9 METSÄTEOLLISUUS. Tuotanto. Metsäteollisuusyritykset

Transkriptio

1 9 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden tuotannon määrä lisääntyi vuonna 2004 noin kuudella prosentilla edellisvuodesta, ja myös toimialan liikevaihto kääntyi kasvuun heikosta vientihintakehityksestä huolimatta. Useimmilla metsäteollisuuden alatoimialoilla saavutettiin tuotantoennätyksiä. Paperi- ja kartonkiteollisuudessa kapasiteetin keskimääräinen käyntiaste kohosi 93 prosenttiin. Paperia ja kartonkia tuotettiin 14 miljoonaa tonnia eli seitsemän prosenttia edellisvuotista enemmän. Suhteellisesti eniten, 16 prosenttia, kasvoivat hienopaperien tuotantomäärät. Sahatavaran tuotanto 13,5 miljoonaa kuutiometriä oli lähes edellisvuoden ennätystasolla ( 1 %). Sahatavaran kotimainen kulutus on Suomessa lähes 1,1 kuutiometriä henkeä kohden, kun vastaava luku on EUmaissa keskimäärin noin 0,2 kuutiometriä. Vuonna 2004 metsäteollisuus investoi Suomeen vähemmän kuin edeltävinä vuosina. Investointien arvo 0,7 miljardia euroa vastasi 3,5 prosenttia toimialan kotimaisesta liikevaihdosta. Metsäteollisuuden kannattavuus käyttökatteella mitattuna parani edellisvuodesta lähinnä tuotantomäärien ja liikevaihdon kasvun ansiosta. Metsäteollisuuden omavaraisuusaste nousi ennätystasolle, noin 60 prosenttiin. Velkaantumisaste aleni noin 10 prosenttiyksiköllä. Puuperäisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä tehdaspolttoaineista oli 75 prosenttia vuonna Osuus on viime vuosina merkittävästi kasvanut, kun teollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Metsäteollisuusyritykset Metsäteollisuustuotteiden tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto-yhtymä) ovat myös kansainvälisesti erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijoittuu Euroopan unionin alueelle. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso sijoittui vuonna 2004 maailman metsäteollisuusyhtiöiden joukossa neljänneksi, UPM-Kymmene seitsemänneksi ja Metsäliitto sijalle 10. Paperin ja kartongin tuotantokapasiteetilla mitattuna Stora Enso on maailman suurin paperiteollisuusyhtiö. Tämän luvun tilastot käsittelevät kuitenkin vain metsäteollisuusyritysten toimintaa Suomessa. Vuonna 2004 tehdasteollisuuden kotimainen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 5 prosentilla noin 112 miljardiin euroon. Myös metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi nousuun (+3 %) kolmen vuoden alamäen jälkeen. Metsäteollisuudessa kertyi liikevaihtoa kaikkiaan 20,2 miljardia euroa, mikä edusti 18 prosenttia koko tehdasteollisuudesta. Massa- ja paperiteollisuuden liikevaihto oli 14,3 miljardia euroa (+2 % edellisvuodesta) ja puutuoteteollisuuden 5,9 miljardia euroa (+3 %). Liikevaihtoa lisäsivät useimmissa tuotteissa ennätyksellisiksi nousseet tuotantovolyymit, mutta kasvua toisaalta hillitsi metsäviennin, erityisesti paperi- ja kartonkituotteiden heikko hintakehitys (kuva 9.5, taulukko 9.8, ks. tarkemmin luku 10). Tuotanto Vuonna 2004 Suomen tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi Tilastokeskuksen volyymi-indeksin mukaan 5 prosentilla edellisvuodesta. Metsäteollisuudessa kasvu oli hieman ripeämpää, ja tuotannon määrä lisääntyi 6 prosenttia. Massa- ja paperiteollisuudessa tuotantovolyymi kasvoi yli 7 prosenttia; sitä vastoin puutuoteteollisuudessa kasvu jäi vuositasolla alle Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Forest industries Investointihankkeita Suomen metsäteollisuudessa Yhtiö Paikkakunta Tuote Kustannukset, milj. Kapasiteetinlisäys Rakennusaika UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari Valkaistu sellu t M-real Oyj Kaskinen Kemihierre (BCTMP) t UPM-Kymmene Oyj Tervasaari Tarran taustapaperi t M-real Oyj Simpele Taivekartonki t Stora Enso Oyj Summa Päällystämätön t aikakauslehtipaperi Stora Enso Oyj Varkaus Kuumahierre t UPM-Kymmene Oyj Kaipola Painopaperit UPM-Kymmene Oyj Rauma SC-syväpainopaperi t UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski SC-aikakauslehtipaperi t Myllykoski Paper Oy Anjalankoski Hiokkeen valkaisu Finnforest Oy Punkaharju Kertopuu m³ Stora Enso Oyj Varkaus Sahatavara m³ Lähde: Metsäteollisuus ry 2 prosentin. Vuoden 2005 tammi syyskuussa metsäteollisuuden tuotanto jäi noin 14 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Metsäteollisuuden työkiistat touko kesäkuussa leikkasivat lähes viidenneksen Suomen massan ja paperin tuotannosta verrattuna vuoden 2004 vastaavaan aikaan (kuva 9.1). Vuonna 2004 sahatavaran tuotanto supistui prosentin verran edellisvuoden ennätyslukemista. Sahatavaraa tuotettiin 13,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä jakautui lähes tasan mäntyyn ja kuuseen. Sahatavaran kotimainen kulutus on parin viime vuosikymmenen kuluessa kaksinkertaistunut. Vuonna 2004 yli 40 prosenttia tuotannosta (5,6 milj. m³) jäi kotimaiseen kulutukseen tai jatkojalostukseen. Sahatavaran kulutus henkeä kohden (1,06 m³) on Suomessa maailman huippua. EU:n alueella laskennallinen kulutus on keskimäärin 0,2 kuutiometriä henkeä kohti (taulukot 9.1 ja 9.4). Vaneriteollisuus ylsi jälleen vuonna 2004 uuteen tuotantoennätykseen, 1,35 miljoonaan kuutiometriin (+4 % edellisvuodesta). Lisäystä oli sekä koivu- että havuvanerin tuotantomäärissä. Suomessa tuotetusta vanerista noin 60 prosenttia on nykyisin havuvaneria. Vuonna 2004 lastulevyjen valmistus lisääntyi 12 prosentilla 0,45 miljoonaan kuutiometriin. Kuitulevyn tuotanto säilyi edellisvuoden tasolla (taulukko 9.1). Myös paperi- ja kartonkiteollisuudessa saavutettiin tuotantoennätyksiä useimmissa tuotteissa vuonna Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste kohosi 93 prosenttiin edellisvuoden 89 prosentista. Paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotanto lisääntyi yhteensä 14,0 miljoonaan tonniin, mikä oli miljoona tonnia (+7 %) enemmän kuin vuonna Paino- ja kirjoituspapereiden (ml. sanomalehtipaperi) tuotannossa yhteensä yllettiin 10,0 miljoonaan tonniin (+8 %). Kasvu oli nopeinta päällystettyjen hienopapereiden valmistuksessa (+19 %), mekaanisen paino- ja kirjoituspaperin tuotanto lisääntyi vähemmän: 5 prosenttia. Kartonkia tuotettiin ennätykselliset 2,9 miljoonaa tonnia (taulukot ). Vuonna 2004 puumassojen tuotanto nousi kaikkiaan 12,6 miljoonaan kuutiometriin, 6 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Tästä kokonaismäärästä sellun osuus oli 7,8 miljoonaa tonnia (+6 %). Mekaanisia ja muita massoja tuotettiin yhteensä 4,8 miljoonaa tonnia (+5 %). Keräyspaperi ja -kartonki ovat metsäteollisuudelle tärkeitä raaka-aineita. Suomessa kerättiin vuonna 2004 talteen 0,80 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia eli 152 kiloa asukasta kohti. Kaikesta Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista kerättiin talteen 71 prosenttia, mikä oli 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talteenottoaste aleni, koska paperin kulutus kasvoi enemmän kuin sen talteenotto. Suomen keräyspaperin talteenottoaste on erittäin korkea; koko Euroopassa talteenotto on arviolta hieman alle 60 prosenttia. Keräyskuitu edustaa Suomen paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineesta noin 5 prosenttia (taulukko 9.5). Kansainvälisiä tietoja keräyspaperin talteenotosta esitetään taulukossa Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

3 9 Metsäteollisuus Puupellettien tuotanto ja kulutus Puupelletit ovat halkaisijaltaan 6 12 mm:n ja pituudeltaan mm:n mittaisia, sylinterimäisiä puupolttoainejalosteita. Ne valmistetaan tavallisimmin puusepän- tai sahateollisuuden sivutuotteista, kuten kutterinlastusta tai sahanpurusta puristamalla. Puupelletit sopivat pientalojen, maatilojen ja suurkiinteistöjen lämmityspolttoaineeksi korvaamaan öljyä tai esimerkiksi seospolttoaineeksi metsähakkeen kanssa tai korvaamaan kivihiiltä suurissa voimalaitoksissa. Polttoaineiden vastaavuudet energiasisällön suhteen voidaan esittää seuraavasti: Puupelletti Pilke/klapi (koivu) Metsähake Kevyt polttoöljy 1 tonni (1,6 i-m³) 3 p-m³ 6 i-m³ 500 litraa Pellettien tuotantokapasiteetti ja valmistusmäärät ovat viime vuosina nopeasti lisääntyneet. Markkinajohtaja Vapo Oy edustaa yli 90 prosenttia pellettien kokonaistuotannosta. Seuraavassa esitettävässä taulukossa ovat mukana kokonaisuudessaan sekä pienkäyttäjien että teollisuuden pellettien kulutus. Yksikkö * Tuotanto t Kotimainen kulutus " Vienti " Lähteet: VTT Prosessit; Pelletforum (vuoden 2005 ennakkotieto) Vuonna 2004 Suomen pellettituotannosta meni arviolta 80 prosenttia vientiin, ja tärkeimpiä vientimaita olivat Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Britannia. Puupellettejä valmisti 16 yritystä, ja pellettituotannon vuosikapasiteetti vuonna 2004 oli noin 0,5 miljoonaa tonnia. Lähteet: Energiatilasto 2004 (ennakkotietoja). Tilastokeskus. European Pellet Centre, Pelletforum, Vapo Oy Energia, VTT Prosessit, Investoinnit ja kannattavuus Suomessa toimivat metsäteollisuusyritykset tekevät noin kaksi kolmasosaa investoinneistaan ulkomaille. Vuonna 2004 kotimaiset investoinnit kääntyivät laskuun ( 5 % vuodesta 2003). Investointien kokonaismäärä 710 miljoonaa euroa oli pienin sitten vuoden Investointien määrä suhteessa liikevaihtoon (investointiaste) jäi ennätyksellisen alhaalle eli 3,5 prosenttiin. Koko Suomen tehdasteollisuudessa investoinnit lisääntyivät 5 prosenttia, joten metsäteollisuuden osuus kokonaisinvestoinneista laski 24 prosenttiin ( 3 %-yksikköä). Yli 70 prosenttia metsäteollisuuden viime vuosien investoinneista on kohdistunut massa- ja paperiteollisuuteen (taulukko 9.7). Vuonna 2004 ympäristönsuojelun osuus metsäteollisuuden kotimaan investoinneista oli lähes 10 prosenttia. Metsäteollisuuden käyttökatteella mitattu kannattavuus parani noin 11 prosenttiin liikevaihdosta (+0,7 %-yksikköä edellisvuodesta). Tämä selittyy pääosin tuotantomäärien ja liikevaihdon kasvulla, vaikka etenkin papereiden hintakehitys jatkui heikkona. Metsäteollisuuden käyttökateprosentti oli vuonna 2004 samaa tasoa kuin tehdasteollisuudessa keskimäärin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kannattavuudeltaan parhaita vuosia olivat 1995 ja 2000 (käyttökate-%: 17,5 ja 19,1). Käyttökate osoittaa toimialan liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä (kuva 9.6, taulukko 9.9). Kokonaistuloksella mitattuna metsäteollisuuden kannattavuus kuitenkin heikkeni edellisvuodesta. Metsäteollisuuden kokonaistulos puolittui noin 7 prosenttiin liikevaihdosta (14 % vuonna 2003). Kokonaistulos kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja, ja sen laskemisessa mm. poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut otetaan huomioon. Kokonaistuloksen heikkeneminen vuonna 2004 johtui lähinnä siitä, että metsäteollisuuden rahoitustuotot supistuivat 1,8 miljardilla eurolla edellisvuodesta. Metsäyhtiöiden taserakenteet vahvistuivat jonkin verran vuonna Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, nousi ennätystasolle eli lähes 60 prosenttiin. Koko tehdasteollisuudessa omavaraisuusaste oli selvästi alempi, Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Forest industries 52 prosenttia. Metsäteollisuuden kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta oli 96 prosenttia eli 10 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Koko tehdasteollisuuden velkaantumisaste oli 76 prosenttia (taulukko 9.9). Tilastointimenetelmät Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tietoihin. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää tilastoinnin ulkopuolelle sahateollisuudessa, mutta kaikki massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset kuuluvat Metsäteollisuus ry:n jäsenistöön. Taulukossa 9.0 sahojen lukumääräksi ilmoitetaan teollisuussahojen määrä (noin 170 kappaletta). Teollisuussahoiksi luetaan yli kuutiometriä puuta vuodessa käyttävät sahat. Valtaosa sahojen lukumäärästä on ns. piensahoja, mutta niiden osuus sahateollisuuden puunkäytöstä on vain 6 prosenttia (ks. tarkemmin taulukko 8.5). Eri paperilaatujen tuotannon osalta Metsäteollisuus ry:n tietoja on täydennetty kansainvälisistä lähteistä saatavilla tilastoilla (lähinnä Euroopan paperiteollisuusjärjestön CEPIn ja UNECEn Puutavarakomitean tiedot). Havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimainen kulutus perustuu Metsäteollisuus ry:n arvioon. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä siinä ei huomioida riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden kuin em. tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (taulukko 9.0). Tiedot paperin ja kartongin talteenotosta tuottaa Paperinkeräys Oy (taulukko 9.5). Metsäteollisuuden investointeja, liikevaihtoa, kannattavuutta ja rahoitusasemaa käsittelevät taulukot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Useimmissa taulukoissa metsäteollisuutta (TOL 2002: 20 ja 21) verrataan koko tehdasteollisuuden (TOL 2002: D) tietoihin. Metsäteollisuuden investointitiedot, joiden lähteenä on teollisuuden rakennetilasto, kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Ne käsittävät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (taulukko 9.7). Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat puolestaan Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositilasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa po. mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta (taulukko 9.9). 9 Forest industries Metsäteollisuuden tuotteet Puutuoteteollisuuden tuotannosta tässä luvussa käsitellään sahatavaraa, vaneria, lastulevyä ja kuitulevyä. Sahatavaran tuotanto koostuu Suomessa lähes yksinomaan havusahatavarasta. Myös vanerissa havuvanereiden osuus on lisääntynyt (60 % tuotannosta vuonna 2004), ja tuotantoon käytetään lisääntyvästi kuusta. Vanerilevy valmistetaan liimaamalla ja puristamalla päällekkäin useita viiluja. Vanereita ovat myös viilulla pinnoitetut rima- ja sälölevyt. Vaneri luokitellaan lehtivaneriksi, jos ainakin yksi sen pintaviiluista on lehtipuuta. Lastulevy on ohuista puulastuista hartsiliimaamalla ja puristamalla tehty levy. Kuitulevyt valmistetaan puukuiduista, jotka liitetään toisiinsa lämmön ja paineen avulla. Tämän luvun tuotantotilastoihin ei sisälly insinööripuutuotteita (liimapuu, viilupuu) eikä puusepänteollisuuden, huonekaluteollisuuden tai taloteollisuuden tuotteita. 280 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

5 9 Metsäteollisuus Massateollisuuden tuotteita ovat hioke, hierre, puolikemiallinen puumassa ja selluloosa. Niistä muut paitsi selluloosa luetaan mekaanisiin massoihin. Lisäksi massateollisuus valmistaa massaa kierrätyskuidusta. Mekaaniset massat valmistetaan pääosin kuusesta ja osittain myös lehtipuusta. Hioke tehdään kuorituista kuitupuupölkyistä ja hierre hakkeesta. Puolikemiallista puumassaa hierrettäessä apuna käytetään kemikaaleja. Sellu on kemiallisesti lähinnä männystä ja koivusta valmistettua puumassaa. Sellu on pitempikuituista kuin mekaaninen massa. Suomessa tuotetaan vain sulfaattisellua. Sulfiittisellun valmistus loppui vuonna Kierrätyskuidusta valmistetusta massasta kolme neljäsosaa käytetään sanomalehtipaperin ja kartongin (lähinnä hylsykartongin) raaka-aineeksi. Paperiteollisuuden tuotteet jaotellaan sanomalehtipaperiin, aikakauslehtipaperiin, hienopaperiin ja muuhun paperiin. Sanomalehtipaperi on ohutta, mekaanista massaa sisältävää paperia. Muun paino- ja kirjoituspaperin luokan muodostavat aikakauslehtija hienopaperi. Niistä edellinen sisältää pääosin mekaanista massaa ja sitä käytetään aikakauslehtien lisäksi mainostuotteissa. Hienopaperi tehdään sellusta, ja siinä on yleensä alle 10 prosenttia mekaanista massaa. Muuhun paperiin sisältyvät esimerkiksi voimapaperit, pehmopaperit, pakkauspaperit, tapetit ym. erilaiset erikoispaperit. Kartonki on paksua, kankeaa ja yleensä monikerroksista paperia, jota käytetään lähinnä pakkauksissa. Kartongin neliömassa on tavallisesti noin grammaa, ja se on yleensä paperia painavampaa. Paperin ja kartongin jalosteet ja painotuotteet eivät sisälly tämän luvun tuotantotilastoihin. Kirjallisuus Literature Ennakkotietoja teollisuudesta SVT Teollisuus 2005:8. Tilastokeskus. 40 s. European Pulp and Paper Industry. Annual Statistics 2004 Detailed Report. Confederation of European Paper Industries (CEPI). 63 s. European Pulp and Paper Industry. Historical Statistics Confederation of European Paper Industries (CEPI). 56 s. Forest Products Statistics Timber Bulletin (Provisional). UNECE/FAO. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 70 s. Metsäteollisuuden tuotanto. Tuotanto Suomessa tammi syyskuussa Metsäteollisuus ry, tiedote. 5 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsätilastotiedote 781. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 22 s. Metsäteollisuuden vuosikirja Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 50 s. Paperinkeräys-yhtiöt Annual report 2004 of the Paperinkeräys Group. 38 s. Production Statistics, 2nd Quarter Confederation of European Paper Industries (CEPI). 20 s. Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa Metsätilastotiedote 770. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Suomen yritykset SVT Yritykset 2005:1. Tilastokeskus. 141 s. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto SVT Teollisuus 2005:3. Tilastokeskus. 89 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2005, syyskuu. SVT Teollisuus 2005:12. Tilastokeskus. 15 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Wood Focus. Nordic Wood Products Review (eri kuukausilta). Ympäristönsuojelun vuosikirja Massa- ja paperiteollisuus, puutuoteteollisuus. Tilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 28 s. Yritystoiminnan tulos ja taseet SVT Yritykset 2005:2. Tilastokeskus. 93 s. Yritystoiminnan tulos 2004, ennakkotietoja. SVT Yritykset 2005:4. Tilastokeskus. 96 s. Muut tietolähteet Other sources of information Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, Confederation of European Paper Industries (CEPI), Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy, Tilastokeskus, Yritysten rakenteet- ja Yritysten suhdanteet -yksiköt, Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Forest industries indeksi - index (1990 = 100) Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Tehdasteollisuus yhteensä - Manufacturing total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure 9.1 Production of the forest industries, % Paperi- ja kartonkiteollisuus - Paper and paperboard industry Teollisuussahat - Industrial sawmills Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 9.2 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste Figure 9.2 Capacity utilisation rates of the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

7 9 Metsäteollisuus milj. m³ - mill. m³ Sahatavara Sawn goods milj. m³ - mill. m³ Vaneri Plywood Tuotanto: pylväs Production: column Kulutus: viiva Consumption: line Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure 9.3 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, milj. t - mill. m. t. Puumassa yhteensä Wood pulp total Sulfaattisellu Sulphate pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t - mill. m. t. Paperi yhteensä Paper total Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Muu paperi Other paper Sanomalehtipaperi Newsprint Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.4 Puumassan ja paperin tuotanto Figure 9.4 Production of pulp and paper, Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Forest industries mrd. vuoden 2004 rahana - billion in 2004 monetary value Metsäteollisuus yhteensä - Forest industries, total Puutuoteteollisuus - Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.5 Metsäteollisuuden liikevaihto kotimaassa Figure 9.5 Annual turnover of the forest industries in Finland, Käyttökate-% - Operating margin, % Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus - Wood-products industries * Ennakkotieto Preliminary data Käyttökate-% = Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot toimintakulut / liikevaihto x 100 Operating margin = Turnover + other operating income operational costs / turnover x 100 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.6 Metsäteollisuuden kannattavuus kotimaassa Figure 9.6 Profitability of the forest industries in Finland, * 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

9 9 Metsäteollisuus 9.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2004 Production and foreign trade of forest industry products in brief, 2004 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen Tehtaiden Unit Production Imports Exports kulutus lukumäärä Domestic Number consumption of mills yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood Mäntysahatavara pine sawnwood Kuusisahatavara spruce sawnwood Lehtisahatavara Sawn hardwood Vaneri Plywood Havuvaneri softwood plywood Lehtivaneri hardwood plywood Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard t - m.t Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp havusulfaatti softwood sulphate pulp lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi Paper Sanomalehtipaperi Newsprint Aikakauslehtipaperi Magazine paper päällystämätön uncoated päällystetty coated Hienopaperi Fine paper päällystämätön uncoated päällystetty coated Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti vienti) sahatavaraa ja paperia lukuun ottamatta, ks. tarkemmin luvun tekstiosuutta. Domestic consumption is defined as apparent consumption (production + imports exports) except for sawn goods and paper products. Sahojen lukumäärä (170) sisältää vain teollisuussahat (puunkäyttö yli m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa arvio piensahojen tuotannosta on mukana. The number of sawmills (170) only includes sawmills consuming more than m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Puumassan tuonti ei sisällä liukosellua. Volumes of dissolving pulp are excluded in imports. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tullihallitus; Confederation of European Paper Industries (CEPI); Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Board of Customs; Confederation of European Paper Industries (CEPI); Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Forest industries 9.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Havusahatavara Sawn softwood Lehtisahatavara Sahatavara Vaneri Lastulevy Kuitulevy Year Mänty Kuusi Yhteensä Sawn hardwood yhteensä Plywood Particle board Fibreboard Pine Spruce Total Sawn goods, total m t m.t Vuosineljännes Quarter I II III Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

11 . 9 Metsäteollisuus 9.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, t m.t. Vuosi Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Sellu Chemical pulp Puumassa Year Mekaaninen Puolikemiallinen Yhteensä Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sellu kaikkiaan Mechanical Semi-chemical Total Valkaistu Bleached Valkaisematon Yhteensä Sulphite yhteensä Wood pulp, Havusulfaatti Lehtisulfaatti Unbleached Total pulp Chemical total Softwood Hardwood pulp, total sulphate sulphate Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Forest industries 9.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, t m.t. Vuosi Paperi Paper Kartonki Paperi ja Year Sanoma- Muu paino- ja kirjoituspaperi Other printing and writing paper Muu Yhteensä Paper- kartonki lehtipaperi Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Yhteensä paperi Total board yhteensä Newsprint Päällystämätön Päällystetty Yhteensä Päällystämätön Päällystetty Yhteensä Total Other Paper and Uncoated Coated Total Uncoated Coated Total paper paperboard, total Vuosineljännes Quarter I II III Lähteet: Metsäteollisuus ry; Confederation of European Paper Industries (CEPI); Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Confederation of European Paper Industries (CEPI); Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

13 9 Metsäteollisuus 9.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, Vuosi Year Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Asukasta kohti Sawn softwood Sawn hardwood Total Per capita m³ m³ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,06 Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods are taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

14 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Paperin ja kartongin kotimainen kulutus ja paperin keräys Domestic consumption and collection of paper and paperboard, Selite Item Yksikkö Unit 1 Toimitukset kotimaahan 1 Domestic deliveries t m.t paperi paper kartonki paperboard Vientiin valmistetut jalosteet 2 Converted products for exports Tuonti 3 Imports paperi paper kartonki paperboard jalosteet converted products Kotimainen bruttokulutus (1 2+3) 4 Domestic gross consumption (1 2+3) Painotuotteiden nettovienti ym. 5 Indirect exports of converted products Kotimainen kulutus (4 5) 6 Domestic consumption (4 5) asukasta kohti per capita kg Paperin ja kartongin keräys 7 Collection of paper and paperboard t m.t asukasta kohti per capita kg osuus kotimaisesta kulutuksesta share of domestic consumption % käyttö paperiteollisuudessa usage in paper production t m.t osuus tuotannosta share of paper production % 5,2 4,7 5,5 5,0 5,0 5,4 5,1 5,6 5,5 5,3 5,3 Painotuotteiden nettovienti (kohta 5) sisältää myös mm. vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms. Indirect exports of converted products (item 5) include net exports of printed matters, wrappings of exported products, etc. Paperin ja kartongin kulutuslukuja EU-maissa vuosina esitetään taulukossa Suomen osalta luvut eroavat, koska taulukossa 9.5 painotuotteiden nettovienti otetaan huomioon. Domestic consumption figures of paper and paperboard for all EU Member States are presented in Table Forest industries Lähteet: Metsäteollisuus ry; Paperinkeräys Oy Sources: Finnish Forest Industries Federation; Paperinkeräys Oy

15 9.6 Metsäteollisuuden energialähteet Energy sources in the forest industries, Metsätilastollinen vuosikirja Vuosi Tehdaspolttoaineet Lisäsähkön hankinta Year Primary fuels used by industry Acquisition of additional electricity Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Turve Maakaasu Raskas Kivihiili Tehdaspoltto- josta Oma vesi- Ostosähkö Yhteensä Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä Peat Natural gas polttoöljy Coal aineet kaikkiaan puuperäiset voimasähkö Purchased Total jäteliemet polttoaineet Total Heavy Total polttoaineet Own hydro electricity Black liquer and Solid wood fuel oil of which electricity other concentrated fuels wood-based liquers fuels Terajoulea TJ % Gigawattituntia GWh Kiinteät puupolttoaineet: kuori, puru, teollisuuden puutähde- ja metsähake yms., katso tarkemmin taulukko Solid wood fuels: bark, sawdust, industrial and forest chips, etc. For further details on solid wood fuels, see Table Polttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Lisäsähköllä tarkoitetaan muuta sähkön hankintaa. Omalla vesivoimasähköllä tarkoitetaan vain tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotantoa. Lisäksi metsäteollisuusyrityksillä on osakkuuksia voimayhtiöissä. Fuels are used for generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Own hydro electricity means powerplants integrated to mills. Forest industry companies have also interests in energy producing companies. TJ (terajoule) = 0,2778 GWh = 23,88 toe. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Statistics Finland 9 Metsäteollisuus

16 9 Forest industries 9.7 Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa Investments of the forest industries in Finland, Vuosi Investoinnit Investments Investointiaste Investment rate Year Puutuote- Massa- ja Metsäteollisuus Koko tehdas- Metsäteollisuuden Metsäteollisuus Koko tehdasteollisuus paperiteollisuus yhteensä teollisuus osuus tehdasteollisuudesta yhteensä teollisuus Wood-products Pulp and paper Forest industries, Manufacturing, Proportion of the forest Forest industries, Manufacturing, industries industries total total industries of total total total manufacturing milj. mill. % % % ,5 19,1 9, ,2 19,3 8, ,3 18,0 6, ,9 7,8 5, ,0 8,3 5, ,4 10,2 5, ,8 11,8 6, ,0 13,0 6, ,1 9,1 5, ,9 9,5 5, ,4 11,7 5, ,5 11,7 6, ,7 13,8 7, ,5 12,9 6, ,3 14,1 6, ,4 12,8 6, ,7 11,3 5, ,2 8,8 4, ,0 7,3 3, ,1 5,5 3, ,8 6,0 5, ,8 10,1 5, ,2 5,9 5, ,0 5,9 4, ,8 4,4 3, ,4 4,1 3, ,5 7,3 3, ,5 3,7 3, ,6 3,8 2, * ,9 3,5 2,6 * Ennakkotieto (lokakuu 2005) Preliminary data (October 2005) Tiedot kotimaisista investonneista perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan teollisuuden rakennetilastoon. Tilastossa esitetään käyttöomaisuuden investoinnit. Niillä tarkoitetaan aineellisen käyttöomaisuuden hankintoja ja perusparannuksia, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Investointiaste lasketaan vertaamalla investointien määrää toimialan liikevaihtoon (tilinpäätöstilasto). The data are based on statistics concerning industrial structures, compiled by Statistics Finland. The statistics only cover domestic investments in tangible fixed assets. The investment rate (in %): total value of investments/turnover Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005

17 9 Metsäteollisuus 9.8 Metsäteollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the forest industries in Finland, Vuosi Puutuote- Massa- ja Metsäteollisuus Koko tehdas- Metsäteollisuuden Year teollisuus paperiteollisuus yhteensä teollisuus osuus tehdasteollisuudesta Wood-products Pulp and paper Forest industries, Manufacturing, Proportion of the forest industries industries total total industries of total manufacturing milj. mill. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * ,0 * Ennakkotieto (lokakuu 2005) Preliminary data (October 2005) Tunnusluvut koskevat niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2002: 20 ja 21). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Tehdasteollisuus; TOL 2002: D. The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified as forest industry (SIC: 20 and 21). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 9.8. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Forest industries 9.9 Metsäteollisuuden kannattavuus ja rahoitusasema Suomessa Profitability and financial position of the forest industries in Finland, Vuosi Kannattavuus Profitability Rahoitusasema Financial position Year Käyttökate Operating margin Kokonaistulos Total profit Kokonaisvelat Total debts Omavaraisuusaste Equity ratio Metsäteollisuus Koko tehdas- Metsäteollisuus Koko tehdas- Metsäteollisuus Koko tehdas- Metsäteollisuus Koko tehdas- Forest industries teollisuus Forest industries teollisuus Forest industries teollisuus Forest industries teollisuus Manufacturing, Manufacturing, Manufacturing, Manufacturing, total total total total % liikevaihdosta % of turnover % liikevaihdosta % of turnover % liikevaihdosta % of turnover % % ,0 13,3 6,6 4,6 71,9 60,0 38,1 30, ,0 8,7-1,7 0,7 99,1 67,2 33,1 27, ,4 7,9-4,3 0,1 108,1 69,0 31,8 26, ,3 8,4-2,7-0,1 114,9 71,2 29,2 25, ,5 10,0 0,0 1,5 108,7 70,4 27,9 26, ,2 12,1 1,7 3,6 88,8 63,9 27,4 28, ,0 11,3 3,8 3,3 82,3 61,9 30,3 27, ,5 10,4 0,8 2,0 89,3 62,0 30,1 27, ,2 9,5-1,4 1,5 104,5 67,3 25,0 26, ,4 10,3 1,1 2,1 97,0 66,8 27,8 26, ,6 10,8 2,5 2,7 92,3 65,2 27,8 27, ,8 9,2 0,4 2,2 96,6 67,3 27,4 28, ,5 9,2 0,8 1,9 101,9 71,6 26,1 29, ,0 10,8 2,8 3,6 97,2 73,9 28,4 31, ,8 12,1 5,1 7,4 94,0 75,1 33,1 35, ,2 11,7 3,8 3,9 100,5 75,4 35,0 34, ,6 9,5 1,4 2,5 120,6 81,8 33,2 33, ,7 7,5-3,6-0,9 160,6 94,9 29,4 32, ,1 9,7-0,7-0,4 169,5 99,3 31,2 31, ,6 12,0-0,1-0,2 152,3 93,1 35,5 36, ,3 11,6 7,2 5,4 120,5 79,9 38,2 42, ,5 12,8 6,5 6,0 95,7 73,5 43,0 45, ,6 11,1 6,1 5,3 98,1 72,1 43,3 47, ,7 12,6 10,5 7,6 85,9 65,8 46,7 47, ,5 14,2 9,0 13,1 80,4 63,2 55,8 53, ,2 13,7 9,1 8,5 85,5 69,9 54,9 50, ,1 14,6 14,7 9,9 92,4 70,5 53,8 50, ,1 13,7 21,0 12,6 110,3 66,9 54,0 54, ,8 12,2 12,0 9,0 102,8 71,5 56,8 54, ,1 11,6 14,0 8,6 106,5 75,2 57,4 53, * 10,8 11,2 6,8 8,5 96,2 75,6 59,5 51,7 * Ennakkotieto (lokakuu 2005) Preliminary data (October 2005) Tunnusluvut koskevat niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2002: 20 ja 21). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Tehdasteollisuus; TOL 2002: D. Metsäteollisuuden kannattavuutta mitataan tässä taulukossa käyttökatteella ja kokonaistuloksella, joita verrataan toimialan liikevaihtoon. Käyttökate = Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot toimintakulut (aine- ja tarvikekäyttö, ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut ja valmistevarastojen lisäys/vähennys) Kokonaistulos-% kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified a forest industry (SIC: 20 and 21). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 9.9. The profitability of the forest industries is measured with two key ratio figures, operating margin and total profit, both in relation to annual turnover. The financial position of the forest industries is measured with two indicators: the share of total debts out of the annual turnover, and the equity ratio. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2005