Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito. LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito. LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue 17.3.2015"

Transkriptio

1 Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue

2 Neurologisten potilaiden palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole Palliatiivinen hoito terminä on neurologiassa haastava Raja aktiivisen ja palliatiivisen hoidon välillä on häilyvä, koska kuratiivisia hoitoja neurologiassa ei ole juurikaan tarjolla Julkaisuissa välillä neurologisen potilaan palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan koko hoitoprosessia, välillä vain elämän loppuvaiheen (end-of-life= EOL) hoitoa

3 European Association for Palliative Care (EAPC) Task Force on Neurology and Palliative Care Palliative care in neurology is an all-important, yet hitherto still mostly neglected field of clinical medicine Aiemmin palliatiivinen loppuvaiheen hoito ja sen suunnittelu on lähinnä rajoittunut ALS:in hoitoon, jnk verran aivoverenkiertohäiriöiden, liikehäiriöiden ja MStaudin hoitoon Edistystä tapahtumassa (erit. muistisairauksien osalta)

4 EOL hoitopäätösten teko Sekavuus, kognitiiviset ongelmat, kommunikaatiovaikeudet ja tajunnantason lasku ovat tavallisia oireita neurologisten sairauksien loppuvaiheessa (poikkeuksena joissain tapauksissa ALS) Vaikeuttavat potilaan osallistumista loppuvaiheen hoitopäätöksiin Potilaan ja omaisten kanssa pitäisi keskustella hoitolinjauksista riittävän ajoissa Tavoitteena päästä ajoissa potilaan ja omaisten väliseen konsensukseen hoitolinjauksista

5 EOL hoitopäätökset Neurologisista sairauksista lähinnä ALS-potilailla on tehty hoitolinjapäätöksiä ennen kuolemaa, mahdollisesti siksi että taudin kesto on usein melko lyhyt ja potilaat säilyttävät pitkään (jopa kuolemaansa saakka) kykynsä osallistua hoitopäätösten (Gordon, 2011) Parkinsonin taudissa, muistisairauksissa, Huntingtonin taudissa hoitolinjapäätökset jäävät useasti tekemättä Pidempi taudin kulku, nopea tai yllättävä siirtyminen EOL vaiheeseen (esim. infektio) mahd. tämän taustalla? Useammin saavat huonompaa EOL hoitoa (Ostgathe et al., 2008).

6 Hoidon rajaamista koskevia päätöksiä Ei elvytetä -päätös Rajataan tehohoidon ulkopuolelle Ei mikrobilääkehoitoa Ravitsemus-/nesteytyspäätökset nielemiskyvyttömillä/ tajunnantasoltaan alentuneilla potilailla Päätökset mekaanisen (invasiivinen/non-invasiivinen) ventilaation aloituksesta/jatkamisesta (esim. ALS) Kortisoni aivokasvainpotilaalla ALS-potilailla päätökset tehdään aiemmin kuin muissa potilasryhmissä vrt esim. malignit glioomat: Gradus 4 glioomien ennuste myös huono, yli 50 % potilaista ei kunnolla kykene osallistumaan hoitolinjausten tekoon enää 4 kk kohdalla diagnoosista (Triebel ym Neurology 2009)

7 Neurologisten potilaiden loppuvaiheen hoito Ongelmana kontrolloitujen tutkimusten puute (Seeber AA ym., Neurology 2012) Tutkimukset pääasiassa deskriptiivisiä

8 Milloin ajankohtaista? Supportive and palliative care indicators tool (BMJ 9/2010) 1. Ask Would it be a surprised if this patient died in the next 6-12 months? 2. Look for two or more general clinical indicators Performance status poor (limited self care; in bed or chair over 50% of the day) or deteriorating. Progressive weight loss (>10%) over the past 6 months. Two or more unplanned admissions in the past 6 months. A new diagnosis of a progressive, life limiting illness Two or more advanced or complex conditions (multi-morbidity) Patient is in a nursing care home or continuing care unit; or needs more care at home

9 3. Now look for two or more disease related indicators NEUROLOGICAL DISEASE Progressive deterioration in physical and/or cognitive function despite optimal therapy Symptoms that are complex and difficult to control Speech problems; increasing difficulty communicating; progressive dysphagia Recurrent aspiration pneumonia; breathless or respiratory failure DEMENTIA Unable to dress, walk, or eat without assistance; unable to communicate meaningfull Increasing eating problems; receiving pureed/soft diet or supplements or tube feeding Recurrent febrile episodes or infections; aspiration pneumonia Urinary and faecal incontinence

10 Tyypilliset sairaudet ALS ja muut motoneuronitaudit Multippeliskleroosi (MS-tauti) Muistisairaudet (esim. Alzheimer, vaskulaarinen, frontotemporaalinen, Lewyn kappaletauti) Parkinsonin tauti Progressiivinen supranukleaarinen pareesi (PSP) Monisysteemiatrofia (MSA) Huntingtonin tauti Glioomat Aivoverenkiertohäiriöt

11 Vaikka perussairauksien hoidot eroavatkin toisistaan, eivät oireita lievittävät hoidot merkittävästi eroa toisistaan elämän loppuvaiheessa

12 Tavallisia oireita ja löydöksiä neurologisten sairauksien loppuvaiheessa Kohonnut kallonsisäinen paine Epileptiset kohtaukset Sekavuus Kognitiiviset ongelmat Motorinen heikkous Nielemisvaikeus Limaisuus Puheentuotonvaikeus Hengityshalvaus

13 Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa hengitysvajetta Hengityslihasten sairautena Hengityslihasten hermotuksen sairautena Nielun toiminnan häiriintymisen seurauksena (aspiraation seurauksena keuhkojen dysfunktio)

14 Hengityslihasdysfunktiota aiheuttavia neurologisia sairauksia Etusarvi: Motoneuronitauti, polio Perifeerinen hermo/hermojuuri: Critical-illness polyneuropatia, Polyradikuliitti, Porfyria Hermolihasliitos: Botulismi, Lambert-Eatonin myasteeninen syndrooma, Myastenia gravis Lihas: Congenitaalinen myopatia, congenitaalinen muskulaarinen dystrofia, Critical illness myopatia, Duchennen lihasdystrofia, Hartia-lantiodystrofiat (LGMD esit. 2C-2F, 2I), mitokondriaalinen myopatia, Dystrofia myotonica I

15 ALS Amyotrofinen lateraaliskleroosi Etenevä liikehermojen rappeutumasairaus (selkäytimen etusarvi, kortikospinaalinen, kortikobulbaarinen rata) Insidenssi n. 200/v Suomessa, prevalenssi potilasta (?) Ka. sairastumisikä v, FALS v Etiologiaa ei tunneta

16 Musarò, 2010

17 ALS - genetiikka Perinteisesti 90% ymmärretty ei-geneettiseksi Uutta tietoa: C9orf72 geenivika selittää 25% kaikista ALS- tapauksista Suomessa Yhdessä SOD1 geenin kanssa: Yli 1/3:lla (n. 38 %) suomalaisista ALS-tapauksista tunnistettavissa oleva geenisyy Jos ALS-tautia on suvussa C9orf72 tai SOD1 selittävät >3 4 kaikista tapauksista

18 C9orf72-ALS (GGGGCC)n toistojaksomutaatio Erityisen yleinen Suomessa ja muissa pohjoiseurooppalaisperäisissä väestöissä Voi aiheuttaa ALS:n ohella myös frontotemporaalista dementiaa (FTD) sekä ALS:n ja FTD:n yhdistelmää Vielä ei tiedetä, miksi sama mutaatiotyyppi johtaa joillakin ALS:ään ja toisilla FTD:hen Yleensä kliinisesti selkeäoireinen, ero peittyvästi periytyvään SOD1*D90A-mutaation aiheuttamaan ALS:ään, jossa taudin diagnosointi on alkuvaiheessa usein vaikeaa ilman geenitestausta Repeat-primed PCR:n tulkinta ei ole yksiselitteistä. Testi näyttää antavan positiivisen tuloksen joillekin terveille ikääntyneille henkilöille (epätäydellinen penetranssi?) Geenitesti aiheellista vain diagnostisesti ongelmallisissa tapauksissa, kun yritetään erottaa toisistaan psykiatrinen ja neurodegeneratiivinen sairaus (FTD)

19 Figure 4 ALS, a spectrum disorder Swinnen, B. & Robberecht, W. (2014) The phenotypic variability of amyotrophic lateral sclerosis Nat. Rev. Neurol. doi: /nrneurol

20 ALS kliininen kuva Ala- tai yläraajoista tai bulbaarilihaksista alkava lihasheikkous, alkuun usein epäsymmetrisenä Bulbaarilihasten heikkous aiheuttaa dysartrian ja dysfagian Ei sensorisia oireita Frontaalispainotteista kognitiivisen tason laskua 20-50%:lla, 3-5 % frontotemporaalinen dementia, etupäässä bulbaarioireisilla ja iäkkäämmillä potilailla. Näkyy sanahaun vaikeutumisena ja kielen sujuvuuden huononemisena, ja tämä koskee myös kirjoitettua tekstiä Sairaus etenee vaihtelevalla nopeudella (keskimäärin noin 2-4 vuodessa, osalla yli 10 vuodessa) neliraaja- ja hengityslihashalvaukseen

21 Frontotemporaalinen dementia - oireet hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen alkaa yleensä käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksella (estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, apatia) toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus) sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät puheen tuotto vaikeutuu sairaudentunto heikentyy muisti on alkuvaiheessa säilynyt, samoin spatiaaliset taidot

22 Hoito Ei parantavaa hoitoa Rilutsoli - ainoa jnk verran tehokkaaksi todettu lääkehoito (vaikuttaa eksitatoristen aminohappojen vapautumiseen synapseista, ei paranna lihasvoimaa, voi pidentää elinaikaa muutamalla kuukaudella), voi pahentaa oireita Oireenmukainen hoito (hengitys- ja nielemisongelmat, spastisuuden ja lihaskramppien hoito), ft, apuvälineet, supportio

23 Hoitotahto Etenee täydelliseen liikunta- ja kommunikaatiokyvyttömyyteen Hoidon linjauksiin ja hoitotestamentin laadintaan pyrittävä ennen kommunikaation ja kognition merkittävää huononemista Ennen hengityslaman uhkaa: viimeistään kun bulbaarioireisessa taudissa nieleminen on selvästi vaikeutunut yläraajavoimat heikentyneet noin alle puoleen normaalista hengenahdistusoiretta tai merkittävää päiväaikaista väsymystä

24 Hoitotahto Informoitava valinnan mahdollisuudesta pysyvään hengityskoneeseen tilanteen vaatiessa Informoitava päätöksen pysyvästä luonteesta Kerrottava hoidon käytännön toteutuksesta ja omasta toimintakyvystä taudin edetessä Annettava miettimisaikaa vastaukselle jos pt:lla ei ole valmista kantaa Tarjottava mahdollisuus tutustua opetusmateriaaliin Kirjataan Mirandan riskitietoihin

25 Hengityshalvausstatus Hengityshalvaus on juridisena määritelmänä käytössä ainoastaan Suomessa Asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaan täysin invasiivisen ventilaatiohoidon varassa elävälle potilaalle voidaan asettaa hengityshalvausstatus, jolloin potilaan katsotaan tarvitsevan laitostasoista hoitoa eli koulutetun hoitohenkilökunnan ympärivuorokautista läsnäoloa elämää ylläpitävän hoidon turvaamiseksi Hengityshalvausstatuksella olevan potilaan hoito tapahtuu laitoksen alaisuudessa, vaikka se järjestettäisiin kotona tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa. Hengityshalvausstatuksen määritelmät vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin

26 Hengitysvaikeuksien hoito ALS johtaa vääjäämättä hengityksen loppumiseen ja kuolemaan ellei hengitystä tueta mekaanisesti Valittavana on kolme erityyppistä hoitolinjausta: ei hengitystukihoitoa/non-invasiivinen/henkitorviavanne Vitaalikapasiteetin pieneneminen %:iin odotusarvosta ennakoi merkittävää hengityksen loppumisen ja kuoleman riskiä

27 Siirala et al., Duodecim 2015; 131(2):127-35

28 Non-invasiivinen hengitystuki Parantaa elämänlaatua Raportoitu lisäävän elinaikaa jopa yli vuodella (Bourke ym. 2003, Siirala W väitöskirja 2013) Parantaa elämän laatua vähentämällä hengitysvajauksesta usein aiheutuvia oireita, kuten huonoa yöunta, päiväväsymystä ja aamupäänsärkyä Antaa hengityslihaksille lepoa Estää ja avaa atelektaaseja -> infektioiden estoa Lisähapen antoa vältetään alkuvaiheessa Kun tarve n 16 h/vrk -> akkuvarmennettu kone Ei vaikuta taudin kulkuun NIV-hoito sopii huonommin vaikeista bulbaarioireista kärsiville

29 Non-invasiivinen hengitystuki Potilaan yksinkertainen toteuttaa verrattuna invasiiviseen hoitoon. Ei liity henkeä uhkaavia komplikaatiomahdollisuuksia toisin kuin invasiiviseen ventilaatiohoitoon (kuten trakeakanyylin tukkeutuminen) Hoito onnistuu lyhyen opastuksen jälkeen potilaan tai lähiomaisen avustuksella Komplikaatioista hankalimmat liittyvät maskin käyttöön Väärin istuva tai liian kireälle kiristetty maski altistaa painehaavoille Liian löysästi asetettu maski aiheuttaa ilmavuotoa Maskin aiheuttama kommunikaatiokyvyn heikkeneminen, potilas ei välttämättä saa huudettua apua maskin alta Pitkälle edenneessä sairaudessa lähiomaisen apu on usein hoidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Kuinka kauan maskihoitoa on mielekästä jatkaa? Koska siirtyä hengenahdistusta lievittävään lääkkeelliseen saattohoitoon? -> mikäli käyttötunnit alkavat lähentyä 24 h/vrk?

30 Invasiivinen ventilaatiotuki Elämää ylläpitävää hoitoa Pitää sisällään hankalimpia eettisiä, tiedonvälityksen ja päätöksenteon vaikeuksia, joita kliinikko voi kohdata (Laaksovirta ja Kainu, Duodecim 2015) Pysyvä hengityskonehoito ei pysäytä ALS:ää, ja lopputulos on locked-in-tila, jossa kommunikaatio on mahdotonta. Potilas voi olla tässä tilassa useita vuosia Locked-in -tila on sekä potilaan, omaisten, että hoitohenkilökunnankin kannalta inhimillisesti ja eettisesti erittäin vaikea tilanne Monet tahot suhtautuvatkin kriittisesti invasiivisen ventilaatiohoidon aloittamiseen ALS-potilailla tästä syystä (Rabkin J ym. Amyotroph Lateral Scler Frontotemporal Degener 2013)

31 Invasiivinen ventilaatiohoito Riskinä on, että potilaista tulee täysin ulkopuolisesta avusta, ravitsemuksesta sekä hengityslaitteesta riippuvaisia Locked-in tilassa muiden, mahdollisesti kivuliaidenkin samanaikaisten sairauksien diagnostiikka ja hoito jäävät yleensä tekemättä Edeltävästi tulisi myös tehdä päätös siitä, mitä hoitoja (esimerkiksi elvytys, tehohoito, voimakkaat antibiootit jne.) potilas ei enää halua aloitettavan toimintakyvyn hiipuessa Kotona toteutetussa ventilaatiohoidossa olevien ALS-potilaiden omaisten on todettu käyttävän jopa tuntia vuorokaudessa potilaan hoitoon ja heräävän keskimäärin 2,4 kertaa yössä. Invasiivisessa hengityskonehoidossa olevien potilaiden omaisista 30 % koki elämänlaatunsa olevan huonompi kuin itse potilaan (Laaksovirta ja Kainu, Duodecim 2015)

32 Terminaalivaihe Alkaa kun optimaalisesti säädetystä 2PV:sta huolimatta hengenahdistusta Hoito vaatii osaavan lääkärin/hoitajan, säännöllisiä tapaamisia/soittoja Aloituksesta sovitaan potilaan kanssa jos mahdollista, ellei katastrofaalinen tilanne, potilaan täytyy saada valmistautua Happea liberaalisti Maski pois vasta kun potilas on syvästi tajuton (ellei maski haittaa potilasta) Lääkehoito riittävin annoksin (tarve arvioitava ainakin kerran viikossa lääkärin toimesta), toimintakykyä mahdollisuuksien mukaan säilyttäen

33 Terminaalivaihe 2PV niin paljon kuin tarvetta, optimaaliset säädöt muuttuvat tilanteen edetessä Henkinen tuki/ammatillinen tuki: VENHO-ryhmä tukee ja auttaa potilasta ja hoitavia tahoja Saattohoitopäätös Nimetty hoidosta vastaava pth:n lääkäri, tukiosasto sovitaan perusterveydenhuollon kanssa Työryhmät: Tyks neurotoimialue kuntoutuspoliklinikka Moniammatillinen VENHO-ryhmä (15 jäsentä neurologista pappiin) Ohjeistus joka asiaan (hoitotoimenpiteet) Huolto (lääkkeet, tarvikkeet, välinehuolto) Toimintaohjeet eri tilanteisiin Keskitettu varakonejärjestelnä 24/7 (akuutti KEU-osasto) (ventilaattorit, imulaitteet, maskit) Konsultaatiomahdollisuus 24/7

34 Hengenahdistuksen lääkkeellinen hoito Keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä kuten opioideilla ja bentsodiatsepiineilla voidaan lievittää hengitysvajauksen aiheuttamaa hengenahdistusta (Andersen PM, ym., Eur J Neurol 2012, Miller RG ym., Neurology 2009) Kun perussairauden diagnoosi on varma eikä muista hengitystä tukevista apuvälineistä ole apua, potilas ei ole sopeutunut tai halua muita apuvälineitä tai kun potilas toivoo hengityslaitehoidon lopettamista Kun päädytään hengenahdistusta lievittävään lääkitykseen, on usein syytä yhdistää hoitoon myös happilisä

35 Hengenahdistuksen lääkkeellinen hoito Bentsodiatsepiineista suositeltavia ovat suun kautta otettavat midatsolaami (aloitusannos 2,5-5 mg/vrk) tai loratsepaami (aloitusannos 1-3 mg/vrk) ja suun kautta otettavista opioideista vaihtoehtoisesti oksikodoni tai morfiini (aloitusannos 1-3 mg kuudesti vrk:ssa) Vaikeassa nielemisvaikeudessa antoreittinä voidaan käyttää nenämahaletkua tai vatsanpeitteiden läpi asetettavaa ravitsemusletkua. HUOM: hengenahdistuksen lievittämiseen tarvittavat opioidi- ja bentsodiatsepiiniannokset ovat paljon pienempiä kuin tavanomaista kipua tai unettomuutta hoidettaessa -> hengityslaman riski on vähäinen Muistettava toleranssin kehittyminen ja annostarpeen jatkuva lisääntyminen

36 Saattohoitolääkitys (Arno Vuori 11/2014) Tarvittaessa terminaalinen sedaatio sc-infuusiona esim. Ketamiini 1000 mg Midatsolaami 20 mg Morfiini 30 mg Tämä ruiskuun, perfuusorilla tasaisesti 24 h aikana, jatkossa annosnopeus säädetään vasteen mukaan Terminaalinen sedaatio boluksina Morfiini 5-10 mg Midatsolaami 2,5.5 mg Tämä ruiskulla hitaana boluksena tarpeen tullen s.c., toistuvastikin Lääkityksen riittävyydestä on huolehdittava koko ajan siten että potilaan vointi säilyy inhimillisenä koko saattohoidon ajan

37 Nielemisvaikeuksien hoito - PEG Palliatiivisen hoidon periaatteena on useissa sairauksissa pidetty PEG-katetrin välttämistä (varsinkin jos dementiaa), mutta erityisesti bulbaarioireisen ALS:n hoidossa tämä näkökulma ei päde, koska puhtaasti nielemisvaikeuksista kärsivä ALS-potilas saattaa PEG:n avulla säilyä jopa työkykyisenä Kun merkittävä osa potilaan päivästä kuluu yrityksissä niellä riittävästi Ei tule tehdä, jos nopea vitaalikapasiteetti (FVC) on alle 50 % viitearvosta (=30 min makuulla) (Kasarskis ym. 1999)

38 Syljen valuminen Imulaitteen hankkiminen ja sen käytön opettaminen kaikille hoitoon osallistuville on välttämätöntä Syljen eritystä on mahdollista vähentää antikolinergisin lääkkein. Amitriptyliini 10 mg iltaisin, annosta suurennetaan siedettävyyden mukaan, useimmiten Triptyl 10 mgx3 on riittävä Skopolamiinilaastari joka kolmas päivä Atropiinisilmätipat (10 mg/ml) kielelle 3-4 kertaa päivässä Parkinson potilailla käytetty myös glykopyrrolaattia (Robinul) nebulisaattorilla tai i.v. Botuliinitoksiinin ruiskuttaminen korvasylkirauhaseen (varottava nielemisvaikeuden pahentamista) (Sylkirauhasen sädetys)

39 Loppuvaiheen limaisuus Usein hankala ongelma Hengityslihasten heikkous estää normaalin yskimisen -> limaa jää hengitysteihin Antikolinergiset lääkkeet ja dehydraatio muuttavat limaa paksummaksi Tehokkain loppuvaiheen limaisuutta vähentävä hoito on glykopyrrolaatti (0,2 mg x 3 lihakseen). Yksittäistapauksessa tätä lääkettä on sumutettu hengityskanyyliin Koska ALS-potilaiden lihaksisto on vähäistä, voidaan lääkettä antaa jatkoinfuusiona ihon alle annoksin 0,6 1,2 mg/vrk esimerkiksi morfiinin yhteydessä Mukolyyttejä tulisi käyttää vain jos yskimisfunktiota on vielä jäljellä Tavanomaisista yskänlääkkeistä ei ole apua, mutta karbosisteiinilääkityksessä (Reodyn), jonka annosta suurennetaan asteittain määrään 500 mgx3/vrk, saattaa olla hyötyä, jos se yhdistetään asentotyhjennyshoitoon Asetyylikysteiini (Mucomyst) mgx3 voi auttaa, jos yksimisfunktiota vielä jäljellä Avustettu manuaalinen yskiminen, hengityspalje

40 Limaisuus Yskityslaite (Mechanical Insufflator-Exsufflator, MI-E) on noninvasiivinen laite mekaaniseen yskinnän avustamiseen ja eritteiden pois tamiseen hengitysteistä Laite vaihtaa nopeasti positiivisesta paineesta negatiiviseen paineeseen eli sisäänhengityksestä uloshengitykseen. Tämän oletetaan puhdistavan ilmateitä ja lisäävän yskäisyn huippuvirtausta Laitehoitoa on suositeltu, jos MEP-arvo on alle 60 cmh2o tai potilaalla on alahengitystietulehdus tai atelektaasi, joka ei korjaannu tavanomaisin menetelmin Tavoitteena on auttaa niitä, jotka eivät itsenäisesti pysty puhdistamaan ilmateitään yskimisen uloshengitysvirtauksen heikkouden takia. Suomessa on markkinoilla vain yksi yskityslaite (Cough Assist). Halo: Saattaa olla hyötyä, erityisesti hengitystieinfektion yhteydessä Suomen Lääkärilehti 32/2010 Halo-ryhmä

41 Kommunikaatiovaikeus Jos kädet toimivat riittävästi, kynä ja ruutuvihko ovat pitkään käyttökelpoinen apuväline. Kommunikaattorit Jopa käytännössä täysin liikuntakyvyttömille potilaille on saatavissa kommunikaatiojärjestelmiä Palliatiivisen hoidon linjauksiin ja mahdollisen hoitotestamentin laadintaan on ennen kommunikaation merkittävää huononemista (ja kognition huononemista)

42 Pseudobulbaarioireet Pseudobulbaarioireilla tarkoitetaan ilmelihasten hyperrefleksiaa, joka näkyy lisääntyneenä haukotteluna, naurun ja itkun purkauksina ja myös leuan sijoiltaanmenotaipumuksena Selitettävä hoitoon osallistuville, ei ole psyykkisen labiiliuden ilmaus Amitriptyliini, fluvoksamiini, sitalopraami jos hankalat oireet Leuan reponointi on tarvittaessa syytä opettaa omaisille

43 Lihaskrampit ja spastisuus Levetirasetaamia voi kokeilla Fysioterapia, hierontaa voi auttaa Antispastisuuslääkkeet (baklofeeni, titsanidiini)

44 Kivun ja ahdistuksen hoito Vaikka ALS ei patogeneesinsä puolesta aiheutakaan kipuja, seuraa pahenevasta liikuntakyvyttömyydestä loppuvaiheessa kipuja jopa 80 %:lle potilaista (Newrick ja Langton-Hewer 1985) Mahdollista välttää osaavalla palliatiivisella hoidolla, jossa noudatetaan muissa taudeissa hyväksi todettuja ohjeita. Kipulääkityksenä voidaan lihaskatopotilaalla käyttää fentanyylilaastaria

45 EOL hoito ALS johtaa aina lopulta hengitysvajaukseen ja kuolemaan Monia pelottaa mahdollisuus kuolla tukehtumalla Usein nukkuu pois hiilidioksidinarkoosissa Tätä rauhallisen kuoleman piirrettä kannattaa toistuvasti painottaa potilaan kanssa keskusteltaessa Yhdysvaltalais-kanadalaisessa tutkimuksessa, jonka aineisto koostui 1014 kuolevasta potilaasta, kuolema oli rauhallinen yli 90 %:ssa tapauksista ja yleisin mekanismi oli rauhallinen pois nukkuminen hiilidioksidinarkoosissa. Happea tarvitsi 52 % kuolevista (Mandler ym. 2001)

46 Kohonnut kallonsisäinen paine Kallonsisäisen paineen nousu voi johtua primaarista aivokasvaimesta tai metastaaseista tai likvorkierron häiriöstä Tavallisimmat oireet ovat päänsärky, pareesioireet, kognitiiviset häiriöt, kouristukset, pahoinvointi, oksentelu ja tajunnantason lasku Ensihoitona annetaan kortisonia (deksametasoni 3 10 mg 3 i.v., s.c. tai p.o.) laskemaan kallonsisäistä painetta %:lla oireet alkavat helpottaa jo 6 24 h kohdalla (Kaal and Vecht, 2004 and Sinha et al., 2004). Jos potilas on kouristanut, aloitetaan antiepileptinen lääkitys ja annetaan tarvittaessa bentsodiatsepiinia Päänsärkyyn parasetamolia ja opoideja, pahoinvointiin antiemeettejä Kortisonihoidon aloittamisen jälkeen aivometastaasien hoitona on kokoaivosädehoito (1 2 viikon hoitona). Se lievittää oireita valtaosalla potilaista. Sädehoito edellyttää yhteistoimintaa.

47 Kuolemassa olevalle potilaalle sädehoitoa ei enää suositella EOL vaiheessa suurin osa aivokasvainpotilaista saa kortikosteroideja (Bausewein et al., 2003, Oberndorfer et al., 2008, Pace et al., 2009 and Sizoo et al., 2010). Kun tajunta laskee tai nieleminen ei enää onnistu, kortikosteroidit usein lopetetaan Äkillinen lopetus voi aiheuttaa rebound-oireita, kallonsisäinen paineen nousua ja/tai lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan Kortisonin aiheuttamat haitat

48 Malignit aivokasvaimet käytännössä (Sizoo ym. The end-of-life phase of high-grade glioma patients: a systematic review, Support Care Cancer, 2014) Yli 80 % saa EOL vaiheessa kortikosteroideja Steroidien käyttö alkuun lisääntyy, kahden viimeisen elinviikon aikana annosta laskettiin tai lääkitys lopetettiin %:lla potilaista Noin 2/3 sai antiepileptejä, sairaalaolosuhteissa niiden käyttö lisääntyi loppua kohden Tutkimuksissa ei oteta kantaa, mitä antiepilepteille tehdään kun potilas ei kykene nielemään Suurin osa potilaista sai viimeisen kahden viikon aikan kipulääkkeitä: NSAID:ja sai 85 %, 93 % potilaista sai opioideja Sekavuuden tai levottomuuden hoitoon käytettiin neuroleptejä tai rauhoittavia lääkkeitä %:lla potilaista

49 Epileptiset kohtaukset EOL vaiheen epilepsian hoidosta ei ole kunnon tutkimuksia, ohjeet perustuvat asiantuntijamielipiteisiin ja maalaisjärkeen Loppuvaiheen suuri kouristusriski huomioiden lähtökohtaisesti antiepileptejä suositellaan jatkamaan kuolemaan saakka Jos nieleminen ei onnistu, arvioidaan tarve uudelleen (Krouwer et al., 2000) Profylaktisesti aloitetut antiepileptit lopetetaan, joskin profylaktista lääkitystä ei ylipäätään pitäisi aloittaa (Tremont- Lukats et al., 2008) Harkitaan rektaalista tai bukkaalista bentsodiatsepiiniä (Krouwer et al., 2000) Sairaalaolosuhteissa i.v. annosteltavat antiepileptit Status epilepticuksen hoito EOL vaiheessa haaste

50 Kognitiiviset ongelmat ja sekavuus Aivoödeeman aiheuttamia kognitiivisia ongelmia voidaan helpottaa kortikosteroideilla Pyritään löytämään ja hoitamaan sekavuuden taustalla oleva mahdollinen syy (kipu, rakkoretentio, lääkityshaitta, metabolinen syy) Jos näistä ei apua, neuroleptin aloitus esim. haloperidoli (Casarett and Inouye, 2001), varovasti jos epileptisiä kohtauksia anamneesissa Noin 30 %:lla EOL vaiheen potilaista antipsykooteilla ei saada riittävää vastetta, harkitaan lisäksi bentrodiatsepiinilääkitystä Delirium on yksi tavallisimmista oireista, joiden vuoksi käytetty palliatiivista sedaatiota (Engstrom et al., 2007)

51 Palliatiivinen sedaatio Useimmiten aloitetaan deliriööttisille EOL-vaiheen potilaille, esim. aivokasvainpotilaille (13% -30% korkean asteen glioomapotilaista) (Pace et al., 2009 and Sizoo et al., 2012) ALS potilailla 3.3% Italiassa (Spataro et al., 2010), 14.8% Hollannissa (Maessen et al., 2009) Dementiapotilaat hollannissa 20% (van Deijck et al., 2010).

52 Yhteenveto Palliatiivinen hoito ovat tärkeä osa neurologisen potilaan hoitoa Hoito tähtää elämänlaadun säilyttämiseen EOL päätökset yleisiä neurologisen potilaan hoidossa Koska neurologisten potilaiden loppuvaiheessa kognitiiviset ongelmat ovat yleisiä, tulisi hoitolinjoista keskustella potilaan kanssa hyvissä ajoin

53 Lisätietoa Andersen PM, Abrahams S, Borasio GD. ym. EFNS guidelines on the clinical management of amyotrophic lateral sclerosis (MALS)--revised report of an EFNS task force. Eur J Neurol; 2012; 19: Laaksovirta H. ALS-potilaan oireenmukainen hoito vaatii osaamista. Duodecim. 2005;121(2):222-6 Miller RG, Jackson CE, Kasarskis EJ. ym. Practice parameter update: the care of the patient with amyotrophic lateral sclerosis: drug, nutritional, and respiratory therapies (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology; 2009; 73: Siirala W. Motoneuronitautiin liittyvä hengitysvajaus: hengitystoiminnan ja energia- aineenvaihdunnan mittaaminen. Väitöskirja Siirala W. y,m. Amyotrofinen lateraaliskleroosi ja hengitysvajaus. Duodecim 2015;131(2): Sizoo EM, Grisold W, Taphoorn M, Neurologic aspects of palliative care: the end of life setting. Handbook of clinical Neurology 2014.

54 Kiitos

Usean neurodegeneratiivisen taudin tapaan

Usean neurodegeneratiivisen taudin tapaan Palliatiivinen hoito HANNU LAAKSOVIRTA ALS-potilaan oireenmukainen hoito vaatii osaamista Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on aikuisiän neurologinen sairaus, jossa liikehermojen tuhoutuminen johtaa

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Neuromuskulaarisen hengitysvajepotilaan elämän loppuvaiheen hoito

Neuromuskulaarisen hengitysvajepotilaan elämän loppuvaiheen hoito Neuromuskulaarisen hengitysvajepotilaan elämän loppuvaiheen hoito Arno Vuori OYL, VSSHP Hengitystukiyksikkö 11.11.2014 - Ei sidonnaisuuksia - Neuromuskulaarisairaudet 1. Hengityslihasten hermotussairaus

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunki/ Helsingin kaupungin kotisairaala Jäljellä olevan elinajan ennustaminen on vaikeaa. Potilaan omaa mielipidettä hoitoratkaisuista ei voida kysyä.

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2015 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

NEUROMUSKULAARINEN ETENEVÄ HYPOVENTILAATIO JA SAATTOHOITO

NEUROMUSKULAARINEN ETENEVÄ HYPOVENTILAATIO JA SAATTOHOITO NEUROMUSKULAARINEN ETENEVÄ HYPOVENTILAATIO JA SAATTOHOITO Arno Vuori OYL, VSSHP Hengitystukiyksikkö 2013 - Ei sidonnaisuuksia - ALS sairautena Liikehermoja rappeuttava etenevä sairaus (G12.2) Kerralla

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito HENGITYSTUKIYKSIKKÖ Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito 7.11.2014 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

COPD-potilaan kuolema

COPD-potilaan kuolema COPD-potilaan kuolema 21.4.2016 Jan Kosonen LT, osastonlääkäri TYKS, keuhko-osasto 2 Oireiden esiintyvyys elämän lopussa Oire Esiintyvyys (%) eri sairauksissa Syöpä AIDS Sydän COPD Munuainen Kipu 35 96

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 25.10.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa Geriatrian ja Yleislääketieteen erikoislääkäri NSCPM 2011 Kipupumppu Milloin on aiheellista siirtyä pumppuhoitoon? Suun kautta lääkitys ei onnistu Pahoinvointi

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri

VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Esityksen sisältö Yleistä Vaikean dementian ennuste ja

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

COPD-potilaan palliatiivinen hoito Mitä se on? TYKS 17.03.2015 Juho Lehto

COPD-potilaan palliatiivinen hoito Mitä se on? TYKS 17.03.2015 Juho Lehto COPD-potilaan palliatiivinen hoito Mitä se on? TYKS 17.03.2015 Juho Lehto Keuhkosairauksien el., Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./ylilääkäri, Palliatiivinen yksikkö, Syöpätautien va, TAYS/TaY Mitä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet

Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 8.7.2013 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen Terveydenhuollon päämäärät Sairauden ja vammautumisen ehkäisy ja terveyden ylläpito ja edistäminen Sairauksien

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Syövän läpilyöntikipu

Syövän läpilyöntikipu BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa

Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa VSSHP koulutukset Elämän loppuvaiheen hoidon erityispiirteitä Pharmacity 18.11.2015 Sanna Maula, LT, geriatri Vanhustenhuollon ylilääkäri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Käypä Hoito 2013 Kuolevan potilaan oireiden hoito. Juha Hänninen Palliatiivisen hoidon päivä 26.4.2013 Helsinki

Käypä Hoito 2013 Kuolevan potilaan oireiden hoito. Juha Hänninen Palliatiivisen hoidon päivä 26.4.2013 Helsinki Käypä Hoito 2013 Kuolevan potilaan oireiden hoito Juha Hänninen Palliatiivisen hoidon päivä 26.4.2013 Helsinki Mitä uutta päivityksessä? Saattohoidon tarve kasvaa lähivuosina. Oireiden, erityisesti kivun,

Lisätiedot