PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Transkriptio

1 PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta 2015

2 SISÄLLYS Puupohjaisten biopolttoaineiden nykytila VTT-VATT-Pöyry selvitys tieliikenteen 40 % kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 Suomessa. Kehitysnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita

3 EDISTYKSELLISTEN BIOPOLTTOAINEIDEN TILANNEKUVA Ensimmäiset kaupalliset edistykselliset biopolttoainelaitokset ovat jo tuotannossa, mutta puupohjaisen tuotannon kaupallistuminen on hidasta (pl. mäntyöljy) Wood based

4 PUUPOHJAISTEN LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN TILANNE Puupohjainen biopolttoaineiden tuotantoteknologia on valmis teolliseen demonstraatioon Kaupallistuminen on kuitenkin lähes pysähtynyt ja suuren profiilin projekteja ei ole toteutettu Suurin syy on ollut biopolttoaineiden käyttöä ohjaavan politiikan epävarmuus ja toisaalta öljyn hinnan muutokset, jotka yhdessä luovat merkittävän markkinariskin suurille investoinneille Myös maatalouden sivutuotteisiin perustuvat biopolttoainehankkeet ovat haastavassa tilanteessa, johtuen edellä mainitun lisäksi raaka-aineen hankintaketjujen puutteesta Myös biopolttoaineliiketoiminnan merkitys teknologiaa kehittäneiden ja rahoittaneiden yritysten strategiassa on vähentynyt markkinavaikeuksista johtuen

5 SISÄLLYS Puupohjaisten biopolttoaineiden nykytila VTT-VATT-Pöyry selvitys tieliikenteen 40 % kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 Suomessa. Kehitysnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita

6 TARKASTELUN RAKENNE

7 TEKNOLOGIASKENAARIOT JA RAJOITTEET Todellisuudessa useimmilla joku rajoite ennen -40 % tasoa # LYHENNE KUVAUS PÄÄRAJOITE TOTEUTUMISELLE MAHD. CO 2 VÄHENEMÄ 1 DROP-IN, DROP-IN-skenaario, polttoaineet Ei rajoitetta 40% tuonti tuontia 2 DROP-IN, DROP-IN-skenaario, investointeja Ei rajoitetta 40% investointeja kotimaiseen drop-in tuotantoon 3 FFV, tuonti FFV-skenaario, polttoaineet FFV-automäärä noin 9% tuontia 4 FFV, FFV-skenaario, investointeja FFV-automäärä noin 9% investointeja kotimaiseen etanolituotantoon 5 CBG CBG-skenaario Kaasuautojen määrä noin 10% 6 PHEV PHEV-skenaario PHEV-autojen määrä noin 12% 7 BEV, min BEV-skenaario, minimikustannukset Akkusähköautojen (BEV) noin 11 % latausinfrassa määrä 8 BEV, max BEV-skenaario, maksimikustannukset Akkusähköautojen (BEV) noin 11 % latausinfrassa määrä 9 FCEV FCEV-skenaario Polttokennosähköautoje n (FCEV) määrä noin 10 %

8 TARKASTELUN BKT MUUTOKSET Tuloksien perusteella biopolttoaineineet ovat kansantaloudellisesti edullisin tapa vähentää CO2-päästöjä Suomen tieliikenteessä

9 KESKEISET TULOKSET JA PÄÄTELMÄT (1) Perusvaihtoehto, jossa toteutetaan vain nykyiset toimenpiteet, päätyy vuonna 2030 tilanteeseen, jossa CO 2 -vähenemä on runsaat 20 %. Tarvittavan lisävähenemän aikaansaamiseksi tarvitaan liikenteeseen lisää vähähiilistä tai hiilineutraalia energiaa. Kansantaloudellisten ja teknisten pohjatarkastelujen pohjalta kyettiin löytämään ratkaisut, joilla kyetään saavuttamaan 30 % ja jopa 40 % vähenemä CO 2 -päästöissä vuoteen 2030 mennessä. Kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on investoiminen kotimaisten, edistyksellisten drop-in biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseen Lisäksi niiden käytöllä ei ole heijastusvaikutuksia autokalustoon tai jakelujärjestelmään Kehitysskenaarion biopolttoainemäärä on 1,1 Mtoe/a (33 %) Myös biokaasun käyttöä voitaisiin lisätä, mutta edellytyksenä on merkittävä uuden ajoneuvokannan kasvaminen

10 KESKEISET TULOKSET JA PÄÄTELMÄT (2) Kotimaiset (puu- ja jäte) raaka-aineet mahdollistaisivat pääosan lisäkysynnän tyydyttämistä edellyttämien uusinvestointien toteuttamisesta Suomessa Kohdistamalla julkista tukea uuden teknologian kaupallistamiseen, voidaan tuotanto saada hinnaltaan kilpailukykyiseksi tuontiin nähden Sähköautojen kalliin hinnan takia niiden laajamittainen käyttöönotto kannattaa aloittaa vasta, kun kustannustaso on teknologiakehityksen myötä merkittävästi alentunut Kaluston uusiutumiselle ei voida asettaa velvoitetta Jos kaasu- ja sähköautojen myyntiä halutaan merkittävästi lisätä, tulee siihen löytää Suomen tilanteeseen sopivat ohjauskeinot

11 RAPORTTI LADATTAVISSA Raportti ladattavissa VTT:n sivuilta VTT-R _liitteineen.pdf Nylund, N.-O., Tamminen, S., Sipilä, K., Laurikko, J., Sipilä, E., Mäkelä, K., Hannula, I. & Honkatukia, J. 2015: Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset VTT Raportti n:o VTT-R

12 SISÄLLYS Puupohjaisten biopolttoaineiden nykytila VTT-VATT-Pöyry selvitys tieliikenteen 40 % kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 Suomessa. Kehitysnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita

13 EDISTYKSELLISTEN BIOPOLTTOAINEIDEN MARKKINAT? Markkinariskit ovat suurin este edistyksellisten biopolttoaineiden investoinneille Öljyn hinnan heilahtelut luovat polttoainemarkkinoille epävarmuutta Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet riippuvaisia maatalouden hintakehityksestä Mandaatteihin perustuvat mekanismit vaikeita hinnoitella kun markkinat ovat vasta syntymässä On epävarmaa onko vuoden 2020 jälkeen Euroopassa biopolttoaineilla erillisiä tavoitteita vai ohjaako ei-pks CO 2 :n kustannustehokkuus Maakohtaiset mekanismit vaativat asteittaista harmonisointia, jotta sijoittajat/rahoittajat kiinnostuisivat alasta uudelleen

14 BIOTALOUSINVESTOINTIEN PUURAAKA-AINEHUOLLON VARMISTAMINEN Pääsisältö: Puun kokonaiskysynnän ja tarjonnan sekä markkinoiden tasapainotilan kehitys vuoteen 2025 Kaksi kysyntäskenaariota - perusskenaario (PS) ja kiristyvän kilpailun skenaario (KKS) Puun tarjontapotentiaalin lähtökohtana on LUKE:n määrittämät alueittaiset suurimmat kestävät aines- ja energiapuun hakkuukertymät Markkinatasapainoon ja tarjontaan liittyviä epävarmuuksia analysoitiin herkkyysanalyysillä Toimenpidesuositukset biotalousinvestointien raakaainehuollon turvaamiseksi Raportti ladattavissa MMM sivuilta: ut/83skvcssl/mmm_poyry_julk_biotalousinvestoinnit.pdf

15 BIOTALOUSINVESTOINTIEN MYÖTÄ MERKITTÄVIÄ HAASTEITA RAAKA-AINEHUOLLOLLE Kiristyvän kilpailun skenaario milj. m3 102,8 Raakapuun kysyntä Sellu Mekaaninen massa milj. m3 Sahatavara + Puulevyt Raakapuun tarjonta Uudistus Kasvatus Ainespuuhakkuut Energia Energiapuuhakkuut Sivutuotteet Kokonaislisäys 23 miljoonaa m 3 126,1 Metsävarat ja puuntuotantopotentiaali eivät ole este merkittävällekään määrälle biotalousinvestointeja Investointien myötä lisääntyvä puun kysyntä asettaa ennennäkemättömiä haasteita raaka-ainehuollolle Puun tulo markkinoille Puun allokoiminen optimaalisesti parhaaseen käyttöön Hankinnan kustannustehokkuus (erityisesti logistiikka) 20 0 Ei muutosta tuonnissa

16 RAAKA-AINEHUOLLON TURVAAMINEN VAATII AKTIIVISIA TOIMENPITEITÄ Raaka-ainehuollon turvaamisen edellytykset Hakkuupotentiaalin käyttöasteen merkittävä nostaminen (PS: 87 % ja KKS: 96 %) Puumarkkinoiden ohjaavan roolin korostuminen hyödyntämisasteen noustessa markkinoiden toimittava tehokkaasti kaikissa olosuhteissa Energiapuun korjuun ja hankinnan kehittäminen ja kustannustehokkuuden parantaminen Puukuljetusten merkittävän optimointi- ja kustannussäästöpotentiaalin hyödyntäminen Puulogistiikan tehostamisen edellytysten tukeminen liikennepoliittisin keinoin Tuetun energiapuun kysynnän ainespuumarkkinoille aiheuttamien markkinahäiriöiden minimointi Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastopolitiikan tavoitteiden yhteensovittaminen lisääntyvän puuntuotannon kanssa Raaka-ainehuollon turvaaminen ja puun kustannustehokas mobilisointi vaatii merkittäviä toimenpiteitä puumarkkinoilla metsäpolitiikassa liikennepolitiikassa ja infrastruktuurissa bioenergian tuottamisessa Aktiivisuutta vaaditaan sekä puumarkkinaosapuolilta (markkinaehtoisuus) että valtiolta (ohjaus)

17