Pohjois-Savon metsäbiotalous
|
|
- Johanna Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 n metsäbiotalous
2 ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden osuus suhteessa muihin toimialoihin on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi osuus tuotoksesta on 9 %. Metsäbiotalouden toimialoista suurin on puutuoteteollisuus. Euromääräisesti metsäbiotalouden merkitys on valtakunnallista keskitasoa. Metsäbiotaloudessa muodostuneen arvonlisän ja tuotoksen suhde (35 %) on koko maan luvuissa suurimpien joukossa. Metsäbiotalouden osuus maakunnan työllisyydestä on 5 %. Työllisten määrä on viidenneksi suurin maakuntien vertailussa. 12/5/2016 Tapio Oy 2
3 Metsäbiotalouden merkitys ssa, keskiarvo v Tuotos milj. 9 % milj. 14 % Arvonlisäys 424 milj. 7% 631 milj. 10% Metsäbiotalous Muu biotalous Muu milj. 77 % Investoinnit * 87 milj. 5 % milj. 83% Työllisyys hlöä 5 % hlöä 14 % Lähde: Tilastokeskus milj. 95 % *Tietoa muun biotalouden osuudesta ei saatavilla hlöä 81 % Tapio Oy
4 Metsäbiotalouden merkitys Pohjois- Savossa, keskiarvo v Maakunnat keskimäärin Tuotos Metsäbiotalous, milj Kaikki toimialat, milj Metsäbiotalouden osuus 9 % 6 % Arvonlisäys Metsäbiotalous, milj Kaikki toimialat, milj Metsäbiotalouden osuus 7 % 4 % Investoinnit Metsäbiotalous, milj Kaikki toimialat, milj Metsäbiotalouden osuus 5 % 3 % Työllisyys Metsäbiotalous, hlöä Kaikki toimialat, hlöä Metsäbiotalouden osuus 5 % 3 % Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy
5 Metsäbiotalouden toimialojen volyymit ssa, keskiarvo v Tuotos, milj. Arvonlisä, milj. Investoinnit, milj. Työllisyys, hlöä Metsänhoito Puunkorjuu+ keruutuotteet Metsätalouden palvelut Puutuotteet Massa ja paperi Metsäbiotalous Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy
6 Metsäbiotalouden toimialojen osuudet ssa ja maakunnissa keskimäärin, 30% 43% keskiarvo v % 10% Massa ja paperi Puutuotteet Metsätalouden palvelut Puunkorjuu Metsänhoito Lähde: Tilastokeskus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 8% Tuotos milj milj. 33% 17% 15% 34% 2% Investoinnit 1% 61% 23% Koko Suomi 46% 15% 12% 25% Koko Suomi 1% 4% 2% 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 25% 23% 12% 40% 18% 37% Arvonlisäys 1% 49% 16% 9% 26% Koko Suomi 40% 7% 30% 26% 5% 17% 12% 8% Työllisyys 87 milj milj hlöä 424 milj milj. Koko Suomi 1% hlöä Tapio Oy
7 Metsäbiotalouden toimialat ssa Metsäbiotalouden toimialoista suurin on puutuoteteollisuus niin tuotoksessa kuin työllistäjänä. Puutuoteteollisuuden osuus kaikissa tunnusluvuissa on suurempi kuin toimialan koko maan keskiarvot. Massa- ja paperiteollisuuden osuudet ovat puolestaan selvästi keskimääräistä pienempiä. Metsänhoidon ja puunkorjuun merkitys on varsinkin tuotoksessa ja arvonlisässä huomattavasti keskimääräistä suurempi. Suurimmasta arvonlisäyksestä vastaa metsänhoito, joka sisältää puukauppatulot ja puuston nettokasvun. Myös euromääräisesti metsänhoidon arvonlisäys on koko maan suurimpien joukossa.
8 Metsäbiotalous ssa nyt Kuopiossa on Powerflute Savon Sellu Oy ja Varkaudessa Stora Enson paperi- ja sellutehtaat sekä saha. Keitele Timber Oy:n Keiteleen sahalaitos on yksi suurimmista sahalaitoksista Suomessa. Pienempiä yksityisiä sahoja on mm. Iisalmen Sahat ja Iisveden Metsä. Tarkasteluajanjakson jälkeen metsäteollisuuden investoinnit ovat jatkuneet voimakkaasti ja puun käyttömäärät ovat kasvaneet. Uusien investointien myötä vuotuisen puun käytön on arvioitu kasvavan kaikkiaan lähes 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Kuopio Lähde: Metsäteollisuus ry
9 Raportin käsitteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Metsäbiotaloudella tarkoitetaan sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää metsäbiomassaa ja siihen perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiomassaan luetaan kuuluviksi runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä marjat, kävyt ja metsäkasvit. Metsänhoidon luvuissa on otettu huomioon myös vuotuinen puun kasvun arvo. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisyys ilmoitetaan työllisten lukumääränä. Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroiden ja palvelujen myynneistä kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. Yksityiskohtaisemmat käsitteiden kuvaukset löytyvät raportista (liite 1) Lehtoviita, J., Mäki, P. & Tenhola, T Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti. Tapion raportteja nro 9. Tähän esitykseen on koottu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista lasketut tunnusluvut, joiden perusteella voidaan osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen. Hankkeen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.
Pohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
Lapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
Kainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
Kanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
Kymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
Etelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
Pohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
Etelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
Päijät-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
Pirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
Uudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
Varsinais-Suomen metsäbiotalous
Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.
Satakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
Keski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy
Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C
Aluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?
Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomessa Biotalous finanssikriisissä ja taantumassa Biotalouden tuotannon
Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti
Tapion raportteja nro 9 Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä maisematyölupaan Airi Matila, Ari Kotiharju ja Tommi Tenhola Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti Jouko
Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti
Tapion raportteja nro 9 Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä maisematyölupaan Airi Matila, Ari Kotiharju ja Tommi Tenhola Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti Jouko
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
Sahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa
Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020
Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankeen ohjausryhmän seminaari, Metsämiesten Säätiö, Kerkkä, 12.5.2009 Metsäntutkimuslaitos
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen
Mistä kasvu tulee Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen Marko Korhonen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv.11.11.2013 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
Kaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
Suomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
Hankintalakiuudistus Matti Mikkola
Hankintalakiuudistus Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry Nyt 600+ yrityksen yhteinen ääni (2016) Metsäteollisuus ry Hirsitaloteollisuus ry (17) Stora Enso Wood Products Porrasvalmistajat ry (8) Metsä Wood
Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM
Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM 1.6.2016 Tutkimuskysymys & aineisto Miten työllisyys, vienti ja lisäarvo ovat kehittyneet Cleantech
Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
TOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen biotalous ja metsäala Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö Sisältö I. Biotalouden taustat II. Suomen biotalousstrategia ja sen toteuttaminen
UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS
UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS Kainuun kauppakamariosaston talousseminaari Toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry 150 000 588 milj. 4,7 mrd 11,7 mrd Metsäteollisuuden Suomessa suoraan ja välillisesti
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
Osta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla
Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,
Metsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
Miksi töihin Metsäteollisuuteen?
Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
Metsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä
Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,
BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä
2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella
ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA
ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
Keski-Suomen Aikajana
Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen
Biotalouden mahdollisuudet Itä-Suomelle Meneekö homma puihin
Biotalouden mahdollisuudet Itä-Suomelle Meneekö homma puihin 26.9.2017 Risto Poutiainen Maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 29.9.2017 Etunimi Sukunimi Metsäbiotalouden kehittämistoiminnan painopisteet