10 Metsäteollisuus. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit

Transkriptio

1 Metsäteollisuus Maailmanlaajuinen taloustaantuma ja tuotantokapasiteetin leikkaukset supistivat vuonna 2009 metsäteollisuuden tuotantoa 19 prosentilla edellisvuodesta. Puutuoteteollisuudessa tuotantomäärät vähenivät viidenneksellä, massa- ja paperiteollisuudessa hieman vähemmän: 18 prosenttia. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste jäi 70 prosenttiin. Sahatavaraa tuotettiin 8,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli pienin tuotantomäärä sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Rakentamisen alamäki romahdutti sahatavaran viennin, minkä lisäksi kotimainen kulutus laski 3,7 miljoonaan kuutiometriin (0,7 m³ per capita). Vanerin valmistus väheni lähes 40 prosentilla 0,78 miljoonaan kuutiometriin, ja kysynnän lasku kohdistui erityisesti koivuvaneriin. Paperia ja kartonkia tuotettiin vuonna 2009 yhteensä,6 miljoonaa tonnia. Edellisen kerran määrä jäi tätä pienemmäksi vuonna Tärkeimmän tuoteryhmän aikakaus- ja sanomalehtipapereiden tuotanto supistui edellisvuodesta 28 prosenttia, mutta hienopapereissa lasku jäi 11 prosenttiin. Vuonna 2009 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo laski 15,7 miljardiin euroon, josta massa- ja paperiteollisuus edusti noin 70 prosenttia. Metsäteollisuuden tuottama yhteenlaskettu arvonlisäys eli jalostusarvo supistui 2,9 miljardiin euroon. Koko tehdasteollisuuden tuotannon bruttoarvosta metsäteollisuus kattoi 16 prosenttia mutta jalostusarvosta vain 13 prosenttia. Metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit vähenivät lähes 70 prosentilla 0,28 miljardiin euroon (Tilastokeskus/teollisuuden alue- ja toimialatilasto). Samalla metsäteollisuuden investointiaste putosi poikkeuksellisen alas, 1,7 prosenttiin liikevaihdosta. Käyttökatteella mitattuna metsäteollisuuden kannattavuus putosi pohjalukemiin vuonna Koko toimialalla käyttökatetta kertyi vain 0,3 miljardia euroa, mikä vastasi kahta prosenttia metsäteollisuuden kotimaisesta liikevaihdosta (16,5 mrd. ). Puutuoteteollisuuden kannattavuus romahti miinukselle, kun taas massa- ja paperiteollisuudessa käyttökate oli kolme prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2008 Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenivat prosentilla edellisvuodesta 70,1 miljoonaan tonniin (CO 2 ekv.). Päästöt alittivat prosentilla vuodelle 1990 kiinnitetyn Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Tässä vuosikirjan luvussa esitetään metsäteollisuuden tuotantoa, investointeja, liikevaihtoa ja kannattavuutta käsitteleviä tilastoja. Metsäteollisuus jaetaan useimmissa tilastoissa puutuoteteollisuuteen sekä massa- ja paperiteollisuuteen. Luvussa käsitellään myös metsäteollisuuden ympäristövaikutuksia. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit Maailmanlaajuinen talouskriisi leikkasi Suomen tehdasteollisuuden tuotantoa 20 prosentilla vuonna Metsäteollisuuden vaikea suhdannetilanne parani vuoden loppua kohden, mutta vuositasolla metsäteollisuuden tuotanto väheni viidenneksellä vuoteen 2008 verrattuna. Puutuoteteollisuudessa tuotantomäärät alenivat 21 prosentilla, kun massa- ja paperiteollisuudessa lasku jäi 18 prosenttiin. Vuonna 2009 metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli keskimäärin 70 prosenttia (vuotta aiemmin 84 %). Vuoden 20 alkupuoliskolla metsäteollisuuden tuotantomäärät lisääntyivät kaikissa tuoteryhmissä. Tammi syyskuussa metsäteollisuuden tuotanto kasvoi keskimäärin 14 prosenttia, kun koko tehdasteollisuudessa jäätiin 3 prosenttiin. Kapasiteetin käyttöaste metsäteollisuudessa nousi 81 prosenttiin. Sahatavaran tuotanto vuonna ,1 miljoonaa kuutiometriä jäi pienimmäksi sitten 1990-luvun alun. Metsätilastollinen vuosikirja

2 Forest industries Keskeisin taustatekijä oli rakentamisen väheneminen sekä sahateollisuuden tärkeimmissä vientimaissa että kotimaassa. Myös tukin saatavuudessa oli ajoittain ongelmia. Sahatavaran kotimainen kulutus aleni 3,7 miljoonaan kuutiometriin, mikä vastaa 0,7 kuutiometrin kulutusta henkeä kohden. Korkeimmillaan sahatavaran kulutus ylsi 1,07 kuutiometriin per capita vuonna Mäntysahatavaran osuus tuotannosta on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2009 tuotannosta oli mäntysahatavaraa 56 prosenttia. Tammi syyskuussa 20 sahatavaraa tuotettiin 7,2 miljoonaa kuutiometriä (+27 % edellisvuodesta). Vuonna 2009 tuotettiin vaneria vain 0,78 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 38 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuotannon supistuminen kohdistui erityisesti koivuvaneriin, jonka valmistus puolittui 0,22 miljoonaan kuutiometriin. Samalla havuvanerin osuus tuotannosta nousi yli 70 prosentin. Lastulevyä valmistettiin vuonna 2009 kaikkiaan 0,17 ja kuitulevyä 0,08 miljoonaa kuutiometriä. Molempien tuotanto oli laskussa jo neljättä vuotta peräkkäin. Paperia ja kartonkia tuotettiin vuonna 2009 yhteensä,6 miljoonaa tonnia eli 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotantokapasiteettia Suomessa on viime vuosina leikattu merkittävästi, ja lisäksi teollisuudessa on ollut pitkiä tuotantoseisokkeja. Vuoden viimeisellä neljänneksellä markkinatilanne kuitenkin parani. Noin 40 prosenttia paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotannosta muodostuu aikakaus- ja sanomalehtipapereista. Niiden tuotanto väheni lähes kolmanneksella 4,2 miljoonaan tonniin. Hienopaperin tuotannossa (2,6 milj. t vuonna 2009) lasku jäi 11 prosenttiin. Paperiteollisuuden vaikeudet heijastuivat suoraan puumassateollisuuden tuotantoon. Mekaanista massaa ja sellua valmistettiin vuonna 2009 yhteensä 8,7 miljoonaa tonnia eli neljännes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 20 alkupuoliskolla paperi- ja kartonkituotteiden kysyntä vahvistui merkittävästi, mikä puolestaan lisäsi puumassojen tuotantoa. Tammi syyskuussa 20 paperin ja kartongin tuotanto kasvoi 14 prosenttia ja sellun 26 prosenttia edellisvuoden pohjalukemista. Vuonna 2009 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo laski 23 prosentilla 15,7 miljardiin euroon, josta 70 prosenttia muodostui massa- ja paperiteollisuudessa. Kun bruttoarvosta vähennetään toiminnasta aiheutuneet kustannukset, päästään tuotannon jalostusarvoon. Vuonna 2009 metsäteollisuudessa syntyi jalostusarvoa 2,9 miljardia euroa. Metsäteollisuuden tuotannon arvosta neljännes syntyi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella. Koko tehdasteollisuuden tuotannon bruttoarvosta metsäteollisuuden osuus oli 16 prosenttia mutta jalostusarvosta vain 13 prosenttia. Vuonna 2009 Suomen tehdasteollisuuden kotimaiset investoinnit käyttöomaisuuteen vähenivät viidenneksellä 2,7 miljardiin euroon. Tehdasteollisuuden investointiaste (investoinnit suhteessa liikevaihtoon) oli 2,4 prosenttia, joka vastasi 2000-luvun keskimääräistä tasoa. Kehitys teollisuuden päätoimialoilla oli epäyhtenäistä: kemianteollisuudessa ja metallien jalostuksessa investoinnit lisääntyivät, mutta metsäteollisuudessa niiden määrä romahti lähes 70 prosentilla. Vuonna 2009 metsäteollisuus investoi kotimaahan 285 miljoonan euron arvosta (vuotta aiemmin 844 milj. ). Samalla metsäteollisuuden investointiaste laski ennätyksellisen alas eli 1,7 prosenttiin. Investoinnit jakautuivat suunnilleen tasan puutuote- sekä massa- ja paperiteollisuuden kesken. Metsäteollisuuden investoinnit olivat pääosin kone- ja laiteinvestointeja, joilla uudistettiin tuotantoprosesseja ja -linjoja. Tässä vuosikirjassa esitettävät investointitiedot perustuvat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastoon. Vuoden 2009 luvut ovat ennakkotietoja. Massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin sulkemisista kerrotaan tarkemmin sivun 315 tietotaulussa. Rakenne ja liikevaihto Suomen metsäteollisuudessa yritykset ovat keskimäärin suurempia kuin muussa tehdasteollisuudessa. Vuonna 2009 pienet ja keskisuuret yritykset edustivat 14 prosenttia metsäteollisuuden kotimaisesta liikevaihdosta, kun tehdasteollisuuden keskiarvo oli 18 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa pk-yrityksillä oli kuitenkin merkittävä 40 prosentin osuus alan liikevaihdosta, ja viime vuosina tämä osuus on ollut kasvussa. Massa- ja paperiteollisuudessa pk-yritykset vastasivat vain 3 prosentista liikevaihtoa. Pk-yrityksiksi luetaan sellaiset yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuuskonsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliittoyhtymä) ovat kansainvälisestikin tarkastellen erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijaitsee Euroopan unionin alueella. Kokonaisliikevaihdolla mitaten Stora Enso oli maailman viidenneksi suurin metsäteollisuusyritys vuonna UPM-Kymmene oli tässä vertailussa kahdeksas ja Metsäliitto sijalla kaksitoista. Vuonna 2009 koko tehdasteollisuuden liikevaihto Suomessa oli 115 miljardia euroa eli 23 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Taloudellinen 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

3 Metsäteollisuus Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa Massa- ja paperiteollisuuden vuosina pysyvästi sulkema tuotantokapasiteetti Yhtiö Paikkakunta Tuote Kapasiteetin poistuma 2009 Metsä-Botnia Kaskinen Valkaistu lehtisulfaattisellu t 20, tammi lokakuu Sappi Limited Jyväskylä Päällystetty aikakauslehtipaperi t Stora Enso Imatra Päällystämätön hienopaperi t Stora Enso Varkaus Sanomalehti- ja luettelopaperit t Metsäteollisuus on viime vuosina vähentänyt sellun ja paperin tuotantokapasiteettia Suomessa. Sulkemisten tahti hiljeni hieman vuonna 2009, jolloin Metsä-Botnian Kaskisten sellutehdas oli ainoa pysyvästi suljettu laitos Suomen massa- ja paperiteollisuudessa. Vuonna 2008 Kaskisissa valmistettiin vajaat 6 prosenttia Suomessa tuotetusta selluloosasta, mutta noin 15 prosenttia lehtisellusta. Alkuvuodesta 2009 näytti siltä, että myös Stora Enson omistama Sunilan tehdas ( tonnia havusulfaattisellua) suljettaisiin. Suhdanteiden parannuttua sellumarkkinoilla Stora Enso kuitenkin perui aiemman sulkemispäätöksen. Vuoden 20 aikana tuotantokapasiteettia on vähennetty myös paperitehtailta. Sappi Ltd. sulki vuoden alkupuoliskolla Kankaan tehtaan ainoan koneen Jyväskylässä ja Stora Enso hienopaperikoneen Imatran tehtailla. Syksyllä Stora Enso lakkautti lisäksi Varkaudessa sanomalehti- ja luettelopaperin tuotannon. Metsä-Tissue ilmoitti elokuussa pysäyttävänsä Mäntässä tiivispaperikoneen, mutta koneen mahdollinen sulkeminen ajoittunee vuoden 2011 puolelle. Kaskisten sellutehtaalla työskenteli vuonna 2009 noin 200 henkilöä. Vuonna 20 suljetuilla paperikoneilla työskenteli arviolta 500 henkilöä. Siten edellä mainitut sulkemiset supistavat massa- ja paperiteollisuuden välitöntä työvoiman tarvetta noin kolmella prosentilla, mutta ne eivät ole ainoa henkilöstön määrää vähentävä tekijä massa- ja paperiteollisuudessa. Työllisten määrä koko massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2008 oli henkilöä (ks. taulukko 7.7). Kaskisten sellutehtaan pysähtyminen vähensi lehtikuitupuun käyttöä Suomessa noin 1,8 miljoonalla kuutiometrillä. Määrä vastasi vajaata neljää prosenttia massa- ja paperiteollisuuden kaikesta raakapuun ja hakkeen käytöstä vuonna Koska kotimaista koivukuitupuuta ei ole ollut saatavissa riittävästi, tehtaan sulkeminen vähensi metsäteollisuuden riippuvuutta tuontipuusta. Vuonna 20 suljetut Imatran ja Jyväskylän paperikoneet käyttivät raaka-aineenaan pääasiassa havu- ja lehtisellua, joten näiden koneiden seisahtumisen vaikutukset Suomen puumarkkinoihin näkyvät välillisesti sellun vähentyneen kulutuksen ja valmistuksen kautta. Varkaudessa suljettujen koneiden pääraaka-aine oli kuumahierre, jonka valmistukseen käytetyn kuusihakkeen ja -kuitupuun tarve pienenee arviolta 0,7 miljoonalla kuutiometrillä. Kaskisten sellutehdas käytti vuonna 2008 sähköä 319 GWh. Valtaosa sellun valmistukseen tarvittavasta energiasta tuotettiin puuperäisillä polttoaineilla. Tyypillisiä paperilajikohtaisia sähkönkulutuslukuja soveltaen vuonna 20 suljettujen paperikoneiden vuotuisen sähköntarpeen voidaan arvioida olleen yhteensä noin 1 TWh. Vuonna 2008 Suomen koko massa- ja paperiteollisuus käytti sähköä 23,5 TWh (ks. taulukko 9.8). Lähteet: Yhtiöiden pörssitiedotteet, tehdasyksiköiden ympäristöraportit ja ympäristölupapäätökset Teksti: Maarit Kallio, Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen vuosikirja

4 Forest industries taantuma näkyi kaikkien kolmen pääsektorin (metalli-, metsä- ja kemianteollisuus) liikevaihdoissa. Metsäteollisuuden kotimainen liikevaihto laski 16,5 miljardiin euroon ( 24 %). Tästä massa- ja paperiteollisuuden osuus oli 11,6 miljardia euroa (70 %). Metsäteollisuuden osuus teollisuuden liikevaihdosta on pudonnut tasaista tahtia viimeiset 15 vuotta: vuonna 1995 osuus oli neljännes, viime vuonna enää 14 prosenttia. Kannattavuus Edellisvuonna alkanut tehdasteollisuuden kannattavuuden lasku jyrkkeni vuonna 2009 sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tehdasteollisuuden kannattavuus ennen poistoja ja rahoituseriä (=käyttökate) laski 4,9 prosenttiin liikevaihdosta eli neljä prosenttiyksikköä alemmaksi kuin vuonna Kannattavuuskehitys oli heikointa metsä- ja metalliteollisuudessa. Metsäteollisuuden kannattavuus käyttökatteella mitaten putosi pohjalukemiin. Käyttökatetta kertyi koko toimialalla 0,3 miljardia euroa, mikä vastasi 2 prosenttia metsäteollisuuden kotimaisesta liikevaihdosta. Puutuoteteollisuudessa käyttökate romahti 0,7 prosenttia miinukselle, mikä selittyy liiketoiminnan tuottojen putoamisella ( 26 %) lopputuotteiden kysynnän vähennyttyä. Myös massa- ja paperiteollisuudessa käyttökate putosi ennätysmäisen pieneksi eli 3,3 prosenttiin liikevaihdosta. Käyttökate kertoo toiminnan tuloksesta välittömien tuotantokustannusten (raaka-aineet, henkilöstökulut, muut liiketoimintakulut yms.) jälkeen. Käyttökatteen jäädessä negatiiviseksi, kuten puutuoteteollisuudessa vuonna 2009, toimialan tulos ei riitä edes välittömien kustannusten kattamiseen. Metsäteollisuuden kannattavuuden mittaaminen kokonaistuloksen perusteella antaa myönteisemmän kuvan. Kokonaistuloksen perusteella metsäteollisuuden kannattavuus koheni vuonna 2009 hieman edellisvuodesta, vaikka kokonaistulos jäikin negatiiviseksi molemmilla päätoimialoilla. Puutuoteteollisuudessa kokonaistulos putosi 3,4 prosenttiin liikevaihdosta, massa- ja paperiteollisuudessa kokonaistulos oli 9,5 prosenttia miinuksella. Keskeisin syy kokonaistuloksen paranemiseen oli rahoituskulujen väheneminen 1,5 miljardilla eurolla vuoteen 2008 verrattuna. Koko tehdasteollisuuden kokonaistulos oli 0,3 prosenttia liikevaihdosta. Kokonaistulos kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja, ja sen laskemisessa mm. poistot sekä rahoitustuotot ja -kulut otetaan huomioon. Metsäteollisuus on edelleen teollisuuden päätoimialoista suhteellisesti velkaisin. Viennin supistuessa vuonna 2009 metsäteollisuuden velat nousivat 123 prosenttiin liikevaihdosta, kun vastaava tunnusluku vuotta aikaisemmin oli 98 prosenttia. Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, oli edellisvuotta kolme prosenttiyksikköä alempi, 45 prosenttia. Tehdasteollisuuden omavaraisuusaste nousi keskimäärin 44 prosenttiin. Kasvihuonekaasupäästöt Metsäteollisuuden käyttämien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa (KHK) energiasektorilla, joka on yksi kuudesta raportointisektorista (ks. s. 318). Uusiutuvien biopolttoaineiden, mukaan lukien puuperäiset polttoaineet, CO 2 -päästöjä ei lasketa mukaan KHK-päästöjen kokonaismäärään, vaan ne raportoidaan erillistietoina. Sitä vastoin biopolttoaineiden metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH 4 ja N 2 O) raportoidaan osana energiasektorin KHK-päästöjä. Vuonna 2008 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 70,1 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia. Päästöt olivat noin prosentin alle vuodelle 1990 kiinnitetyn Kioton pöytäkirjan tavoitetason (71,0 milj. t CO 2 ekv.). Merkittävin kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuus kaikista päästöistä oli 83 prosenttia vuonna Dityppioksidin osuus oli prosenttia ja metaanin 6 prosenttia. Vuoteen 2007 verrattaessa kasvihuonekaasupäästöt vähenivät prosenttia. Energiasektori on kasvihuonekaasujen päästökehityksen kannalta avainasemassa, sillä esimerkiksi vuonna 2008 sen osuus oli 78 prosenttia kokonaispäästöistä. Vuonna 2008 energiasektorin päästöt vähenivät 13 prosentilla, mikä johtui hyvästä vesivoimatilanteesta, edellisvuotta lämpimämmästä säästä ja teollisuustuotannon supistumisesta. Tietoja metsäteollisuuden energian kulutuksesta esitetään luvussa 9. Vuonna 2008 metsäteollisuuden polttoaineperäiset päästöt olivat 5,2 miljoonaa tonnia eli 14 prosenttia pienemmät kuin Kioton perusvuonna Tarkastelujaksolla metsäteollisuuden osuus on pudonnut 7 prosenttiin Suomen kokonaispäästöistä. Koko tehdasteollisuudesta metsäteollisuuden osuus oli kolmannes. Laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa teollisuuden investoinnit energiatehokkuuteen ja bioenergian käytön lisääminen. Toisaalta puuperäisten polttoaineiden 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

5 Metsäteollisuus hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 50 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Muut päästöt ilmaan ja vesistöihin Myös rikki- ja typpipäästöt ilmaan selvitetään KHKinventaarion yhteydessä, vaikka ne eivät kuulukaan kasvihuonekaasuihin. Rikki- ja typpipäästöistä aiheutuva hapan laskeuma vaikuttaa maaperään ja vesistöihin. Noin 40 prosenttia Suomen rikkidioksidipäästöistä ( t vuonna 2008) aiheutuu energiantuotannosta ja viidesosa teollisuudesta. Metsäteollisuuden rikkidioksidipäästöt olivat tonnia eli 13 prosenttia vuoden 2008 kokonaispäästöistä. Sellun, paperin ja kartongin tuotantoon suhteutettuna metsäteollisuuden rikkipäästöt ovat vähentyneet yli 90 prosentilla vuodesta Päästöjä on pienennetty mm. siirtymällä vähärikkisten, puuperäisten polttoaineiden käyttöön sekä kehittämällä savukaasujen rikinpoistojärjestelmiä. Vuonna 2008 typen oksidien päästöt ilmaan olivat tonnia, josta liikenteen osuus oli puolet. Metsäteollisuudesta typen oksidien päästöjä tuli tonnia, mikä vastasi 14 prosenttia kokonaispäästöistä. Tuotantoon suhteutettuna metsäteollisuuden päästöt olivat neljänneksen pienemmät kuin vuonna Metsäteollisuus on vähentänyt typpipäästöjä mm. energiankäyttöä tehostamalla. Vuonna 2009 metsäteollisuuden rikki- ja typpipäästöt vähenivät noin neljänneksellä edellisvuodesta. Lasku selittyy pääosin tuotantomäärien vähenemisellä. Vesien ravinnekuormitusta mitataan typen ja fosforin määrillä. Lisäksi vesistöjen rehevöitymistä kiihdyttää orgaaninen aines, jonka määrää kuvataan 7 vuorokauden biologisella hapenkulutuksella (BHK 7 ). Vuonna 2009 fosforin kokonaispäästöt vesistöihin olivat noin 4 0 tonnia ja typpipäästöt noin tonnia. Valtaosa vesistöjä kuormittavista ravinnepäästöistä on peräisin maataloudesta, jonka osuus oli kaksi kolmasosaa fosforin ja yli puolet typen ravinnepäästöistä vuonna Metsäteollisuuden osuus Suomen fosforipäästöistä oli vain 3,4 prosenttia ja typpipäästöistä tätäkin pienempi eli 2,9 prosenttia. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto on kasvanut, typpipäästöjä vesistöihin on vähennetty merkittävästi mm. puhdistamoinvestointien ja tehostuneen prosessinohjauksen ansiosta. Sellun, paperin ja kartongin tuotantoon suhteutettuna typpipäästöt vesistöihin ovat vuoteen 1990 verrattuna reilusti puolittuneet ja fosforipäästöt vähentyneet yli 80 prosentilla. Metsäteollisuus käytti vuonna 2008 ympäristönsuojeluun 195 miljoonaa euroa. Tästä 65 miljoonaa euroa käytettiin päästöjen käsittelyä ja tuotantoteknologiaa parantaviin investointeihin, ja loput olivat käyttökustannuksia ja muita ympäristönsuojelun toimintamenoja. Metsäteollisuuden tilastointi Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitoksista perustuvat Metsäteollisuus ry:n ja Tilastokeskuksen tietoihin. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset ovat kaikki Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Lukumääräisesti eniten yrityksiä jää järjestön ulkopuolelle sahateollisuudessa. Valtaosa sahojen lukumäärästä on ns. piensahoja, joiden vuotuinen puunkäyttö jää alle 000 kuutiometrin. Metla arvioi niiden edustavan reilua prosenttia koko sahateollisuuden tuotannosta ja puunkäytöstä. Uusi piensahatutkimus on parhaillaan käynnissä, ja sen tulokset valmistuvat vuoden 2011 alkupuoliskolla. Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöasteella tarkoitetaan prosenttiosuutta, joka alan tuotantokapasiteetista on käytössä tilastoitavan kuukauden aikana. Lähteenä on Tilastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, joka perustuu toimipaikoilta kuukausittain kerättävään tietoon. Volyymi-indeksi on otostilasto, jonka kattavuus vaihtelee toimialoittain: koko tehdasteollisuudessa peittävyys on 64 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Massaja paperiteollisuuden bruttoarvosta tilasto kattaa yli 90 prosenttia, mutta puutuoteteollisuudessa peittävyys jää 30 prosenttiin. Arviot havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimaisesta kulutuksesta tuottaa Metsäteollisuus ry. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliarvioon, sillä laskelmassa ei huomioitaisi riittävästi painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu suoraan näennäiskulutuksena. Tiedot paperin ja kartongin talteenotosta tuottavat Metsäteollisuus ry ja Paperinkeräys Oy. Valtaosa metsäteollisuutta koskevista tiedoista perustuu Tilastokeskuksen aineistoihin. Useimmissa taulukoissa metsäteollisuutta verrataan koko tehdasteollisuuden tietoihin. Tilastokeskus käyttää tilastoissaan pääosin uutta toimialaluokitusta (TOL 2008). Tässä luvussa tiedot esitetään TOL 2008:n mukaisesti niiltä vuosilta, joilta ne ovat saatavissa. Mikäli aikaisempia toimialaluokituksia on käytetty, muutoksista aikasarjoissa kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Metsäteollisuudessa toimialaluokituksen muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia aikasarjojen jatkuvuuteen. Metsäteollisuus jaetaan TOL Metsätilastollinen vuosikirja

6 Forest industries 2008:ssa puutuoteteollisuuteen (TOL 2008: 16) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (17). Huonekaluteollisuutta (31) ei lueta kuuluvaksi metsäteollisuuteen. Tiedot metsäteollisuuden tuotannon arvosta ja investoinneista perustuvat Tilastokeskuksen alue- ja toimialatilastoon. Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikkojen todellista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja yrityksen muille toimipaikoille. Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tilastointiyksikkönä on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka. Toimialan jalostusarvo voi olla myös negatiivinen. Rannikon massa- ja paperiteollisuuden negatiivinen jalostusarvo vuonna 2009 johtuu siitä, että alueella on useita suurten metsäyhtiöiden pääkonttoreita. Metsäteollisuuden investointitiedot kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Niihin sisältyvät käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla investointien arvo toimialan liikevaihtoon. Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositilasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Tilinpäätöstilastosta on erikseen saatavissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia tunnuslukuja. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Niiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuuden mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoituseriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa näitä mittareita verrataan liikevaihtoon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille Metsäteollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuusasteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. Taulukoissa esitetään metsäteollisuutta koskevia päätuloksia kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta (KHK-inventaario), jonka vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. Suomi on mukana vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa ja sitä täydentävässä Kioton pöytäkirjassa. Suomi on sitoutunut osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa rajoittamaan KHK-päästöjään vuoden 1990 tasolle velvoitekauden aikana. KHK-päästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Ihmisen toiminnasta peräisin olevat päästöt ja nielut raportoidaan kuuden sektorin alla: 1) energia, 2) teollisuusprosessit, 3) liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, 4) maatalous, 5) maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sekä 6) jätteet. Metla on vastuussa sektoriin 5 liittyvästä KHK-raportoinnista ja sen kehittämisestä. Tässä vuosikirjassa esitetään metsäteollisuuden päästöjä toimialoittain (TOL 2002). Puutuoteteollisuuden (20) ja massa- ja paperiteollisuuden (21) lisäksi esitetään toimialalta 40 (sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto) ne voimalaitokset ja höyrykattilat, jotka toimivat metsäteollisuuden yhteydessä ja pääasiallisesti toimittavat höyryä tai sähköä teollisuuden tarpeisiin. Usein nämä ns. vierivoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja purua, mutta myös turvetta tai maakaasua. Kasvihuonekaasupäästöt esitetään yhteismitallistettuina hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi. Se on mittari, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Myös tiedot metsäteollisuuden rikki- ja typpioksidien päästöistä perustuvat KHK-inventaarion yhteydessä kerättäviin tietoihin. Tiedot metsäteollisuuden jätevesipäästöistä tuottaa ympäristöhallinto. Ympäristölupavelvolliset yritykset toimittavat vuosiraportoinnin tiedot alueellisille ympäristökeskuksille joko kuukausittain tai vuositietoina. 318 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

7 Metsäteollisuus Kirjallisuus Literature Investointitiedustelu, kesäkuu 20. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 11 s. Kasvihuonekaasut SVT Ympäristö ja luonnonvarat 20. Tilastokeskus. 16 s. Lyytimäki, J. & Hakala, H Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Gaudeamus ja Suomen ympäristökeskus. 447 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Metsäteollisuuden Ajankohtaiskatsaus (eri neljänneksiltä). Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 20. Metsätilastotiedote 42/20. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 23 s. Paperinkeräys-konsernin vuosikertomus s. Puranen, I Miten metsä vastaa? Tieto&trendit 7/2009: Tilastokeskus. Raakapuun käyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsätilastotiedote 21/20. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Suomen kasvihuonekaasupäästöt Tilastokeskus. Katsauksia (Ympäristö ja luonnonvarat) 20/1. 49 s. + liitetaulukot. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto SVT Teollisuus Tilastokeskus. 14 s. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009, ennakko. SVT Teollisuus 20. Tilastokeskus. 11 s. Teollisuuden tilinpäätöstilasto SVT Yritykset Tilastokeskus. 15 s. Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2009, ennakko. SVT Yritykset 20. Tilastokeskus. 15 s. Teollisuuden toimialakatsaus II/20. Tilastokeskus. 5 s. Teollisuuden ympäristönsuojelumenot SVT Ympäristö ja luonnonvarat 20. Tilastokeskus. 15 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 20, syyskuu. SVT Teollisuus 20. Tilastokeskus. 19 s. Toimialaluokitus TOL Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Ympäristötilasto. Vuosikirja 20. Tilastokeskus. SVT Ympäristö ja luonnonvarat s. Muut tietolähteet Other sources of information Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tilastokeskus, Metsätilastollinen vuosikirja

8 Forest industries 140 indeksi index (2005=0) Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Tehdasteollisuus yhteensä Manufacturing total Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. Viimeisin tieto: 9/20 The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Latest update: Sep 20 Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.1 Metsäteollisuuden tuotanto Figure.1 Production of the forest industries, Kapasiteetin käyttöaste Capacity utilisation rates, % Tehdasteollisuus Manufacturing Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * Vuosi 20: keskiarvo jaksolta tammi syyskuu 20. Year 20: averages for the period January to September, 20. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.2 Metsäteollisuuden kapasiteetin käyttöaste Figure.2 Capacity utilisation rates in the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

9 Metsäteollisuus 8 6 mrd. vuoden 2009 rahana billion in 2009 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.3 Metsäteollisuuden tuotannon reaalinen jalostusarvo Figure.3 Real added value of production generated by the forest industries, milj. m³ mill. m³ Sahatavara Sawn goods Tuotanto Production Mänty Pine Kuusi Spruce Kulutus Consumption 1,5 1,2 milj. m³ mill. m³ Vaneri Plywood Tuotanto Production Kulutus Consumption 9 0,9 6 0,6 3 0,3 0 0, Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva.4 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus Figure.4 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, Metsätilastollinen vuosikirja

10 Forest industries milj. t mill. m.t. Puumassa yhteensä Wood pulp, total Sulfaattisellu Sulphate pulp Mekaaniset massat Mechanical pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp milj. t mill. m.t. Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total Aikakauslehtipaperi Magazine paper Hienopaperi Fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Mekaaniset massa sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Sanomalehtipaperi sisältyy aikakauslehtipaperiin. Semi-chemical pulp is included in mechanical pulp, and newsprint in magazine paper. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva.5 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto Figure.5 Production of pulp, and paper and paperboard, Puutuoteteollisuus Wood-products industries 5,7 mrd. bill. Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 13,9 mrd. bill % Puuraaka-aine Wood raw material Muut raaka-aineet ja tarvikkeet Other raw materials and supplies Työvoima Labour Energia Energy Muut kustannukset Other costs Poistot Depreciations Muut kustannukset koostuvat mm. seuraavista eristä: kuljetus ja varastointi, myynti ja markkinointi, korjaus, kunnossapito ja asennus sekä kauppatavarat. Other costs include, for instance, the following items: transport and storage; sales and marketing; repairs, maintenance and installation, and merchandise. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva.6 Metsäteollisuuden kustannusrakenne 2008 Figure.6 Cost structure in the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

11 Metsäteollisuus mrd. vuoden 2009 rahana billion in 2009 monetary value Metsäteollisuus yhteensä Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.7 Metsäteollisuuden reaalinen liikevaihto Suomessa Figure.7 Real annual turnover of the forest industries in Finland, Käyttökate, % Operating margin, % Tehdasteollisuus Manufacturing Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries * * Ennakkotieto Preliminary data Käyttökate-% = (Liikevaihto toimintakulut) / liikevaihto x 0 Operating margin = (Turnover operational costs) / turnover x 0 Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva.8 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa Figure.8 Profitability of the forest industries in Finland, Metsätilastollinen vuosikirja

12 Forest industries Fosfori Phosphorus t m.t. Typpi Nitrogen t m.t. Maatalous Agriculture Haja- ja loma-asutus Rural population Metsätalous Forestry Laskeuma Deposition Yhdyskunnat Municipalities Metsäteollisuus Forest industries Muut päästölähteet Other sources Maatalous Agriculture Laskeuma Deposition Yhdyskunnat Municipalities Metsätalous Forestry Haja- ja loma-asutus Rural population Metsäteollisuus Forest industries Muut päästölähteet Other sources Muut päästölähteet: kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto ja muu teollisuus Other emission sources: fish farming, fur farming, peat production and other industries Lähde: Suomen ympäristökeskus Source: Finnish Environment Institute Kuva.9 Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin päästölähteen mukaan 2009 Figure.9 Waste water discharge of phosphorus and nitrogen by emission source, milj. vuoden 2008 rahana mill. in 2008 monetary value Yhteensä Total Investoinnit Investments Toimintamenot Operating expenditures Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=0). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=0). Investointien lisäksi kuvassa esitetään ympäristönsuojelun käyttö- ja muut toimintamenot. Niihin sisältyvät mm. tarkkailu- ja seurantamenot, erilaiset maksut ja korvaukset, tutkimus- ja kehitysmenot, ympäristövakuutusmaksut sekä hallintomenot. In addition to investments, the data cover the running and maintenance of environmental protection investments as well as other environmental operating expenditures, which include monitoring expenses, various fees and compensation, etc. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva. Metsäteollisuuden reaaliset ympäristönsuojelumenot Figure. Real environmental protection expenditures in the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

13 Metsäteollisuus.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2009 Production and foreign trade of forest industry products, 2009 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen Tuotanto- Unit Production Imports Exports kulutus laitosten Domestic lukumäärä consumption Number of production plants yksikköä units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ Havusahatavara Sawn softwood mäntysahatavara pine sawnwood kuusisahatavara spruce sawnwood Lehtisahatavara Sawn hardwood Puulevyt Wood-based panels Viilu Veneer sheets Vaneri Plywood havuvaneri softwood plywood lehtivaneri hardwood plywood Lastulevy Particle board Kuitulevy Fibreboard " Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t m.t Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp havusulfaatti softwood sulphate pulp lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp Sulfiittisellu Sulphite pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi Paper Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper aikakaus- ja sanomalehtipaperi magazine paper and newsprint hienopaperi fine paper Muu paperi Other paper Kartonki Paperboard Kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti vienti) sahatavaraa sekä paperia ja kartonkia lukuun ottamatta. Tuotantolaitosten lukumäärässä on mukana vuoden 2009 aikana toimineet yritykset. Sahojen lukumäärä sisältää vain teollisuussahat (puunkäyttö yli 000 m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa arvio piensahojen tuotannosta on mukana. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Domestic consumption is defined as apparent consumption (production + imports exports) except for sawn goods, and paper and paperboard products. The number of production plants includes plants operating in The number of sawmills only includes sawmills consuming more than 000 m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Tullihallitus Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Board of Customs Metsätilastollinen vuosikirja

14 Forest industries.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto Production of sawn goods and wood-based panels, Vuosi Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Year Mänty Kuusi Havupuu Lehtipuu Yhteensä Vaneri Plywood Lastulevy Kuitulevy Fibreboard Yhteensä Pine Spruce yhteensä Hardwood Total Havuvaneri Lehtivaneri Yhteensä Particle Total Softwood Softwood Hardwood Total board total plywood plywood m m t m.t m / / Viilun tuotanto ei sisälly puulevyihin, vrt. taulukko.0. The production of veneer sheets is excluded, c.f. Table.0. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos; UNECE Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute; UNECE 326 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

15 Metsäteollisuus.2 Puumassan tuotanto Production of wood pulp, Vuosi Mekaaniset massat Mechanical pulp Sellu Chemical pulp Puumassa Year Sulfaattisellu Sulphate pulp Sulfiittisellu Sellu kaikkiaan t m.t. Valkaistu Bleached Valkaise- Yhteensä Sulphite yhteensä Wood pulp, Havusulfaatti Lehtisulfaatti maton Total pulp Chemical total Softwood Hardwood Unbleached pulp, total sulphate sulphate / / Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 Forest industries.3 Paperin ja kartongin tuotanto Production of paper and paperboard, Vuosi Paperi Paper Kartonki Paperi ja kartonki Year Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper Muu Yhteensä Paperboard yhteensä Aikakaus- ja Hienopaperi Yhteensä paperi Total Paper and paperboard, sanomalehtipaperi Fine paper Total Other total Magazine paper and paper newsprint t m.t / / Lähde: Metsäteollisuus ry Source: Finnish Forest Industries Federation 328 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20

17 Metsäteollisuus.4 Sahatavaran kotimainen kulutus Domestic consumption of sawn goods, Vuosi Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Asukasta kohti Year Sawn softwood Sawn hardwood Total Per capita m³ m³ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,69 Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods are taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 Forest industries.5 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus, talteenotto ja uusiokäyttö Domestic consumption, collection and utilisation of paper and paperboard, Selite Item Yksikkö Unit 1 Toimitukset kotimaahan Domestic deliveries t m.t Vientiin valmistetut jatkojalosteet Converted products for exports Tuonti Imports Painotuotteiden nettovienti ym. Net exports of printed products, etc Kotimainen kulutus ( ) Domestic gross consumption ( ) asukasta kohti per capita kg Keräyspaperin ja -kartongin Collection of recovered t m.t talteenotto paper and paperboard asukasta kohti per capita kg talteenottoaste collection rate % uusiokäyttö paperi- ja utilisation in paper and t m.t kartonkiteollisuudessa paperboard production käyttöaste utilisation rate % 5,2 4,7 5,5 5,0 5,0 5,4 5,1 5,6 Keräyspaperin ja -kartongin vienti Exports of recovered paper t m.t and paperboard Keräyspaperin ja -kartongin tuonti Imports of recovered paper and paperboard Selite Item Yksikkö Unit 1 Toimitukset kotimaahan Domestic deliveries t m.t Vientiin valmistetut jatkojalosteet Converted products for exports Tuonti Imports Painotuotteiden nettovienti ym. Net exports of printed products, etc Kotimainen kulutus ( ) Domestic gross consumption ( ) asukasta kohti per capita kg Keräyspaperin ja -kartongin Collection of recovered t m.t talteenotto paper and paperboard asukasta kohti per capita kg talteenottoaste collection rate % uusiokäyttö paperi- ja utilisation in paper and t m.t kartonkiteollisuudessa paperboard production käyttöaste utilisation rate % 5,5 5,3 5,3 4,8 5,2 5,1 5,5 5,1 Keräyspaperin ja -kartongin vienti Exports of recovered paper t m.t and paperboard Keräyspaperin ja -kartongin tuonti Imports of recovered paper and paperboard Talteenottoaste = keräyspaperin talteenotto / paperin ja kartongin kulutus; käyttöaste = keräyspaperin käyttö raaka-aineena / paperin ja kartongin tuotanto. Tuotantomäärät, katso taulukko.3. Painotuotteiden nettovienti (kohta 4) sisältää myös mm. vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms. Kansainvälisiä tilastoja kierrätyspaperin tuotannosta esitetään taulukossa Collection rate = collection of recovered paper / consumption of paper and paperboard; utilisation rate = utilisation of recovered paper as rawmaterial / production of paper and paperboard. For production figures, see Table.3. Net exports of printed products (item 4) also include wrappings and cores of exported products, etc. International statistics on the production of recovered paper are presented in Table Lähteet: Metsäteollisuus ry; Paperinkeräys Oy Sources: Finnish Forest Industries Federation; Paperinkeräys Oy 330 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 20