11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Transkriptio

1 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Puun tuonti kääntyi laskuun vuonna 2011 päätyen 10,5 miljoonaan kuutiometriin. Määrä supistui 10 prosentilla edellisvuodesta, mutta ei kuitenkaan taantumavuoden 2009 tasolle. Ulkomaisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden koko puunhankinnasta laski 17 prosenttiin, kun se 2000-luvulla on ollut keskimäärin 24 prosenttia. Puun tuonnista kolmannes oli koivukuitupuuta ja kolmannes haketta. Tuontipuusta 61 prosenttia tuli Venäjältä. Suomen koko tavaraviennin arvo päätyi 56,9 miljardiin euroon. Suomen ulkomaankaupassa vuosi 2011 oli poikkeuksellinen kauppataseen jäätyä 3,7 miljardia euroa alijäämäiseksi. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo päätyi 11,2 miljardiin euroon supistuen reaalisesti 4 prosentilla vuoden takaisesta. Metsäteollisuustuotteiden reaalinen vientihintataso oli lähes kaikissa tuoteryhmissä edellisvuotista alhaisempi, mikä painoi metsäteollisuustuotteiden viennin arvoa alaspäin. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -luvussa käsitellään puun ja metsäteollisuustuotteiden vientiä Suomesta ja tuontia Suomeen. Ulkomaankaupasta ilmoitetaan volyymi-, arvo- ja yksikköarvotietoja. Ulkomaankauppatilastot esitetään tuoteryhmittäin ja maittain. Muiden maiden metsätuotteiden ulkomaankauppatietoja käsitellään luvussa 13. Puu Puun tuonti väheni vuonna 2011 edellisvuodesta kymmenellä prosentilla 10,5 miljoonaan kuutiometriin, mutta tuonti ei kuitenkaan pudonnut yhtä alas kuin taantumavuonna Edeltävän kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna tuonti väheni 36 prosentilla, ja supistuminen koski kaikkia muita puutavaralajeja paitsi haketta ja jätepuuta. Ulkomaisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden koko puun hankintamäärästä laski 17 prosenttiin eli alimmaksi kymmeneen vuoteen (puun hankinta: 61,4 milj. m³ = markkinahakkuut + puun tuonti puun vienti). Osuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 24 prosenttia. Tuontipuusta kaksi kolmannesta käytettiin Kaakkois- Suomen metsäkeskuksen alueella. Valtaosa Suomeen vuonna 2011 tuodusta puusta oli peräisin Venäjältä (6,5 milj. m³), jonka osuus ylsi edeltävän vuoden tapaan 61 prosenttiin. Venäläisen puun osuus tuonnista on vakiintunut lähelle kahta kolmasosaa vuodesta 2007 alkaen. Sitä ennen osuus ylsi tavallisesti noin neljään viidesosaan. Seuraavaksi eniten puuta tuli Latviasta (1,6 milj. m³) ja Virosta (1,4 milj. m³). Vuonna 2011 Suomeen tuotiin koivukuitupuuta 3,5 miljoonaa kuutiometriä ja haketta 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Tuodusta hakkeesta 85 prosenttia oli tehty havupuusta. Puun tuonnin puutavaralajijakauma muuttui voimakkaasti vuonna Koivukuitupuun osuus tuonnista oli ollut vuosina keskimäärin 37 prosenttia, mutta vuosina osuus putosi keskimäärin 31 prosenttiin. Hakkeen osuus lisääntyi vastaavassa vertailussa 11 prosentista 32 prosenttiin. Tukin tuonti on ollut viime vuosina vähäistä ja määrä jäi nytkin 0,5 miljoonaan kuutiometriin. Hakkeen ja polttopuun aikasarjoja on muutettu taulukoissa vuoden 2005 luvuista alkaen. Uusissa luvuissa ne tilastoidaan siinä kuoriasteessa, missä ne tulevat maahan. Aiemmin kyseiset puutavaralajit muutettiin laskennallisesti kuorellisiksi. Vuoden 2012 alkupuoliskolla puun tuonti jäi 11 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Tuonnin puutavaralajijakautuma oli edellisvuoden kaltainen. Vuonna 2011 Suomesta vietiin ulkomaille 1,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Puun vienti lisääntyi 12 prosentilla vuoden takaisesta. Viennistä oli raakapuuta 1,2 ja jätepuuta 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Suomesta viedystä puusta 79 prosenttia meni Ruotsiin. Metsätilastollinen vuosikirja

2 11 Foreign trade by forest industries Metsäteollisuustuotteet Suomen tavaravienti lähti vuoden 2009 taantuman jälkeen kasvuun, mutta kasvu pysähtyi vuonna Tavaraviennin kokonaisarvo päätyi 56,9 miljardiin euroon eli reaalisesti samaan kuin vuotta aiemmin (muunnos: tukkuhintaindeksi, 1949=100). Suomen ulkomaankauppa jäi poikkeuksellisen alijäämäiseksi, kun vajetta kertyi lähes 3,7 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja Edellisen kerran Suomen kauppatase (tavaroiden vientitulot vähennettynä niiden tuontimenoilla) jäi alijäämäiseksi vuonna Vielä vuonna 2010 tase oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta 11,2 miljardin euron arvosta, ja niiden viennin reaaliarvo supistui 4 prosentilla vuoden takaisesta. Teollisuustuotteiden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli 94 prosenttia. Metallien, metallituotteiden sekä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen osuus viennistä oli kolmannes. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osuus jatkoi supistumistaan päätyen 13 prosenttiin. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen tavaraviennin arvosta päätyi 20 prosenttiin, joka oli prosenttiyksikön alempi kuin edellisvuonna. Metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä laski lähes koko 2000-luvun aina taantumaan saakka ja kävi alimmillaan 17 prosentissa. Valtaosa Suomen metsäteollisuuden tuotannosta päätyy vientiin. Vuoden 2011 paperin ja kartongin tuotannosta meni ulkomaille 93 prosenttia. Sahatavarasta vietiin 63 prosenttia ja vanerista 83 prosenttia. Puumassasta ulkomaille päätyi vain 24 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa vientimäärät pääsääntöisesti kasvoivat vuonna Massa- ja paperiteollisuudessa massan vienti lisääntyi, mutta paperin ja kartongin supistui. Metsäteollisuustuotteiden vientihintataso oli lähes kaikissa tuoteryhmissä edellisvuotista alhaisempi, mikä painoi koko metsäteollisuuden viennin arvoa alaspäin. Suomesta vietiin sahatavaraa 6,1 miljoonaa kuutiometriä (+5 % edellisvuodesta), ja sen viennin arvo päätyi 1,2 miljardiin euroon. Vanerin vienti kasvoi hieman päätyen 0,9 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaran reaalinen yksikköhinta aleni 11 prosentilla ja vanerin 2 prosentilla edellisvuodesta. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteita vietiin 9,0 miljardin euron arvosta (reaalisesti 4 % edellisvuodesta). Massojen viennin arvo oli 1,4 miljardia euroa. Massan hintataso oli reaalisesti 9 prosenttia edellisvuotista alhaisempi. Papereiden viennin arvo ylsi 5,2 miljardiin euroon. Tästä oli aikakauslehtipaperia 2,5 miljardia euroa ja hienopaperia 2,0 miljardia euroa. Aikakauslehtipaperin reaalinen hintataso oli 4 prosenttia ja hienopaperin 2 prosenttia edellisvuotista alempi. Paperin reaalihinta on liukunut vähitellen alaspäin jo vuodesta 2001 lähtien. Kartonkia vientiin maasta 2,0 miljardin euron arvosta. Kartongin reaalihinta aleni prosentilla edellisvuodesta. Tullihallitus julkaisee tavaroiden ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indeksejä, joiden avulla voidaan seurata ulkomaankaupan nimellishintojen ja määrien kehitystä. Indeksien muutokset viennissä vuosien 2010 ja 2011 välillä tuoteluokittain (CPA) olivat: Yksikköarvo- Volyymiindeksi indeksi muutos 2011/2010, % Suomen koko tavaravienti +8,3 0,3 Puutavara ja 0,3 +3,6 puutuotteet Massa-, paperi- ja +4,3 0,4 paperituotteet Yksikköarvoindeksin mukaan puutuoteteollisuuden tuotteiden nimellishinnat pysyivät lähes paikallaan. Massa- ja paperiteollisuuden nimellisten vientihintojen nousuvauhti oli noin puolet koko tavaraviennin hintojen nousuvauhdista. Volyymi-indeksin mukaan puutuoteteollisuuden viennin määrä kasvoi. Sitä vastoin massa- ja paperiteollisuuden viennin volyymin väheni hieman ja lähes samaa tahtia kuin Suomen koko tavaravienti. Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden päämarkkina-alue on Eurooppa. Vuonna 2011 Euroopan unionin alueelle meni metsäteollisuustuotteiden viennistä 61 prosenttia ja muuhun Eurooppaan 10 prosenttia. Aasian osuus oli 15 prosenttia ja Pohjois-Amerikan 5 prosenttia. Yksittäisistä maista metsäteollisuuden kannalta tärkeimpiä olivat Saksa (2,0 mrd. ), Britannia (1,2 mrd. ) ja Venäjä (0,6 mrd. ). Tuoteryhmittäin tarkasteltuna suomalaista sahatavaraa vietiin arvolla mitaten eniten Japaniin ja Britanniaan; vaneria puolestaan Saksaan ja Britanniaan. Massaa meni eniten Kiinaan, paperia ja kartonkia Saksaan sekä paperi- ja kartonkijalosteita Ruotsiin. Suomen vienti on yritystyypeittäin tarkastellen sangen keskittynyttä, sillä vuonna 2011 kokonaistavaraviennistä neljäsosa oli viiden suurimman vientiyrityksen varassa. Metsäteollisuus oli vielä keskittyneempää, sillä viisi suurinta viejää vastasi 63 prosentista metsäteollisuustuotteiden viennin arvosta. Massa- ja paperiteollisuuden vienti oli puutuoteteollisuutta keskittyneempää. 326 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

3 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Sekä kokonaistavaraviennissä että metsäteollisuuden tuotteiden viennissä viiden suurimman yrityksen vientiosuus kasvoi edellisvuodesta. Tavaroiden viennin keskittyminen yrityksittäin, suurimpien viejien viennin arvo (CPA-tuoteluokitus): Metsäteollisuustuotteiden Arvo Osuus suurimmat viejät mrd. % 5 suurinta viejää 7, suurinta viejää 8, suurinta viejää 10,6 94 kaikki metsäteollisuuden 11,2 100 viejät (1 423 kpl) Suurten yritysten osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä oli 92 prosenttia. Yritys luokitellaan suureksi, jos siinä työskentelee yli 250 henkilöä, tai jos sen liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 yksityisten kotimaisten yritysten osuus Suomen tavaraviennistä oli 57 prosenttia ja ulkomaalaisomisteisten yritysten 32 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka omistuksesta tai äänivallasta yli puolet on suoraan tai välillisesti ulkomaisen tahon hallussa. Metsäteollisuudessa 91 prosenttia oli yksityisten kotimaisten yritysten ja 7 prosenttia ulkomaalaisomisteisten yritysten vientiä. Suomeen tuotiin vuonna 2011 tavaroita 60,5 miljardin euron arvosta, josta metsäteollisuustuotteiden osuus oli 1,6 miljardia euroa. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin reaaliarvo jäi edellisvuoden lukemiin. Suomeen hankittiin eniten metsäteollisuustuotteita Ruotsista (0,4 mrd. ) ja Brasiliasta (0,2 mrd. ). Tärkein tuoteryhmä oli paperija kartonkijalosteet (0,3 mrd. ). Ulkomaankaupan tilastointi Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Palvelujen kauppa jää tilaston ulkopuolelle. Tilastoituakseen tavaran täytyy saapua maahan tai lähteä maasta, eivätkä kauttakuljetukset (transito) sisälly tilastoon. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää puun ja metsäteollisuustuotteiden viennin Suomesta ja tuonnin Suomeen. Metla julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja myös Metsätilastotiedotteissa ja Metinfo Tilastopalvelussa, josta löytyy myös metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston yksityiskohtainen laatuseloste. Ulkomaankauppatilasto perustuu tietoihin, jotka kootaan Tullihallituksen ylläpitämästä Uljas-tietokannasta. Tietokanta sisältää yksityiskohtaista tietoa Suomen ulkomaankaupasta vuodesta 1989 lähtien, ja se on vapaasti käytettävissä internetissä. Suomen ulkomaankauppa jakautuu tilastoinnissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (Intrastat-järjestelmä). Vuonna 2011 yrityksen oli annettava EU:n alueelle kohdistuvasta viennistään tilastoilmoitus Tullihallitukselle, jos sisäkaupan viennin arvo ylitti euroa vuodessa. Sisäkaupan tuonnissa ilmoitusvelvollisuusraja oli euroa. Rajat ovat nousseet, sillä vielä vuonna 2007 ne olivat ja euroa. Kynnysarvon alle jäänyt kauppa ja vähäinen vastauskato arvioidaan ja lisätään Suomen ulkomaankaupan kokonaismäärään erittelemättömänä eränä. Arvion osuus oli viennissä 2,7 ja tuonnissa 5,0 prosenttia koko EU-sisäkaupan arvosta vuonna Arvioitujen tietojen osuus on kasvanut viime vuosina ilmoitusvelvollisuusrajojen nousun myötä. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat pääasiassa suuret yritykset, joiden tuonti ja vienti kirjautuvat kattavasti Tullihallituksen sisäkaupan tiedonkeruuseen. Tullihallitus koostaa EU:n ulkokauppaa koskevat tiedot tullausilmoituksista. Vuonna 2011 mukaan tilastoituivat euron kynnysarvon ylittäneet ilmoitukset. Kato-ongelmaa ei ulkokaupan tilastoitumisessa ole, koska tiedot perustuvat tulliselvityksiin. Suomeen tuodusta puusta 63 prosenttia tuli EU:n ulkopuolelta vuonna Tullihallitus julkaisee kuukausittain tilaston ulkomaankaupan ennakkotiedoista, joka myöhemmin tarkentuu lopulliseksi tilastoksi. Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistut vuoden 2011 ja tätä varhaisemmat ulkomaankauppatilastot ovat lopullisia tietoja ja vuotta 2012 koskevat luvut ennakkotietoja. Vuonna 2011 Suomen koko tavaraviennin arvon ennakkotiedon ja lopullisen tiedon ero oli 0,6 prosenttia ja tavaratuonnin 2,0 prosenttia. Puun tuontimäärässä lopullinen tieto oli 2,7 prosenttia ennakkotietoa pienempi ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvossa 0,8 prosenttia ennakkotietoa suurempi. Tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä verottomia myyntihintoja, joihin sisältyvät vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (Free On Board, FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen Metsätilastollinen vuosikirja

4 11 Foreign trade by forest industries pohjana oleva verotusarvo, josta vähennetään Suomeen tuonnin yhteydessä kannetut verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (Cost Insurance Freight, CIF). Tuonnissa tavaroiden alkuperämaaksi katsotaan pääsääntöisesti maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistuksena. Jos alkuperämaa ei ole tiedossa, tuonti tilastoidaan lähetysmaan mukaan. Vienti tilastoidaan määrämaan mukaisesti. Metlan tilastossa käytetyt tavaralajit on muodostettu koko Euroopan unionin alueella sovellettavasta ulkomaankaupan yhdistetystä tavaranimikkeistöstä (Combined Nomenclature, CN). Taulukossa 11.0 muiden kuin metsäsektorin tuotteiden ryhmittely noudattaa tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities, CPA). Jälkimmäinen luokitus eroaa muualla tässä luvussa sovelletusta tavaralajiluokituksesta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa puuksi luokitellaan raaka- ja jätepuu. Jätepuuhun sisältyvät puupelletit ja muu jätepuu (sahanpuru ja muu puujäte). Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta, johon ulkomaankauppatilastossa sisältyy myös haketettu tai kyllästetty raakapuu. Metlan metsätilastoissa raakapuulle käytetään yleensä jakoa tukki- ja kuitupuuhun. Tulli erottelee ulkomaankauppaluokituksessaan vain tukkipuun, ja loput kyseisen puulajin ulkomaankaupasta jää luokkaan muu. Pääsääntöisesti tämä luokka sisältää kuitupuuta, mutta esimerkiksi männyn viennissä mukana on runsaasti erikoispuutavaralajeja. Metlan ulkomaankauppatilastoissa tuonnissa kyseisestä luokasta käytetäänkin nimitystä kuitupuu ja viennissä nimitystä muu. Raakapuun määrä ilmoitetaan Metlan tilastoissa kuorellisina kiintokuutiometreinä. Suomalainen käytäntö poikkeaa tässä kansainvälisestä, sillä muissa maissa tilavuus ilmoitetaan yleensä kuorettomana (vrt. luku 13). Vuoden 2005 alusta lähtien Tullihallitus on tilastoinut aiemmasta käytännöstään poiketen puun ulkomaankaupan Suomessa kuorettomana. Metlan ulkomaankauppatilastoihin puun tilavuus muunnetaan kuitenkin kuorelliseksi. Vuonna 2012 Metla muutti hakkeen ja polttopuun kuoriasteen tilastointitapaa. Vuodesta 2005 lähtien molempiin puutavaralajeihin lisättiin laskennallisesti kuori, mutta tällä hetkellä hakkeen ja polttopuun ulkomaankauppa ilmoitetaan siinä kuoriasteessa, jossa puu ylittää rajan. Laskentatapamuutoksen seurauksena puun tilastoitu vuotuinen tuonti supistui jaksolla keskimäärin 0,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja vienti 0,04 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuosikirjan puun tuonnin ja viennin aikasarjat ovat siksi muuttuneet vuoteen 2005 saakka. Muutos vaikutti luokkiin hake, polttopuu, raakapuu ja puu yhteensä. Metsäteollisuustuotteiksi luokitellaan ulkomaankauppatilastossa puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puutuotteet ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperi- ja kartonkijalosteet). Suomen ulkomaankauppa jaetaan tilastoissa kuuteen maanosaan (Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Oseania). Maiden luokittelu maanosiin perustuu Tullihallituksen jaotteluun. Eurooppaan kuuluviksi rajataan idässä Venäjä, Ukraina, Turkki ja Kypros. Pohjois-Amerikkaan luetaan Kanadan ja Yhdysvaltojen lisäksi Grönlanti sekä St. Pierre ja Miquelon. Oseaniaan luokitellaan Australia, Uusi-Seelanti, Papua-Uusi-Guinea ja Tyynenmeren pienet saarivaltiot. Pohjoisessa Oseania rajautuu Aasiaan luokiteltuihin Indonesiaan ja Filippiineihin. Täydellinen luettelo maiden jaottelusta maanosiin kuten myös muutkin ulkomaankauppatilaston laatuselostetiedot löytyvät Tullihallituksen tilastopalvelun internet-sivuilta. Tullihallitus kokoaa tilaston ulkomaankaupan kuljetuksista ja niiden jakautumisesta kuljetusmuodoittain. Tulli ei kuitenkaan tilastoi Suomeen tuotavan puun jakautumista rajanylityspaikoittain, joten nämä tiedot koostetaan useasta lähteestä. Liikennevirasto kokoaa satamakohtaiset tiedot Suomen satamissa puretusta ja lastatusta rahdista. Valtionrautatiet tilastoi ulkomaan tavaraliikenteen määrän raja-asemittain. Puutavara-autoilla tuotavan puun määrää ei tilastoida rajanylityspaikoittain. Kuvassa 11.5 kaikki Ruotsista tuotu puu on luokiteltu maanteitse tuoduksi, vaikka osa puusta tuodaankin vesitse. Venäjältä autoilla tuodun puun määrä on saatu vähentämällä tullihallituksen kuljetustilaston mukaan maanteitse tuodun puun kokonaismäärästä Ruotsista tuotu puu. 328 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

5 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Kirjallisuus Literature Intrastat Suomessa v EU-maiden välisen kaupan tilastointi [verkkojulkaisu] Tullihallitus, tilastoyksikkö. 55 s. Saatavissa: intrastat/vuodet/liitteet/intra2011.pdf Metsäsektorin suhdannekatsaus [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 62 s. Saatavissa: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2011 ja Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Saatavissa: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, laatuseloste [verkkojulkaisu]. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Saatavissa: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 43/2011. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 25 s. Saatavissa: Raakapuun käyttö 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 23/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Saatavissa: Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2011 [verkkojulkaisu]. Kauppa Tullihallituksen tilastokatsaus. Tullihallitus, tilastoyksikkö. 17 s. Saatavissa: yritykset/yritys11/liitteet/2012_m15.pdf Tilastointiperiaatteiden käsikirja 2011 [verkkojulkaisu]. Tullihallitus, tilastoyksikkö. 15 s. Saatavissa: kasikirja/liitteet/kasikirja2011.pdf Tuonti tuoteluokittain (CPA2008). Kesäkuu 2012, lopulliset luvut 2011 [verkkojulkaisu] Tullihallitus, tilastoyksikkö. Saatavissa: muut_tilastot/cpatuonti/cpatuonti12_06.xls Ulkomaankauppa, kuukausikatsaukset ja 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Kauppa. Tullihallitus, tilastoyksikkö. Saatavissa: tilastokatsaukset/katsaus/index.jsp Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2011 [verkkojulkaisu]. Kauppa Tullihallitus, tilastoyksikkö. 7 s. Saatavissa: kuljetukset/kuljetukset11/liitteet/2012_m07.pdf Ulkomaankauppatilastojen laatu vuonna 2011 [verkkojulkaisu]. Tiedote Tullihallitus, Tilastoyksikkö. Saatavissa: tiedotteet/laatutiedote /index.html Vienti tuoteluokittain (CPA2008). Kesäkuu 2012, lopulliset luvut 2011 [verkkojulkaisu] Tullihallitus, tilastoyksikkö. Saatavissa: muut_tilastot/cpavienti/cpavienti12_06.xls Muut tietolähteet Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, Metsäteollisuus ry, Tullihallitus, tilastopalvelu, Tullihallitus, Uljas-tietokanta, uljas.tulli.fi/ Metsätilastollinen vuosikirja

6 11 Foreign trade by forest industries mrd. vuoden 2011 rahana billion in 2011 monetary value Suomen tavaravienti Total exports of goods Metsäteollisuuden vienti Exports by forest industries Muut tuotteet Other products Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Kuva 11.1 Suomen tavaraviennin reaaliarvo Figure 11.1 Total real value of exports of Finland, milj. m³ mill. m³ Tuonti Imports Vienti Exports Nettotuonti Net imports Kuva 11.2 Puun ulkomaankauppa Figure 11.2 Foreign trade in roundwood and wood residues, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

7 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa % Tuontipuun osuus Proportion of imported wood Venäläisen tuontipuun osuus Proportion of imported Russian wood Osuus = puun tuonti / (markkinahakkuut + puun tuonti puun vienti) Proportion = imports of wood / (commercial roundwood removals + imports of wood exports of wood) Kuva 11.3 Tuontipuun osuus suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinnasta Figure 11.3 Proportion of imported wood of the wood procurement of the Finnish forest industries, Vienti Exports 11,3 mrd. billion Tuonti Imports 2,1 mrd. billion Kartonki sekä paperija kartonkijalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Puu Roundwood and wood residues Sahatavara Sawn goods Muut puutuotteet Other wood products Kartonki sekä paperija kartonkijalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Puu Roundwood and wood residues Paperi Paper Massa Pulp Paperi Paper Massa Pulp Sahatavara Sawn goods Muut puutuotteet Other wood products Kuva 11.4 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvon jakautuminen tuoteryhmiin 2011 Figure 11.4 Foreign trade in roundwood and forest industry products by product group, 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

8 11 Foreign trade by forest industries Tuontimäärä, m 3 Imports volume, m 3 Kuljetusmuoto Way of transportation Vesitie Waterway Rautatie Rail Maantie Road Kemi 999 Pietarsaari 315 Kaskinen 581 Niirala Rauma Saimaan kanava Imatrankoski Hamina-Kotka Vainikkala Sisältää rajanylityspaikat, joiden kautta tuotu määrä ylitti kuutiometriä puuta vuonna Kaikki Ruotsista tuotu puu on merkitty maantiekuljetukseen. Venäjältä ja Ruotsista maanteitse tuotua puuta ei ole eritelty rajanylityspaikoittain. Includes ports and check points where import volume exceeded m³ of roundwood in All imports from Sweden is supposed to be transported by road. Imports by road from Russia and Sweden are not presented by check point. Lähteet: Tullihallitus; Liikennevirasto; VR Cargo Sources: National Board of Customs; Finnish Transport Agency; VR Cargo Kuva 11.5 Puun tuonti Suomeen rajanylityspaikoittain 2011 Figure 11.5 Imports of roundwood and wood residues by port and check point, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

9 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 11 Saksa Britannia Venäjä Yhdysvallat Ranska Kiina Ruotsi Belgia Espanja Japani Puola Italia Alankomaat Turkki Australia Egypti Norja Tanska Ukraina Brasilia Muut EU-jäsenmaa EU Member State Muu maa Other milj. mill. Germany United Kingdom Russian Federation USA France China Sweden Belgium Spain Japan Poland Italy The Netherlands Turkey Australia Egypt Norway Denmark Ukraine Brazil Others Kuva 11.6 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo määrämaittain 2011 Figure 11.6 Value of exports of Finnish forest industry products by country of destination, osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä, % proportion of exports of forest industry products, % Saksa Germany Britannia United Kingdom Yhdysvallat USA Ranska France Espanja Spain Venäjä Russian Federation Ennen vuotta 1990 Saksaan sisältyvät silloin erilliset Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta. Ennen vuotta 1992 Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa. Before 1990 Germany included the formerly separate Federal Republic of Germany and Democratic Republic of Germany. Before 1992 the Russian Federation refers to the USSR. Kuva 11.7 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvon jakautuminen määrämaittain Figure 11.7 Percentage value of Finland s exports of forest industry products by country of destination, Metsätilastollinen vuosikirja

10 11 Foreign trade by forest industries 16 milj. m 3 mill. m 3 Sahatavara Sawn goods 1,6 milj. m 3 mill. m 3 Vaneri Plywood 12 Tuotanto Production 1,2 Tuotanto Production 8 0,8 4 Vienti Exports 0,4 Vienti Exports , milj. t mill. m.t. Mekaaniset massat Mechanical and semichemical pulp 9 6 milj. t mill. m.t. Sellu Chemical pulp Tuotanto Production Tuotanto Production 2 3 Vienti Exports Vienti Exports milj. t mill. m.t. Paperi Paper 4 milj. t mill. m.t. Kartonki Paperboard 9 6 Tuotanto Production 3 2 Tuotanto Production 3 Vienti Exports 1 Vienti Exports Lähteet: SVT: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry Sources: OSF: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation Kuva 11.8 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti Figure 11.8 Production and exports of forest industry products, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa /m³, kuitulevy /t, vuoden 2011 rahana /m³, fibreboard /m.t., in 2011 monetary value Vaneri Plywood Kuitulevy Fibreboard Lastulevy Particle board 200 Sahatavara Sawn goods Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Kuva 11.9 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin reaaliset yksikköarvot Figure 11.9 Real unit values of exports of wood-products industries, /t vuoden 2011 rahana /m.t. in 2011 monetary value Paperi Paper Sellu Chemical pulp Kartonki Paperboard Mekaaniset massat Mechanical and semi-chemical pulp Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Kuva Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin reaaliset yksikköarvot Figure Real unit values of exports of pulp and paper industries, Metsätilastollinen vuosikirja

12 11 Foreign trade by forest industries 11.0 Suomen ulkomaankauppa 2011 Finland s foreign trade, 2011 Tuote Product Arvo Osuus Value Proportion milj. mill. % Suomen tavaravienti Total exports of goods Teollisuustuotteet Manufactured goods Metsäteollisuus Forest industries Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood Viilu Veneer sheets 25 0 Lastulevy Particle board 19 0 Kuitulevy Fibreboard 17 0 Muut puutuotteet Other wood-based products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi Paper Kartonki Paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Muu teollisuus Other industries Sähkö- ja elekroniikkateollisuuden tuotteet Electric and electronics industry products Metallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Metals, machinery and transport equipment Muut teollisuustuotteet Other products Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining Muu (muut tuotteet, sähkö, kaasu, lämpö ym.) Other (other products, electricity, gas, steam, etc.) Suomen tavaratuonti Total imports of goods Teollisuustuotteet Manufactured goods Metsäteollisuus Forest industries Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood 53 0 Viilu Veneer sheets 20 0 Lastulevy Particle board 27 0 Kuitulevy Fibreboard 68 0 Muut puutuotteet Other wood-based products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi Paper Kartonki Paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Muu teollisuus Other industries Sähkö- ja elekroniikkateollisuuden tuotteet Electric and electronics industry products Metallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Metals, machinery and transport equipment Muut teollisuustuotteet Other products Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining Muu (muut tuotteet, sähkö, kaasu, lämpö ym.) Other (other products, electricity, gas, steam, etc.) Viennin tilastoarvona käytetään tavaroiden verottomia myyntihintoja, joihin sisältyvät vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta vähennetään Suomeen tuonnin yhteydessä kannetut verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Luokkaan muut puutuotteet sisältyvät ne puutuoteteollisuuden tuotteet, jotka eivät ole sahatavaraa tai puulevyjä. Lisäksi mukana ovat puiset huonekalut ja puutalot. Foreign trade data are published in accordance with the statistical value concept. On exports, the FOB (free on board) value of merchandise is used, and on imports the CIF (cost, insurance, freight) value of the merchandise is applied. The category other wood-based products consists of products from the wood-products industries other than sawn goods and wood-based panels. In addition, the category includes wooden furniture and prefabricated wooden houses. 336 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Puun tuonti puutavaralajeittain Imports of roundwood and wood residues by wood assortment, Puutavaralaji Assortment Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value m³ milj. mill. /m³ Yhteensä Total Raakapuu Roundwood Havupuu Softwood ,1 Mänty Pine ,6 mäntytukki pine logs ,5 mäntykuitupuu pine pulpwood ,0 Kuusi Spruce ,4 kuusitukki spruce logs ,4 kuusikuitupuu spruce pulpwood ,0 Muut havupuut Other softwood ,8 muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood ,8 Lehtipuu Hardwood ,7 Koivu Birch ,6 koivutukki birch logs ,2 koivukuitupuu birch pulpwood ,1 Muut lehtipuut Other hardwood ,3 Polttopuu Fuelwood ,0 Hake Chips ,6 Havupuu Softwood ,5 Lehtipuu Hardwood ,0 Kyllästetty puu Preserved wood ,4 Jätepuu Wood residues ,0 Puupelletit Wood pellets ,4 Muu jätepuu Other ,7 Kuitupuu sisältää myös erikoispuutavaralajeja. Muu jätepuu sisältää sahanpurua ja muuta puujätettä. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. The wood residues category 'other' consists of sawdust, wood waste and scrap. Metsätilastollinen vuosikirja

14 11 Foreign trade by forest industries 11.2 Puun tuonti Imports of roundwood and wood residues, Vuosi Raakapuu Roundwood Jätepuu Kaikkiaan Year Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Grand total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total m³ / / Vuoden 2012 luvut ovat ennakkotietoja. The figures for 2012 are preliminary data. 338 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

15 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Raakapuun tuonti puutavaralajeittain Imports of roundwood by roundwood assortment, Vuosi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu Yhteensä Year Pine logs Spruce logs Birch logs Pine pulpwood Spruce pulpwood Birch pulpwood Other Total m³ / / Vuoden 2012 luvut ovat ennakkotietoja. Muu' sisältää muun havu- ja lehtipuun, polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun, mutta ei jätepuuta. The figures for 2012 are preliminary data. The category 'Other' includes other roundwood respective to softwood and hardwood, fuelwood, chips and preserved wood. Wood residues are excluded. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; OSF: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 11 Foreign trade by forest industries 11.4 Puun tuonti alkuperämaittain 2011 Imports of roundwood and wood residues by country of origin, 2011 Puutavaralaji Assortment Venäjä Latvia Viro Ranska Ruotsi Russian Federation Latvia Estonia France Sweden Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj. mill. mill. mill. mill. mill. Yhteensä Total Raakapuu Roundwood Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs mäntykuitupuu pine pulpwood Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs kuusikuitupuu spruce pulpwood Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs koivukuitupuu birch pulpwood Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood Jätepuu Wood residues Britannia Liettua Liberia Muut Yhteensä United Kingdom Lithuania Liberia Others Total Yhteensä Total Raakapuu Roundwood Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs mäntykuitupuu pine pulpwood Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs kuusikuitupuu spruce pulpwood Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu havukuitupuu other pulpwood Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs koivukuitupuu birch pulpwood Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood Jätepuu Wood residues Kuitupuu sisältää myös erikoispuutavaralajit. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. 340 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

17 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Puun tuonti alkuperämaittain Imports of roundwood and wood residues by country of origin, Vuosi Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia Liettua Valko-Venäjä Saksa Uruguay Muu Yhteensä Year Russian Latvia Estonia Sweden United Lithuania Belarus Germany Uruguay Other Total Federation Kingdom m³ Vuoteen 1991 saakka Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa, johon sisältyivät myös Viron, Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän luvut. Before 1992, the Russian Federation refers to the USSR, and the figures include Estonia, Latvia, Lithuania and Belarus. Metsätilastollinen vuosikirja

18 11 Foreign trade by forest industries 11.6 Puun vienti puutavaralajeittain Exports of roundwood and wood residues by wood assortment, Puutavaralaji Assortment Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value m³ milj. mill. /m³ Yhteensä Total Raakapuu Roundwood Havupuu Softwood ,7 Mänty Pine ,2 mäntytukki pine logs ,6 muu other ,7 Kuusi Spruce ,2 kuusitukki spruce logs ,5 muu other ,4 Muut havupuut Other softwood ,8 muu havutukki other logs muu other ,8 Lehtipuu Hardwood ,9 Koivu Birch ,7 koivutukki birch logs ,6 muu other ,2 Muut lehtipuut Other hardwood ,9 Polttopuu Fuelwood ,4 Hake Chips ,7 Havupuu Softwood ,0 Lehtipuu Hardwood ,3 Kyllästetty puu Preserved wood ,9 Jätepuu Wood residues ,3 Puupelletit Wood pellets ,0 Muu jätepuu Other ,6 Muu sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. Muu jätepuu sisältää sahanpurua ja muuta puujätettä. The category other includes pulpwood and specific roundwood assortments. The wood residues category 'other' consists of sawdust, wood waste and scrap. 342 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

19 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Puun vienti Exports of roundwood and wood residues, Vuosi Raakapuu Roundwood Jätepuu Kaikkiaan Year Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Grand total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total m³ / / Vuoden 2012 luvut ovat ennakkotietoja. The figures for 2012 are preliminary data. Metsätilastollinen vuosikirja

20 11 Foreign trade by forest industries 11.8 Puun vienti määrämaittain 2011 Exports of roundwood and wood residues by country of destination, 2011 Puutavaralaji Assortment Ruotsi Egypti Tanska Britannia Norja Sweden Egypt Denmark United Kingdom Norway Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj m³ milj. mill. mill. mill. mill. mill. Yhteensä Total Raakapuu Roundwood Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs muu other Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs muu other Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu other Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs muu other Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood Jätepuu Wood residues Irlanti Saksa Syyria Muut Yhteensä Ireland Germany Syria Others Total Yhteensä Total Raakapuu Roundwood Havupuu Softwood Mänty Pine mäntytukki pine logs muu other Kuusi Spruce kuusitukki spruce logs muu other Muut havupuut Other softwood muu havutukki other logs muu other Lehtipuu Hardwood Koivu Birch koivutukki birch logs muu other Muut lehtipuut Other hardwood Polttopuu Fuelwood Hake Chips Kyllästetty puu Preserved wood Jätepuu Wood residues Muu sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. The category other includes pulpwood and specific roundwood assortments. 344 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

21 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Suomen ulkomaankaupan arvo maittain 2011 Finnish foreign trade by country, 2011 Määrä- tai Country of destination or Vienti Exports Tuonti Imports alkuperämaa country of origin Puu ja metsä- Muut tavarat Yhteensä Puu ja metsä- Muut tavarat Yhteensä teollisuustuotteet Other goods Total teollisuustuotteet Other goods Total Wood and forest Wood and forest industry products industry products milj. % milj. milj. milj. % milj. milj. mill. mill. mill. mill. mill. mill. Yhteensä Total , , Eurooppa Europe , , Euroopan unioni The European Union , , Alankomaat The Netherlands 328 2, , Belgia Belgium 454 4, , Britannia United Kingdom , , Bulgaria Bulgaria 8 0, , Espanja Spain 452 4, , Irlanti Ireland 24 0, , Italia Italy 330 2, , Itävalta Austria 84 0, , Kreikka Greece 78 0, , Kypros Cyprus 7 0, ,0 7 7 Latvia Latvia 35 0, , Liettua Lithuania 42 0, , Luxemburg Luxembourg 3 0, , Malta Malta 1 0, Portugali Portugal 40 0, , Puola Poland 409 3, , Ranska France 495 4, , Romania Romania 14 0, , Ruotsi Sweden 512 4, , Saksa Germany , , Slovakia Slovakia 29 0, , Slovenia Slovenia 4 0, , Tanska Denmark 162 1, , Tšekki Czech Republic 25 0, , Unkari Hungary 71 0, , Viro Estonia 89 0, , Muu Eurooppa Other Europe , , Norja Norway 156 1, , Venäjä Russian Federation 571 5, , Muut Others 443 3, , Aasia Asia , , Japani Japan 427 3, , Kiina China 481 4, , Muut Others 788 7, , Afrikka Africa 448 4, , Algeria Algeria 90 0, Egypti Egypt 172 1, , Muut Others 186 1, , Pohjois-Amerikka North America 539 4, , Kanada Canada 16 0, , Yhdysvallat USA 523 4, , Muut Others 0 0, Latinalainen Amerikka Latin America 311 2, , Brasilia Brazil 123 1, , Muut Others 188 1, , Oseania Oceania 195 1, , Australia Australia 169 1, , Muut Others 26 0, , Maittain erittelemätön Unspecified by country 0 0, Metsätilastollinen vuosikirja