluotsaus ja -jäänmurto Purku-, lastaus- ja siirtokaluston operointi, haketus ja murskaus, konehuolto ja - vuokraus Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 7

8 Terminaalikustannukset Puun käyttökohteen ulkopuoliset terminaalit ja puun käsittely terminaaleissa synnyttävät lisäkustannuksia, joten terminaalivaiheen tulee tuottaa etuja joko tehokkuudellaan tai puun jalostusarvoa kasvattamalla. Isoissa terminaaleissa voidaan hyödyntää tehokasta puun käsittelykalustoa. Kuviosta nähdään energiapuun terminaalikustannusten taso terminaalikoon mukaan. Hyötyjen toteutuminen edellyttää luonnollisesti terminaalin hyvää käyttöastetta. Terminaalien kustannusvaikutuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Terminaalihankkeen kolmannen työpaketin osana. Laskelma energiapuun terminaalikustannuksista Di = suorasyöttö metsästä käyttöpaikalle (direct feed) St = välivarastointi terminaalissa (season stored option) Virkkunen ym Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 8

9 Terminaalien suunnittelu Lainsäädäntöä Kaavoitus Sijoittumistekijöitä 1 Suunnittelu 2 Ympäristövaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Mahdollisen ympäristöluvan perusteita: ympäristönsuojelulaki ja - asetus, vesilaki, jätelaki ja - asetus, laki eräistä naapuruussuhteista Laki metsätuhojen torjunnasta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät riittävien alueiden varaamista mm. tavaraliikenteen terminaaleille Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntakaavan luonnokseen on tunnistettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät puuterminaalit Logistinen sijainti ja koko Liikenneyhteydet ja tiestön rakenne Alueen omistussuhteet ja laajentamismahdollisuudet Nykyinen maankäyttö alueella ja sen lähellä Alueen topografia, maaperä ja kantavuus Alueen ympäristölliset riskit ja suojeluarvot Sähkö- ja vesiverkon sijainti Pelastus- ja paloturvallisuus Terminaalivarustelu Terminaalitoiminnot Täydentävät toiminnot (esim. sivutuotteiden käsittely) Liiketoimintamallit Varastoalueiden, yhteysteiden ja mahdollisten raiteiden mitoitustarpeet Maankäyttö Maaperä Vesistö Metsätuhovaikutukset Kaluston polttoaineen kulutus ja päästöt Lähialueen infrastruktuurin kunto Turvallisuus ja terveys, liikenneturvallisuus Melu Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Haketus ja murskaus: pöly ja tärinä Hakkeen itsesyttymisriski 1 Pirkanmaan liitto & Metsäkeskus Impola & Tiihonen Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 9

10 Kaakkois-Suomen puukuljetukset ja -terminaalit Kaakkois-Suomi on maan keskeisin puun toimitusalue (sekä maantie-, rautatieettä vesikuljetuksissa). Alue on myös merkittävin puun tuontikuljetusten reitti Alueen merkittävimmät puuterminaalit ovat tuotantolaitosten yhteydessä. Alueen pienempien terminaalien ja kuormauspaikkojen sijainteja ja merkitystä selvitetään Terminaalihankkeen kolmannen työpaketin yhteydessä. Kaakkois-Suomen puun käyttö Ainespuuta 18 milj. m 3 vuodessa (kotimainen ja tuonti) Energiapuuta 0,65 milj. m 3 vuodessa 40 % Suomen kuitupuun ja 13 % tukkipuun käytöstä Kaakkois-Suomen osuus puun tuontivirroista 90 % pyöreän puun tuonnista rautateitse Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 70 % pyöreän puun tuonnista maanteitse Kaakkois- Suomen raja-asemien kautta 43 % pyöreän puun ja hakkeen tuonnista vesiteitse Kaakkois-Suomen satamien kautta Puuterminaalit > 60 kpl Tehdasterminaalit 23 kpl Voimalaterminaalit 13 kpl Rautatieterminaalit 2 kpl* Vesikuljetusterminaalit 2 kpl* Energiapuuterminaalit 19 kpl* * Puun käyttöpaikkojen ulkopuoliset terminaalit Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 10

11 3. Toimijoiden näkemykset puutavaraterminaaleista Joonatan Naukkarinen, Olli-Pekka Hilmola & Ekku Heljanko, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 11

12 Yksityiset toimijat 1/3 Suoritettu yhteensä 14 haastattelua aikavälillä joulukuu 2015 helmikuu 2016: metsäteollisuuden asiakasyrityksille (6), terminaalitoimijoille (4) ja kuljetusyrityksille (4) Kuorma-autokuljetukset yleisin ja edelleen kasvussa oleva kuljetusmuoto, vesiteitse tapahtuvien kuljetusten suosio laskussa Rautatiekuljetusten lisäämistä kohtaan mielenkiintoa rautatieterminaalien vähentyminen, raidekapasiteetin rajallisuus ja kilpailun puute nähdään haasteena Tarve uudelle rautatieterminaalille Savonlinna Pieksämäki Kouvola muodostaman kolmion alueella, useamman asiakkaan käyttämällä yhteisterminaalilla saataisiin tehokkuutta toimintaan suurempien volyymien ja toiminnan ammattimaistumisen myötä Terminaalit tärkeitä varauduttaessa puun kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin kelirikot ja vuodenaikojen vaihtelu Tulevaisuuden investoinnit ja teknologian kehitys tulevat muuttamaan kuljetustarpeiden määrää ja kuljetustapoja esim. HCT-kuljetukset rautateiden haastajana Metsäteollisuusyritykset pyrkivät puun suoriin kuljetuksiin tehtaille aina kun se vain on mahdollista Havaittuja kehityskohteita terminaalitoiminnassa: mittaus ja yhteisterminaalit Mallia terminaalitoiminnan kehittämiselle otettu mm. Ruotsista ja Keski-Euroopasta Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 12

13 Yksityiset toimijat 2/3 Suurten volyymien laitosten osalta rautatiekuljetuksia haluttaisiin lisätä saataisiin luotua tasaisempi puuvirtojen malli Eräänä ehdotettuna toimintamallina puiden koonti rautatieterminaalin puskurivarastoon kuorma-autokuljetuksin, josta edelleen kokojunakuljetukset tuotantolaitoksille terminaalikohtainen purku- ja lastauskalusto tehostaisi ja nopeuttaisi toimintaa, nykyisin junien kuormaus suoritetaan joissakin rautatieterminaaleissa puunkuljetusautojen omilla nostureilla Toimivat terminaalit tärkeitä puun rautatiekuljetuksissa riittävän suuri koko ja nopea lastinkäsittely olennaista Venäjältä tuotavan puun kuljetus rautateitse on turvattava kuljetusten siirtyessä kumipyörille rekat ruuhkauttavat tiet ja rajanylityspaikat ISO energiatehokkuusstandardi laajalti käytössä Systemaattista päästöjen mittausta ei harjoiteta näihin ei myöskään yleisesti velvoitteita Polttoaineenkulutusta kuitenkin seurataan usealla toimijalla Ympäristötietoisuus asiakkaiden ja kansalaisten keskuudessa vahva ja kasvava trendi kolmannen osapuolen sidosryhmät otetaan huomioon terminaaleja suunniteltaessa ja niissä operoitaessa Erilaiset lupaprosessit saattavat vaatia runsaasti resursseja ja niiden vaatimukset olla kirjavia Suhtautuminen valtion tukemiin investointiprojekteihin eroaa selvästi erilaisten toimijoiden välillä Rautateiden osalta julkinen sektori tärkeä kumppani ja investointeja pääomaintensiivisiin rautatieterminaaleihin toivotaan lisättävän Saatavilla olevista investointi- ja kehitystuista tiedotetaan huonosti tai ei lainkaan Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 13

14 Yksityiset toimijat 3/3 Bioenergiaterminaalien käytäntöjen yhtenäistämiselle nähdään tarvetta, jotta bioenergian logistinen järjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin kokonaisuutena Esimerkiksi mittauskäytännöt ovat kirjavia Puun autokuljetusyritysten omilla terminaaleilla useita käyttötarkoituksia päivittäisen työn kannalta välttämättömiä erityisesti kelirikkoaikana, sijainti kriittinen tekijä Pyöreän puun pitkäaikainen puskurivarastointi nähtäisiin tarpeelliseksi, mutta terminaalien perustamiskustannukset ylittävät niistä saatavat hyödyt myös hyönteistuholaki asettaa rajoitteita tälle toiminnalle Kaakkois-Suomessa ei usein ole välitöntä tarvetta terminaaleille, sillä vastaanottavia tuotantolaitoksia useita melko pienellä alueella Uusille terminaaleille tarvetta Kotkan seudulla ja Virojoki Virolahti Vaalimaa -alueella, pääasiassa kuorma-autoliikennettä ja satamaa palvelemaan Puutavaran välivarastopaikkoja yleisten teiden varsilla Kaakkois-Suomessa liian vähän tarpeeseen nähden näiden tulisi olla useiden toimijoiden yhteiskäytössä Terminaalien tarvetta tulee lisäämään: Varmasti: ilmastonmuutos kelirikkoajan pidentyminen, huonot ja heikentyvät tiet, kuljetusten siirtyminen uitosta maantiekuljetuksiin, energiapuun käytön kasvaminen Mahdollisesti: HCT-kuljetusten yleistyminen, kuljetusketjun toiminnan jakautuminen kahtia - syöttöliikenne metsistä terminaaleihin ja terminaaleista tehtaille Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 14

15 Julkiset toimijat 1/2 Suoritettu yhteensä 6 haastattelua neljään eri organisaatioon aikavälillä helmi-maaliskuu 2016 Kaavoituksessa ei erikseen puuterminaaleiksi osoitettuja alueita, mutta useita kaavaan jo merkittyjä alueita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen Terminaalien sijoittuminen Toivottavaa: puun tarjontaan ja kysyntään nähden keskeinen sijainti sekä hyvät liikenneyhteydet Vältettävää: pohjavesialueet ja suojelukokonaisuudet, asutuksen läheisyys ja matkailun kannalta tärkeät alueet, ja liikenteen turvallisuutta tai sujuvuutta heikentävät tieliittymät alueelle Lähtökohtaisesti toivotaan hyödynnettävän jo olemassa olevaa infrastruktuuria Näkemys HCT-käytävien sijoittumisesta tulevaisuudessa: alueen päätiestö tiet 6, 12, 13, 15, 26 ja 62 (myös vt 5 tärkeä, Päijät-Häme/Etelä-Savo) Osalla näistä reiteistä kulkee jo HCT-luokan yhdistelmiä ja ongelmia ei ole ilmennyt Terminaaleja koskeva ympäristölainsäädäntö yhtenäinen koko Suomessa ja määrittää luvanvaraisuuden lähtökohtaisesti ympäristölupaa ei tarvita ja toimintaa säätelee ensisijaisesti kunnan tai kaupungin viranomaisten valvoma naapuruussuhdelaki Ympäristövaikutusten vähentämiseen kiinnitetty yhä enemmän huomiota viime aikoina mahdollista esimerkiksi tehokkaampien kuljetusratkaisujen avulla: HCT-kuljetukset, rautatiet ja vesireitit Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 15

16 Julkiset toimijat 2/2 Investointitukia mahdollista saada lähinnä yleiseen kehittämiseen tai erityistapauksissa lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti mahdollista suoria yritystukia Tiedossa vain yksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeena toteutettava terminaali parhaillaan rakenteilla Parikkalan Kolmikantaan Tällainen toimintamalli nähdään kuitenkin positiivisena mahdollisuutena mahdollistaisivat useamman toimijan ja suuremmat volyymit Tieto saatavilla olevista tuista ja hakemisen käytännöistä on pirstaloitunutta ja sitä on vaikea löytää Maakuntaliittojen rooli puuterminaaleissa keskittyy kaavoitukseen keräämällä tietoa tulevaisuuden tarpeista sekä potentiaalisimmista ja vältettävistä alueista terminaalitoiminnalle edistetään Kaakkois-Suomelle tärkeän metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Hyviä esimerkkejä toimivista terminaalikonsepteista Ruotsista: Skellefteå Kraft voimalaitos ja Töva sellutehtaan syöttö HCT-kuljetukset Konsepti vasta kokeiluasteella Kaakkois-Suomessa lyhyiden kuljetusmatkojen ja siirtokuormauksen arvioidaan suurimmilta osin syövän sen hyödyn, joka HCT-kuljetuksista olisi mahdollista saada Vielä avoin kysymys saadaanko HCT-kuljetusten kustannustasoa tulevaisuudessa niin alas, että ne olisivat kilpailukykyisiä rautatiekuljetusten kanssa Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikka - Välitulokset TP1-2 16