LUT Kouvola

Transkriptio

1 LUT Kouvola Toimintasuunnitelma 2017 LUT Kouvola profiloituu erityisesti tuotantotalouden osaajana kärkialoihin: rautatielogistiikka ja teknologia- ja liiketoimintainnovaatiot. LUT Kouvolan tehtävänä on edistää rautatielogistiikkaan liittyvää tutkimusta, kehittämistoimintaa ja yritysyhteistyötä sekä yritysten liiketoimintoja ja julkisen sektorin tuottavuutta kehittävää avointa innovaatiotoimintaa. Aluetaloudellisesti merkittävät työllisyysvaikutuksiltaan huomattavat Kouvolan kaupungin kehittämisen kärkikohteet huomioidaan yksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö (LUT Kouvola) huomioi vuoden 2017 toiminnassaan erityisesti seuraavia osa-alueita: Rautatielogistiikan kehittäminen Kouvolan RRT hanke on raide- ja kumipyöräliikenteen solmukohdan terminaalialue. Kohde on EU:n TEN-T ydinverkon RRT (Rail Road Terminal) ainoa solmupiste Suomessa. Hankealue sijoittuu Kouvola Lappeenranta radan ja valtateiden 6 ja 15 rajaamalle osittain jo rakennetulle logistiikkaalueelle, jota laajennetaan ja lisätään kapasiteettia sekä parannetaan sen toiminnallisuutta. Kouvolan ratapihaan tukeutuvaa teollisuus- ja logistiikka-aluetta laajennetaan rakentamalla valtatien 15 itäpuolelle Kullasvaaran alueelle uusi intermodaalikuljetusten terminaalialue. Tavoitteena on hankkeen rakentaminen ja alueen perusinfrastruktuurin ja yhdyskuntatekniikan toteuttaminen vuosina 2017(2018) 2020 siten, että alueelle sijoittuvat yritykset kykenevät toteuttamaan omia yrityskohtaisia hankkeitaan kaavoitetuilla tonteilla. LUT Kouvola tuo tähän kehittämistyöhön kansainvälistä liiketoimintaympäristöä ja teknologian kehittämistä koskevaa osaamista ja yhteyksiä. LUT valmistelee sekä toteuttaa RRT-hankkeen johtoryhmässä/työryhmissä erikseen sovittavia toimenpiteitä. On sovittu osallistumisesta muun muassa seuraaviin Kinnon RRT-hankinnan ohjausryhmiin: - Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) - Selvitys pitkien junien käytöstä ja lastinkäsittelystä intermodaalikuljetuksissa - Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) - Selvitys raideliikenteen sääntelyn purkamisesta ja yksityistämisestä sekä hallinnollisista ja lainsäädännöllisistä rajoitteista. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology Kouvolan yksikkö Kouvola Unit Prikaatintie 9 FI Kouvola tel fax Y-tunnus ALV/VAT FI

2 Lisäksi käynnissä olevat metsäteollisuusjohtoiset hankkeet sisältävät selvityksiä, laskentamalleja ja haastatteluja, liittyen uusiin menetelmiin tuoda raaka-aineita (esim. koivukuitu) Venäjältä Suomeen. Kilpailulle vapautuva rajaliikenne rautateillä (joulukuu 2016) johtaa siihen, että rautatiekuljetus tulee kilpailukykyisemmäksi uusien tulokkaiden toiminnan myötä (Fenniarail, Easmar ja NR Rail ovat ilmaisseet mielenkiintonsa). Tällä hetkellä Suomessa on myös koeluonteisesti käytössä suuremmat rekat, joilla voidaan kuljettaa jopa 100 tn kokonaispainoja. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä toisiinsa luovat Kouvolan RRT alueelle hyviä mahdollisuuksia, koska idän tuonti voidaan raaka-aineissa hoitaa tehokkaasti vain rautateitse ja Suomessa yleensä käyttö hajaantuu eri suuntiin Kouvolan jälkeen. Niin taloudellisesta näkökulmasta kuin myös uusien tehokkaampien teknisten innovaatioiden myötä, logistiikka-alue voi hyvinkin kasvaa rautatie- ja kumipyöräkuljetuksien siirtokuormausalueena (jota se jo onkin). Vahvistuvat metsäteollisuuden tuontivirrat johtavat myös lisääntyvään vientiin, joka on keskeistä Venäjän ja Aasian konttijunayhteyksien kehittymiselle. Seuraavan vuosikymmenen aikana rautatiekuljetusten merkitys rahdissa vain kasvaa. Tähän johtaa osaltaan Suomen hyväksymät päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2050 (EU- ja YKsopimukset). Lisäksi Venäjällä on jo otettu käyttöön Platon tiemaksujärjestelmä rekoille, joka itsellään on jo lisännyt kuljetuksia rautateillä. Venäjän Platon maksut ovat selkeästi osoittaneet nousevaa trendiä, kuten tulee olemaan myös Suomessa tilanne muutamien vuosien päästä (Suomi ja Viro ovat ainoat Euroopan maat, joissa ei raskaalta liikenteeltä tiemaksuja peritä). Kiinan vaurastuminen ja tuotannon siirtyminen enemmän kohti Länsi-Kiinaa johtaa siihen, että on rautateitse kilpailukykyistä toimittaa Euroopasta tuotteita suoraan sinne. Kiinalla on lisäksi käynnissä massiivinen One Belt/One Road investointiohjelma, joka lisää tämän reitin kilpailukykyä merkittävästi. Kiinalaiset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta Suomea kohtaan viime aikoina metsäteollisuuden (sellu- ja biojalostamot) investoinneillaan, lisäksi suomalaisesta Transtechista (vaunutehdas) he ovat juuri jättäneet tarjouksen pääomistaja Skodalle. Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Terminaali- ja kuormauspaikkatoimintojen merkitystä ja mahdollisuuksia puutavaralogistiikassa muuttavat monet tekijät: yhä isompien ajoneuvojen (mukaan lukien HCT) yleistyminen, rautatiekuljetusten kuormauspaikkaverkoston keskittyminen, kuljetusten uusien ohjausjärjestelmien parempi tuki uudenlaisille logistiikkamalleille, hyönteistuholain vaatimukset, kelirikkokausien pidentyminen, energiapuun toimitusvarmuuden takaaminen sekä puun kysynnän kasvaminen tuotanto- ja voimalainvestointien myötä. Terminaalihankkeen tavoitteena on kehittää puutavaraterminaalien tarvelähtöisiä sekä kustannusja energiatehokkaita konsepteja ja verkostoa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Hankkeen lopputuloksena laaditaan konkreettinen toimenpidesuunnitelma terminaalikonseptien ja -verkoston kehittämiseksi. Hanke koskee maantie-, rautatie- ja vesikuljetusten terminaaleja ja

3 kuormauspaikkoja, jotka voivat olla joko kuljetusyritysten, terminaaliyritysten, metsäyhtiöiden tai julkisen sektorin omassa tai yhteisomistuksessa. Hanke koostuu seuraavista työpaketeista: 1. Nykytilaselvitys Kaakkois-Suomen terminaali- ja kuormauspaikkaverkostosta 2. Yritysten ja viranomaisten tarvehaastattelut 3. Uusien terminaalikonseptien ja verkostojen vertailu ja mallinnus 4. Terminaalien ja terminaaliverkoston kehittämismahdollisuudet 5. Terminaalitoiminnan kehittämistoimenpiteet 6. Raportointi ja tiedottaminen. Hankkeen toteuttavat Metsäteho Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen rahoittavat Etelä-Suomen EAKR-ohjelma (Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitot), Metsäteho Oy, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Kouvola Innovation Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hanke kestää saakka. Hankkeen verkkosivut: Bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminta Sitran mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Kouvola Innovation Oy:n Biolaaksotiimi tunnistaa tarpeita, arvioi mahdollisuuksia ja kokoaa verkostoja, joiden avulla kestävämpi talouskasvu on mahdollista. LUT toimii tässä verkostossa aktiivisesti. LUT jalkauttaa Kouvolan alueelle alan uusinta tutkimustietoa ja osaamista, joita yritykset voivat käyttää uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen, kehittämiseen, arviointiin ja hyödyntämiseen. LUT tarjoaa osaamistaan hankeyhteistyön ja muiden toimenpiteiden kautta. Kouvola Innovation Oy:n koordinoimassa InnoPak-Pakkausalan innovaatiokeskittymä -hankkeessa LUT on toteuttanut selvityksen alueen pienten elintarviketuottajien pakkaustarpeista ja ratkaisuista sekä case-tarkastelut. Vuoden 2017 aikana LUT toteuttaa hankkeessa seuraavat toimenpiteet: - tunnistetaan pakkaamiseen liittyvät kehittämistarpeet alueella ja tehdään niistä yhteenveto - kartoitetaan vaihtoehtoisia pakkaamiseen liittyviä toimintatapoja ja ratkaisuja - tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät kehittämistarpeet (kv. markkinoiden asiakastarpeet, seudun kyvykkyydet, liiketoimintapotentiaali, osaamiskartoitus) alueella ja tehdään niistä yhteenveto. Sininen biotalous, vesivarantoihin liittyvää LUT-osaamista siirretään Kouvolaan sellaisen arvioinnin ja selvittelyn pohjaksi, jolla vesiteknologian/-liiketoiminnan mahdollisuuksia edistetään. Tavoitteena on toteuttaa kiertotalouden alueellinen kokonaishahmotus (toimijat, toimintamallit) Sitran ison kuvan pohjalta.

4 Kiertotaloudesta on suunnitteilla erikoisnumero (toimitetaan vuoden 2017 aikana): "special issue on circular economy and sustainability with the focus on logistics and transportation" Editors: Benjamin Hazen (Air Force Institute of Tech., Ohio & University of Tennessee, USA), Yacan Wang (Beijing Jiaotong University, China) & Olli-Pekka Hilmola Toinen kiertotaloutta painottava erikoisnumero (toimitetaan vuoden 2017 aikana):innovation and the sharing Economy Editors Joao Jose Pinto Ferreira (U. of Porto), Anne-Laure Mention (LIST) & Marko Torkkeli Kaupunkikehitys kaupunkikeskustan kehittäminen Yritysten/toimialojen kasvu- ja työllistämisedellytysten sekä vetovoimaisen yritysympäristön kehittäminen Uusien asukkaiden saaminen Kouvolan roolin ja merkityksen vahvistuminen eteläisen Suomen kaupunki- ja yhteysverkostossa Vetovoiman ja viihtyvyyden parantaminen LUT Kouvola tuo uutta tietoa ja malleja kaupunkikehitykseen sekä kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden, vuorovaikutteisuuden ja näitä tukevien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen esimerkiksi kansainvälisenä projektiyhteistyönä. Käynnissä oleva laaja, kansainvälinen C3PO (Yhteistyöalusta kaupunkilaisten yhteistyölle) hanke ( ) tukee tätä kehittämistyötä ja tuo verkostoja, uusinta tutkimustietoa ja malleja kaupungin kehittämiseen. Partnereita (kaikkiaan 22) hankkeessa on Belgiasta, Turkista ja Suomesta (Kouvolan kaupunki, Oulun kaupunki, useita yrityksiä, VTT ja LUT). Hankkeessa toteutetaan aktiivista yhteistyötä Kouvola Innovation Oy:n ja Kouvolan kaupungin toimijoiden kanssa (noin 10 henkilöä mukana). Hankkeen rahoituslähde on Tekes/ITEA3. Suomen osuutta koordinoi VTT. Hankkeessa toteutetaan Kouvolan asuntomessuihin 2019 liittyvä case-tarkastelu (yhteistyö Kouvolan kaupungin toimijoiden kanssa) ja tuodaan konseptiin osaamista erityisesti digitaalisuuden ja kansainvälisyyden näkökulmista. Avoimen innovaation tutkimus ja käytäntö ovat toistaiseksi jättäneet vähälle huomiolle pk-yritysten mahdollisuudet kehittää ja ottaa käyttöön avoimen innovaation strategioita. INSPIRE -projektissa tutkitaan, miten avointa innovaatiota johdetaan ja organisoidaan pk-yrityksissä, jotta avoimen innovaation aloitteita voidaan levittää ja palveluita tehdä ammattimaisemmiksi. Projektissa pyritään

5 ymmärtämään syvällisesti avoimen innovaation hyviä käytäntöjä eurooppalaisissa pk-yrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten kokemia esteitä, kriittisiä menestystekijöitä sekä avoimen innovaation hyödyntämisen reittejä. Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa huomioidaan muun muassa pk-yritysten taloudellinen tilanne, innovaatiokehityskaari (esim. korkean teknologian ja matalan teknologian pk-yritykset) sekä yrityksen elinkaaren vaihe. Hyvien käytäntöjen tunnistamisen myötä valmistellaan Avoimen innovaation integroitu työkalupakki pk-yrityksille, joka mahdollistaa ammattimaisen avoimen innovaation johtamisen pk-yrityksissä erilaisten avoimen innovaation aloitteiden myötä (esim. suuryritysten ohjaamana, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina). Työkalupakki tulee sisältämään hyviä käytäntöjä, indikaattoreita ja johtamisen moduuleja pkyritysten sisäisen innovaatiotoiminnan tukemiseksi ja vuorovaikutukseen avoimen innovaation kumppaneiden kanssa. Työkalupakki koostuu osioista sisältäen kolme pk-yritysten yksilöllisiin tarpeisiin muovattavissa olevaa prototyyppistä skenaariota. Työkalupakki kehitetään verkkoympäristöön ja validoidaan sarjalla avoimen innovaation projektipilotteja pk-yrityksissä ympäri Eurooppaa. Projektissa laaditaan 'Avoimen innovaation systeemin hyödyntämissuunnitelma' käynnistettäväksi EU:n laajuisena strategisena sitoumuksena innovaatiosidosryhmille ja avoimen innovaation toimintatapojen levittämiseksi. Projektikonsortio käsittää osaamista avoimen innovaation prosessin eri vaiheista. INSPIRE hankkeessa hyödynnetään OI-Net platformia ( 52 partneria Euroopasta, LUT Kouvolan yksikön johtajan, professori Marko Torkkelin johtama hanke). IN- SPIRE-projektissa LUT vastaa tutkimuksesta, joka kohdistetaan 72 asiantuntijalle ja avoimen innovaation toimijalle. Hanke kestää maaliskuun 2018 loppuun. Konsortiossa toimii yhdeksän eurooppalaista partneria. Hankkeen rahoituslähde on H2020-INNOSUP Laaja kansainvälinen (noin 40 partneria) icitizen-hankehakemus valmisteella. Hankkeen rahoituslähde olisi Tekes/ITEA. Muut teemat ja asiat Tavoitteena on tuoda alueelle EU/Tekes-tutkimusrahaa, joilla kehitetään alueen tutkimusta, teknologiakehitystä ja innovointikykyä. Selvitetään suoria eurooppalaisia kaupunkikehitysohjelmia ja kumppanuustahojen mahdollisuuksia hakuyhteistyöhön. Avustaminen ja verkottaminen tulevissa lähialueohjelmissa, kuten Central Baltic ja Baltic Sea Region. Sekä näihin osallistuminen. Marraskuulla 2015 alkoi EDU-Rail hanke (EU Central Baltic), jossa mukana KRAO, Tallinnan ammattikorkeakoulu ja Riian ammattikorkeakoulu. LUT Kouvola lupautunut toimimaan hankkeen hyväksi ohjausryhmän puheenjohtajan roolissa. LUT Kouvola on aktiivinen Kasarminmäen osaamiskehittymän kehittäjä Kouvolassa ja tukee osaamisellaan tämän verkoston toimintaa sekä kehittää toimijoiden omaa osaamista ja valmiuksia. LUT kehittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa muun muassa rautatiealan korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen saatavuutta alueella.

6 Toimintaan Ruoka-Kouvola verkostossa ja hankkeessa mukana. Kinnon koordinoimassa hankkeessa tavoitteena on aktivoida, osallistaa ja sitouttaa Kaakkois-Suomen elintarvikealan yritykset sekä muut toimijat ja kumppanit tavoitteelliseen yhteistyöhön elintarvikealan kehittämiseksi. LUT tuo muun muassa pakkausalan osaamista tähän kehittämistyöhön. Tuodaan Kaakkois-Suomen Venäjä-klusteriin osaamista. Logistiikkaan liittyen on valmisteilla väitöskirja logistiikan kustannuksista ja niiden kehittymisestä Virossa pitkällä aikavälillä (yrityspohjainen aineisto). Lisäksi valmisteilla on joitain DI-töitä ja graduja rautatielogistiikkaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Teknologia- ja liiketoimintainnovaatiot tutkimusalaan liittyen väitökirjat University-industry collaboration in Russia and Europe: performance assessment ja The role of culture in open innovation valmisteella. Useampi DI-työ innovaatiotutkimukseen liittyen ohjauksessa. LUT Kouvolan kansainvälisen toiminnan muotoja ovat muun muassa: tutkimus- ja kehittämishankeyhteistyö, lausunnot tieteellisiin aikakauslehtiin, väitöskirjan esitarkastajan tehtävät, vastaväittäjänä toimiminen, konferenssien järjestelytoimikunnissa toimiminen, tieteellisten aikakauslehtien toimittajakunnissa toimiminen, vierailevana professorina ja/tai dosenttina toimiminen ulkomaalaisissa ja kotimaisissa yliopistoissa, konferenssipuheenvuorot.