Usean neurodegeneratiivisen taudin tapaan
|
|
- Jukka-Pekka Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palliatiivinen hoito HANNU LAAKSOVIRTA ALS-potilaan oireenmukainen hoito vaatii osaamista Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on aikuisiän neurologinen sairaus, jossa liikehermojen tuhoutuminen johtaa tahdonalaisen lihaksiston heikentymiseen ja surkastumiseen. Taudin kesto on yleensä 3 5 vuotta, ja potilaat kuolevat viimeistään hengityslihaksiston toiminnan loppuessa, ellei hengitystä tueta keinotekoisesti. Tauti ei lähtökohtaisesti vaikuta muihin elinjärjestelmiin, ja itse lihasvoiman heikentymistä lukuun ottamatta taudin muihin oireisiin voidaan vaikuttaa oikein toteutetun palliatiivisen hoidon menetelmin. ALS on esimerkkitauti neurologisten sairauksien palliatiivisen hoidon suunnittelussa, koska sen kulku on useimmiten selväpiirteinen ja oireiden esiintymisaika hyvin ennustettavissa. Usean neurodegeneratiivisen taudin tapaan amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) etiologia on tuntematon. Noin 10 % tapauksista esiintyy perheittäin (familiaalinen ALS eli FALS). Osa näistä kytkeytyy SOD1-entsyymin geenivirheisiin, joita on kuvattu toistasataa. SOD1-tyyppiset tapaukset edustavat kuitenkin vain muutamaa prosenttia kaikista, eikä myöskään ole selvitetty mekanismia, jolla proteiinin muuttunut toiminta aiheuttaa taudin. ALS:n ilmaantuvuus on 2 3/ , ja siitä aiheutuva kuolleisuus on maassamme kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana (Maasilta ym. 2001). Parantunut diagnostiikka ei yksin selitä ilmiötä. ALS:n kesto on taudin klassisessa muodossa 3 5 vuotta, mutta noin 5 % potilaista elää jopa 20 vuotta. Taudin diagnostiikka perustuu muiden syiden pois sulkemiseen, ja tavanomaiset menetelmät ovat ENMG-tutkimus ja kaularangan magneettikuvaus. ALS:n lääkehoidosta on Duodecimissa julkaistu aiemmin Käypä hoito -artikkeli (Jokelainen 1997) ja siihen liittyvästä hengitysvajauksesta katsaus (Kuisma ym. 1993). ALS:n oireet ALS:n oireet johtuvat liikehermojen vaurioitumisesta ja sitä seuraavasta tahdonalaisen lihaksiston heikentymisestä. Yleisin alkukohta ovat raajat (taulukko). TAULUKKO. Amyotrofisen lateraaliskleroosin oireet. Oire Esiintyvyys (%) Raajojen heikkous yläraajat 40 (spinaalinen alku) alaraajat 35 Puheen puuroutuminen ja nielemisen 25 vaikeutuminen (bulbaarinen alku) Hengästyminen 1 Lievä frontaalispainotteinen dementoi tuminen (kognitiiviset oireet) Lisääntynyt väsymys Painon lasku Spastisuus Lihaskouristukset ja faskikulaatiot Duodecim 2005;121:220 4 H. Laaksovirta
2 Lihasheikkouden hoito Itse lihasheikkouteen ei voida käytännössä vaikuttaa. Jotkut potilaat ovat kokeneet suun kautta otetun pyridostigmiinin korjaavan vähän voimia, mutta pysyvää tehoa tällä lääkkeellä ei ole eikä annostuksesta ole virallista suositusta. Sama koskee urheilijoiden laajasti käyttämää kreatiinia, jonka on esitetty tehostavan lihasten energiantuotantoa. Kreatiinia on saatavissa luontaistuotekaupoista, mutta jos sitä halutaan käyttää ALS:n hoidossa, on syytä pitäytyä apteekkitason valmisteissa eikä ylittää annosta mg/vrk. Kreatiinia käyttäviä ALS-potilaita tulee muistuttaa riittävästä nesteytyksestä munuaisten toiminnan varmistamiseksi. Tämä koskee erityisesti bulbaarioireisia potilaita, joille nestevajaus voi kehittyä salakavalasti. Ainoa ALS:n etenemiseen vaikuttavaksi todettu lääke rilutsoli ei auta taudin oireisiin vaan saattaa toisinaan jopa lisätä lihasheikkoutta. Jo liikuntakyvyttömän potilaan palliatiivisessa hoidossa rilutsolilla ei nykykäsityksen mukaan ole sijaa, koska säilytettäviä liikehermoja ei enää ole toiminnallisessa mielessä jäljellä (Evans ja Shaw 2001). Lihaskouristusten ja spastisuuden hoito ALS-potilaan spastisuus eli joustokankeus johtuu ylemmän liikehermon ja refleksikaaren vauriosta, ja sen oireenmukaisessa hoidossa voidaan noudattaa spastisuuden hoidon yleisiä suuntaviivoja. Kouristuksiin käytettyjä lääkkeitä ovat kiniinin ja meprobamaatin yhdistelmä ( mg iltaisin) ja karbamatsepiini (alkaen 200 mg/ vrk). Spastisuuden hoitoon voidaan käyttää baklofeenia, jonka annosta suurennetaan hitaasti määrään mg/vrk, ja titsanidiinia vastaavasti annoksiin mg/vrk. Myös diatsepaami vähentää kouristuksia ja spastisuutta. Lääkitystä suurempi merkitys on fysikaalisella liike- ja asentohoidolla. Faskikulaatioiden hoito Faskikulaatiot (lihasten nykiminen, elohiiri) ovat tunnusomainen piirre klassisessa ALS:ssä. ALS-potilaan oireenmukainen hoito vaatii osaamista Selkeimmillään ne näkyvät laakeissa lihaksissa, kuten olkavarren lihaksissa, mutta myös tyypillisesti kyynärvarren lihaksissa ja päkiäseudussa, sekä myös pohkeissa ja reiden mediaalipinnoilla. Ensisijaisena hoitona tulee suosia magnesiumia, eikä bentsodiatsepiineja tule käyttää, sillä oire ei yleensä suuremmin haittaa potilasta. Tärkeintä on selvittää oireen luonne potilaan omaisille siten, että niiden vaarattomuus ilman ALS:n liitännäisoireita ymmärretään. Faskikulaatioita esiintyy normaalisti terveilläkin ihmisillä. Kahvin juonnin ja tupakoinnin lopettaminen vähentää faskikulaatioita. Nielemisvaikeuksien hoito ALS:n alkaessa tai edetessä bulbaarialueella normaaliin nielemistapahtumaan osallistuvien lihasten heikkous voi nousta merkittäväksi elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi. Puhe- tai ravitsemusterapeutin neuvomat nielemistekniikat voivat auttaa alkuun, ja oleellista on käyttää nestemäisen ruoan sakeuttajia, koska tavallisen nesteen juominen häiriintyy usein kuivan ja karkean ruoan nielemisen vaikeutuessa. Myös nielun lihaksistossa voi esiintyä spastisuutta, jolloin yhtenä oireena saattaa olla boluksen työntyminen nenänieluun. Toimivaa nielemisrefleksiä voidaan yrittää stimuloida kylmillä tai poreilevilla juomilla. Boluksen mukanaoloa edellyttävää nielemistapahtuman refleksiluonnetta kannattaa demonstroida pyytämällä potilasta nielaisemaan neljä kertaa peräkkäin silloin, kun suussa ei ole mitään. Tämä ei onnistu terveilläkään. Operatiivisia toimenpiteitä tulee vakavasti harkita silloin, kun merkittävä osa potilaan päivästä kuluu yrityksissä niellä riittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa perkutaanista endoskooppista gastrostomiaa (PEG), joka voidaan tehdä lyhytkirurgisena toimenpiteenä. Avanteen käytännön hoitoon sisältyvät ravitsemusterapeutin ohjeet myös omaisille ensimmäisenä tai toisena toimenpiteen jälkeisenä vuodeosastopäivänä. Avanteen teko viivästyy yleensä psykologisista syistä ja on teknisesti hankalampaa pitkälle edenneen ALS:n yhteydessä. Gastrostomiaa ei tule tehdä, jos nopea vitaalikapasiteetti (FVC) 221
3 on alle 50 % viitearvosta (Kasarskis ym. 1999). Gastrostomian oikea-aikaista toteuttamista auttaa, jos potilaalle kuvataan asiallisesti toimenpide ja stoma-avanneravitsemuksen yleistilaa kohentava vaikutus. PEG:stä toisinaan seuraavien suoliston vetovaikeuksien hoitoon voidaan alkuvaiheessa käyttää sisapridia, kun muistetaan lääkkeen vasta-aiheet, joita ovat mm. sieni- ja makrolidiantibiootit sekä sydämen rytmihäiriöt ja pidentynyt QT-aika. PEG ei poista aspiraatioriskiä. Palliatiivisen hoidon periaatteena on useissa sairauksissa pidetty PEG-katetrin välttämistä, mutta erityisesti bulbaarioireisen ALS:n hoidossa tämä näkökulma ei päde, koska puhtaasti nielemisvaikeuksista kärsivä ALS-potilas saattaa PEG:n avulla säilyä jopa työkykyisenä. Nenämahaletkua ei tule käyttää muulloin kuin tarkoin harkituissa erikoistilanteissa. Syljen valuminen Bulbaarioireiseen ALS:ään usein liittyvää syljen valumista voidaan pitää psykososiaalisesti haitallisena. Syljen erityksen ei sinänsä katsota lisääntyvän, mutta normaalin syljen nielemisen yhteydessä potilas saattaa jatkuvasti joutua kuivaamaan suupieliään. Syljen eritystä on mahdollista vähentää antikolinergisin lääkkein. Helpoin tapa on asettaa matkapahoinvoinnin hoitoon tarkoitettu skopolamiinilaastari molemmin puolin leukakulmiin joka toinen päivä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää amitriptyliiniä siten, että alkuannos on 10 mg iltaisin ja annosta suurennetaan siedettävyyden mukaan. Inhaloitu ipratropiumbromidi saattaa myös kuivata suuta. Muina hoitoina on yksittäistapauksissa käytetty välikorvassa kulkevan täryontelohermon katkaisua, joka vähentää korvasylkirauhasen eritystä. Botulinumtoksiinin ruiskuttamista korvasylkirauhaseen on kokeiltu maassamme muutamissa tapauksissa, mutta tulokset eivät ole olleet niin hyviä kuin kirjallisuudessa on kuvattu. Rauhasen sädetystä on niin ikään esitetty, mutta Suomessa ei siitä ole ALS-potilailla juuri kokemuksia. Imulaitteen hankkiminen ja sen käytön opettaminen kaikille hoitoon osallistuville on välttämätöntä. Loppuvaiheen limaisuus Loppuvaiheen limaisuus on usein hankala ongelma. Kurkunpään ja hengityslihasten heikkous estää normaalin yskimisen, ja lima jää hengitysteihin. Antikolinergiset lääkkeet ja dehydraatio muuttavat limaa paksummaksi. Tavanomaisista yskänlääkkeistä ei ole apua, mutta karbosisteiinilääkityksessä, jonka annosta suurennetaan asteittain määrään 500 mg x 3 / vrk, saattaa olla hyötyä, kun se yhdistetään asentotyhjennyshoitoon. Tehokkain loppuvaiheen limaisuutta vähentävä hoito on glykopyrrolaatti (0,2 mg x 3 lihakseen). Yksittäistapauksessa tätä lääkettä on sumutettu hengityskanyyliin. Koska ALS-potilaiden lihaksisto on vähäistä, voidaan lääkettä antaa jatkoinfuusiona ihon alle annoksin 0,6 1,2 mg/vrk esimerkiksi morfiinin yhteydessä. Kommunikaatiovaikeudet Bulbaarioireiston edetessä ja puhekyvyn kadotessa potilaan kommunikaatiomahdollisuudet heikkenevät olennaisesti. Tästä on haittaa myös tuloksellisen palliatiivisen hoidon suunnittelussa, ja ongelmaan on syytä varautua ajoissa. Potilailla on taipumus vähätellä ongelmaa vielä siinä vaiheessa, kun kukaan hoitoon osallistuvista ei lähiomaisia lukuun ottamatta saa heidän puheestaan selvää. Jos kädet toimivat riittävästi, kynä ja ruutuvihko ovat pitkään käyttökelpoinen apuväline. Teknisempiä toteutuksia ovat erilaiset tekstiä ja puhetta tuottavat kommunikaattorit, joita hallitaan merkki- tai symbolinäppäimistöllä. Kehittyneempiäkin ATK-pohjaisia sovelluksia on tarjolla, ja niitä voidaan kytkeä ympäristönhallintajärjestelmiin. Jopa käytännössä täysin liikuntakyvyttömille potilaille on saatavissa kommunikaatiojärjestelmiä. Palliatiivisen hoidon linjauksiin ja mahdollisen hoitotestamentin laadintaan on kuitenkin pyrittävä ennen kommunikaation näin merkittävää huononemista. Kognitiiviset vaikeudet Paljolti toisin kuin yleensä on käsitetty, osalla ALS-potilaista esiintyy taudin edetessä frontaa- 222 H. Laaksovirta
4 lispainotteista dementoitumista. Sen yleisyydestä on oireen tutkimisen vaikeuden vuoksi erilaisia käsityksiä, mutta niinkin suuria esiintyvyyslukuja kuin 50 % on esitetty (Strong ym. 2003). Hyväksytty näkemys on, että oiretta esiintyy etupäässä bulbaarioireisilla ja iäkkäämmillä potilailla. Käytännössä tämä näkyy sanahaun vaikeutumisena ja kielen sujuvuuden huononemisena, ja tämä koskee myös kirjoitettua tekstiä. Kyseessä on mitä ilmeisimmin kliininen jatkumo, jonka ääripäässä on ALS yhdistyneenä frontotemporaaliseen dementiaan. Myös kognition heikentyminen on syytä havaita ajoissa, koska asialla on merkitystä potilaan toivomien loppuvaiheen hoitolinjausten kannalta. Pseudobulbaarioireet Pseudobulbaarioireilla tarkoitetaan ilmelihasten hyperrefleksiaa, joka näkyy lisääntyneenä haukotteluna, naurun ja itkun pyrskähdyksinä ja myös leuan sijoiltaanmenotaipumuksena. Kyseessä ei siten ole psyykkisen labiliuden suora ilmaus, mikä on selitettävä hoitoon osallistuville. Hoidossa on käytetty amitriptyliiniä edellä mainituin annoksin tai fluvoksamiinia mg/vrk. Leuan reponointi on tarvittaessa syytä opettaa omaisille painottaen, että useita yrityksiä vaativat suoritukset on jätettävä ammattilaisille. Hengitysvaikeuksien hoito ALS johtaa vääjäämättä hengityksen loppumiseen ja kuolemaan, ellei hengitystä tueta mekaanisesti. Valittavana on kolme erityyppistä hoitolinjausta, joista konservatiivinen hoito on käytännössä yhtenevä muiden fataalien sai rauksien loppuvaiheen hoidon kanssa. Subkliinisten oireiden kuten päiväaikaisen väsymyksen ja päänsäryn sekä unihygienian heikentymisen merkitys on suurempi kuin mitattavien suureiden, esimerkiksi veren happi- ja hiilidioksidiosapaineiden. Vuoteen päätypuolen nosto 30 astetta auttaa palleahengitystä, ja unilääkkeeksi sopii tsopikloni. Vitaalikapasiteetin pieneneminen %:iin odotusarvosta ennakoi merkittävää hengityksen loppumisen ja kuoleman riskiä. Hengenahdistuksen lääkkehoitoon on suositettu alkuun loratsepaamia 0,5 2,0 mg kielen alle tai midatsolaamia 5 10 mg laskimoon ja myöhemmässä vaiheessa morfiinia. Happea ei yleensä tule antaa kuin terminaalivaiheessa. Vaihtoehtoisesti hoitoon voidaan käyttää maskilla varustettua noninvasiivista nasaalista ventilaattoria (NINV). Ennen sen käyttöönottoa on syytä tehdä unipatjatutkimus. NINV:n on raportoitu parantavan ALS-potilaiden elämänlaatua ja lisäävän elinaikaa jopa yli vuodella (Bourke ym. 2003). Hoitoajat, joiden aikana unen laadun ja henkisen hyvinvoinnin on ar vioitu säilyneen merkittävän hyvinä, ovat vaihdelleet 252 ja 458 vuorokauden välillä. NINV ei näytä lisäävän ALS-potilaiden halukkuutta turvautua trakeostomiaan ja pysyvään respiraattorihoitoon (TR), joka hoitokeinona on viimeinen vaihto ehto (Kaub-Wittemer ym. 2003). Kaub- Wittermerin saksalaisessa aineistossa vain 33 % pysyvään respiraattorihoitoon päätyneistä potilaista oli saanut tietoa tämän hoidon aikana odotettavissa olevista seikoista. Vastaava määrä oli NINV:n valinneiden joukossa 84 %. Toisin sanoen pysyvään respiraattorihoitoon päätyminen ilman harkittua suostumusta on mahdollista. Tämän asian välttämiseksi ei tavanomaisesti Y D I N A S I A T Kaikkia ALS:n oireita paitsi lihasheikkoutta voidaan lievittää. Puheentuoton ja nielemisen vaikeuksien hoito parantaa elämänlaatua. Kun terminaalivaiheen hoito on suunniteltu hyvin, on itse kuolintapahtuma rauhallinen. Jos hengitystä halutaan tukea mekaanisesti, on noninvasiivinen ventilaatio trakeostomiaa ja respiraattoria mielekkäämpi vaihtoehto. ALS-potilaan oireenmukainen hoito vaatii osaamista 223
5 kirjatusta hoitotahdosta aina ole päivystystilanteessa apua, ja asian korjaamiseksi onkin ehdotettu erityistä hoitotahtoa, joka rajaisi ALS:n terminaalivaiheen hoitolinjausta (Benditt ym. 2001). Huomattava on, että useat TR-hoidon valinneet ovat pitäneet elämänlaatuaan varsin hyvänä, ehkä tunnetuimpana esimerkkinä englantilainen fyysikko Stephen Hawking. Kenties ainoana ihmisen sairautena ALS etenee täydelliseen liikunta- ja kommunikaatiokyvyttömyyteen, mikä asettaa vaikeille elämän jatkamiseen liittyville päätöksille täysin omanlaisensa mittasuhteet. Suomessa tunnetaan tapaus, jossa ALS-potilas makasi yhteydenpitokyvyttömänä TR-hoidossa 11 vuotta. ALS-potilasta ei voida vierottaa TR-hoidosta vastoin hänen tahtoaan. Vastaavasti hoitoa ei tule jatkaa, ellei se ole potilaan tahdon mukaista. ALS:n TR-hoito on luonteeltaan aktiivista, mikä rajaa sen tämän palliatiivista hoitoa käsittelevän katsauksen ulkopuolelle. Kivun ja ahdistuksen hoito Vaikka ALS ei patogeneesinsä puolesta aiheutakaan kipuja, seuraa pahenevasta liikuntakyvyttömyydestä loppuvaiheessa kipuja jopa 80 %:lle potilaista (Newrick ja Langton-Hewer 1985). Kipu ja ahdistus on mahdollista välttää osaavalla palliatiivisella hoidolla, jossa noudatetaan muissa taudeissa hyväksi todettuja ohjeita. Kipulääkityksenä voidaan lihaskatopotilaalla käyttää fentanyylilaastaria, kunhan muistetaan vaikutuksen hidas alku, vasta 8 12 tunnin kuluttua laastarin asettamisesta. Yhdysvaltalais-kanadalaisessa tutkimuksessa, jonka aineisto koostui kuolevasta potilaasta, kuolema oli rauhallinen yli 90 %:ssa tapauksista ja yleisin mekanismi oli rauhallinen pois nukkuminen hiilidioksidinarkoosissa. Happea tarvitsi 52 % kuolevista (Mandler ym. 2001). Tätä rauhallisen kuoleman piirrettä kannattaa toistuvasti painottaa potilaan kanssa keskusteltaessa. Lopuksi Eri tutkimuksissa on korostettu omaisten tukemisen tärkeyttä, sillä he ovat antaneet jopa huonompia arvioita elämänlaadustaan kuin potilaat (Kaub-Wittemer ym. 2003). Omaisten osallistuminen sopeutumisvalmennuskursseille ja heidän tukemisensa esimerkiksi vertaisryhmissä olisivat luonteva osa ALS:n onnistunutta palliatiivista hoitoa. Kirjallisuutta Benditt JO, Smith TS, Tonelli MR. Empowering the individual with ALS at the end-of-life: disease specific advance care planning. Muscle Nerve 2001;24: Bourke SC, Bullock RE, Williams TL, ym. Noninvasive ventilation in ALS. Indications and effect on quality of life. Neurology 2003;61: Evans J, Shaw PJ. Motor neurone disease: Management of the condition. Pharmaceutical Journal 2001;267: education/pj_ _motor2.pdf Jokelainen M. Amyotrofisen lateraaliskleroosin lääkehoito. Duodecim 1997;113:513. Kasarskis EJ, Scarlata D, Hill R, ym. A retrospective study of percutaneous endoscopic gastrostomy in ALS patients during the BDNF and CNTF trials. J Neurol Sci 1999;169: Kaub-Wittemer D, Steinbuchel N, Wasner M, ym. Quality of life and psychosocial issues in ventilated patients with amyotrophic lateral sclerosis and their caregivers. J Pain Symptom Manage 2003;26: Kuisma M, Jokelainen M, Saarinen K. Hengitysvajaus amyotrofisessa lateraaliskleroosissa. Duodecim 1993;109:1045. Maasilta P, Jokelainen M, Löytönen M, Sabel CE, Gatrell AC. Mortality from amyotrophic lateral sclerosis in Finland, Acta Neurol Scand 2001;104: Mandler RN, Anderson FA, Miller RG, ym. The ALS patient care database: insights into end-of-life care in ALS. Amyotroph Lateral Scler Other Motor Neuron Disord 2001;2: Newrick PG, Langton-Hewer R. Pain in motor neuron disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1985;48: Strong MJ, Loemen-Hoerth C, Caselli RJ, ym. Cognitive impairment, frontotemporal dementia, and the motor neuron diseases. Ann Neurol 2003;54 Suppl 5:S20 3. HANNU LAAKSOVIRTA, LL, erikoislääkäri, vs. kliininen opettaja hannu.laaksovirta@hus.fi HUS/HYKS, Meilahden sairaala, neurologian klinikka PL 340, HUS 224
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotNeurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito. LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue 17.3.2015
Neurologisten sairauksien elämän loppuvaiheen oireenmukainen hoito LT Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue 17.3.2015 Neurologisten potilaiden palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista
LisätiedotKuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013
Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotKuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna
Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotALS-potilaan monimuotoiset oireet
Tieteessä katsaus Johanna Palmio LT, neurologian dosentti, apulaisylilääkäri, kliininen opettaja Tampereen yliopisto ja TAYS, neurologian poliklinikka johanna.palmio@uta.fi Hannu Laaksovirta neurologian
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotLuentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet
Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 8.7.2013 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D
LisätiedotENSITIETOPAKETTI ALS:IIN VASTASAIRASTUNEILLE
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Hoitotyö 2012 Tuula Harinen ja Jukka Rinne ENSITIETOPAKETTI ALS:IIN VASTASAIRASTUNEILLE Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotKuolevan lapsen kivunhoito
Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotHengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho
Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotDiagnostiikka on polikliinista ja tapahtuu aluevastuujaon mukaisesti pääkaupunkiseudulla.
1/(9) ALS - amyotrofinen lateraaliskleroosi - HYKS neurologian klinikassa Talon tavat versio 11.02.2012 Sisällysluettelo 1. Esittely... 1 2. Potilasohjaus... 1 3. Toiminta päivystyksessä... 1 4. Diagnoosi...
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito
HENGITYSTUKIYKSIKKÖ Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito 7.11.2014 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotTasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi
Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotHoitajan kokemus ALS-potilaan saattohoidosta
Hoitajan kokemus ALS-potilaan saattohoidosta Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2013 Heidi Mattila TIIVISTELMÄ Hämeenlinna Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja
LisätiedotLapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotMuistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014
Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotNeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos U/ml
NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos 5 000 U/ml Tärkeitä turvallisuutta koskevia tietoja lääkäreille Tämän käyttöoppaan tarkoitus on antaa NeuroBloc -valmisteen määräämiseen ja antamiseen
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotMarikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri
Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunki/ Helsingin kaupungin kotisairaala Jäljellä olevan elinajan ennustaminen on vaikeaa. Potilaan omaa mielipidettä hoitoratkaisuista ei voida kysyä.
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotVIERELLÄ MATKALLASI. Tietoa keuhkoahtaumapotilaan palliatiivisesta eli oireenmukaisesta hoidosta
VIERELLÄ MATKALLASI Tietoa keuhkoahtaumapotilaan palliatiivisesta eli oireenmukaisesta hoidosta SISÄLLYS SIVU Johdanto 2 1. Palliatiivinen hoito 3 2. Hoitotahto 4 3. Oireet ja niiden hoito 6 3.1 Hengenahdistus
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA
LisätiedotLimaisuuden ja nielemisvaikeuksien hoito neuromuskulaaripotilailla. LT, EL Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue, yleisneurologia 25.1.
Limaisuuden ja nielemisvaikeuksien hoito neuromuskulaaripotilailla LT, EL Jaana Korpela Tyks Neurotoimialue, yleisneurologia 25.1.2019 Sidonnaisuudet Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan määräämänä
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotNovartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa
Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotPotilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.
1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen
LisätiedotALS ja hengitys. Eija Nieminen
ALS ja hengitys Eija Nieminen 29.9.2016 ALS ja hengitys ALS on motoneuronisairaus, joka affisoi ylempiä, alempia tai molempia motoneuroneita Ylempi motoneuroni sijaitsee aivokuorella ja sen vaurio johtaa
LisätiedotAmyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) ja potilaan ohjaus
Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) ja potilaan ohjaus Kaakinen, Leena Korkeaniemi, Lotta 2009 Hyvinkää LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotRavitsemus- kaikkien asia
Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotAmyotrofinen lateraaliskleroosi ja hengitysvajaus
Waltteri Siirala, Jaana Korpela, Arno Vuori, Tarja Saaresranta, Klaus T. Olkkola ja Riku Aantaa KATSAUS Amyotrofinen lateraaliskleroosi ja hengitysvajaus Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on liikehermoja
LisätiedotNEUROMUSKULAARINEN ETENEVÄ HYPOVENTILAATIO JA SAATTOHOITO
NEUROMUSKULAARINEN ETENEVÄ HYPOVENTILAATIO JA SAATTOHOITO Arno Vuori OYL, VSSHP Hengitystukiyksikkö 2013 - Ei sidonnaisuuksia - ALS sairautena Liikehermoja rappeuttava etenevä sairaus (G12.2) Kerralla
Lisätiedot