9 METSÄTEOLLISUUS. Metsäteollisuuden tuotanto

Transkriptio

1 9 METSÄTEOLLISUUS Paperiteollisuuden noin seitsemän viikkoa kestänyt työkiista heijastui toimialan tuotannon ja liikevaihdon kehitykseen vuonna Koko metsäteollisuudessa tuotannon määrä väheni vuositasolla 9 prosenttia, mutta massa- ja paperiteollisuudessa lasku oli 12 prosenttia. Paperia ja kartonkia tuotettiin yhteensä 12,4 miljoonaa tonnia, mistä aikakaus- ja sanomalehtipaperin osuus oli noin puolet. Hienopaperin valmistus väheni edellisvuodesta 14 prosenttia ja aikakauslehtipaperin hieman vähemmän, 11 prosenttia. Sahatavaran tuotanto 12,3 miljoonaa kuutiometriä oli 9 prosenttia pienempi kuin vuonna Massa- ja paperiteollisuuden liikevaihto aleni 1,5 miljardilla eurolla, mutta puutuoteteollisuuden liikevaihto pysyi ennallaan. Metsäteollisuuden investoinnit kotimaahan (619 milj. ) vähenivät noin 100 miljoonalla eurolla. Investointien määrä suhteessa liikevaihtoon (investointiaste) laski ennätyksellisen alas eli 3,3 prosenttiin, ja metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden investoinneista oli enää viidennes. Metsäteollisuuden kannattavuus oli huonompi kuin tehdasteollisuudessa keskimäärin, ja vuonna 2005 kannattavuus heikkeni sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta nousi 112 prosenttiin. Metsäteollisuuden osuus on vajaa kolmannes koko maan sähkön käytöstä. Pääosin työkiistan seurauksena metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni edellisvuodesta 10 prosentilla. Vuonna 2005 puuperäisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista oli 74 prosenttia. Osuus on viime vuosina kasvanut, kun teollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Metsäteollisuuden tuotanto Vuonna 2005 metsäteollisuuden tuotanto väheni yli 9 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi 2005 oli hyvin kaksijakoinen: alkupuoliskolla tuotanto väheni keskimäärin 18 prosenttia, mutta heinä joulukuussa volyymit olivat lähes edellisvuoden tasolla ( 1 %). Kevään työsopimuskiistaan liittyneet lakot ja työsulku heijastuivat etenkin massa- ja paperiteollisuuteen, jonka tuotanto aleni vuositasolla 12 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa lasku jäi 4 prosenttiin. Metsäteollisuuden tuotannon alamäki veti koko tehdasteollisuuden miinukselle vuonna 2005; tuotanto väheni keskimäärin prosentilla edellisvuodesta. Vuoden 2006 tammi syyskuussa tuotanto oli useissa metsäteollisuuden tuoteryhmissa ennätystasolla. Keskimäärin metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 16 prosenttia, kun koko tehdasteollisuuden kasvuvauhti jäi 8 prosenttiin (kuva 9.1). Vuonna 2005 sahatavaraa tuotettiin 12,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli lähes 1,3 miljoonaa kuutiometriä eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuusisahatavaran osuus kasvoi 52 prosenttiin havusahatavarasta. Sahat joutuivat kesällä rajoittamaan tuotantoaan, koska tuotantoseisokkien takia massa- ja paperiteollisuus vähensi hakkeen vastaanottoa. Tuotannon laskuun vaikuttivat myös markkinoihin liittyvät tekijät, ennen muuta mäntysahatavaran ylitarjonta ja heikko hintakehitys. Sahatavaran kotimainen kulutus on parin viime vuosikymmenen kuluessa kaksinkertaistunut. Vuonna 2005 yli 40 prosenttia tuotannosta (5,3 milj. m³) jäi kotimaiseen kulutukseen tai jatkojalostukseen. Suomessa sahatavaran kulutus henkeä kohden (1,01 m³) oli maailman korkein (taulukot 9.1 ja 9.4). Vanerin tuotanto vuonna 2005 oli 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Sekä havu- että lehtivanerin tuotanto Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Forest industries Investointihankkeita Suomen metsäteollisuudessa Yhtiö Paikkakunta Tuote Kustannukset, milj. Kapasiteetin lisäys Rakennusaika UPM-Kymmene Oyj Kymi Valkaistu sellu M-real Oyj Kaskinen Kemihierre (BCTMP) t M-real Oyj Simpele Taivekartonki t UPM-Kymmene Oyj Tervasaari Tarran taustapaperi t Stora Enso Oyj Summa Päällystämätön t aikakauslehtipaperi Oy Metsä-Botnia Ab Rauma Valkaistu sellu UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Tarrapaperit UPM-Kymmene Oyj Kaipola Painopaperit UPM-Kymmene Oyj Tervasaari Valkaistu sellu UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski SC-aikakauslehtipaperi t Myllykoski Paper Oy Anjalankoski Hiokkeen valkaisu Finnforest Oy Punkaharju Kertopuu m³ Lähde: Metsäteollisuus ry laski runsaat 3 prosenttia edellisvuoden ennätyslukemista. Havuvanerin osuus tuotannosta oli 60 prosenttia. Vain vajaa viidesosa vanerista jää kotimaan kulutukseen. Lastulevyn ja kuitulevyn valmistusmäärät säilyivät suunnilleen ennallaan. Lastulevyä tuotettiin vajaat 0,5 miljoonaa kuutiometriä ja kuitulevyä 0,1 miljoonaa tonnia (taulukko 9.1). Paperia ja kartonkia tuotettiin yhteensä 12,4 miljoonaa tonnia, missä oli laskua edellisvuodesta 1,6 miljoonaa tonnia eli 12 prosenttia. Eri paperilaatujen tuotantovolyymit vähenivät varsin tasaisesti, ja paperin kokonaistuotanto 9,8 miljoonaa tonnia oli pienin sitten vuoden Aikakaus- ja sanomalehtipaperia tuotettiin 6,1 miljoonaa tonnia ( 11 % edellisvuodesta) ja hienopaperia 2,7 miljoonaa tonnia ( 14 %). Kartongin tuotanto supistui 11 prosentilla 2,5 miljoonaan tonniin. Vuonna 2005 puumassojen kokonaistuotanto laski 11,1 miljoonaan tonniin, mikä oli 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kokonaismäärästä sellun osuus oli lähes kaksi kolmannesta ja loput koostuivat lähinnä mekaanisista massoista. Sellun tuotanto väheni edellisvuodesta 13 prosenttia ja muiden massojen 10 prosenttia (taulukot ). Keräyspaperi ja -kartonki ovat metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-aineita. Suomessa kerättiin vuonna 2005 talteen 0,79 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia eli 151 kiloa asukasta kohti. Kaikesta Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista kerättiin talteen 70 prosenttia. Keräyskuitua hyödynnettiin paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineena yhteensä 0,60 miljoonaa tonnia. Keräyskuitu edustaa Suomen paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineesta noin 5 prosenttia (taulukko 9.5). Sitä vastoin muualla Euroopassa, jossa keräyspaperia on runsaasti saatavissa, se muodostaa noin puolet paperin raaka-aineesta. Suomeen tuotiin vuonna 2005 keräyspaperia ja -kartonkia noin tonnia ja vienti oli tonnia (ks. tarkemmin taulukot ja 10.20). Kansainvälisiä tilastoja keräyspaperin talteenotosta esitetään taulukossa Metsäteollisuuden rakenne ja liikevaihto Metsäteollisuuden tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto-yhtymä) ovat kansainvälisestikin erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijaitsee Euroopan unionin alueella. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso sijoittui vuonna 2005 maailman metsäteollisuusyhtiöiden joukossa kolmanneksi, UPM-Kymmene seitsemänneksi ja Metsäliitto sijalle 10. Vuonna 2005 pienten ja keskisuurten yritysten osuus metsäteollisuuden kotimaisesta liikevaihdosta oli 15 prosenttia; puutuoteteollisuudessa osuus nousi kuitenkin yli 40 prosenttiin. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

3 9 Metsäteollisuus Kasvihuonekaasujen inventaario Suomi ratifioi YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1992, mikä edellyttää vuosittaista kasvihuonekaasupäästöjen raportoimista. Kaikki ihmisen toiminnasta peräisin olevat päästöt ja nielut raportoidaan kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa kuuden raportointisektorin alla: 1) Energia, 2) Teollisuusprosessit, 3) Liuottimet ja muu tuotteiden käyttö, 4) Maatalous, 5) Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sekä 6) Jäte. Vuonna 2002 Suomi sitoutui konkreettisiin päästövähennyksiin ratifioimalla Ilmastosopimuksen alaisen Kioton pöytäkirjan. Suomen velvoitteena on osana EU:n yhteistä taakanjakoa pitää kasvihuonekaasupäästöt vuosina vuoden 1990 päästötasolla. Suomessa Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Kasvihuonekaasuinventaariossa metsäteollisuuteen liittyvät päästöt jaotellaan eri tavoin kuin yleensä kotimaisissa tietolähteissä. Massa- ja paperiteollisuuden sekä kustannus- ja painotoiminnan kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan suurimmaksi osaksi teollisuuden polttoaineiden energiankäytön päästöinä. Lisäksi osa massa- ja paperiteollisuuden päästöistä raportoidaan prosessiperäisinä päästöinä sektorilla Teollisuusprosessit. Puutuoteteollisuuden polttoaineiden energiakäytön päästöjä ei kasvihuonekaasuraportoinnissa ole eritelty, mutta ne sisältyvät luokkaan Muu teollisuus. Metsäteollisuuden CO 2 -päästöt kuuluvat fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osalta päästökaupan piiriin. Vuonna 2005 ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi kaikille päästökaupan piiriin kuuluville toimialoille. Etenkin massa- ja paperiteollisuudessa päästöoikeustase oli ylijäämäinen, mikä johtui pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytön pienentymisestä. Massa- ja paperiteollisuuden fossiilisten polttoaineiden ja turpeen päästöt ovat laskeneet 30 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Biopolttoaineita käytettiin sitä vastoin vuonna 2004 lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Uusiutuvien biopolttoaineiden polton CO 2 -päästöjä ei lasketa mukaan polton kokonaispäästöihin, sillä ne raportoidaan inventaariossa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorilla biomassan poistuman (hakkuut) päästöinä. Sen sijaan kaikkien polttoaineiden, biomassa mukaan lukien, polton CH 4 - ja N 2 O-päästöt sisältyvät kokonaispäästöihin. Kokonaisuudessaan Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori on Suomessa hiilidioksidin nettonielu, sillä puuston kasvun sitoma hiilimäärä on suurempi kuin biomassan poistumasta aiheutuvat päästöt. 25 milj. t CO 2 ekv Biopolttoaineiden CO 2 -päästöt 5 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2, CH 4, N 2 O) C0 2 : hiilidioksidi, CH 4 : metaani, N 2 0: typpioksiduuli Ekvivalenttinen hiilidioksidi on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Massa- ja paperiteollisuuden päästöt Suomessa Teksti ja kuva: Tilastokeskus/Kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Forest industries Vuonna 2005 koko tehdasteollisuuden kotimainen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 7 prosentilla reiluun 120 miljardiin euroon. Metsäteollisuudessa liikevaihto laski 18,7 miljardiin euroon. Massa- ja paperiteollisuuden liikevaihto supistui pääosin paperiteollisuuden työkiistan seurauksena 1,5 miljardia euroa ( 11 %). Puutuoteteollisuudessa liikevaihto pysyi ennallaan. Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden liikevaihdosta aleni 15 prosenttiin, kun osuus korkeimmillaan oli neljännes vuonna 1995 (kuva 9.5, taulukko 9.6). Metsäteollisuuden liikevaihdosta noin puolet syntyy kotimaassa ja toinen puoli ulkomailla sijaitsevissa yksiköissä. Energiakustannusten osuus massa- ja paperiteollisuuden kokonaiskustannuksista on alle 10 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa osuus on vielä tuntuvasti pienempi. Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima ja ydinvoima. Vuonna 2005 metsäteollisuus käytti 24,8 terawattituntia sähköä, mikä oli noin 60 prosenttia koko teollisuuden ja vajaa kolmannes koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni edellisvuodesta 10 prosentilla lähinnä paperiteollisuuden työselkkauksen takia. Sähköstä noin 11 terawattituntia tuotettiin tehtailla ja noin 14 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa tuotettiin energiayhtiöissä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat (taulukko 9.7). Metsäteollisuudessa käytettiin polttoaineita vuonna 2005 yhteensä noin terajoulea (68 TWh), mikä oli 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Puuperäisten polttoaineiden, joista tärkein on selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä, osuus metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista oli 74 prosenttia. Kivihiiltä ja etenkin raskasta polttoöljyä on viime vuosina korvattu biopolttoaineilla ja maakaasulla (taulukko 9.8). Energian tuotannon ja käytön hiilidioksipäästöt pienenivät vuonna 2005 noin 10 prosenttia edellisvuodesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutuksen vähenemisen seurauksena. Metsäteollisuuden päästöjä käsitellään tarkemmin tietotaulussa. Suomessa toimivat metsäteollisuusyritykset tekevät noin 70 prosenttia investoinneistaan ulkomaille. Suomessa teollisuuden tuotantokapasiteetti on pääosin modernia, ja investoinnit kotimaahan ovat viime vuosina vähentyneet. Vuonna 2005 metsäteollisuuden kotimaiset käyttöomaisuusinvestoinnit olivat Tilastokeskuksen rakennetilaston mukaan 619 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Yli 70 prosenttia investoinneista tehtiin massa- ja paperiteollisuuteen. Investointien määrä suhteessa metsäteollisuuden liikevaihtoon (investointiaste) laski ennätyksellisen alas eli 3,3 prosenttiin. Koko tehdasteollisuudessa investoinnit käyttöomaisuuteen vähenivät 5 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Metsäteollisuus edusti 22 prosenttia tehdasteollisuuden investoinneista (taulukko 9.9). 9 Forest industries Kannattavuus Energia ja investoinnit Metsäteollisuuden kannattavuus heikkeni vuonna 2005 sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Käyttökatetta kertyi kaikkiaan 1,6 miljardia euroa eli 8,7 prosenttia metsäteollisuuden liikevaihdosta ( 2 %-yks. edellisvuodesta). Viimeisen vuosikymmenen aikana kannattavuudeltaan parhaita vuosia olivat 1995 ja 2000 (käyttökate-%: 17,5 ja 19,0). Massa- ja paperiteollisuudessa päästiin viime vuonna 10 prosentin käyttökatteeseen. Myös muilla tehdasteollisuuden päätoimialoilla, elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta, käyttökatteet laskivat edellisvuodesta. Vaikka tehdasteollisuuden liikevaihto nousi, kannattavuuden paraneminen hupeni aine- ja tarvikekäytön kustannusten kasvuun. Käyttökate osoittaa toimialan liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä (kuva 9.6, taulukko 9.10). Kokonaistuloksella mitattuna metsäteollisuuden kannattavuus painui miinukselle ja oli 0,6 prosenttia liikevaihdosta. Edellisvuonna vastaava luku oli 6,8 prosenttia. Kokonaistuloksen lasku selittyy lähinnä sillä, että metsäteollisuudessa rahoituskulut lähes kaksinkertaistuivat edellisvuodesta ja rahoitustuototkin supistuivat. Koko tehdasteollisuuden kokonaistulos oli vuonna 2005 keskimäärin 7 prosenttia liikevaihdosta. Kokonaistulos kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja, ja sen laskemisessa mm. poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut otetaan huomioon. Metsäyhtiöiden taserakenteet heikkenivät vuonna Metsäteollisuudessa kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta oli päätoimialoista korkein, 112 prosenttia. Vuotta aiemmin velat jäivät liikevaihtoa pienemmiksi ja velkaantumisaste oli 96 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa kokonaisvelkojen osuus oli viime vuonna keskimäärin 70 prosenttia liikevaihdosta. 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

5 9 Metsäteollisuus Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, laski edellisvuoden ennätystasolta 56 prosenttiin vuonna 2005 (taulukko 9.10). Tilastointimenetelmät Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tietoihin. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää tilastoinnin ulkopuolelle sahateollisuudessa, mutta massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset ovat kaikki Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Taulukossa 9.0 sahojen lukumääräksi ilmoitetaan teollisuussahojen määrä (noin 170 kappaletta). Teollisuussahoiksi luetaan yli kuutiometriä puuta vuodessa käyttävät sahat. Valtaosa sahojen lukumäärästä on ns. piensahoja, mutta niiden osuus sahateollisuuden tuotannosta on vain 8 prosenttia. Paperiteollisuuden tuotantotilastointia on muutettu metsäteollisuusyritysten tietosuojaan liittyvien syiden takia. Julkaistavan tilaston tulee koostua vähintään kolmen yrityksen tiedoista. Siksi sanomalehtipaperin tuotantotietoja ei esitetä enää erikseen, samoin jako päällystettyyn ja päällystämättömään paino- ja kirjoituspaperiin on poistettu (taulukot ). Havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimainen kulutus perustuu Metsäteollisuus ry:n arvioon. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä siinä ei huomioida riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden kuin em. tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (taulukko 9.0). Tiedot paperin ja kartongin talteenotosta tuottaa Paperinkeräys Oy (taulukko 9.5). Tiedot metsäteollisuuden sähkön kulutuksesta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen energiatilastoihin, joissa lähteinä käytetään energia-alan järjestöjen keräämiä tietoja ja Tilastokeskuksen omia aineistoja (taulukot ). Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvoa, investointeja, liikevaihtoa, kannattavuutta ja rahoitusasemaa käsittelevät tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Vuosikirjan pääluvussa 11 on lisäksi mm. metsäteollisuuden arvonlisäystä ja tuottavuutta käsitteleviä taulukoita. Useimmissa taulukoissa metsäteollisuutta (TOL 2002: 20 ja 21) verrataan koko tehdasteollisuuden (TOL 2002: D) tietoihin. Tuotannon bruttoarvo, joka perustuu teollisuuden rakennetilastoon, mittaa toimipaikan tosiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja valmistus, joka toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Tilastointiyksikkönä rakennetilastossa on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka (kuva 9.2). Metsäteollisuuden investointitiedot kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Ne käsittävät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (taulukko 9.9). Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat puolestaan Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositilasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Tilinpäätöstilastostosta on erikseen saatavissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia tunnuslukuja. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Niiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa näitä mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta (kuva 9.6, taulukko 9.10). Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Forest industries Metsäteollisuuden tuotteet Puutuoteteollisuuden tuotannosta tässä luvussa käsitellään sahatavaraa, vaneria, lastulevyä ja kuitulevyä. Sahatavaran tuotanto koostuu Suomessa lähes yksinomaan havusahatavarasta. Myös vanerissa havuvanereiden osuus on lisääntynyt (60 % tuotannosta vuonna 2005). Vanerilevy valmistetaan liimaamalla ja puristamalla päällekkäin useita viiluja. Vanereita ovat myös viilulla pinnoitetut rima- ja sälölevyt. Vaneri luokitellaan lehtivaneriksi, jos ainakin yksi sen pintaviiluista on lehtipuuta. Lastulevy on ohuista puulastuista hartsiliimaamalla ja puristamalla tehty levy. Kuitulevyt valmistetaan puukuiduista, jotka liitetään toisiinsa lämmön ja paineen avulla. Tämän luvun tuotantotilastoihin ei sisälly insinööripuutuotteita (liimapuu, viilupuu) eikä puusepänteollisuuden, huonekaluteollisuuden tai taloteollisuuden tuotteita. Massateollisuuden tuotteita ovat hioke, hierre, puolikemiallinen puumassa ja selluloosa. Niistä muut paitsi selluloosa luetaan mekaanisiin massoihin. Lisäksi massateollisuus valmistaa massaa kierrätyskuidusta. Mekaaniset massat valmistetaan pääosin kuusesta ja osittain myös lehtipuusta. Hioke tehdään kuorituista kuitupuupölkyistä ja hierre hakkeesta. Puolikemiallista puumassaa hierrettäessä apuna käytetään kemikaaleja. Sellu on kemiallisesti lähinnä männystä ja koivusta valmistettua puumassaa. Sellu on pitempikuituista kuin mekaaninen massa. Suomessa tuotetaan vain sulfaattisellua. Kierrätyskuidusta valmistetusta massasta kolme neljäsosaa käytetään sanomalehtipaperin ja kartongin (lähinnä hylsykartongin) raaka-aineeksi. Paperiteollisuuden tuotteet jaotellaan aikakaus- ja sanomalehtipaperiin, hienopaperiin ja muuhun paperiin. Sanomalehtipaperi on ohutta, mekaanista massaa sisältävää paperia. Aikakauslehtipaperi sisältää pääosin mekaanista massaa ja sitä käytetään aikakauslehtien lisäksi mainostuotteissa. Hienopaperi tehdään sellusta, ja siinä on yleensä alle 10 prosenttia mekaanista massaa. Muuhun paperiin sisältyvät esimerkiksi voimapaperit, pehmopaperit, pakkauspaperit, tapetit ym. erilaiset erikoispaperit. Kartonki on paksua, kankeaa ja yleensä monikerroksista paperia, jota käytetään lähinnä pakkauksissa. Kartongin neliömassa on tavallisesti noin grammaa, ja se on yleensä paperia painavampaa. Paperin ja kartongin jalosteet ja painotuotteet eivät sisälly tämän luvun tuotantotilastoihin. Kirjallisuus Literature Avain Suomen metsäteollisuuteen Metsäteollisuus ry. 125 s. Energiatilasto SVT Energia 2005:2. Tilastokeskus. 158 s. Ennakkotietoja teollisuudesta SVT Teollisuus Tilastokeskus. 40 s. European Pulp and Paper Industry. Annual Statistics Confederation of European Paper Industries (CEPI). 40 s. European Pulp and Paper Industry. Historical Statistics Confederation of European Paper Industries (CEPI). 56 s. Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. ja Uusivuori, J Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 54 s. Metsäteollisuuden tilastokirja 2006 Vuoden 2005 tiedot. Metsäteollisuus ry. 37 s. Metsäteollisuuden tuotanto. Tuotanto Suomessa tammi syyskuussa Metsäteollisuus ry, tiedote. 3 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsätilastotiedote 829. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 28 s. Metsäteollisuuden vuosikirja Metsäteollisuus ry. 30 s. Paperinkeräys-yhtiöt Vuosikertomus. 29 s. Suomen piensahat Metsätilastotiedote 523. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Suomen yritykset SVT Yritykset Tilastokeskus. 143 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2006, syyskuu. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 15 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Wood Focus. Nordic Wood Products Review (eri kuukausilta). Ympäristönsuojelun vuosikirja Massa- ja paperiteollisuus, puutuoteteollisuus. Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 28 s. Yritystoiminnan tulos 2005, ennakkotietoja. SVT Yritykset Tilastokeskus. 96 s. 9 Forest industries Muut tietolähteet Other sources of information Confederation of European Paper Industries (CEPI), Energiateollisuus ry, Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, Metsäteollisuus ry, Paperiliitto r.y., Paperinkeräys Oy, Tilastokeskus, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 9 Metsäteollisuus indeksi - index (1990 = 100) Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. Viimeisin tieto: 2006/9 The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Latest update: Sep 2006 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure 9.1 Production of the forest industries, Tehdasteollisuus yhteensä - Manufacturing total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries mrd. vuoden 2005 rahana - billion in 2005 monetary value Metsäteollisuus yhteensä - Forest industries, total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.2 Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo Figure 9.2 Production value of the forest industries, Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Forest industries 15 milj. m³ - mill. m³ Sahatavara Sawn goods 1,5 milj. m³ - mill. m³ Vaneri Plywood 12 1,2 9 0,9 6 0,6 3 0, , Tuotanto: pylväs Production: column Kulutus: viiva Consumption: line Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure 9.3 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, milj. t - mill. m. t. Puumassa yhteensä Wood pulp total Sulfaattisellu Sulphate pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t - mill. m. t. Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Aikauslehtipaperi sisältää myös sanomalehtipaperin. Magazine paper also includes newsprint. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 9.4 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto Figure 9.4 Production of pulp, and paper and paperboard, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

9 9 Metsäteollisuus mrd. vuoden 2005 rahana - billion in 2005 monetary value Metsäteollisuus yhteensä - Forest industries, total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.5 Metsäteollisuuden liikevaihto kotimaassa Figure 9.5 Annual turnover of the forest industries in Finland, * 30 Käyttökate-% - Operating margin, % Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus - Wood-products industries * * Ennakkotieto Preliminary data Käyttökate-% = (Liikevaihto toimintakulut) / liikevaihto x 100 Operating margin = (Turnover operational costs) / turnover x 100 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.6 Metsäteollisuuden kannattavuus kotimaassa Figure 9.6 Profitability of the forest industries in Finland, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Forest industries 9.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2005 Production and foreign trade of forest industry products in brief, 2005 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen Tehtaiden Unit Production Imports Exports kulutus lukumäärä Domestic Number consumption of mills yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood Mäntysahatavara pine sawnwood Kuusisahatavara spruce sawnwood Lehtisahatavara Sawn hardwood Vaneri Plywood Havuvaneri softwood plywood Lehtivaneri hardwood plywood Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard t m.t Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp havusulfaatti softwood sulphate pulp lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi Paper Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper aikakaus- ja sanomalehtipaperi magazine paper and newsprint hienopaperi fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti vienti) sahatavaraa ja paperia lukuun ottamatta, ks. tarkemmin luvun tekstiosuutta. Sahojen lukumäärä sisältää vain teollisuussahat (puunkäyttö yli m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa arvio piensahojen tuotannosta on mukana. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Tietosuojaan liittyvien syiden takia sanomalehtipaperin tuotantoluvut on yhdistetty aikakauslehtipaperin tuotantoon. Domestic consumption is defined as apparent consumption (production + imports exports) except for sawn goods and paper products. The number of sawmills only includes sawmills consuming more than m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Due to data confidentiality reasons, only the total production of newsprint and magazine paper is reported. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tullihallitus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Board of Customs 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

11 9 Metsäteollisuus 9.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Havusahatavara Sawn softwood Lehtisahatavara Sahatavara Vaneri Lastulevy Kuitulevy Year Mänty Kuusi Yhteensä Sawn hardwood yhteensä Plywood Particle board Fibreboard Pine Spruce Total Sawn goods, total m t m.t Vuosineljännes Quarter I II III Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 . 9 Forest industries 9.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, t m.t. Vuosi Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Sellu Chemical pulp Puumassa Year Mekaaninen Puolikemiallinen Yhteensä Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sellu kaikkiaan Mechanical Semi-chemical Total Valkaistu Bleached Valkaisematon Yhteensä Sulphite yhteensä Wood pulp, Havusulfaatti Lehtisulfaatti Unbleached Total pulp Chemical total Softwood Hardwood pulp, total sulphate sulphate Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

13 9 Metsäteollisuus 9.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, t m.t. Vuosi Paperi Paper Kartonki Paperi ja kartonki Year Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper Muu Yhteensä Paperboard yhteensä Aikakaus- ja Hienopaperi Yhteensä paperi Total Paper and paperboard, sanomalehtipaperi Fine paper Total Other total Magazine paper and paper newsprint Vuosineljännes Quarter I II III Tietosuojaan liittyvien syiden takia sanomalehtipaperin tuotantoluvut on yhdistetty aikakauslehtipaperin tuotantoon. Due to data confidentiality reasons, only the total production of newsprint and magazine paper is reported. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Forest industries 9.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, Vuosi Year Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Asukasta kohti Sawn softwood Sawn hardwood Total Per capita m³ m³ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,01 Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods are taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

15 9.5 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus ja paperin keräys Domestic consumption and collection of paper and paperboard, Metsätilastollinen vuosikirja Selite Item Yksikkö Unit 1 Toimitukset kotimaahan 1 Domestic deliveries t m.t paperi paper kartonki paperboard Vientiin valmistetut jalosteet 2 Converted products for exports Tuonti 3 Imports paperi paper kartonki paperboard jalosteet converted products Kotimainen bruttokulutus (1 2+3) 4 Domestic gross consumption (1 2+3) Painotuotteiden nettovienti ym. 5 Indirect exports of converted products Kotimainen kulutus (4 5) 6 Domestic consumption (4 5) asukasta kohti per capita kg Paperin ja kartongin keräys 7 Collection of paper and paperboard t m.t asukasta kohti per capita kg osuus kotimaisesta kulutuksesta share of domestic consumption % käyttö paperiteollisuudessa usage in paper production t m.t osuus tuotannosta share of paper production % 5,2 4,7 5,5 5,0 5,0 5,4 5,1 5,6 5,5 5,3 5,3 4,8 Painotuotteiden nettovienti (kohta 5) sisältää myös mm. vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms. Paperin ja kartongin kulutuslukuja EU-maissa vuosina esitetään taulukossa Suomen osalta taulukoiden luvut eroavat, koska taulukossa 9.5 painotuotteiden nettovienti otetaan huomioon. Indirect exports of converted products (item 5) include net exports of printed matters, wrappings of exported products, etc. Domestic consumption figures of paper and paperboard for all EU Member States are presented in Table Regarding Finland, the figures in the two tables concerned are different, as in Table 9.5 also indirect exports of printed products are taken into account. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Paperinkeräys Oy Sources: Finnish Forest Industries Federation; Paperinkeräys Oy 9 Metsäteollisuus

16 9 Forest industries 9.6 Metsäteollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Metsäteollisuuden Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja Yhteensä teollisuus osuus tehdasteollisuudesta Pk-yritykset Yhteensä paperiteollisuus Total Manufacturing, Proportion of the forest Small and medium-sized Total Pulp and paper total industries of total enterprises industries manufacturing milj. mill. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * ,5 * Ennakkotieto (marraskuu 2006) Preliminary data (November 2006) Liikevaihto koskee niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2002: 20 ja 21). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Tehdasteollisuus; TOL 2002: D. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 milj. euroa. Määrittely perustuu EU-komission suositukseen. Pk-yrityksen määritelmä on muuttunut vuonna The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified as forest industry (SIC: 20 and 21). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 9.6. Small and medium-sized enterprises (SMEs) are defined by the European Commission by the following rules: SMEs are enterprises which have fewer than 250 employees, and where the annual turnover is not in excess of 50 EUR million or the balance sheet total is not in excess of EUR 43 million. The definition of a SME was revised in Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

17 9 Metsäteollisuus 9.7 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä Oma sähkön- Ostosähkö teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total tuotanto Purchased Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood- Pulp and paper Own electricity total consumption Proportion of the Proportion of the forest products industries generation of electricity forest industries of industries of total industries of electricity total manufacturing consumption of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (marraskuu 2006) Preliminary data (November 2006) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotanto. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäteollisuus ry Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja