9 METSÄTEOLLISUUS. Metsäteollisuuden tuotanto

Transkriptio

1 9 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2006 noin 11 prosenttia edellisvuodesta ja useilla metsäteollisuuden toimialoilla saavutettiin tuotantoennätyksiä. Massa- ja paperiteollisuudessa vuosikasvu nousi peräti 15 prosenttiin, ja puutuoteteollisuudessakin tuotanto lisääntyi 3 prosenttia. Kasvu selittyy pääosin sillä, että edellisvuonna tuotanto jäi poikkeuksellisen alhaiseksi paperiteollisuuden työkiistan takia. Paperia ja kartonkia valmistettiin yhteensä 14,1 miljoonaa tonnia, mikä ylitti prosentilla entisen ennätyksen vuodelta Aikakaus- ja sanomalehtipaperin tuotanto 6,7 miljoonaa tonnia kasvoi 10 prosenttia edellisvuoden lukemista. Hienopapereiden tuotanto lisääntyi yli viidenneksellä 3,3 miljoonaan tonniin. Sahatavaraa tuotettiin 12,2 miljoonaa kuutiometriä eli suunnilleen sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Mäntysahatavaran osuus nousi poikkeuksellisesti kuusisahatavaraa suuremmaksi. Vanerin tuotanto ylsi ennätykselliseen 1,4 miljoonaan kuutiometriin. Myös liikevaihdolla mitaten metsäteollisuus kasvoi muuta tehdasteollisuutta voimakkaammin. Suomessa toimivien metsäteollisuusyritysten liikevaihto nousi reilulla viidenneksellä 22,6 miljardiin euroon, mistä massa- ja paperiteollisuuden osuus oli kaksi kolmasosaa. Liikevaihdon kasvu myös selittää pitkälti metsäteollisuuden kannattavuuden paranemista vuonna Käyttökatetta kertyi kaikkiaan 2,2 miljardia euroa eli 10 prosenttia toimialan liikevaihdosta. Myös kokonaistuloksella mitattuna kannattavuus koheni sekä massa- ja paperiteollisuudessa että puutuoteteollisuudessa. Metsäteollisuuden kannattavuus oli kuitenkin edelleen heikompi kuin tehdasteollisuudessa keskimäärin. Metsäteollisuuden investoinnit kotimaahan (693 milj. ) vähenivät noin 50 miljoonalla eurolla. Investointien määrä suhteessa liikevaihtoon (investointiaste) laski vuonna 2006 ennätyksellisen alas eli 3,1 prosenttiin, mutta metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden investoinneista oli edelleen 23 prosenttia. Metsäteollisuus vastasi kolmanneksesta koko maan sähkön käytöstä, ja toimialan käyttämistä tehdaspolttoaineista oli puuperäisiä 75 prosenttia. Osuus on viime vuosina kasvanut, kun teollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Metsäteollisuuden tuotanto Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2006 keskimäärin 7 prosenttia edellisvuodesta. Metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi enemmän (+11 %), mutta vuoden 2005 volyymit olivat normaalitason alapuolella lähinnä paperiteollisuuden työkiistan aiheuttamien tuotantokatkosten takia. Massa- ja paperiteollisuudessa tuotanto lisääntyi 15 prosenttia vuodentakaisista luvuista. Vanerin tuotantoennätys veti myös koko puutuoteteollisuuden 3 prosentin vuosikasvuun. Metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne jatkui vuonna 2007: tammi syyskuussa havusahatavaran tuotanto kasvoi 6 prosenttia ja paperin ja kartongin volyymit 2 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuonna Vuonna 2006 sahatavaraa tuotettiin 12,2 miljoonaa kuutiometriä eli suunnilleen sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Mäntysahatavaralla vientikysyntä ja hintakehitys olivat parempia kuin kuusella. Mäntysahatavaran tuotanto kasvoikin 6 prosenttia edellisvuodesta kuusisahatavaran tuotannon vastaavasti supistuessa. Tukkipula rajoitti kuitenkin ajoittain sahausmäärien kasvua. Kotimaista sahauskapasiteettia on viime vuosina supistettu, ja sen sijaan suomalaisomisteiset yhtiöt ovat hankkineet lisäkapasiteettia mm. Venäjältä ja Baltian maista. Kotimaassa sahatavaran kulutus on parin viime vuosikymmenen kuluessa kaksinkertaistunut. Vuonna 2006 yli 40 prosenttia tuotannosta (5,2 milj. m³) jäi kotimaiseen kulutukseen tai jatkojalostukseen. Sahatavaran kulutus henkeä kohden (0,99 m³ vuonna 2006) on Suomessa maailman korkein, mutta tuotannon vähentymisen Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Forest industries myötä myös keskikulutus on kääntynyt laskuun. Vanerin tuotannossa saavutettiin uusi ennätys 1,4 miljoonaa kuutiometriä vuonna Tuotanto kasvoi 8 prosenttia edellisvuoden pohjalukemista. Havuvanerin osuus säilyi 60 prosentissa kokonaistuotannosta, vaikka kasvu painottui koivuvaneriin. Vain viidesosa vanerista jää kotimaan kulutukseen. Lastulevyä tuotettiin 0,44 ja kuitulevyä 0,13 miljoonaa kuutiometriä. Molempien valmistus väheni edellisvuodesta. Myös massa- ja paperiteollisuuden toimialoilla yllettiin tuotantoennätyksiin. Paperia ja kartonkia tuotettiin yhteensä 14,1 miljoonaa tonnia. Määrä oli 1,8 miljoonaa tonnia eli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 2005, jolloin tuotannon taso jäi poikkeuksellisen alhaiseksi paperiteollisuuden lähes kaksi kuukautta kestäneen työselkkauksen takia. Paperin kysyntä Suomen päävientimarkkinoilla Länsi-Euroopassa vahvistui vuonna Tuotannon kasvuun vaikutti myös uusi työehtosopimus, joka mahdollisti tehtaiden käynnissäpidon sekä juhannuksena että jouluna. Paperin ja kartongin kokonaistuotannosta aikakaus- ja sanomalehtipapereiden osuus oli lähes puolet. Niitä tuotettiin vuonna 2006 noin 6,7 miljoonaa tonnia eli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu oli kuitenkin vahvinta hienopapereiden (+21 %) ja kartongin (+17 %) tuotannossa. Sekä sellun että mekaanisten massojen (hioke ja hierre) tuotanto nousi 17 prosenttia edellisvuodesta. Puumassaa valmistettiin kaikkiaan 13,1 miljoonaa tonnia, josta sellun osuus oli noin 60 prosenttia. Suomessa kerättiin vuonna 2006 paperia ja kartonkia talteen 0,825 miljoonaa tonnia eli 157 kiloa asukasta kohti. Kaikesta Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista kerättiin talteen 68 prosenttia. Keräyskuitua hyödynnettiin raaka-aineena yhteensä 0,76 miljoonaa tonnia, ja tästä määrästä paperi- ja kartonkiteollisuus käytti 97 prosenttia. Keräyskuitu edustaa Suomen paperi- ja kartonkiteollisuuden kuituraaka-aineesta noin 5 prosenttia. Euroopassa keskimäärin hieman yli puolet paperiteollisuuden raakaaineesta oli kierrätyskuitua. Suomeen tuotiin vuonna 2006 keräyspaperia ja -kartonkia noin tonnia ja vienti oli tonnia (ks. tarkemmin taulukot ja 10.20). Kansainvälisiä tilastoja kierrätyspaperin tuotannosta esitetään taulukossa Metsäteollisuuden rakenne ja liikevaihto Metsäteollisuuden tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto-yhtymä) ovat kansainvälisestikin erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijaitsee Euroopan unionin alueella. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso sijoittui vuonna 2006 maailman metsäteollisuusyhtiöiden joukossa kolmanneksi, UPM-Kymmene kuudenneksi ja Metsäliitto kahdeksanneksi. Vuonna 2006 pienten ja keskisuurten yritysten osuus metsäteollisuuden kotimaisesta liikevaihdosta oli 14 prosenttia; puutuoteteollisuudessa kuitenkin 35 prosenttia. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Vuonna 2006 koko tehdasteollisuuden kotimainen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 16 prosentilla reiluun 140 miljardiin euroon. Päätoimialoista metsäteollisuus oli kasvun kärjessä: Suomessa toimivien tuotantolaitosten liikevaihto nousi 22,6 miljardiin euroon (+21 %). Toinen puoli metsäteollisuuden liikevaihdosta kertyy ulkomaisissa yksiköissä, ja niissä kasvuvauhti oli vuonna 2006 kotimaata hitaampaa. Massa- ja paperiteollisuuden osuus oli kaksi kolmannesta koko metsäteollisuuden liikevaihdosta. Metsäteollisuus edusti enää 16 prosenttia koko tehdasteollisuuden liikevaihdosta, kun suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä osuus oli neljännes. Energia ja investoinnit Energian osuus massa- ja paperiteollisuuden kokonaiskustannuksista on Tilastokeskuksen mukaan noin 10 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa noin 3 prosenttia. Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima, ydinvoima, maakaasu ja turve. Vuonna 2006 metsäteollisuus käytti noin 28 terawattituntia sähköä, mikä oli 60 prosenttia koko teollisuuden ja vajaa kolmannes koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuudessa sähkön käyttö kasvoi 13 prosentilla edellisvuoden aallonpohjasta. Sähköstä yli 40 prosenttia (12 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 16 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. 278 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

3 9 Metsäteollisuus Vuonna 2006 metsäteollisuudessa käytetyistä polttoaineista 75 prosenttia oli puuperäisiä. Niistä tärkein on selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puuperäisten polttoaineiden osuus on noussut ripeästi, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita noin terajoulea (77 TWh), mikä oli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuonna 2006 metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 693 miljoonaa euroa, mikä oli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän (Tilastokeskuksen rakennetilasto). Metsäteollisuus tekee noin kaksi kolmasosaa investoinneistaan ulkomaisiin kohteisiin, joista merkittävin oli Metsä- Botnian sellutehdas Uruguayssa (kokonaisarvo noin 1 mrd. EUR). Metsäteollisuusyritysten kotimaisten investointien määrä oli pienin kahteen vuosikymmeneen. Samalla metsäteollisuuden investointiaste (investoinnit suhteessa liikevaihtoon) laski vuonna 2006 ennätyksellisen alas eli 3,1 prosenttiin. Useimmilla muilla teollisuuden päätoimialoilla investoinnit lisääntyivät tuntuvasti, ja koko tehdasteollisuudessa kasvua oli keskimäärin 2 prosenttia edellisvuodesta. Metsäteollisuus edusti 23 prosenttia tehdasteollisuuden kotimaisista käyttöomaisuusinvestoinneista. Kannattavuus Metsäteollisuusyritysten kannattavuus Suomessa on laskenut lähes koko 2000-luvun. Vuonna 2006 suunta kääntyi ja kannattavuus parani sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Käyttökatetta kertyi kaikkiaan 2,2 miljardia euroa, mikä vastasi 9,9 prosenttia metsäteollisuuden liikevaihdosta. Vuonna 2005 käyttökate oli pudonnut ennätysmäisen alas eli 8,7 prosenttiin. Käyttökatteen koheneminen selittyy pitkälti liikevaihdon viidenneksen kasvulla edellisvuodesta. Aine- ja tarvikekäytön kustannukset kasvoivat yli 20 prosenttia, mutta toinen käyttökatteen kannalta keskeinen kustannuserä, henkilöstökulut, vähemmän eli 8 prosenttia. Vuonna 2006 massa- ja paperiteollisuuden käyttökate oli 11,3 prosenttia liikevaihdosta, kun puutuoteteollisuudessa jäätiin 7,1 prosenttiin. Ennakkotietojen mukaan koko tehdasteollisuuden käyttökate pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 10,5 prosenttia liikevaihdosta. Käyttökate osoittaa toimialan liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Myös kokonaistuloksella mitattuna kannattavuus koheni sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa. Metsäteollisuuden kokonaistulos nousi 2,4 prosenttiin liikevaihdosta. Edellisvuonna massa- ja paperiteollisuuden liikevaihdon lasku ja heikko tuloskehitys oli vetänyt koko toimialan miinukselle. Koko tehdasteollisuudessa kokonaistulos oli vuonna 2006 keskimäärin 10,4 prosenttia liikevaihdosta. Kokonaistulos kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja, ja sen laskemisessa mm. poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut otetaan huomioon. Myös metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvaavat mittarit kehittyivät positiivisesti vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta laski 96 prosenttiin. Edellisvuonna velat nousivat liikevaihtoa suuremmiksi ja velkaantumiaste oli 112 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa kokonaisvelkojen osuus liikevaihdosta putosi 62 prosenttiin eli alimmalle tasolle sitten 1980-luvun alun. Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, oli edellisvuoden lukemissa eli 55 prosenttia. Metsäteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Metsäteollisuuden käyttämien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa energiasektorilla, joka on yksi kuudesta raportointisektorista (ks. s. 281). Uusiutuvista biopolttoaineista, mukaan lukien puuperäiset polttoaineet, esitetään vain metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH 4 ja N 2 O). Biopolttoaineiden CO 2 -päästöt raportoidaan inventaariossa erillistietoina. Niitä ei lasketa mukaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärään, koska niiden sisältämän hiilen ajatellaan kuuluvan osana luonnon kiertokulkuun. Hiilen kierto metsissä sisältyy kasvihuonekaasuinventaariossa Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektoriin (LULUCF), joka muodostaa Suomessa hiilidioksidin nettonielun. Puuston kasvun sitoma hiilimäärä on suurempi kuin koko LULUCF-sektorin aiheuttamat päästöt. Vuonna 2005 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 69,2 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO 2 ekv.), ja tästä metsäteollisuuden osuus Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Forest industries oli 7 prosenttia. Osuus on vuosien 1990 ja 2005 välillä pienentynyt noin 1,5 %-yksiköllä. Vuonna 2005 massa- ja paperiteollisuuden päästöt olivat kolmanneksen pienemmät kuin vuonna Vertailussa on kuitenkin huomattava, että 2005 oli päästöissäkin poikkeusvuosi metsäteollisuuden työtaistelun takia. Energiayhtiöiden omistamien, metsäteollisuutta palvelevien ns. vierivoimalaitosten päästöt miltei kolminkertaistuivat vuosien 1990 ja 2005 välillä. Tämä johtui siitä, että teollisuuslaitokset ulkoistivat sähkön- ja lämmöntuotantoaan, jolloin voimalaitoksia ja höyrykattiloita siirtyi metsäteollisuudesta energiasektorille eli vierivoimalaitoksiksi. Biopolttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat yli 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Massa- ja paperiteollisuuden CO 2 -päästöt kuuluvat fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osalta vuonna 2005 alkaneen EU:n päästökaupan piiriin. Jos toteutuneet päästöt jäävät pienemmiksi kuin myönnetyt päästöoikeudet, järjestelmän piiriin kuuluvat laitokset voivat myydä ylimääräiset, käyttämättä jääneet päästöoikeudet tai siirtää ne seuraaville vuosille. Vuoden 2005 osalta massa- ja paperiteollisuus palautti päästöoikeuksia noin 3,7 miljoonan tonnin ja vuonna 2006 noin 4,2 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. Puutuoteteollisuudesta päästökauppaan kuuluu vain muutamia yli 20 MW:n kattilalaitoksia. Tilastointimenetelmät Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tietoihin. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää tilastoinnin ulkopuolelle sahateollisuudessa, mutta massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset ovat kaikki Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Taulukossa 9.0 sahojen lukumääräksi ilmoitetaan teollisuussahojen määrä (noin 170 kappaletta). Teollisuussahoiksi luetaan yli kuutiometriä puuta vuodessa käyttävät sahat. Valtaosa sahojen lukumäärästä on ns. piensahoja, mutta niiden osuus sahateollisuuden puunkäytöstä oli vain 8 prosenttia vuonna Paperiteollisuuden tuotantotilastointia muutettiin vuonna 2005 metsäteollisuusyritysten tietosuojaan liittyvien syiden takia. Julkaistavaan tilastoon tulee sisältyä vähintään kolmen yrityksen ilmoittamia tietoja (taulukot ). Havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimainen kulutus perustuu Metsäteollisuus ry:n arvioon. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä siinä ei huomioida riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden kuin em. tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (taulukko 9.0). Tiedot paperin ja kartongin talteenotosta tuottaa Paperinkeräys Oy (taulukko 9.5). Tiedot metsäteollisuuden sähkön kulutuksesta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen energiatilastoihin, joissa lähteinä käytetään energia-alan järjestöjen keräämiä tietoja ja Tilastokeskuksen omia aineistoja (taulukot ). Metsäteollisuuden jalostusarvoa, investointeja, liikevaihtoa, kannattavuutta ja rahoitusasemaa käsittelevät tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Vuosikirjan pääluvussa 11 esitetään lisäksi mm. metsäteollisuuden arvonlisäystä ja tuottavuutta käsitteleviä taulukoita. Useimmissa taulukoissa metsäteollisuutta (TOL 2002: 20 ja 21) verrataan koko tehdasteollisuuden (TOL 2002: D) tietoihin. Tuotannon jalostusarvo, joka perustuu teollisuuden rakennetilastoon, lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tilastointiyksikkönä rakennetilastossa on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka (kuva 9.2). Metsäteollisuuden investointitiedot kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Niihin sisältyvät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon (taulukko 9.9). Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat puolestaan Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositilasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Kannattavuustiedot koskevat pelkästään metsäteollisuusyritysten kotimaan toimintoja. Tilinpäätöstilastosta on erikseen saatavissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia tunnuslukuja. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Niiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. 280 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

5 9 Metsäteollisuus Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa näitä mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille (kuva 9.6, taulukko 9.10). Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. Pääluvun lopussa (taulukot ) esitetään metsäteollisuutta koskevia päätuloksia kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta, jonka vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. Suomi ratifioi YK:n ilmastosopimuksen vuonna Yksi sopimuksen velvoitteista on, että Suomi arvioi ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjen määriä vuosittain. Ihmisen toiminnasta peräisin olevat päästöt ja nielut raportoidaan kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa kuuden raportointisektorin alla: 1) energia, 2) teollisuusprosessit, 3) liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, 4) maatalous, 5) maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sekä 6) jätteet. Vuonna 2002 Suomi sitoutui konkreettisiin päästövähennyksiin ratifioimalla Ilmastosopimuksen alaisen Kioton pöytäkirjan. Suomen velvoitteena on osana EU:n yhteistä taakanjakoa pitää kasvihuonekaasupäästöt vuosina vuoden 1990 päästötasolla. Kasvihuonekaasuinventaariossa päästöt raportoidaan EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle tätä tarkoitusta varten laaditulla CRF-luokituksella (Common Reporting Format). Tässä vuosikirjassa metsäteollisuuden päästöt esitetään kuitenkin toimialoittain (TOL 2002). Puutuoteteollisuuden (20) ja massa- ja paperiteollisuuden (21) lisäksi esitetään toimialalta 40 (sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto) ne voimalaitokset ja höyrykattilat, jotka toimivat metsäteollisuuden yhteydessä ja pääasiallisesti toimittavat höyryä tai sähköä teollisuuden tarpeisiin. Usein nämä ns. vierivoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja purua, mutta myös turvetta tai maakaasua. Kasvihuonekaasupäästöt esitetään yhteismitallistettuina hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi. Se on yhteismittari, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Vuotta 1991 koskevat tulokset on interpoloitu. Kirjallisuus Literature Avain Suomen metsäteollisuuteen Metsäteollisuus ry. 125 s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 34 s. Ennakkotietoja teollisuudesta SVT Teollisuus Tilastokeskus. 40 s. European Pulp and Paper Industry. Annual Statistics Confederation of European Paper Industries (CEPI). 45 s. European Pulp and Paper Industry. Historical Statistics Confederation of European Paper Industries (CEPI). 86 s. Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report to the UNFCC. Statistics Finland. 292 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 55 s. Metsäteollisuuden Ajankohtaiskatsaus Metsäteollisuus ry. 6 s. Metsäteollisuuden tuotanto. Tuotanto Suomessa vuonna Metsäteollisuus ry, tiedote. 3 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsätilastotiedote 877. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 28 s. Metsäteollisuuden vuosikirja Metsäteollisuus ry. 34 s. Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 18 s. Paperinkeräys-yhtiöt. Vuosikertomus s. Suomen kasvihuonepäästöt Tilastokeskus. 26 s. + liitteet. Suomen metsät 2007 Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 7/ s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2007, syyskuu. SVT Teollisuus Tilastokeskus. 15 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Wood Focus. Nordic Wood Products Review (eri kuukausilta). Muut tietolähteet Other sources of information Confederation of European Paper Industries (CEPI), Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, ForesSTAT Forestry Database, Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy, Tilastokeskus, Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Forest industries indeksi index (1990 = 100) Tehdasteollisuus yhteensä Manufacturing total Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. Viimeisin tieto: 9/2007 The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Latest update: Sep 2007 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure 9.1 Production of the forest industries, mrd. vuoden 2006 rahana billion in 2006 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.2 Metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo Figure 9.2 Added value generated by forest industry production, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

7 9 Metsäteollisuus 15 milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods 1,5 milj. m³ mill. m³ Vaneri Plywood 12 1,2 9 0,9 6 0,6 3 0, , Tuotanto: pylväs Production: column Kulutus: viiva Consumption: line Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure 9.3 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, milj. t mill. m.t. Puumassa yhteensä Wood pulp, total Sulfaattisellu Sulphate pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t mill. m.t. Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Aikauslehtipaperi sisältää myös sanomalehtipaperin. Magazine paper also includes newsprint. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 9.4 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto Figure 9.4 Production of pulp, and paper and paperboard, Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Forest industries mrd. vuoden 2006 rahana billion in 2006 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.5 Metsäteollisuuden liikevaihto kotimaassa Figure 9.5 Annual turnover of the forest industries in Finland, Käyttökate-% Operating margin, % 25 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries * * Ennakkotieto Preliminary data Käyttökate-% = (Liikevaihto toimintakulut) / liikevaihto x 100 Operating margin = (Turnover operational costs) / turnover x 100 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 9.6 Metsäteollisuuden kannattavuus kotimaassa Figure 9.6 Profitability of the forest industries in Finland, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

9 9 Metsäteollisuus 9.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2006 Production and foreign trade of forest industry products in brief, 2006 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen Tehtaiden Unit Production Imports Exports kulutus lukumäärä Domestic Number consumption of mills yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood mäntysahatavara pine sawnwood kuusisahatavara spruce sawnwood Lehtisahatavara Sawn hardwood Puulevyt Wood-based panels Viilu Veneer sheets Vaneri Plywood havuvaneri softwood plywood lehtivaneri hardwood plywood Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard " Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp havusulfaatti softwood sulphate pulp lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi Paper Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper aikakaus- ja sanomalehtipaperi magazine paper and newsprint hienopaperi fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti vienti) sahatavaraa ja paperia lukuun ottamatta, ks. tarkemmin luvun tekstiosuutta. Sahojen lukumäärä sisältää vain teollisuussahat (puunkäyttö yli m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa arvio piensahojen tuotannosta on mukana. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Tietosuojaan liittyvien syiden takia sanomalehtipaperin tuotantoluvut on yhdistetty aikakauslehtipaperin tuotantoon. Domestic consumption is defined as apparent consumption (production + imports exports) except for sawn goods and paper products. The number of sawmills only includes sawmills consuming more than m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Due to data confidentiality reasons, only the total production of newsprint and magazine paper is reported. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tullihallitus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Board of Customs Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Forest industries 9.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Year Mänty Kuusi Havupuu Lehtipuu Yhteensä Vaneri Lastulevy Kuitulevy Fibreboard Yhteensä Pine Spruce yhteensä Hardwood Total Plywood Particle board Total Softwood total m m t m.t m Vuosineljännes Quarter I II III Viilun tuotanto ei sisälly puulevyihin, vrt. taulukko 9.0. The production of veneer sheets is excluded, c.f. Table 9.0. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos; UNECE Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute; UNECE 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

11 9 Metsäteollisuus 9.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, Vuosi Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Sellu Chemical pulp Puumassa Year Mekaaninen Puolikemiallinen Yhteensä Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sellu kaikkiaan Mechanical Semi-chemical Total Valkaistu Bleached Valkaisematon Yhteensä Sulphite yhteensä Wood pulp, Havusulfaatti Lehtisulfaatti Unbleached Total pulp Chemical total Softwood Hardwood pulp, total sulphate sulphate t m.t Vuosineljännes Quarter I II III Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Forest industries 9.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, Vuosi Paperi Paper Kartonki Paperi ja kartonki Year Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper Muu Yhteensä Paperboard yhteensä Aikakaus- ja Hienopaperi Yhteensä paperi Total Paper and paperboard, sanomalehtipaperi Fine paper Total Other total Magazine paper and paper newsprint t m.t Vuosineljännes Quarter I II III Tietosuojaan liittyvien syiden takia sanomalehtipaperin tuotantoluvut on yhdistetty aikakauslehtipaperin tuotantoon. Due to data confidentiality reasons, only the total production of newsprint and magazine paper is reported. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

13 9 Metsäteollisuus 9.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, Vuosi Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Asukasta kohti Year Sawn softwood Sawn hardwood Total Per capita m³ m³ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,99 Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods are taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

14 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Paperin ja kartongin kotimainen kulutus, talteenotto ja uusiokäyttö Domestic consumption, collection and utilisation of paper and paperboard, Selite Item Yksikkö Unit 1 Toimitukset kotimaahan 1 Domestic deliveries t m.t paperi paper kartonki paperboard Vientiin valmistetut jatkojalosteet 2 Converted products for exports Tuonti 3 Imports paperi paper kartonki paperboard jalosteet converted products Kotimainen bruttokulutus (1 2+3) 4 Domestic gross consumption (1 2+3) Painotuotteiden nettovienti ym. 5 Net exports of printed products, etc Kotimainen kulutus (4 5) 6 Domestic consumption (4 5) asukasta kohti per capita kg Paperin ja kartongin talteenotto 7 Collection of paper and paperboard t m.t asukasta kohti per capita kg talteenottoaste collection rate % uusiokäyttö paperi- ja utilisation in paper and t m.t kartonkiteollisuudessa paperboard production käyttöaste utilisation rate % 5,2 4,7 5,5 5,0 5,0 5,4 5,1 5,6 5,5 5,3 5,3 4,8 5,2 Talteenottoaste = keräyspaperin talteenotto / paperin ja kartongin kulutus; käyttöaste = keräyspaperin käyttö raaka-aineena / paperin ja kartongin tuotanto Painotuotteiden nettovienti (kohta 5) sisältää myös mm. vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms. Kansainvälisiä tilastoja kierrätyspaperin tuotannosta esitetään taulukossa 12.8 Collection rate = collection of recovered paper / consumption of paper and paperboard; utilisation rate = utilisation of recovered paper as rawmaterial / production of paper and paperboard Net exports of printed products (item 5) also include wrappings and cores of exported products, etc. International statistics on the production of recovered paper are presented in Table Lähteet: Metsäteollisuus ry; Paperinkeräys Oy; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Paperinkeräys Oy; Finnish Forest Research Institute 9 Forest industries

15 9 Metsäteollisuus 9.6 Metsäteollisuuden liikevaihto Suomessa Turnover of the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Metsäteollisuuden Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja Yhteensä teollisuus osuus tehdasteollisuudesta Pk-yritykset Yhteensä paperiteollisuus Total Manufacturing, Proportion of the forest Small and medium-sized Total Pulp and paper total industries of total enterprises industries manufacturing milj. mill. % * * Ennakkotieto (syyskuu 2007) Preliminary data (September 2007) Liikevaihto koskee niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2002: 20 ja 21). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Tehdasteollisuus; TOL 2002: D. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 milj. euroa. Määrittely perustuu EU-komission suositukseen. The figures refer to all business activities of enterprises, whose principal activity is classified as forest industry (SIC: 20 and 21). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 9.6. Small and medium-sized enterprises (SMEs) are defined by the European Commission by the following rules: SMEs are enterprises which have fewer than 250 employees, and where the annual turnover is not in excess of EUR 50 million or the balance sheet total is not in excess of EUR 43 million. The definition of a SME was revised in Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Forest industries 9.7 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä Oma sähkön- Ostosähkö teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total tuotanto Purchased Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Own generation electricity total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries of electricity of electricity forest industries of industries of total total manufacturing consumption of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (heinäkuu 2007) Preliminary data (July 2007) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotanto. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäteollisuus ry Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Industries Federation 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007