Putkistojen pinnoitus, putkitus, sujutus ja sukitus

Transkriptio

1 1/16 Putkistojen pinnoitus, putkitus, sujutus ja sukitus Leo Ruuskanen Insinööritoimisto TeknoPlan Oy

2 Nykytilanne Kuntotutkimusten suunnittelu 2/16 4 Kuntotutkimusta käytetään hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun apuna. Ennen vuotta 2013 tehty LVV-kuntotutkimus sisälsi yleensä vain putkien senhetkisen kunnon-, toiminnallisuuden- ja jäljellä olevan käyttöiän arvioinnin ainetta rikkomattomin menetelmin sekä budjettiarvion ja PTS:n. Koepaloja ei yleensä otettu eikä viemäreitä painehuuhdeltu. Toiminnallisuus tutkittiin kuvaamalla. Kuntotutkijalta vaaditaan nykyisin entistä laajempaa korjausmenetelmien ja -materiaalien sekä niiden käytettävyyden tuntemusta. Lisäksi vaaditaan osaamista tehdä tai teettää tutkimuksia, joiden avulla voidaan luotettavasti selvittää putkiston sisäpuolinen saneerattavuus. Keittiön viemärin rasvakertymää

3 3/16 Vanhojen Vesi- ja viemäripiirustusten laatu voi olla huono tai piirustukset voivat puuttua.

4 4/16 Alan termistö on kehittymässä Vesi- ja viemäriputkien sisäpuolisia korjaustekniikoita: - Vesijohtojen epoksipinnoitteet. Pääkaupunkiseudulla on käytetty vähän, markkinaosuus ei ole merkittävä. - Kunnallisissa vesijohtoverkostoissa sementtilaastivuoraus. - Vesijohtojen sujutustekniikat (pakko- ja pitkäsujutus) ovat käyttökelpoisia joissakin kiinteistöjen tontti- ja aluejohdoissa, jos niitä käyttämällä saavutetaan säästöjä. Sujutus tehdään liitoksesta liitokseen ja haarat uusitaan. - Viemäreiden sujutustekniikat kunnallisissa verkostoissa ja osin kiinteistöissä (esim. pakko-, pitkä-, pätkä-, muotoputki- ja sukkasujutus). Sujutustekniikat ovat voimakkaasti yleistyneet ja vieneet pinnoitteilta markkinoita. - Kiinteistöissä viemäreiden muut sisäpuoliset korjaustekniikat (epoksi- ja muovipinnoitus sekä -putkitus). - Eri menetelmien yhdistely (uusiminen/korjaus) lisääntyvät.

5 Viemäreiden sisäpuolisen korjattavuuden tutkiminen Perinteisessä kuntotutkimuksessa viemärit kuvataan likaisena, jotta toiminnallisuus saadaan selvitettyä. Kuntotutkimuksen yhteydessä on suositeltavaa painepestä viemärit ennen kuvausta - on muistettava vaurioitumisriski. Vauriot ja painumat saadaan selkeämmin esille. Näytepalat (valurauta ja muovi). Valurautaviemäreitä voidaan jyrsiä puhtaiksi paikoitellen, jolla simuloidaan putken sisäpuolisen korjauksen aikana tehtävää puhdistusta. Paikantaminen, eli todellisen sijainnin ja syvyyden selvittäminen, ovat suunnittelulle tärkeä tietoa. Tutkitaan myös sadevesiviemärit, liittymä perusvesikaivoon, padotusventtiilit, erotuskaivot, jne. 5/16

6 Vesijohtojen sisäpuolisen korjattavuuden tutkiminen Selvitetään tonttivesijohdon materiaali, ikä, sijainti, haarat ja jyrkät mutkat. Sujutuskelpoisuus riippuu mitoituksesta, materiaaleista, sijainnista, toteutustekniikasta ja muusta korjaustarpeesta (viemärit, sähköjärjestelmät). Tutkitaan rakennuksen sisäpuolella käytetyt kupariputkien juotosliitokset ja sinkittyjen putkien kierreliitokset röntgenkuvauksin ja silmämääräisesti. Vuotohistorian selvitys. Materiaalit ja liitostekniikat voivat olla erilaisia kerroksissa kuin kellarissa. Selvitetään vesijohtojen toiminnallisuus (lämpötilat, odotusajat, virtaamat ja säädettävyys). Huom. Putkien sisäpuolinen korjaus ei poista vanhoja mitoitus- tai asennusvirheitä. Myös varausten tarve huomioidaan urakassa, jos ne ovat etukäteen tiedossa. 6/16

7 Suunnittelussa huomioitavaa Rajoitukset ja riskit 7/16 Rajoitukset vaihtelevat tekniikoittain ja urakoitsijoittain toinen selviää siitä mistä toinen ei. Mainonnasta huolimatta uudet tekniikat eivät korjaa kaikkea ja sovellu kaikkiin kohteisiin. Sisäpuolisten korjaustekniikoiden soveltuvuus muoviviemäreille (huom. muovin jatkuva haurastuminen). Eri materiaalien soveltuvuus eri olosuhteisiin (kannakointi, rakenteen lujuus ja joustavuus). Koeasennus on käyttökelpoinen arviointitapa. Rakennusteknisten töiden tarve (saavutettavuus ja vauriot) Ongelmakohtina työmailla ovat olleet viemäreiden jyrkät mutkat, haarat, liitokset, supistukset, asennusvirheet, vakavat vauriot (romahdukset, siirtymät ja vajoamat, vast.) ja vedeneristeet sekä ulkopuolinen kosteus (pohjavesi ja märät rakenteet). Ihmisistä johtuvat riskit niitä ei voi poistaa.

8 8/16 Rajoitukset ja riskit Kuntotutkimusriskit Riittämättömät selvitykset. Jos viemäreiden sijaintipoikkeamia tai kaikkia järjestelmiä ei ole tutkittu, aiheutuu siitä lisätutkimuksia, lisäsuunnittelu- ja lisätyökustannuksia, urakka-aika ei pidä, asumishaittoja, yms. Kellarista tutkiminen ei ole riittävää kuntotutkimusta. Materiaalit eivät aina olekaan sitä mitä kuntotutkimuksessa on sanottu, esim. kerroksissa viemärit ovatkin muovia vaikka kellarissa ne olivat valurautaa. Vanhat suunnitelmapiirustukset eivät aina pidä paikkaansa tai puuttuvat. Virhearviot tai liian rankat suositukset uusimiselle. Jos toiminnallisuuden haitta olikin poistettavissa uusittiinko turhaan? Mikä on konsultin vastuu sisäpuolisen korjattavuuden lausunnosta (KSE 2013). Kustannusarvioiden laatiminen on haasteellista, koska erilaiset korjaustavat ovat lisääntyneet.

9 9/16 Rajoitukset ja riskit Vesijohdoissa on huomioitava: Vanhojen liitosten kestävyys. Putkikoot ja mitoitusvirheet. Tulpatut haarat rakenteissa, ulkopuolinen kosteus, sijainti ja muutostarpeet. Lämpötilat, virtaamat ja veden laatu. Tontti- ja pohjaviemäreissä on huomioitava: Painumat, kohoumat, siirtymät ja sortumisvaara. Sijainti. Kaikki viemärijärjestelmät huomioidaan. Kannakointi (kellarit, alustatilat, kanaalit). Uusimisen edullisuus/laajuus. Uusitaanko muuta. Pysty- ja kerrosviemäreissä on huomioitava: Kestääkö jyrsinnän (kuiva-, märkäpuhdistus tai uusiminen). Kannakointi. Palosuojaus. Viemäreiden sijainti näkyvillä vai rakenteissa.

10 10/16 Rajoitukset ja riskit Menetelmäriskit Vesijohtojen pinnoitustekniikat eivät lisää haurastuneiden osien lujuutta. Putkikoot ja virtaustekniset ongelmat vanhoissa verkostoissa. Veden laatu epäilyt (vesinäytteet osoittavat usein laadun jopa paranevan metallien liukeneminen vähenee). Ohuet viemäreiden pinnoitustekniikat ovat poistuneet markkinoilta. Putkien sisäpuolinen korjaustekniikka on valittava putkimateriaalin, sijainnin ja käyttöolosuhteiden mukaan. Uusien urakoitsijoiden ja tekniikoiden kriittinen arviointi. Nykyisin on edellytettävä riittävää rengasjäykkyyttä, parempaa kestävyyttä ja riittävää seinämävahvuutta. Sukitustekniikat ovat voimakkaasti kehittyviä. Korjauksen on kestettävä käyttö- ja asennusolosuhteet. Viranomaismääräykset tiukkenevat. Sertifiointien uskotaan lisäävän luotettavuutta (VTT). Paljon käsityötä, jolloin valvonnan merkitys korostuu.

11 11/16 Suunnittelussa huomioitavaa Vanhat- ja uudet järjestelmänosat Vanhat suunnitelmapiirustukset ja uusien piirustusten tarve (detaljit, urakkarajat, työselitys ). Viemäreiden sisäpuolinen korjaus ei estä kylpyhuoneremontteja tai muita korjauksia, ne on vain osattava suunnitella. Tarjouspyyntöasiakirjat (tarjousten vertailu on haasteellista). Urakkarajojen selkeys. Järjestelmien uusittavat osat ja vanhojen järjestelmien kunnostettavat osat on merkittävä selkeästi. Uusimisen laajuus vaikuttaa rakennusluvan tarpeeseen. Menettelytapa työselityksiin, kun/jos työnaikana tulee eteen ongelmia. Ongelmat ovat korjausrakentamisessa tavanomaisia. Viranomaisen vaatimukset (vaihtelevat alueittain) ja määräystenmukaisuus. Tilaajan vaatimukset voivat olla tiukemmat.

12 12/16 Valvojan kokemuksia Suunnittelemattomat kohteet ovat vaikeimpia valvojille. Urakkarajoja joudutaan tarkentamaan urakkaneuvotteluissa ja työmaakokouksissa. Rakennuslupakohteet ovat paremmin hoidettuja. Lisätyöt. Tarkempi ennakkosuunnittelu vähentää lisätöitä. Keskimäärin lisätyöt ovat olleet n. 3 % urakkasummasta. Työn kulku ja aikatauluissa pysyminen. Häiriö asumiselle riippuu työmaajärjestelyistä ja käytetystä tekniikasta. Noin 1 2 viikkoa/pystylinja. Asukkaille on tärkeää, että luvatussa aikataulussa pysytään. Yleensä asunnoissa asutaan urakan ajan. Vastaanotto ja takuuaika (2 v + vuotamattomuustakuu). Tarkastuspöytäkirjat ja luovutusmateriaali. Sovitut tarkastukset ja asukastyytyväisyyskyselyt.

13 SuLVI kouluttaa 13/16 Valvojan kokemuksia

14 14/16 Tulevaisuus: Kuntotutkimukset kehittyvät. SuLVI julkaisu 7 on päivitetty. Koulutus ja pätevöityminen (FISE). Osaaminen kehittyy kokemuksen karttuessa. Asentajilta, suunnittelijoilta ja valvojilta edellytetään pätevöitymistä. Asennustekniikat kehittyvät. Sertifioinnit (VTT). Vakuutusyhtiöiden kanta on jo muuttunut ja edelleen yhtenäistyy. Tietämyksen lisääntyessä lisääntyy kilpailu. Viemäri-saneeraajia sisäpuolisilla menetelmillä oli jo 2013 reilusti yli 30 yritystä. Muoviviemärit (60/70 l.) ja uudet (80/90 l.) valurautaviemärit ovat tulleet saneerausikään. Kokonaisvaltainen saneerausurakointi lisääntyy ja urakoiden koko kasvaa, esim. ryhmäkorjaushankkeet. Korjausavustukset 2010 ja taas 2014 sekoittivat markkinat. Pula tekijöistä on kasvava trendi myöhemminkin? Viranomaiset yhtenäistävät ohjeistusta. Vaatimukset tulevat lisääntymään. Sovelletaan EU-alueen käytäntöjä ja standardeja. Ympäristöministeriön käynnistämän kehityshankkeen loppuraportti julkaistiin kesällä 2014 yhdessä suomennettujen sukkasujutusja muotoputkisujutus -standardien kanssa.

15 15/16 Perinteinen vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 700 /m² (Lähde: Putkiremonttibarometri 2014) Hybridi vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 560 /m² (Lähde: Putkiremonttibarometri 2014) Pinnoitus vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 353 /m² (Lähde: Putkiremonttibarometri 2014)

16 16/16 Lisätietoja, esimerkiksi: Insert-projektin keskeiset tulokset, KIMU Kerrostalon ilmastomuutos, Talotekniikka työpaja , Satu Paiho, Veijo Nykänen, Jyri Nieminen, VTT. Putkiremontin suunnittelu ja toteutus, Vakuutusyhtiön näkökulma, Raimo Lehto, , Finanssialan Keskusliitto. Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon kehittäminen (AssetVesi), Tero Välisalo, 2007, VTT. Lukuisia opinnäytetöitä oppilaitosten tietokannoissa, esim. THESEUS-tietokannassa. Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät, Tuija Kaunisto ja Aino Pelto-Hulkko, Vesi-Insitiutin julkaisuja 2, Vesi-instituutti WANDER, < Urakoitsijoiden kotisivuilta. Isännöintiliiton kotisivuilta. Vakuutusyhtiöiltä. Viranomaisten tiedotteista. VTT:ltä.