10 Metsäteollisuus. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit. Vuonna 2010 metsäteollisuuden tuotanto elpyi

Transkriptio

1 Metsäteollisuus Vuonna 20 metsäteollisuuden tuotanto elpyi edellisvuoden aallonpohjasta muuta tehdasteollisuutta nopeammin. Vuositasolla metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 12 prosentilla ja lisäystä oli kaikissa tuoteryhmissä. Puutuoteteollisuudessa tuotantomäärät nousivat 13 prosenttia, massa- ja paperiteollisuudessa jonkin verran vähemmän: 11 prosenttia. Metsäteollisuuden keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste nousi 81 prosenttiin. Toimialan tuotannon bruttoarvo nousi neljänneksellä 19,3 miljardiin euroon, mistä massa- ja paperiteollisuus edusti yli 70 prosenttia. Metsäteollisuuden osuus koko tehdasteollisuuden bruttoarvosta nousi 18 prosenttiin. Viennin ja kotimaan kulutuksen kasvu lisäsi sahatavaran tuotantoa lähes viidenneksellä vuonna 20. Sahatavaraa tuotettiin kaikkiaan 9,5 miljoonaa kuutiometriä, josta kotimaiseen kulutukseen meni 4,1 miljoonaa kuutiometriä (0,8 m³ per capita). Vanerin valmistus lisääntyi 0,98 miljoonaan kuutiometriin. Tästä lehtivanerin osuus jäi poikkeuksellisen pieneksi (alle 30 %), mihin osaltaan vaikutti koivutukin heikko saatavuus. Myös paperin ja kartongin vientikysyntä elpyi edellisvuoden rajun notkahduksen jälkeen. Kaikkiaan paperia ja kartonkia tuotettiin 11,8 miljoonaa tonnia, missä oli lisäystä 11 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tärkeimmän tuoteryhmän aikakaus- ja sanomalehtipapereiden tuotanto lisääntyi 11 prosentilla 4,7 miljoonaan tonniin. Hienopaperia tuotettiin 2,8 miljoonaa tonnia (+6 %). Myönteinen kehitys näkyi myös metsäteollisuuden investoinneissa ja toimialan kannattavuuden paranemisena. Vuonna 20 metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit kasvoivat 376 miljoonaan euroon (+46 % edellisvuodesta) lisäyksen kohdistuessa massa- ja paperiteollisuuteen. Samalla metsäteollisuuden investointiaste nousi 2 prosenttiin liikevaihdosta, eli samalle tasolle kuin tehdasteollisuudessa keskimäärin. Myös metsäteollisuuden kannattavuuden tunnusluvut kääntyivät selvään nousuun vuonna 20. Käyttökatetta syntyi kaikkiaan 2 miljardia euroa, mikä vastasi prosenttia metsäteollisuuden liikevaihdosta. Vuotta aiemmin käyttökate jäi 2 prosenttiin liikevaihdosta. Myös kokonaistuloksella mitattuna etenkin massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus koheni merkittävästi. Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenivat 6 prosentilla edellisvuodesta 66,3 miljoonaan tonniin (CO 2 ekv.), mikä oli 7 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset päästöt edustivat 6 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Tässä vuosikirjan luvussa esitetään metsäteollisuuden tuotantoa, investointeja, liikevaihtoa ja kannattavuutta käsitteleviä tilastoja. Metsäteollisuus jaetaan useimmissa tilastoissa puutuoteteollisuuteen sekä massa- ja paperiteollisuuteen. Huonekaluteollisuutta ei tässä luvussa lueta kuuluvaksi metsäteollisuuteen (vrt. luku 11). Metsäteollisuus-luvun lopussa käsitellään myös toimialan ympäristövaikutuksia. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit Metsäteollisuuden tuotanto elpyi vuonna 20 edellisvuoden aallonpohjasta muuta tehdasteollisuutta nopeammin, joskin vuoden loppua kohden kasvuvauhti hidastui. Vuositasolla tarkasteltuna metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi 12 prosentilla, kun koko tehdasteollisuudessa keskimäärin kasvu jäi 4 prosenttiin. Tuotanto kasvoi kaikilla metsäteollisuuden alatoimialoilla. Puutuoteteollisuudessa tuotantomäärät nousivat 13 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessa 11 prosenttia. Metsätilastollinen vuosikirja

2 Forest industries Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste nousi 81 prosenttiin (vuotta aiemmin 70 %). Vuoden 2011 alkupuoliskolla tuotantovolyymit olivat edelleen nousussa kasvun painottuessa puutuoteteollisuuteen. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto kasvoi merkittävästi vuonna 20, aiemmin toteutetut tuotantokapasiteetin leikkaukset ja sulkemiset merkitsivät sitä, että tuotanto jäi viidesosan alemmalle tasolle kuin suhdanteiden huippuvuonna Viennin ja kotimaisen kysynnän kasvu veti sahatavaran tuotannon lähes viidenneksen nousuun vuonna 20. Sahatavaraa tuotettiin kaikkiaan 9,5 miljoonaa kuutiometriä. Mäntysahatavaran osuus tuotannosta on viime vuosina kasvanut. Vuonna 20 mäntysahatavaran tuotanto nousi 5,1 miljoonaan kuutiometriin (54 % sahauksesta). Rakennustoiminnan vilkastumisen ansiosta sahatavaran kotimainen kulutus nousi 4,1 miljoonaan kuutiometriin, mikä vastasi 0,76 kuutiometrin kulutusta henkeä kohden. Huippuvuosista ollaan silti kaukana, sillä korkeimmillaan sahatavaran kulutus ylsi 1,06 kuutiometriin per capita vuonna Vuoden 2011 tammi syyskuussa sahatavaraa tuotettiin 7,6 miljoonaa kuutiometriä (+5 % edellisvuodesta). Vanerin valmistus lisääntyi edellisvuodesta 22 prosentilla 0,98 miljoonaan kuutiometriin. Tästä havuvanerin osuus nousi jo yli 70 prosentin, kun vielä 1990-luvun lopussa valtaosa tuotannosta oli lehtivaneria. Sen osuuden laskuun on osaltaan vaikuttanut myös koivutukin heikko saatavuus. Myös massan sekä paperin ja kartongin kysyntä elpyi vientimarkkinoilla vuoden 2009 rajun notkahduksen jälkeen. Massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin käyntiaste nousi keskimäärin 84 prosenttiin. Paperin ja kartongin tuotantomäärä 11,8 miljoonaa tonnia oli 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna, jolloin toisaalta volyymi oli poikkeuksellisen alhaalla lähinnä heikon markkinatilanteen takia. Noin 40 prosenttia paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotannosta muodostuu aikakaus- ja sanomalehtipapereista, joiden tuotanto lisääntyi 11 prosentilla 4,7 miljoonaan tonniin. Hienopapereiden tuotanto (2,8 milj. t) kasvoi 6 prosentilla. Papereiden parantunut markkinatilanne heijastui puumassoihin, joiden tuotanto kasvoi viidesosalla,5 miljoonaan tonniin. Tästä sellun osuus oli kaksi kolmannesta eli 6,7 miljoonaa tonnia; lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 22 prosenttia. Sellutuotannossa kasvu kohdistui valkaistuun havusulfaattiin (+40 %) lehtisulfaatin määrän jäätyä lähes edellisvuoden tasolle. Vuonna 2011 massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä on hiipunut: paperin tuotanto väheni tammi syyskuussa 2 prosentilla edellisvuodesta. Sellun valmistus lisääntyi 2 prosenttia. Vuonna 20 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo nousi neljänneksellä 19,3 miljardiin euroon, josta yli 70 prosenttia muodostui massa- ja paperiteollisuudessa. Kun bruttoarvosta vähennetään toiminnasta aiheutuneet kustannukset (pl. henkilöstökulut), päästään tuotannon jalostusarvoon. Vuonna 20 metsäteollisuudessa syntyi jalostusarvoa 4,1 miljardia euroa (+58 % edellisvuodesta). Metsäteollisuuden tuotannon arvosta neljännes syntyi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella. Koko tehdasteollisuuden tuotannon bruttoarvosta metsäteollisuuden osuus nousi 18 prosenttiin ja jalostusarvosta 16 prosenttiin. Tehdasteollisuuden investoinnit käyttöomaisuuteen vähenivät 5 prosentilla 2,4 miljardiin euroon. Muista päätoimialoista poiketen metsäteollisuudessa kotimaiset investoinnit lisääntyivät 1,5-kertaisiksi (376 milj. ). Kasvu tuli massa- ja paperiteollisuudesta puutuoteteollisuuden investointien jäätyä edellisvuoden tasolle. Kasvusta huolimatta metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit jäivät puoleen edeltävään kymmenvuotiskauteen verrattuna. Toimialan investointiaste (investoinnit suhteessa liikevaihtoon) nousi edellisvuoden aallonpohjasta 2 prosenttiin, eli samalle tasolle kuin koko tehdasteollisuudessa keskimäärin. Valtaosa metsäteollisuuden investoinneista kohdistui vanhan kapasiteetin korvaamiseen tai rationalisointiin. Tässä vuosikirjassa esitettävät investointitiedot perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan teollisuuden alue- ja toimialatilastoon. Vuoden 20 luvut ovat ennakkotietoja. Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemisista kerrotaan tarkemmin sivun 317 tietotaulussa. Rakenne ja liikevaihto Suomen metsäteollisuudessa yritykset ovat keskimäärin suurempia kuin muussa tehdasteollisuudessa. Vuonna 20 pienet ja keskisuuret yritykset edustivat 14 prosenttia metsäteollisuuden liikevaihdosta, kun koko tehdasteollisuuden keskiarvo oli 18 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuus on suurimittakaavaista prosessiteollisuutta, jossa PK-yritysten osuus liikevaihdosta jäi 3 prosenttiin. Puutuoteteollisuus on suurelta osin pienyritysvaltaista: vuonna 20 PK-yritysten osuus oli 39 prosenttia alan liikevaihdosta. PK-yrityksiksi määritellään sellaiset yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Suomen kolme suurinta 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

3 Metsäteollisuus Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa Massa- ja paperiteollisuuden vuosina pysyvästi sulkema tuotantokapasiteetti Yhtiö Paikkakunta Tuote Kapasiteetin poistuma 20 Sappi Limited Jyväskylä Päällystetty aikakauslehtipaperi t Stora Enso Imatra Päällystämätön hienopaperi t Stora Enso Varkaus Sanomalehti- ja luettelopaperit t M-Real Simpele Erikoispaperi t 2011 Metsä-Tissue Mänttä Tiivispaperi t UPM Myllykoski Aikakauslehtipaperi t Vuosina 2008 ja 2009 metsäteollisuus vähensi Suomessa paperin ja kartongin tuotantokapasiteettia 1,35 miljoonaa tonnia ja sellun ja kemihierteen kapasiteettia noin miljoona tonnia. Vuoden 20 aikana Suomen paperiteollisuus on edelleen vähentänyt tuotantokapasiteettiaan. Sappi Ltd. sulki Kankaan tehtaan aikakauslehtipaperikoneen Jyväskylässä tammikuussa ja Stora Enso hienopaperikoneen Imatran tehtailla maaliskuussa. Syksyllä Stora Enso lakkautti lisäksi Varkaudessa sanomalehti- ja luettelopaperin tuotannon. M-Real sulki Simpeleellä erikoispaperia valmistaneen paperikoneen vuoden 20 lopussa. Edellä mainitut sulkemiset vähensivät paperiteollisuuden tuotantokapasiteettia tonnia. Vuonna 20 suljetuilla paperikoneilla työskenteli 520 henkilöä, ja sulkemiset supistivat massa- ja paperiteollisuuden välitöntä työvoiman tarvetta noin 2,5 prosentilla. Paperikoneiden sulkemiset eivät olleet ainoa henkilöstöä vähentävä tekijä, vaan myös muut massa- ja paperiteollisuuden tehostamisohjelmat vähensivät työvoimaa. Työllisten määrä koko massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2009 oli henkilöä ja vuonna henkilöä (taulukko 7.8). Imatran ja Jyväskylän suljetut paperikoneet käyttivät raaka-aineenaan pääasiassa havu- ja lehtisellua. Sulkemisten vaikutukset Suomen puumarkkinoihin näkyvät välillisesti sellun vähentyneen kulutuksen ja tuotannon kautta. Varkaudessa suljettujen koneiden pääraaka-aine oli kuumahierre, jonka valmistukseen käytetyn kuusihakkeen ja -kuitupuun tarve pieneni arviolta 0,7 miljoonalla kuutiometrillä. Keskimääräisiä paperilajikohtaisia sähkönkulutuslukuja soveltaen vuonna 20 suljettujen paperikoneiden vuotuisen sähköntarpeen voidaan arvioida olleen yhteensä noin 1,1 TWh. Vuonna 2009 Suomen koko massa- ja paperiteollisuus käytti sähköä 18,0 TWh ja vuonna 20 ennakkotiedon mukaan 20,6 TWh (taulukko 9.8). Supistukset jatkuivat myös vuonna Metsä- Tissue sulki Mäntässä tiivispaperikoneen vuoden 2011 puolivälissä. Elokuussa UPM ilmoitti laajasta paperiteollisuutensa saneerausohjelmasta, jonka osana UPM suunnittelee sulkevansa Suomessa Myllykosken paperitehtaan ( t/v) vuoden 2011 loppuun mennessä. Toteutuessaan nämä sulkemiset vähentävät paperiteollisuuden tuotantokapasiteettia tonnia. Lähteet: Yhtiöiden pörssitiedotteet, tehdasyksiköiden ympäristöraportit ja ympäristölupapäätökset Teksti: Kari Valtonen, Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen vuosikirja

4 Forest industries metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Metsäliitto-konserni) ovat kansainvälisestikin tarkastellen erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijaitsee Euroopan unionin alueella. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso oli Euroopan toiseksi ja UPM-Kymmene kolmanneksi suurin metsäteollisuusyritys vuonna 20. Metsäliitto oli tässä vertailussa sijalla kuusi. Taantuman jälkeinen nousu näkyi liikevaihdon kasvuna kaikilla kolmella tehdasteollisuuden päätoimialalla (metalli-, metsä- ja kemianteollisuus). Vuonna 20 tehdasteollisuuden liikevaihto nousi 123 miljardiin euroon, eli 8 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Metsäteollisuus oli kasvun kärjessä, ja liikevaihtoa kertyi yhteensä 19,9 miljardia euroa (+20 %). Tästä massa- ja paperiteollisuuden osuus oli edellisvuoden tapaan 70 prosenttia (14,0 mrd. ). Vuonna 20 metsäteollisuuden osuus nousi 16 prosenttiin koko tehdasteollisuuden liikevaihdosta, kun korkeimmillaan osuus oli neljännes vuonna Vuoden 2011 alussa metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi edelleen vahvasti, mutta kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä. Tammi heinäkuussa 2011 metsäteollisuuden liikevaihto lisääntyi keskimäärin 6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Kannattavuus Kolme vuotta jatkunut tehdasteollisuuden kannattavuuden heikkeneminen kääntyi vuonna 20 nousuun sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Kannattavuus koheni kaikilla päätoimialoilla. Suurin muutos tapahtui metsäteollisuudessa, jossa kannattavuuden tunnusluvut kääntyivät jyrkkään nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tehdasteollisuuden kannattavuus ennen poistoja ja rahoituseriä (=käyttökate) nousi 8 prosenttiin liikevaihdosta, eli 3 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin edellisvuonna. Tehdasteollisuuden tuottama 9,6 miljardin käyttökate riitti siten hyvin poistoihin, rahoituskuluihin ja veroihin. Metsäteollisuudessa käyttökatetta syntyi 2,0 miljardia euroa, mikä vastasi prosenttia alan liikevaihdosta. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 0,3 miljardia euroa ja 2 prosenttia. Käyttökatteen kohenemiseen vaikutti useita tekijöitä. Metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi viidenneksellä edellisvuodesta. Kustannustekijöistä aine- ja tarvikekäyttö sekä ulkopuoliset palvelut kasvoivat liikevaihdon tahdissa, mutta sitä vastoin henkilöstökulut ja muut liiketoimintakulut pysyivät edellisvuoden tasolla. Massa- ja paperiteollisuudessa henkilöstökulut jopa supistuivat prosentin verran. Vuonna 20 puutuoteteollisuudessa käyttökate nousi 4:ään ja massa- ja paperiteollisuudessa 12 prosenttiin liikevaihdosta. Kokonaisuutena metsäteollisuuden kannattavuus käyttökatteella mitattuna oli samalla tasolla kuin vuosina keskimäärin. Käyttökate kertoo toiminnan tuloksesta välittömien tuotantokustannusten (raaka-aineet, henkilöstökulut, muut liiketoimintakulut yms.) jälkeen. Myös kokonaistulos osoittaa tehdasteollisuuden ja etenkin massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden kohentuneen merkittävästi vuonna 20. Koko tehdasteollisuuden kokonaistulos nousi edellisvuoden lähes nollatasolta 5 prosenttiin liikevaihdosta. Metsäteollisuudessa vuoden 2009 negatiivinen kokonaistulos parani reilusti plussan puolelle, 8 prosenttiin liikevaihdosta. Massa- ja paperiteollisuudessa kokonaistulos koheni yli 20 prosenttiyksiköllä 11 prosenttiin liikevaihdosta. Puutuoteteollisuuden kokonaistulos parani maltillisemmin päätyen 2 prosenttiin liikevaihdosta. Kokonaistulos kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja, ja sen laskemisessa mm. poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut otetaan huomioon. Myös metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvaavat tunnusluvut kehittyivät positiivisesti vuonna 20. Suhdannetilanteen ja kannattavuuden parannuttua metsäteollisuuden kokonaisvelkojen määrä laski teollisuuden liikevaihdon tasolle. Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, oli edellisvuotta kolme prosenttiyksikköä korkeampi, 49 prosenttia. Suomen koko tehdasteollisuuden omavaraisuusaste oli keskimäärin 45 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöt Metsäteollisuuden käyttämien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa (KHK) energiasektorilla, joka on yksi kuudesta raportointisektorista (ks. s. 320). Uusiutuvien biopolttoaineiden, mukaan lukien puuperäiset polttoaineet, CO 2 -päästöjä ei lasketa mukaan KHK-päästöjen kokonaismäärään, vaan ne raportoidaan erillistietoina. Sitä vastoin biopolttoaineiden metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH 4 ja N 2 O) raportoidaan osana energiasektorin KHK-päästöjä. Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 66,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästöt jäivät noin 7 prosenttia alle vuodelle 1990 kiinnitetyn Kioton pöytäkirjan tavoitetason 318 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

5 Metsäteollisuus (71,0 milj. t CO 2 ekv.). Merkittävin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuus kaikista päästöistä on Kioton sopimuskaudella vaihdellut prosentin välillä (84 % v. 2009). Sekä metaanin että dityppioksidin osuudet kokonaispäästöistä ovat pysyneet alle prosentin tasolla. Talouden taantuma heijastui vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöihin usealla sektorilla. Edellisvuoteen verrattuna päästöt vähenivät 6 prosentilla. Energiasektori on päästökehityksen kannalta avainasemassa, sillä esimerkiksi vuonna 2009 sen osuus oli 80 prosenttia kokonaispäästöistä. Enegiasektorin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 4 prosentilla edellisvuodesta. Merkittävimmin (23 %) pienenivät teollisuuden energiankäytöstä aiheutuneet päästöt. Tietoja metsäteollisuuden energian käytöstä esitetään luvussa 9. Vuonna 2009 metsäteollisuuden polttoaineperäiset päästöt olivat 4,2 miljoonaa tonnia eli lähes kolmanneksen pienemmät kuin Kioton perusvuonna Tarkastelujaksolla metsäteollisuuden osuus putosi 6 prosenttiin Suomen kokonaispäästöistä. Koko tehdasteollisuudesta metsäteollisuuden osuus oli kolmannes. Laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa teollisuuden kapasiteetin leikkaukset sekä investoinnit energiatehokkuuteen ja bioenergian käytön lisääminen. Muut päästöt ilmaan ja vesistöihin Myös rikki- ja typpipäästöt ilmaan selvitetään KHKinventaarion yhteydessä, vaikka ne eivät kuulukaan kasvihuonekaasuihin. Rikki- ja typpipäästöistä aiheutuva hapan laskeuma vaikuttaa maaperään ja vesistöihin. Noin 40 prosenttia Suomen rikkidioksidipäästöistä ( t vuonna 2009) aiheutuu energiantuotannosta ja vajaa viidesosa teollisuudesta. Metsäteollisuuden rikkidioksidipäästöt olivat tonnia eli 11 prosenttia vuoden 2009 kokonaispäästöistä. Massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutettuna metsäteollisuuden rikkipäästöt ovat vähentyneet yli 90 prosentilla vuodesta Päästöjä on pienennetty mm. siirtymällä vähärikkisten, puuperäisten polttoaineiden käyttöön sekä kehittämällä savukaasujen rikinpoistojärjestelmiä. Vuonna 2009 typen oksidien päästöt ilmaan olivat tonnia, josta liikenteen osuus oli puolet. Metsäteollisuudesta typen oksidien päästöjä tuli tonnia, mikä vastasi 12 prosenttia kokonaispäästöistä. Tuotantoon suhteutettuna metsäteollisuuden päästöt olivat neljänneksen pienemmät kuin vuonna Metsäteollisuus on vähentänyt typpipäästöjä mm. energiankäyttöä tehostamalla. Vuonna 20 metsäteollisuuden rikki- ja typpipäästöt olivat jonkin verran edellisvuotta suuremmat johtuen tuotannon 12 prosentin kasvusta. Vesien ravinnekuormitusta mitataan typen ja fosforin määrillä. Lisäksi vesistöjen rehevöitymistä kiihdyttää orgaaninen aines, jonka määrää kuvataan biologisella hapenkulutuksella (BHK 7 ). Vuonna 20 fosforin kokonaispäästöt vesistöihin olivat noin tonnia ja typpipäästöt noin tonnia. Valtaosa vesistöjä kuormittavista ravinnepäästöistä on peräisin maataloudesta, jonka osuus oli kaksi kolmasosaa fosforin ja yli puolet typen ravinnepäästöistä vuonna 20. Metsäteollisuuden osuus Suomen fosforipäästöistä oli 3,8 prosenttia ja typpipäästöistä tätäkin pienempi (3,5 %). Vaikka metsäteollisuuden tuotanto on kasvanut, typpipäästöjä vesistöihin on vähennetty merkittävästi mm. puhdistamoinvestointien ja tehostuneen prosessinohjauksen ansiosta. Massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutettuna typpipäästöt vesistöihin ovat vuoteen 1990 verrattuna reilusti puolittuneet ja fosforipäästöt vähentyneet yli 80 prosentilla. Metsäteollisuus käytti vuonna 2009 ympäristönsuojeluun 6 miljoonaa euroa. Tästä 27 miljoonaa euroa käytettiin päästöjen käsittelyä ja tuotantoteknologiaa parantaviin investointeihin, ja loput olivat käyttökustannuksia ja muita ympäristönsuojelun toimintamenoja. Metsäteollisuuden tilastointi Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat Metsäteollisuus ry:n ja Tilastokeskuksen tietoihin. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset ovat kaikki Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää järjestön ulkopuolelle sahateollisuudessa. Valtaosa sahojen lukumäärästä on ns. piensahoja, joiden vuotuinen puunkäyttö jää alle 000 kuutiometrin. Metla arvioi niiden edustavan reilua prosenttia koko sahateollisuuden tuotannosta ja puunkäytöstä. Vuosiin kohdistunut uusi piensahatutkimus raportoidaan vuoden 2012 alussa. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöasteella tarkoitetaan prosenttiosuutta, joka alan tuotantokapasiteetista on käytössä tilastoitavan kuukauden aikana. Lähteenä on Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, joka perustuu toimipaikoilta kuukausittain kerättävään tietoon. Volyymi-indeksi on otostilasto (noin toimipaikkaa tai yritystä), jonka kattavuus vaihtelee toimialoittain: koko teollisuuden tasolla peittävyys on 64 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Massa- ja paperiteollisuuden bruttoarvosta tilasto kattaa yli 90 prosenttia, mutta sahateollisuudessa peittävyys jää alle 30 prosentin. Metsätilastollinen vuosikirja

6 Forest industries Arviot havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimaisesta kulutuksesta tuottaa Metsäteollisuus ry. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä laskelmassa ei huomioitaisi riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu suoraan näennäiskulutuksena. Tiedot paperin ja kartongin talteenotosta tuottavat Metsäteollisuus ry ja Paperinkeräys Oy. Valtaosa metsäteollisuutta koskevista tiedoista perustuu Tilastokeskuksen aineistoihin. Useimmissa taulukoissa metsäteollisuutta verrataan koko tehdasteollisuuden tietoihin. Tilastot esitetään uusimman toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti niiltä vuosilta, joilta ne ovat saatavissa. Mikäli vanhempia toimialaluokituksia on käytetty, muutoksista aikasarjoissa kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Metsäteollisuus jaetaan TOL 2008:ssa puutuoteteollisuuteen (TOL 2008: 16) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (17). Huonekaluteollisuutta (31) ei tässä luvussa lueta kuuluvaksi metsäteollisuuteen toisin kuin ulkomaankaupan tilastoinnissa (luku 11). Tiedot metsäteollisuuden tuotannon arvosta ja investoinneista perustuvat Tilastokeskuksen alue- ja toimialatilastoon. Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikkojen todellista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja yrityksen muille toimipaikoille. Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei kuitenkaan sisällytetä työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Tilastointiyksikkönä on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka. Toimialan jalostusarvo voi olla myös negatiivinen. Rannikon massa- ja paperiteollisuuden negatiivinen jalostusarvo vuonna 20 johtuu siitä, että alueella on useita suurten metsäyhtiöiden pääkonttoreita. Metsäteollisuuden investointitiedot kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Niihin sisältyvät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon. Metsäteollisuuden kustannusrakennetta, liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetietoihin perustuva toimialoittainen vuositilasto, joka laaditaan kaikista Suomessa tilinpäätöksensä tekevistä itsenäisistä yrityksistä. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Vuonna 2009 metsäteollisuuden liikevaihdosta noin 14 prosenttia oli päätoimialan ulkopuolista toimintaa. Tilinpäätöstilastosta on erikseen saatavissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (PK) koskevia tunnuslukuja. Euroopan unionin komissio määrittelee PK-yritykset sellaisiksi yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Niiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Tiedot teollisuuden liikevaihdosta tammi heinäkuussa 2011 perustuvat Tilastokeskuksen kuukausittain laatimaan teollisuuden liikevaihtokuvaajaan. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa näitä mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. Taulukoissa esitetään metsäteollisuutta koskevia päätuloksia kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta (KHK-inventaario), jonka vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. Suomi on mukana vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa ja sitä täydentävässä Kioton pöytäkirjassa. Suomi on sitoutunut osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa rajoittamaan KHK-päästöjään vuoden 1990 tasolle velvoitekauden aikana. KHK-päästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Ihmisen toiminnasta peräisin olevat päästöt ja nielut raportoidaan kuuden sektorin alla: 1) energia, 2) teollisuusprosessit, 3) liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, 4) maatalous, 5) maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sekä 6) jätteet. Metla on vastuussa sektoriin 5 liittyvästä KHK-raportoinnista (LULUCF) ja sen kehittämisestä. 320 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

7 Metsäteollisuus Tässä vuosikirjassa esitetään metsäteollisuuden päästöjä toimialoittain (TOL 2002). Puutuoteteollisuuden (20) ja massa- ja paperiteollisuuden (21) lisäksi esitetään toimialalta 40 (sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto) ne voimalaitokset ja höyrykattilat, jotka toimivat metsäteollisuuden yhteydessä ja pääasiallisesti toimittavat höyryä tai sähköä teollisuuden tarpeisiin. Usein nämä ns. vierivoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja purua, mutta myös turvetta tai maakaasua. Kasvihuonekaasupäästöt esitetään yhteismitallistettuina hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi. Se on mittari, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Myös tiedot metsäteollisuuden rikki- ja typpioksidien päästöistä perustuvat KHK-inventaarion yhteydessä kerättäviin tietoihin. Tiedot metsäteollisuuden jätevesipäästöistä tuottaa ympäristöhallinto. Ympäristölupavelvolliset yritykset toimittavat vuosiraportoinnin tiedot alueellisille ympäristökeskuksille joko kuukausittain tai vuositietoina. Kirjallisuus Literature Investointitiedustelu, tammikuu 2011 [verkkojulkaisu]. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 20 s. Saatavissa: tutkimukset_julkaisut/2011/investointitiedustelu_syksy20.pdf Kasvihuonekaasut 2009 [verkkojulkaisu]. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 16 s. Saatavissa: Lyytimäki, J. & Hakala, H Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Gaudeamus ja Suomen ympäristökeskus. 447 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 57 s. Saatavissa: suhdannekatsaus/2011/suhdanne2011.pdf Metsäteollisuuden Ajankohtaiskatsaus, eri neljänneksiltä [verkkojulkaisu]. Metsäteollisuus ry. Saatavissa: fi/juurinyt2/tiedotteet/sivut/metsateollisuusvuonna20tuotantosuomessakasvoi12prosenttia.aspx Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 20 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 40/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 23 s. Saatavissa: Paperinkeräys-konsernin vuosikertomus 20 [verkkojulkaisu]. 36 s. Saatavissa: Raakapuun käyttö 20 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsätilastotiedote 22/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Saatavissa: Suomen kasvihuonekaasupäästöt [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. Katsauksia (Ympäristö ja luonnonvarat) 2011/1. 55 s. + liitetaulukot. Saatavissa: Suomen metsät 2011 kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen [verkkojulkaisu] Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsäntutkimuslaitos. MMM:n julkaisuja 5/ s. Saatavissa: mmm/julkaisut/julkaisusarja/newfolder_62/5za66zt5l/koko_ Suomen_metsat_2011.pdf Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009 [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 16 s. Saatavissa: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 20, ennakko [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 13 s. Saatavissa: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja 2011, heinäkuu [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. s. Saatavissa: Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2009 [verkkojulkaisu]. SVT Yritykset Tilastokeskus. 16 s. Saatavissa: Teollisuuden tilinpäätöstilasto 20, ennakko [verkkojulkaisu]. SVT Yritykset Tilastokeskus. 16 s. Saatavissa: Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2009 [verkkojulkaisu]. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 11 s. Saatavissa: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2011, syyskuu [verkkojulkaisu]. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 14 s. Saatavissa: Toimialaluokitus TOL 2008 [verkkojulkaisu]. Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Saatavissa: Ympäristötilasto. Vuosikirja 2011 [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. Ympäristö ja luonnonvarat s. Saatavissa: tup/julkaisut/julkaisuluettelo/kuvailusivu.html?id=6166 Muut tietolähteet Other sources of information Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tilastokeskus, Metsätilastollinen vuosikirja

8 Forest industries 140 indeksi index (2005=0) Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Tehdasteollisuus yhteensä Manufacturing total Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. Viimeisin tieto: 9/2011 The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Latest update: Sep 2011 Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure.1 Production of the forest industries, Kapasiteetin käyttöaste Capacity utilisation rates, % Tehdasteollisuus Manufacturing Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto 2011: keskiarvo jaksolta tammi syyskuu Preliminary data for 2011: averages for the period January to September, Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.2 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste Figure.2 Capacity utilisation rates in the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

9 Metsäteollisuus mrd. vuoden 20 rahana billion in 20 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * Ennakkotieto Preliminary data * Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.3 Metsäteollisuuden tuotannon reaalinen bruttoarvo Figure.3 Real gross value of production generated by the forest industries, milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods Tuotanto Production Mänty Pine Kuusi Spruce Kulutus Consumption 1,6 1,4 1,2 1,0 milj. m³ mill. m³ Vaneri Plywood Tuotanto Production Havu Softwood Lehti Hardwood Yhteensä Total Kulutus Consumption 0,8 6 0,6 3 0,4 0,2 0 0, Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva.4 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure.4 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, Metsätilastollinen vuosikirja

10 Forest industries milj. t mill. m.t. Puumassa yhteensä Wood pulp, total Sulfaattisellu Sulphate pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t mill. m.t. Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Sanomalehtipaperi sisältyy aikakauslehtipaperiin. Semi-chemical pulp is included in mechanical pulp, and newsprint in magazine paper. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva.5 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto Figure.5 Production of pulp, and paper and paperboard, Puutuoteteollisuus Wood-products industries 4,7 mrd. bill. Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 11,1 mrd. bill % Puuraaka-aine Wood raw material Muut raaka-aineet ja tarvikkeet Other raw materials and supplies Työvoima Labour Energia Energy Muut kustannukset Other costs Poistot Depreciations Muut kustannukset koostuvat mm. seuraavista eristä: kuljetus ja varastointi; myynti ja markkinointi; korjaus, kunnossapito ja asennus sekä kauppatavarat. Other costs include, for instance, the following items: transport and storage; sales and marketing; repairs, maintenance and installation, and merchandise. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva.6 Metsäteollisuuden kustannusrakenne 2009 Figure.6 Cost structure in the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

11 Metsäteollisuus milj. vuoden 20 rahana mill. in 20 monetary value Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries % liikevaihdosta % of turnover Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Tehdasteollisuus Manufacturing * * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Tiedot investoinneista perustuvat teollisuuden alue- ja toimialatilastoon. Investointiaste (%) lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (teollisuuden tilinpäätöstilasto). The data on investments are based on regional and industrial statistics on manufacturing. Investment rate (%): total value of investments as ratio of turnover (financial statements statistics on manufacturing). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.7 Metsäteollisuuden reaaliset investoinnit Suomessa ja investointiaste Figure.7 Real investments of the forest industries in Finland, and investment rates, mrd. vuoden 20 rahana billion in 20 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.8 Metsäteollisuuden reaalinen liikevaihto Suomessa Figure.8 Real annual turnover of the forest industries in Finland, Metsätilastollinen vuosikirja

12 Forest industries 25 Käyttökate, % Operating margin, % Tehdasteollisuus Manufacturing Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Käyttökate-% = (liikevaihto toimintakulut) / liikevaihto x 0 Operating margin = (turnover operational costs) / turnover x 0 Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.9 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa Figure.9 Profitability of the forest industries in Finland, Fosfori Phosphorus t m.t. Typpi Nitrogen t m.t. Maatalous Agriculture Haja- ja loma-asutus Rural population Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Laskeuma Deposition Yhdyskunnat Municipalities Laskeuma Deposition Yhdyskunnat Municipalities Metsäteollisuus Forest industries Muut päästölähteet Other sources Metsätalous Forestry Haja- ja loma-asutus Rural population Metsäteollisuus Forest industries Muut päästölähteet Other sources Muut päästölähteet: kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto ja muu teollisuus Other emission sources: fish farming, fur farming, peat production and other industries Lähde: Suomen ympäristökeskus Source: Finnish Environment Institute Kuva. Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin päästölähteen mukaan 20 Figure. Waste water discharge of phosphorus and nitrogen by emission source, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

13 Metsäteollisuus.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus 20 Production, foreign trade and consumption of forest industry products, 20 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Näennäis- Tuotanto- Unit Production Imports Exports kulutus laitosten Apparent lukumäärä consumption Number of production plants yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood mäntysahatavara pine sawnwood kuusisahatavara spruce sawnwood Lehtisahatavara Sawn hardwood Puulevyt Wood-based panels Viilu Veneer sheets Vaneri Plywood havuvaneri softwood plywood lehtivaneri hardwood plywood Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard " Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp havusulfaatti softwood sulphate pulp lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi Paper Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper aikakaus- ja sanomalehtipaperi magazine paper and newsprint hienopaperi fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Kotimainen kulutus on laskettu suoraan näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti vienti). Varastomuutoksia tai muita mahdollisia korjaustekijöitä ei ole laskelmissa otettu huomioon. Eri tavalla laskettuja kulutuslukuja esitetään taulukossa.4 (havusahatavara) ja.5 (paperi ja kartonki). Tuotantolaitosten lukumäärässä on mukana vuoden 20 aikana toimineet yritykset. Sahojen lukumäärä sisältää vain teollisuussahat (puunkäyttö yli 000 m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa arvio piensahojen tuotannosta on mukana. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. "Muu paperi" sisältää pehmo- ja pakkauspaperit sekä erilaiset erikoispaperit. Domestic consumption is reported as direct apparent consumption (production + imports exports). Neither changes in stocks nor other potential revision factors are taken into account. These are included in calculations for consumption of softwood sawn goods (Table.4), and paper and paperboard (Table.5). The number of production plants includes plants operating in 20. The number of sawmills only includes sawmills consuming more than 000 m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. The category other paper includes tissue and packaging papers, and special paper grades. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Tullihallitus; UNECE Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Board of Customs; UNECE Metsätilastollinen vuosikirja

14 Forest industries.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Year Mänty Kuusi Havupuu Lehtipuu Yhteensä Vaneri Plywood Lastulevy Kuitulevy Fibreboard Yhteensä Pine Spruce yhteensä Hardwood Total Havuvaneri Lehtivaneri Yhteensä Particle Total Softwood Softwood Hardwood Total board total plywood plywood m m t m.t m / / Viilun tuotanto ei sisälly puulevyihin, vrt. taulukko.0. The production of veneer sheets is excluded, c.f. Table.0. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos; UNECE Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute; UNECE 328 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011

15 Metsäteollisuus.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, Vuosi Mekaaniset massat Sellu Chemical pulp Puumassa Year Mechanical pulp kaikkiaan Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Yhteensä Wood pulp, Valkaistu Bleached Valkaisematon Yhteensä Sulphite pulp Total total Havusulfaatti Lehtisulfaatti Unbleached Total Softwood sulphate Hardwood sulphate t m.t / / Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 Forest industries.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, Vuosi Paperi Paper Kartonki Paperi ja kartonki Year Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper Muu Yhteensä Paperboard yhteensä Aikakaus- ja Hienopaperi Yhteensä paperi Total Paper and paperboard, sanomalehtipaperi Fine paper Total Other total Magazine paper and paper newsprint t m.t / / Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 330 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2011