Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito. LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito. LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue 17.3.2015"

Transkriptio

1 Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue

2 Neurologisten potilaiden palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole Palliatiivinen hoito terminä on neurologiassa haastava Raja aktiivisen ja palliatiivisen hoidon välillä on häilyvä, koska kuratiivisia hoitoja neurologiassa ei ole juurikaan tarjolla Julkaisuissa välillä neurologisen potilaan palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan koko hoitoprosessia, välillä vain elämän loppuvaiheen (end-of-life= EOL) hoitoa

3 European Association for Palliative Care (EAPC) Task Force on Neurology and Palliative Care Palliative care in neurology is an all-important, yet hitherto still mostly neglected field of clinical medicine Aiemmin palliatiivinen loppuvaiheen hoito ja sen suunnittelu on lähinnä rajoittunut ALS:in hoitoon, jnk verran aivoverenkiertohäiriöiden, liikehäiriöiden ja MStaudin hoitoon Edistystä tapahtumassa (erit. muistisairauksien osalta)

4 EOL hoitopäätösten teko Sekavuus, kognitiiviset ongelmat, kommunikaatiovaikeudet ja tajunnantason lasku ovat tavallisia oireita neurologisten sairauksien loppuvaiheessa (poikkeuksena joissain tapauksissa ALS) Vaikeuttavat potilaan osallistumista loppuvaiheen hoitopäätöksiin Potilaan ja omaisten kanssa pitäisi keskustella hoitolinjauksista riittävän ajoissa Tavoitteena päästä ajoissa potilaan ja omaisten väliseen konsensukseen hoitolinjauksista

5 EOL hoitopäätökset Neurologisista sairauksista lähinnä ALS-potilailla on tehty hoitolinjapäätöksiä ennen kuolemaa, mahdollisesti siksi että taudin kesto on usein melko lyhyt ja potilaat säilyttävät pitkään (jopa kuolemaansa saakka) kykynsä osallistua hoitopäätösten (Gordon, 2011) Parkinsonin taudissa, muistisairauksissa, Huntingtonin taudissa hoitolinjapäätökset jäävät useasti tekemättä Pidempi taudin kulku, nopea tai yllättävä siirtyminen EOL vaiheeseen (esim. infektio) mahd. tämän taustalla? Useammin saavat huonompaa EOL hoitoa (Ostgathe et al., 2008).

6 Hoidon rajaamista koskevia päätöksiä Ei elvytetä -päätös Rajataan tehohoidon ulkopuolelle Ei mikrobilääkehoitoa Ravitsemus-/nesteytyspäätökset nielemiskyvyttömillä/ tajunnantasoltaan alentuneilla potilailla Päätökset mekaanisen (invasiivinen/non-invasiivinen) ventilaation aloituksesta/jatkamisesta (esim. ALS) Kortisoni aivokasvainpotilaalla ALS-potilailla päätökset tehdään aiemmin kuin muissa potilasryhmissä vrt esim. malignit glioomat: Gradus 4 glioomien ennuste myös huono, yli 50 % potilaista ei kunnolla kykene osallistumaan hoitolinjausten tekoon enää 4 kk kohdalla diagnoosista (Triebel ym Neurology 2009)

7 Neurologisten potilaiden loppuvaiheen hoito Ongelmana kontrolloitujen tutkimusten puute (Seeber AA ym., Neurology 2012) Tutkimukset pääasiassa deskriptiivisiä

8 Milloin ajankohtaista? Supportive and palliative care indicators tool (BMJ 9/2010) 1. Ask Would it be a surprised if this patient died in the next 6-12 months? 2. Look for two or more general clinical indicators Performance status poor (limited self care; in bed or chair over 50% of the day) or deteriorating. Progressive weight loss (>10%) over the past 6 months. Two or more unplanned admissions in the past 6 months. A new diagnosis of a progressive, life limiting illness Two or more advanced or complex conditions (multi-morbidity) Patient is in a nursing care home or continuing care unit; or needs more care at home

9 3. Now look for two or more disease related indicators NEUROLOGICAL DISEASE Progressive deterioration in physical and/or cognitive function despite optimal therapy Symptoms that are complex and difficult to control Speech problems; increasing difficulty communicating; progressive dysphagia Recurrent aspiration pneumonia; breathless or respiratory failure DEMENTIA Unable to dress, walk, or eat without assistance; unable to communicate meaningfull Increasing eating problems; receiving pureed/soft diet or supplements or tube feeding Recurrent febrile episodes or infections; aspiration pneumonia Urinary and faecal incontinence

10 Tyypilliset sairaudet ALS ja muut motoneuronitaudit Multippeliskleroosi (MS-tauti) Muistisairaudet (esim. Alzheimer, vaskulaarinen, frontotemporaalinen, Lewyn kappaletauti) Parkinsonin tauti Progressiivinen supranukleaarinen pareesi (PSP) Monisysteemiatrofia (MSA) Huntingtonin tauti Glioomat Aivoverenkiertohäiriöt

11 Vaikka perussairauksien hoidot eroavatkin toisistaan, eivät oireita lievittävät hoidot merkittävästi eroa toisistaan elämän loppuvaiheessa

12 Tavallisia oireita ja löydöksiä neurologisten sairauksien loppuvaiheessa Kohonnut kallonsisäinen paine Epileptiset kohtaukset Sekavuus Kognitiiviset ongelmat Motorinen heikkous Nielemisvaikeus Limaisuus Puheentuotonvaikeus Hengityshalvaus

13 Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa hengitysvajetta Hengityslihasten sairautena Hengityslihasten hermotuksen sairautena Nielun toiminnan häiriintymisen seurauksena (aspiraation seurauksena keuhkojen dysfunktio)

14 Hengityslihasdysfunktiota aiheuttavia neurologisia sairauksia Etusarvi: Motoneuronitauti, polio Perifeerinen hermo/hermojuuri: Critical-illness polyneuropatia, Polyradikuliitti, Porfyria Hermolihasliitos: Botulismi, Lambert-Eatonin myasteeninen syndrooma, Myastenia gravis Lihas: Congenitaalinen myopatia, congenitaalinen muskulaarinen dystrofia, Critical illness myopatia, Duchennen lihasdystrofia, Hartia-lantiodystrofiat (LGMD esit. 2C-2F, 2I), mitokondriaalinen myopatia, Dystrofia myotonica I

15 ALS Amyotrofinen lateraaliskleroosi Etenevä liikehermojen rappeutumasairaus (selkäytimen etusarvi, kortikospinaalinen, kortikobulbaarinen rata) Insidenssi n. 200/v Suomessa, prevalenssi potilasta (?) Ka. sairastumisikä v, FALS v Etiologiaa ei tunneta

16 Musarò, 2010

17 ALS - genetiikka Perinteisesti 90% ymmärretty ei-geneettiseksi Uutta tietoa: C9orf72 geenivika selittää 25% kaikista ALS- tapauksista Suomessa Yhdessä SOD1 geenin kanssa: Yli 1/3:lla (n. 38 %) suomalaisista ALS-tapauksista tunnistettavissa oleva geenisyy Jos ALS-tautia on suvussa C9orf72 tai SOD1 selittävät >3 4 kaikista tapauksista

18 C9orf72-ALS (GGGGCC)n toistojaksomutaatio Erityisen yleinen Suomessa ja muissa pohjoiseurooppalaisperäisissä väestöissä Voi aiheuttaa ALS:n ohella myös frontotemporaalista dementiaa (FTD) sekä ALS:n ja FTD:n yhdistelmää Vielä ei tiedetä, miksi sama mutaatiotyyppi johtaa joillakin ALS:ään ja toisilla FTD:hen Yleensä kliinisesti selkeäoireinen, ero peittyvästi periytyvään SOD1*D90A-mutaation aiheuttamaan ALS:ään, jossa taudin diagnosointi on alkuvaiheessa usein vaikeaa ilman geenitestausta Repeat-primed PCR:n tulkinta ei ole yksiselitteistä. Testi näyttää antavan positiivisen tuloksen joillekin terveille ikääntyneille henkilöille (epätäydellinen penetranssi?) Geenitesti aiheellista vain diagnostisesti ongelmallisissa tapauksissa, kun yritetään erottaa toisistaan psykiatrinen ja neurodegeneratiivinen sairaus (FTD)

19 Figure 4 ALS, a spectrum disorder Swinnen, B. & Robberecht, W. (2014) The phenotypic variability of amyotrophic lateral sclerosis Nat. Rev. Neurol. doi: /nrneurol

20 ALS kliininen kuva Ala- tai yläraajoista tai bulbaarilihaksista alkava lihasheikkous, alkuun usein epäsymmetrisenä Bulbaarilihasten heikkous aiheuttaa dysartrian ja dysfagian Ei sensorisia oireita Frontaalispainotteista kognitiivisen tason laskua 20-50%:lla, 3-5 % frontotemporaalinen dementia, etupäässä bulbaarioireisilla ja iäkkäämmillä potilailla. Näkyy sanahaun vaikeutumisena ja kielen sujuvuuden huononemisena, ja tämä koskee myös kirjoitettua tekstiä Sairaus etenee vaihtelevalla nopeudella (keskimäärin noin 2-4 vuodessa, osalla yli 10 vuodessa) neliraaja- ja hengityslihashalvaukseen

21 Frontotemporaalinen dementia - oireet hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen alkaa yleensä käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksella (estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, apatia) toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus) sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät puheen tuotto vaikeutuu sairaudentunto heikentyy muisti on alkuvaiheessa säilynyt, samoin spatiaaliset taidot

22 Hoito Ei parantavaa hoitoa Rilutsoli - ainoa jnk verran tehokkaaksi todettu lääkehoito (vaikuttaa eksitatoristen aminohappojen vapautumiseen synapseista, ei paranna lihasvoimaa, voi pidentää elinaikaa muutamalla kuukaudella), voi pahentaa oireita Oireenmukainen hoito (hengitys- ja nielemisongelmat, spastisuuden ja lihaskramppien hoito), ft, apuvälineet, supportio

23 Hoitotahto Etenee täydelliseen liikunta- ja kommunikaatiokyvyttömyyteen Hoidon linjauksiin ja hoitotestamentin laadintaan pyrittävä ennen kommunikaation ja kognition merkittävää huononemista Ennen hengityslaman uhkaa: viimeistään kun bulbaarioireisessa taudissa nieleminen on selvästi vaikeutunut yläraajavoimat heikentyneet noin alle puoleen normaalista hengenahdistusoiretta tai merkittävää päiväaikaista väsymystä

24 Hoitotahto Informoitava valinnan mahdollisuudesta pysyvään hengityskoneeseen tilanteen vaatiessa Informoitava päätöksen pysyvästä luonteesta Kerrottava hoidon käytännön toteutuksesta ja omasta toimintakyvystä taudin edetessä Annettava miettimisaikaa vastaukselle jos pt:lla ei ole valmista kantaa Tarjottava mahdollisuus tutustua opetusmateriaaliin Kirjataan Mirandan riskitietoihin

25 Hengityshalvausstatus Hengityshalvaus on juridisena määritelmänä käytössä ainoastaan Suomessa Asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaan täysin invasiivisen ventilaatiohoidon varassa elävälle potilaalle voidaan asettaa hengityshalvausstatus, jolloin potilaan katsotaan tarvitsevan laitostasoista hoitoa eli koulutetun hoitohenkilökunnan ympärivuorokautista läsnäoloa elämää ylläpitävän hoidon turvaamiseksi Hengityshalvausstatuksella olevan potilaan hoito tapahtuu laitoksen alaisuudessa, vaikka se järjestettäisiin kotona tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa. Hengityshalvausstatuksen määritelmät vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin

26 Hengitysvaikeuksien hoito ALS johtaa vääjäämättä hengityksen loppumiseen ja kuolemaan ellei hengitystä tueta mekaanisesti Valittavana on kolme erityyppistä hoitolinjausta: ei hengitystukihoitoa/non-invasiivinen/henkitorviavanne Vitaalikapasiteetin pieneneminen %:iin odotusarvosta ennakoi merkittävää hengityksen loppumisen ja kuoleman riskiä

27 Siirala et al., Duodecim 2015; 131(2):127-35

28 Non-invasiivinen hengitystuki Parantaa elämänlaatua Raportoitu lisäävän elinaikaa jopa yli vuodella (Bourke ym. 2003, Siirala W väitöskirja 2013) Parantaa elämän laatua vähentämällä hengitysvajauksesta usein aiheutuvia oireita, kuten huonoa yöunta, päiväväsymystä ja aamupäänsärkyä Antaa hengityslihaksille lepoa Estää ja avaa atelektaaseja -> infektioiden estoa Lisähapen antoa vältetään alkuvaiheessa Kun tarve n 16 h/vrk -> akkuvarmennettu kone Ei vaikuta taudin kulkuun NIV-hoito sopii huonommin vaikeista bulbaarioireista kärsiville

29 Non-invasiivinen hengitystuki Potilaan yksinkertainen toteuttaa verrattuna invasiiviseen hoitoon. Ei liity henkeä uhkaavia komplikaatiomahdollisuuksia toisin kuin invasiiviseen ventilaatiohoitoon (kuten trakeakanyylin tukkeutuminen) Hoito onnistuu lyhyen opastuksen jälkeen potilaan tai lähiomaisen avustuksella Komplikaatioista hankalimmat liittyvät maskin käyttöön Väärin istuva tai liian kireälle kiristetty maski altistaa painehaavoille Liian löysästi asetettu maski aiheuttaa ilmavuotoa Maskin aiheuttama kommunikaatiokyvyn heikkeneminen, potilas ei välttämättä saa huudettua apua maskin alta Pitkälle edenneessä sairaudessa lähiomaisen apu on usein hoidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Kuinka kauan maskihoitoa on mielekästä jatkaa? Koska siirtyä hengenahdistusta lievittävään lääkkeelliseen saattohoitoon? -> mikäli käyttötunnit alkavat lähentyä 24 h/vrk?

30 Invasiivinen ventilaatiotuki Elämää ylläpitävää hoitoa Pitää sisällään hankalimpia eettisiä, tiedonvälityksen ja päätöksenteon vaikeuksia, joita kliinikko voi kohdata (Laaksovirta ja Kainu, Duodecim 2015) Pysyvä hengityskonehoito ei pysäytä ALS:ää, ja lopputulos on locked-in-tila, jossa kommunikaatio on mahdotonta. Potilas voi olla tässä tilassa useita vuosia Locked-in -tila on sekä potilaan, omaisten, että hoitohenkilökunnankin kannalta inhimillisesti ja eettisesti erittäin vaikea tilanne Monet tahot suhtautuvatkin kriittisesti invasiivisen ventilaatiohoidon aloittamiseen ALS-potilailla tästä syystä (Rabkin J ym. Amyotroph Lateral Scler Frontotemporal Degener 2013)

31 Invasiivinen ventilaatiohoito Riskinä on, että potilaista tulee täysin ulkopuolisesta avusta, ravitsemuksesta sekä hengityslaitteesta riippuvaisia Locked-in tilassa muiden, mahdollisesti kivuliaidenkin samanaikaisten sairauksien diagnostiikka ja hoito jäävät yleensä tekemättä Edeltävästi tulisi myös tehdä päätös siitä, mitä hoitoja (esimerkiksi elvytys, tehohoito, voimakkaat antibiootit jne.) potilas ei enää halua aloitettavan toimintakyvyn hiipuessa Kotona toteutetussa ventilaatiohoidossa olevien ALS-potilaiden omaisten on todettu käyttävän jopa tuntia vuorokaudessa potilaan hoitoon ja heräävän keskimäärin 2,4 kertaa yössä. Invasiivisessa hengityskonehoidossa olevien potilaiden omaisista 30 % koki elämänlaatunsa olevan huonompi kuin itse potilaan (Laaksovirta ja Kainu, Duodecim 2015)

32 Terminaalivaihe Alkaa kun optimaalisesti säädetystä 2PV:sta huolimatta hengenahdistusta Hoito vaatii osaavan lääkärin/hoitajan, säännöllisiä tapaamisia/soittoja Aloituksesta sovitaan potilaan kanssa jos mahdollista, ellei katastrofaalinen tilanne, potilaan täytyy saada valmistautua Happea liberaalisti Maski pois vasta kun potilas on syvästi tajuton (ellei maski haittaa potilasta) Lääkehoito riittävin annoksin (tarve arvioitava ainakin kerran viikossa lääkärin toimesta), toimintakykyä mahdollisuuksien mukaan säilyttäen

33 Terminaalivaihe 2PV niin paljon kuin tarvetta, optimaaliset säädöt muuttuvat tilanteen edetessä Henkinen tuki/ammatillinen tuki: VENHO-ryhmä tukee ja auttaa potilasta ja hoitavia tahoja Saattohoitopäätös Nimetty hoidosta vastaava pth:n lääkäri, tukiosasto sovitaan perusterveydenhuollon kanssa Työryhmät: Tyks neurotoimialue kuntoutuspoliklinikka Moniammatillinen VENHO-ryhmä (15 jäsentä neurologista pappiin) Ohjeistus joka asiaan (hoitotoimenpiteet) Huolto (lääkkeet, tarvikkeet, välinehuolto) Toimintaohjeet eri tilanteisiin Keskitettu varakonejärjestelnä 24/7 (akuutti KEU-osasto) (ventilaattorit, imulaitteet, maskit) Konsultaatiomahdollisuus 24/7

34 Hengenahdistuksen lääkkeellinen hoito Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä kuten opioideilla ja bentsodiatsepiineilla voidaan lievittää hengitysvajauksen aiheuttamaa hengenahdistusta (Andersen PM, ym., Eur J Neurol 2012, Miller RG ym., Neurology 2009) Kun perussairauden diagnoosi on varma eikä muista hengitystä tukevista apuvälineistä ole apua, potilas ei ole sopeutunut tai halua muita apuvälineitä tai kun potilas toivoo hengityslaitehoidon lopettamista Kun päädytään hengenahdistusta lievittävään lääkitykseen, on usein syytä yhdistää hoitoon myös happilisä

35 Hengenahdistuksen lääkkeellinen hoito Bentsodiatsepiineista suositeltavia ovat suun kautta otettavat midatsolaami (aloitusannos 2,5-5 mg/vrk) tai loratsepaami (aloitusannos 1-3 mg/vrk) ja suun kautta otettavista opioideista vaihtoehtoisesti oksikodoni tai morfiini (aloitusannos 1-3 mg kuudesti vrk:ssa) Vaikeassa nielemisvaikeudessa antoreittinä voidaan käyttää nenämahaletkua tai vatsanpeitteiden läpi asetettavaa ravitsemusletkua. HUOM: hengenahdistuksen lievittämiseen tarvittavat opioidi- ja bentsodiatsepiiniannokset ovat paljon pienempiä kuin tavanomaista kipua tai unettomuutta hoidettaessa -> hengityslaman riski on vähäinen Muistettava toleranssin kehittyminen ja annostarpeen jatkuva lisääntyminen

36 Saattohoitolääkitys (Arno Vuori 11/2014) Tarvittaessa terminaalinen sedaatio sc-infuusiona esim. Ketamiini 1000 mg Midatsolaami 20 mg Morfiini 30 mg Tämä ruiskuun, perfuusorilla tasaisesti 24 h aikana, jatkossa annosnopeus säädetään vasteen mukaan Terminaalinen sedaatio boluksina Morfiini 5-10 mg Midatsolaami 2,5.5 mg Tämä ruiskulla hitaana boluksena tarpeen tullen s.c., toistuvastikin Lääkityksen riittävyydestä on huolehdittava koko ajan siten että potilaan vointi säilyy inhimillisenä koko saattohoidon ajan

37 Nielemisvaikeuksien hoito - PEG Palliatiivisen hoidon periaatteena on useissa sairauksissa pidetty PEG-katetrin välttämistä (varsinkin jos dementiaa), mutta erityisesti bulbaarioireisen ALS:n hoidossa tämä näkökulma ei päde, koska puhtaasti nielemisvaikeuksista kärsivä ALS-potilas saattaa PEG:n avulla säilyä jopa työkykyisenä Kun merkittävä osa potilaan päivästä kuluu yrityksissä niellä riittävästi Ei tule tehdä, jos nopea vitaalikapasiteetti (FVC) on alle 50 % viitearvosta (=30 min makuulla) (Kasarskis ym. 1999)

38 Syljen valuminen Imulaitteen hankkiminen ja sen käytön opettaminen kaikille hoitoon osallistuville on välttämätöntä Syljen eritystä on mahdollista vähentää antikolinergisin lääkkein. Amitriptyliini 10 mg iltaisin, annosta suurennetaan siedettävyyden mukaan, useimmiten Triptyl 10 mgx3 on riittävä Skopolamiinilaastari joka kolmas päivä Atropiinisilmätipat (10 mg/ml) kielelle 3-4 kertaa päivässä Parkinson potilailla käytetty myös glykopyrrolaattia (Robinul) nebulisaattorilla tai i.v. Botuliinitoksiinin ruiskuttaminen korvasylkirauhaseen (varottava nielemisvaikeuden pahentamista) (Sylkirauhasen sädetys)

39 Loppuvaiheen limaisuus Usein hankala ongelma Hengityslihasten heikkous estää normaalin yskimisen -> limaa jää hengitysteihin Antikolinergiset lääkkeet ja dehydraatio muuttavat limaa paksummaksi Tehokkain loppuvaiheen limaisuutta vähentävä hoito on glykopyrrolaatti (0,2 mg x 3 lihakseen). Yksittäistapauksessa tätä lääkettä on sumutettu hengityskanyyliin Koska ALS-potilaiden lihaksisto on vähäistä, voidaan lääkettä antaa jatkoinfuusiona ihon alle annoksin 0,6 1,2 mg/vrk esimerkiksi morfiinin yhteydessä Mukolyyttejä tulisi käyttää vain jos yskimisfunktiota on vielä jäljellä Tavanomaisista yskänlääkkeistä ei ole apua, mutta karbosisteiinilääkityksessä (Reodyn), jonka annosta suurennetaan asteittain määrään 500 mgx3/vrk, saattaa olla hyötyä, jos se yhdistetään asentotyhjennyshoitoon Asetyylikysteiini (Mucomyst) mgx3 voi auttaa, jos yksimisfunktiota vielä jäljellä Avustettu manuaalinen yskiminen, hengityspalje

40 Limaisuus Yskityslaite (Mechanical Insufflator-Exsufflator, MI-E) on noninvasiivinen laite mekaaniseen yskinnän avustamiseen ja eritteiden pois tamiseen hengitysteistä Laite vaihtaa nopeasti positiivisesta paineesta negatiiviseen paineeseen eli sisäänhengityksestä uloshengitykseen. Tämän oletetaan puhdistavan ilmateitä ja lisäävän yskäisyn huippuvirtausta Laitehoitoa on suositeltu, jos MEP-arvo on alle 60 cmh2o tai potilaalla on alahengitystietulehdus tai atelektaasi, joka ei korjaannu tavanomaisin menetelmin Tavoitteena on auttaa niitä, jotka eivät itsenäisesti pysty puhdistamaan ilmateitään yskimisen uloshengitysvirtauksen heikkouden takia. Suomessa on markkinoilla vain yksi yskityslaite (Cough Assist). Halo: Saattaa olla hyötyä, erityisesti hengitystieinfektion yhteydessä Suomen Lääkärilehti 32/2010 Halo-ryhmä

41 Kommunikaatiovaikeus Jos kädet toimivat riittävästi, kynä ja ruutuvihko ovat pitkään käyttökelpoinen apuväline. Kommunikaattorit Jopa käytännössä täysin liikuntakyvyttömille potilaille on saatavissa kommunikaatiojärjestelmiä Palliatiivisen hoidon linjauksiin ja mahdollisen hoitotestamentin laadintaan on ennen kommunikaation merkittävää huononemista (ja kognition huononemista)

42 Pseudobulbaarioireet Pseudobulbaarioireilla tarkoitetaan ilmelihasten hyperrefleksiaa, joka näkyy lisääntyneenä haukotteluna, naurun ja itkun purkauksina ja myös leuan sijoiltaanmenotaipumuksena Selitettävä hoitoon osallistuville, ei ole psyykkisen labiiliuden ilmaus Amitriptyliini, fluvoksamiini, sitalopraami jos hankalat oireet Leuan reponointi on tarvittaessa syytä opettaa omaisille

43 Lihaskrampit ja spastisuus Levetirasetaamia voi kokeilla Fysioterapia, hierontaa voi auttaa Antispastisuuslääkkeet (baklofeeni, titsanidiini)

44 Kivun ja ahdistuksen hoito Vaikka ALS ei patogeneesinsä puolesta aiheutakaan kipuja, seuraa pahenevasta liikuntakyvyttömyydestä loppuvaiheessa kipuja jopa 80 %:lle potilaista (Newrick ja Langton-Hewer 1985) Mahdollista välttää osaavalla palliatiivisella hoidolla, jossa noudatetaan muissa taudeissa hyväksi todettuja ohjeita. Kipulääkityksenä voidaan lihaskatopotilaalla käyttää fentanyylilaastaria

45 EOL hoito ALS johtaa aina lopulta hengitysvajaukseen ja kuolemaan Monia pelottaa mahdollisuus kuolla tukehtumalla Usein nukkuu pois hiilidioksidinarkoosissa Tätä rauhallisen kuoleman piirrettä kannattaa toistuvasti painottaa potilaan kanssa keskusteltaessa Yhdysvaltalais-kanadalaisessa tutkimuksessa, jonka aineisto koostui 1014 kuolevasta potilaasta, kuolema oli rauhallinen yli 90 %:ssa tapauksista ja yleisin mekanismi oli rauhallinen pois nukkuminen hiilidioksidinarkoosissa. Happea tarvitsi 52 % kuolevista (Mandler ym. 2001)

46 Kohonnut kallonsisäinen paine Kallonsisäisen paineen nousu voi johtua primaarista aivokasvaimesta tai metastaaseista tai likvorkierron häiriöstä Tavallisimmat oireet ovat päänsärky, pareesioireet, kognitiiviset häiriöt, kouristukset, pahoinvointi, oksentelu ja tajunnantason lasku Ensihoitona annetaan kortisonia (deksametasoni 3 10 mg 3 i.v., s.c. tai p.o.) laskemaan kallonsisäistä painetta %:lla oireet alkavat helpottaa jo 6 24 h kohdalla (Kaal and Vecht, 2004 and Sinha et al., 2004). Jos potilas on kouristanut, aloitetaan antiepileptinen lääkitys ja annetaan tarvittaessa bentsodiatsepiinia Päänsärkyyn parasetamolia ja opoideja, pahoinvointiin antiemeettejä Kortisonihoidon aloittamisen jälkeen aivometastaasien hoitona on kokoaivosädehoito (1 2 viikon hoitona). Se lievittää oireita valtaosalla potilaista. Sädehoito edellyttää yhteistoimintaa.

47 Kuolemassa olevalle potilaalle sädehoitoa ei enää suositella EOL vaiheessa suurin osa aivokasvainpotilaista saa kortikosteroideja (Bausewein et al., 2003, Oberndorfer et al., 2008, Pace et al., 2009 and Sizoo et al., 2010). Kun tajunta laskee tai nieleminen ei enää onnistu, kortikosteroidit usein lopetetaan Äkillinen lopetus voi aiheuttaa rebound-oireita, kallonsisäinen paineen nousua ja/tai lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan Kortisonin aiheuttamat haitat

48 Malignit aivokasvaimet käytännössä (Sizoo ym. The end-of-life phase of high-grade glioma patients: a systematic review, Support Care Cancer, 2014) Yli 80 % saa EOL vaiheessa kortikosteroideja Steroidien käyttö alkuun lisääntyy, kahden viimeisen elinviikon aikana annosta laskettiin tai lääkitys lopetettiin %:lla potilaista Noin 2/3 sai antiepileptejä, sairaalaolosuhteissa niiden käyttö lisääntyi loppua kohden Tutkimuksissa ei oteta kantaa, mitä antiepilepteille tehdään kun potilas ei kykene nielemään Suurin osa potilaista sai viimeisen kahden viikon aikan kipulääkkeitä: NSAID:ja sai 85 %, 93 % potilaista sai opioideja Sekavuuden tai levottomuuden hoitoon käytettiin neuroleptejä tai rauhoittavia lääkkeitä %:lla potilaista

49 Epileptiset kohtaukset EOL vaiheen epilepsian hoidosta ei ole kunnon tutkimuksia, ohjeet perustuvat asiantuntijamielipiteisiin ja maalaisjärkeen Loppuvaiheen suuri kouristusriski huomioiden lähtökohtaisesti antiepileptejä suositellaan jatkamaan kuolemaan saakka Jos nieleminen ei onnistu, arvioidaan tarve uudelleen (Krouwer et al., 2000) Profylaktisesti aloitetut antiepileptit lopetetaan, joskin profylaktista lääkitystä ei ylipäätään pitäisi aloittaa (Tremont- Lukats et al., 2008) Harkitaan rektaalista tai bukkaalista bentsodiatsepiiniä (Krouwer et al., 2000) Sairaalaolosuhteissa i.v. annosteltavat antiepileptit Status epilepticuksen hoito EOL vaiheessa haaste

50 Kognitiiviset ongelmat ja sekavuus Aivoödeeman aiheuttamia kognitiivisia ongelmia voidaan helpottaa kortikosteroideilla Pyritään löytämään ja hoitamaan sekavuuden taustalla oleva mahdollinen syy (kipu, rakkoretentio, lääkityshaitta, metabolinen syy) Jos näistä ei apua, neuroleptin aloitus esim. haloperidoli (Casarett and Inouye, 2001), varovasti jos epileptisiä kohtauksia anamneesissa Noin 30 %:lla EOL vaiheen potilaista antipsykooteilla ei saada riittävää vastetta, harkitaan lisäksi bentrodiatsepiinilääkitystä Delirium on yksi tavallisimmista oireista, joiden vuoksi käytetty palliatiivista sedaatiota (Engstrom et al., 2007)

51 Palliatiivinen sedaatio Useimmiten aloitetaan deliriööttisille EOL-vaiheen potilaille, esim. aivokasvainpotilaille (13% -30% korkean asteen glioomapotilaista) (Pace et al., 2009 and Sizoo et al., 2012) ALS potilailla 3.3% Italiassa (Spataro et al., 2010), 14.8% Hollannissa (Maessen et al., 2009) Dementiapotilaat hollannissa 20% (van Deijck et al., 2010).

52 Yhteenveto Palliatiivinen hoito ovat tärkeä osa neurologisen potilaan hoitoa Hoito tähtää elämänlaadun säilyttämiseen EOL päätökset yleisiä neurologisen potilaan hoidossa Koska neurologisten potilaiden loppuvaiheessa kognitiiviset ongelmat ovat yleisiä, tulisi hoitolinjoista keskustella potilaan kanssa hyvissä ajoin

53 Lisätietoa Andersen PM, Abrahams S, Borasio GD. ym. EFNS guidelines on the clinical management of amyotrophic lateral sclerosis (MALS)--revised report of an EFNS task force. Eur J Neurol; 2012; 19: Laaksovirta H. ALS-potilaan oireenmukainen hoito vaatii osaamista. Duodecim. 2005;121(2):222-6 Miller RG, Jackson CE, Kasarskis EJ. ym. Practice parameter update: the care of the patient with amyotrophic lateral sclerosis: drug, nutritional, and respiratory therapies (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology; 2009; 73: Siirala W. Motoneuronitautiin liittyvä hengitysvajaus: hengitystoiminnan ja energia- aineenvaihdunnan mittaaminen. Väitöskirja Siirala W. y,m. Amyotrofinen lateraaliskleroosi ja hengitysvajaus. Duodecim 2015;131(2): Sizoo EM, Grisold W, Taphoorn M, Neurologic aspects of palliative care: the end of life setting. Handbook of clinical Neurology 2014.

54 Kiitos

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

COPD-potilaan kuolema

COPD-potilaan kuolema COPD-potilaan kuolema 21.4.2016 Jan Kosonen LT, osastonlääkäri TYKS, keuhko-osasto 2 Oireiden esiintyvyys elämän lopussa Oire Esiintyvyys (%) eri sairauksissa Syöpä AIDS Sydän COPD Munuainen Kipu 35 96

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2016 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 25.10.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Palliatiivinen sedaatio

Palliatiivinen sedaatio Palliatiivinen sedaatio SAATTAMASSA palliatiivisen ja saattohoidon koulutuspäivä 28.11.2016 Johanna Ruohola El, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys TYKS, Syöpätaudit Sidonnaisuudet Olen toiminut

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

COPD-potilaan palliatiivinen hoito Mitä se on? TYKS 17.03.2015 Juho Lehto

COPD-potilaan palliatiivinen hoito Mitä se on? TYKS 17.03.2015 Juho Lehto COPD-potilaan palliatiivinen hoito Mitä se on? TYKS 17.03.2015 Juho Lehto Keuhkosairauksien el., Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./ylilääkäri, Palliatiivinen yksikkö, Syöpätautien va, TAYS/TaY Mitä

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI

ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI ADUCATE LHKA ADVANCED LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI JA KOKONAISARVIOINTI Jokaisen potilaan lääkehoito tulee suunnitella yksilöllisesti. LHA + LHKA = LH Lääkehoidon kokonaisarvioinnilla edistetään rationaalisen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa 21.1.2016 Marko Sallisalmi osastonlääkäri Vaasan keskussairaala Lyhyt kuvaus vuosina 2013-2015 toteutetusta lasten akuutin kivunhoidon laatuprojektista

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA

Lisätiedot

Saattohoito. Opas hoitajille

Saattohoito. Opas hoitajille Saattohoito Opas hoitajille 2 SISÄLLYS MITÄ SAATTOHOITO ON... 3 POTILAAN JA OMAISTEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN... 4 RAVITSEMUS ELÄMÄN LOPULLA... 6 NESTEHOITO ELÄMÄN LOPULLA... 7 HOITOJEN LOPETTAMINEN...

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot