Putkiremontin suunnittelu

Transkriptio

1 1/13 Putkiremontin suunnittelu Vaihtoehtoja, pinnoitusvalmius, rajoitukset ja riskit Leo Ruuskanen Insinööritoimisto TeknoPlan Oy

2 2/13 Kuntotutkimussuunnittelu Nykyinen käytäntö on muuttumassa Kevään 2012 aikana päivitetään SuLVI julkaisu 7 Perinteinen tapa tehdä kuntotutkimus sisältää yleensä putkien tämänhetkisen kunnon-, toiminnallisuuden- ja jäljellä olevan käyttöiän arvioinnin sekä budjettiarvion ja PTS:n Kuntotutkijalta vaaditaan laajaa materiaalien- ja korjausmenetelmien sekä niiden käytettävyyden tuntemusta. Lisäksi vaaditaan osaamista tehdä tai teettää tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää putkiston sisäpuolinen saneerattavuus Kuntotutkimusta käytetään myös hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun apuna

3 3/13 Kuntotutkimussuunnittelu Alan termistö on kehittymässä Vesi- ja viemäriputkien sisäpuolisia korjaustekniikoita: - Vesijohtojen sujutustekniikat (pakko- ja pitkäsujutus). Käyttökelpoisia kiinteistöjen tontti- ja aluejohdoissa liitoksesta liitokseen, haarat uusitaan - Vesijohtojen epoksipinnoitteet. Suomessa käytetty vähän - Kunnallisissa vesijohtoverkostoissa sementtilaastivuoraus - Viemäreiden sujutustekniikat kunnallisissa verkostoissa ja osin kiinteistöissä (esim.: pakko-, pitkä-, pätkä-, muotoputki- ja sukkasujutus) - Kiinteistöissä viemäreiden muut sisäpuoliset korjaustekniikat (epoksi- ja muovipinnoitus sekä -putkitus)

4 Viemäreiden sisäpuolisen korjattavuuden tutkiminen Perinteisessä kuntotutkimuksessa viemärit kuvataan likaisena, jotta toiminnallisuus saadaan selvitettyä Kuntotutkimuksen yhteydessä voidaan viemärit ennen kuvausta myös painepestä (painumat ja vauriot saadaan esille selkeämmin) Näytepalat (valurauta ja muovi) Valurautaviemäreiden jyrsiminen paikoitellen (simuloidaan putken sisäpuolisen korjauksen aikana tehtävää puhdistusta) Paikantaminen ja syvyys ovat suunnittelulle tärkeä tieto Tutkitaan myös sadevesiviemärit ja liittymä perusvesikaivoon 4/13

5 Vesijohtojen sisäpuolisen korjattavuuden tutkiminen Tonttivesijohdon materiaali, ikä, sijainti, haarat ja jyrkät mutkat Röntgenkuvaus kuten perinteisesti Rakennuksen sisäpuolella kupariputkien liitokset ja tekniikat Sinkittyjen putkien kierreliitokset Materiaalit ja liitostekniikat voivat olla erilaisia kerroksissa kuin kellarissa Selvitetään vesijohtojen toiminnallisuus (lämpötilojen ja virtaamien mittaukset sekä säädettävyys) Putkien sisäpuolinen korjaus ei poista mitoitus- tai asennusvirheitä Varausten tarve on huomioitava 5/13

6 6/13 Pinnoitusvalmius, rajoitukset ja riskit Rajoitukset vaihtelevat tekniikoittain ja urakoitsijoittain; toinen selviää siitä mistä toinen ei. Uudetkaan tekniikat eivät korjaa kaikkea ja sovellu kaikkiin kohteisiin Sisäpuolisten korjaustekniikoiden soveltuvuus muoviviemäreille (muovin haurastuminen). Eri materiaalien soveltuvuus eri olosuhteisiin (maassa/hormeissa) Rakennusteknisten töiden tarve (saavutettavuus ja vauriot) Ongelmakohtina työmailla ovat olleet viemäreiden jyrkät mutkat, haarat, liitokset, supistukset, asennusvirheet, vakavat vauriot (romahdukset, siirtymät ja vajoamat, vast.) ja vedeneristeet sekä ulkopuolinen kosteus (pohjavesi ja märät rakenteet)

7 Pinnoitusvalmius, rajoitukset ja riskit 7/13 Vesijohdoissa: Liitosten kestävyys Putkikoot ja mitoitusvirheet Tulpatut haarat rakenteissa Tontti- ja pohjaviemäreissä: Painumat, kohoumat ja siirtymät Sortumisvaara Pysty- ja kerrosviemäreissä: Kestääkö jyrsinnän (kuiva- vai märkäpuhdistus tai uusiminen) Viemäreiden sijainti (hormissa, valussa tai näkyvillä)

8 Pinnoitusvalmius, rajoitukset ja riskit Kuntotutkimusriskit Riittämättömät selvitykset (viemäreiden sijainti poikkeaa huomattavasti tai kaikkia järjestelmiä ei ole tutkittu) lisätutkimuksia ja suunnittelukustannuksia, urakka-aika ei pidä, lisätyökustannukset, asumishaitat Materiaalit eivät olekaan sitä mitä kuntotutkimuksessa on sanottu (esim. kerroksilla viemärit ovatkin muovia) Virhearviot tai liian rankat suositukset uusimiselle (toiminnallisuuden haitta olikin poistettavissa uusittiin turhaan) Vastuu lausunnosta (sisäpuolisesta korjattavuudesta) Kustannusarviot ovat haasteellisemmat, koska korjaustavat ovat lisääntyneet 8/13

9 Pinnoitusvalmius, rajoitukset ja riskit Menetelmäriskit Vesijohdoissa pinnoitustekniikat eivät lisää haurastuneiden osien lujuutta. Putkikoot ja virtaustekniset ongelmat vanhoissa verkostoissa Ohuet viemäreiden pinnoitustekniikat ovat poistuneet markkinoilta. Sisäpuolinen korjaustekniikka on valittava putkimateriaalin ja sijainnin mukaan Nykyisin on edellytettävä itsekantavuutta/riittävää rengasjäykkyyttä, parempaa kestävyyttä ja riittävää seinämävahvuutta. Sukitustekniikat ovat voimakkaasti kehittyviä Sertifiointien uskotaan lisäävän luotettavuutta (VTT) Käsityötä, jolloin valvonta korostuu. Uusien urakoitsijoiden ja tekniikoiden arviointi 9/13

10 Suunnittelussa huomioitavaa 10/13 Vanhat- ja uudet järjestelmänosat Vanhat suunnitelmapiirustukset ja uusien piirustuksien tarve (detaljit, urakkarajat, uusittavat osuudet) Tarjouspyyntöasiakirjat (yhdenvertaisuus tarjousten vertailuvaiheessa) Urakkarajojen selkeys. Järjestelmien uusittavat osat ja vanhojen järjestelmien kunnostettavat osat on merkittävä selkeästi. Uusimisen laajuus vaikuttaa rakennusluvan tarpeeseen. Menettelytapa työselityksiin, kun/jos työnaikana tulee eteen ongelmia (tämä on korjausrakentamisessa tavanomaista) Viranomaisen vaatimukset ja määräystenmukaisuus Tilaajan vaatimukset voivat olla tiukemmat

11 11/13 Tulevaisuus: Kuntotutkimukset kehittyvät Koulutus ja pätevöityminen (FISE) Asennustekniikat. Sertifioinnit (VTT) Viranomaiskäytännöt, ohjeistus ja valvonta kehittyvät. Toiminta yhtenäistyy? Tietämyksen lisääntyessä lisääntyy kilpailu Muoviviemärit (60/70 l.) ja uudet (80/90 l.) valurautaviemärit ovat tulleet saneerausikään Kokonaisvaltainen saneerausurakointi lisääntyy ja urakoiden koko kasvaa, esim. ryhmäkorjaushankkeet

12 12/13 n. 30 % säästö Toisiinsa vertailukelpoisissa kohteissa (sama numero) on molemmissa menetelmissä sama suunnittelun ja toteutuksen tavoitetaso. Tiedot sisältävät kaikki kustannukset, myös suunnittelun ja valvonnan. Hajonta tulee toteutuksen laatutasosta ja saneerattujen järjestelmien määristä. Viemäreiden säästävämpi korjaus pienentää rakennusteknisiä töitä. Missään näissä kohteissa ei ole tehty vesijohtopinnoituksia.

13 Lisätietoja, esimerkiksi: Urakoitsijoiden kotisivuilta. Vakuutusyhtiöiltä. Insert-projektin keskeiset tulokset, KIMU Kerrostalon ilmastomuutos, Talotekniikka työpaja , Satu Paiho, Veijo Nykänen, Jyri Nieminen, VTT Putkiremontin suunnittelu ja toteutus, Vakuutusyhtiön näkökulma, Raimo Lehto, , Finanssialan Keskusliitto Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon kehittäminen (AssetVesi), Tero Välisalo, 2007, VTT Uusien linjasaneerausmenetelmien riskianalyysi, Timo Lappeteläinen, insinöörityö, Erilaisten linjasaneerausten vertailu valmistuneiden korjauskohteiden perusteella, Leo Ruuskanen, insinöörityö (ylempi AMK), Viranomaisten tiedotteet 13/13