esiopetuksen vuosisuunnitelma /Niemelä-talon päiväkodin ja Rainion päiväkodin esiopetus

Transkriptio

1 Heinolan esiopetuksen vuosisuunnitelma /Niemelä-talon päiväkodin ja Rainion päiväkodin esiopetus HEINOLAN KAUPUNKI SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ

2 1. Yleistä Yksikön perustiedot Jaana Vesikko, päiväkodin johtaja Eija Vuori-Gråman, varajohtaja Johanna Tuhkanen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Akiliina Lindqvist, lastentarhanopettaja Päivi Ylönen lastentarhanopettaja Pirjo Kansalahti, lastentarhanopettaja (Rainion päiväkoti) Riitta Hyvärinen, päivähoitaja Pirjo Salonen, lastenhoitaja Minna Haimilahti, erityiskasvatuksen päivähoitaja (Rainion päiväkoti) Sari Lalli, erityiskasvatuksen päivähoitaja Muu henkilökunta 2. Toimintaa ohjaavat arvot Heinolan kaupungin arvot: Yhteisöllisyys Rohkeus Innovatiivisuus Tuloksellisuus Välittäminen Varhaiskasvatuksen arvot: Lapsuuden kunnioittaminen, lapsen arvostus Yhdessä eläminen Turvallisuus Oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Ekologisuus 3. Oman yksikön toiminta: Oman yksikön toimintaa ohjaavat arvot: Suvaitsevaisuus Oikeudenmukaisuus Luovuus Sitoutuneisuus Turvallisuus Oman yksikön toiminta-ajatus ja visio: Toiminta-ajatus: Niemelä-talo tarjoaa yhtenäisen toimintaympäristön vuotiaille. Samalla se muodostaa vahvan turvaverkon lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Tämä turvaverkko takaa lapselle mahdollisuuden kasvaa aktiiviseksi, luovaksi ja vastuulliseksi yksilöksi yhteisöjensä jäsenenä

3 Visio: Niemelä-talossa lapsi on yhteinen sydämen asia. Painotukset ja erityispiirteet, työtavat: Bright Start kognitiivisten taitojen ryhmäkuntoutusmenetelmä Sapere Liikunta Alkuluokkatoiminta Toimimme näin: Bright Start opetusohjelma pienryhmissä kerran viikossa Lähiluonto tutuksi retkillä, vähintään kaksi kertaa kuukaudessa Yhteisöllisyys: lapset, aikuiset ja fyysiset tilat tutuiksi alkuryhmäytymisen jälkeen kummassakin esiopetusryhmässä Alkuluokkatoimintaa suunnitellaan yhteisvastuullisesti luokanopettajien kanssa Arviointi: 4. Lukuvuoden toiminta: Esiopetusvuoden työ- ja loma-ajat / jaksot Työ- ja lomapäivät lukuvuonna Syyslukukausi Syysloma ma on lomapäivä Itsenäisyyspäivä on lomapäivä Joululoma Kevätlukukausi Talviloma Pääsiäinen Päivittäinen esiopetusaika ja päiväohjelma o o klo 8.30 otamme vastaan lapset ja vanhemmat, Kaakkurit siirtyvät omaan ryhmätilaan o 8.50 aamupiiri joko omalla tai alkuluokan karuselliporukalla o toimintaa pienryhmissä keskiviikkoisin liikuntaa

4 perjantaisin joka toinen viikko Rainion eskareiden kanssa yhteistä toimintaa, joka toinen viikko retki ma Bright Start o 10.25/11.00 ruokailu/ulkoilu o satutuokio o eskari päättyy Arviointi toimintakauden aikana o ennen syysloman alkua, ennen joulua, ennen talvilomaa, huhtikuun lopussa Poissaolojen ilmoittaminen o lapsen sairaustapauksissa mahdollisimman pikaisesti ryhmän puhelimeen tekstiviestillä, ryhmän sähköpostiin tai Wilman kautta o pitkissä poissaoloista lomake Yksikön säännöt/järjestyssäännöt (koulujen yhteydessä toimivat) Yksikön organisaatiokaavio Vuosikello: Kuvataan yksikön tapahtumat, retket, yhteistyö, arviointi, projektiaikataulu, lomat ym.

5 Liite 1 5. Toimintayksikön tavoitteet ja erillissuunnitelmat Toiminnan päätavoitteet: Toiminta Näin me toimimme Arviointi Perustoiminnot: ruokailu lepo pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät Ruokailussa pyrimme tutustumaan eri makuihin maistelemalla kaikkea. Hyvät ruokailutavat, kiireettömyys. Päivittäinen sadun kuuntelu ja rauhoittuminen. Lasten mieltymykset kirjoja valittaessa. Pukeudutaan omatoimisesti sään mukaan. Pyritään huolehtimaan omista varusteista, myös kuivumaan laittamisesta. Ulkoillaan päivittäin, toimitaan yhteisten pihasääntöjen mukaan eri piha-alueita vaihdellen. WC-toiminnoissa hygieenisyys (käsien pesu, WC:n huuhtelu) ja omatoimisuuden opettelu. Eskariin tullessa pestään kädet. Minimoidaan odottaminen, liikuntaan sisällä eri tavoin paikasta toiseen. Odotustilanteissa liikuntaja muita leikkejä. Osallisuus: aloituskäytännöt tiedonvaihto yhteistyömuodot lasten ja vanhempien toiveet Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen juhlaperinteet Tutustumispäivä halukkaille kesäkuussa. Sen lisäksi voi tulla tutustumiskäynneille elokuun alussa. Tiedonvaihto päivittäin keskusteluissa, tiedotteet wilmassa. Eskareiden blogissa lapset kertovat ja kuvaavat eskarin arkea. Niemelä-talossa koulun ja päiväkodin yhteinen vanhempain ryhmä. Keskusteleva vanhempainilta pian esikoulun alettua. Vanhemmille korostetaan, että heidän ajatuksensa ja ehdotuksensa eskarin toimintaan liittyen ovat tervetulleita. (Maakunnallisesta kyselystä noussut kehityskohde.) Lasten kuuleminen: mistä lapset ovat kiinnostuneita, lasten ajatukset. Miten tämä asia ratkaistaan? Huomioidaan kalenterivuoden juhlat ja juhlaperinteet, ja niiden kunnioittaminen. Keskustellaan kirkkoon kuulumattomien vanhempien kanssa lapsen kristillisiin kirkkovuoden juhliin osallistumisesta. Toiminnan erityiset tavoitteet ja kehittämiskohteet

6 Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen Tiimisopimukset: Toimintakauden aluksi tehdään oman ryhmän ja kotipesän (kaksi tai kolme ryhmää muodostavat toiminnallisen tiimin) kesken tiimisopimus. Tiimisopimukseen kirjataan sovitut käytännöt ja vastuut. Tiimispimusta päivitetään lukukauden aikana tarpeen mukaan. Alkuluokan tiimin muodostaa esiopetusryhmät ensimmäisen vuosiluokan kanssa yhdessä ja päivähoidossa sovitaan tiimit vuosittain. Liite 2 tiimisopimuspohja Työhyvinvointisuunnitelma TAVOITE: sairaslomien vähentäminen hyvän työilmapiirin ylläpitäminen työn organisointiin huomion kiinnittäminen kuulluksi tuleminen TOIMINTA: henkilökunnan taukotilaan jumppavälineiden hankintaa esim. tanko roikkumista varten työergonomian huomiointi riskien arviointi poistetaan kiire, harkinta tilalle on lupa sairastaa, sairaana ei kuulu tulla työpaikalle (huomioidaan työkaverit) huumorin kukan annetaan kukkia työkavereiden huomiointi myös arjessa yhteiset tyhy-illat/päivät/retket virkistävät mieltä huomioidaan resurssit, mihin pystytään otetaan vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet käyttöön jaetaan kuormittavaa työtä (psyykkistä & fyysistä) huomioidaan loma-ajoissa tasapuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa vaikutusmahdollisuutta tuo lisää oma joustavuus tilanteissa/vastavuoroinen asenne VASTUUT: omasta hyvinvoinnista on vastuu kaikilla itsellä (lepo-rasitus-ravinto) ennaltaehkäistään sairaslomia työergonomiaan ja omiin liikeratoihin huomiota kiinnittämällä (tavaroiden nostot, kiipeämiset, pukemisasennot lasta puettaessa) avoimuus omasta jaksamisesta, mutta huomioiden, että terapiaa saa ammattilaiselta! uskallusta sanoa, jos on huono päivä asenne ratkaisee työnantajan tuki koetaan tärkeäksi esim. vapaapäivät, tasavertaisuus eri yksiköiden välillä, koko kaupungin sisällä työtä voidaan organisoida mahdollisuuksien mukaan silloin kun tuo esille omat toiveet organisoinnissa tulee tiedostaa omat & tiimin vahvuudet ja heikkoudet

7 teemme tiimityötä, jokaisella tiimiläisellä vastuu kokonaisuudesta tiimiltä ymmärrystä ja tukea (tasapuolisuus, joustavuus, mahdollisuus vaikuttaa) AIKATAULU: omasta hyvinvoinnista tulee pitää huolta jatkuvasti työilmapiiriä luodaan ja kehitetään koko ajan, se on vastavuoroista tyhy-tapahtumien aikataulu ajoissa esille, ja pidetään kiinni, että järjestetään tyhyä, ei jätetä kiireen alle! työn organisointiin vaikuttaa se, ovatko kotipesät ajoissa selvillä tarvitaan riittävästi aikaa kotipesätoiminnan suunnitteluun kotipesien tiimit tarvitsevat hoitamisaikaa eli tiimien toteutuminen arjessa ensiarvoisen tärkeää lomatoiveiden suhteen asetetaan selkeä päivämäärä, milloin toiveet on esitettävä, jotta lomat olisivat tiedossa hyvissä ajoin Koulutussuunnitelma Liite 3 Caf- arvioinnista nousseet kehittämiskohteet Liite 4 Toiminnan erillissuunnitelmat Liite 5, liikunta Liite 6, kiusaamisen ehkäisy Liite 7, Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma: Palo-ja pelastus-, kriisi-, ja lääkehoitosuunnitelmat ja liikennesuunnitelma 6. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Niemelä-talon päiväkodissa ja Rainion päiväkodissa on yksikkökohtainen OHRsuunnitelma, joka päivitetään vuosittain Liite 8 Kolmiportainen tuki Kolmiportaisen tuen asiakirjat löytyvät sähköisinä Wilmasta. Kaikki lapsen tietoihin liitetyt alkuperäiset paperit säilytetään lukollisessa kaapissa ja arkistoidaan esiopetusvuoden jälkeen päiväkodin arkistoon. Halutessaan huoltajat saavat niistä kopion. Asiakirjat siirtyvät Wilmasta koululle sähköisinä. Tuen tarpeita ja tavoitteita tarkistetaan esiopetusvuoden aikana tarpeen mukaan ja aina ennen kouluun lähtöä huhti- toukokuussa. Yleinen tuki

8 Oppimisympäristön muokkaus tarpeiden mukaiseksi, toiminta pienryhmissä, henkilökohtainen ohjaus, tarvittavat apuvälineet, veon konsultointi, pedagogiset keskustelut henkilökunnan ja huoltajien kanssa. Yleinen tuki on usein lyhytkestoisempaa ja kevyempää. Tuki järjestetään osana ryhmän toimintaa tai pienryhmänä esim. R-kerhot. Vuoden aikana arvioidaan kaikkien lasten tuen tarpeita ja tavoitteita yhdessä erityisopettajien, ryhmän työntekijöiden ja huoltajien kanssa. Tehostettu tuki Kun yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve osoittautuu säännöllisemmäksi ja pitkäkestoisemmaksi, tehdään tehostetun tuen päätös. Alkuluokkatoiminnassa yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja koulun erityisopettajan kanssa. Tehostettu tuki voidaan toteuttaa osana alkuluokan pienryhmiä tai yksilöllisemmin pienemmissä ryhmissä ja kahden kesken. Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä, vanhemmat hakevat siirtoa erityiseen tukeen. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tapaa säännöllisesti erityisessä tuessa olevia lapsia ja tekee tiivistä yhteistyötä esiopetusryhmän kanssa koko vuoden. Oppilashuolto Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilöllinen oppilashuolto Ohjauksellinen- ja muu tuki Veon toiminta Veo lukujärjestyksensä mukaan viikoittain eskariryhmissä. Hän antaa yksilöllistä ohjausta, on mukana pienryhmissä, vetää omia pienryhmiä, esim. R-kerho tai tms. lapsen tuen tarpeen mukaan. Veo kartoittaa tilanteen, mikäli lapsesta herää huoli. Veo laatii yhdessä esiopettajan ja huoltajien kanssa tarvittavat asiakirjat ja kirjaa ne Wilman sähköiseen arkistoon. Avustajapalvelut Erityiskasvatuksen päivähoitaja toimii ryhmässä avustaen lapsia yksilöllisesti. Tarve katsotaan vuosittain. Työnkuvasta sovitaan syksyllä henkilökunnan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja johtajan kanssa. Yhteistyö ja toimintatavat nivelvaiheessa tulevien eskarilaisten tutustuminen toukokuussa. Alkuluokkatoiminnan päätyttyä pyritään järjestämään toiminnallinen päivä, jossa eskarilaiset toimivat tulevien eskarilaisten kanssa. Sen lisäksi perheille tutustumispäivä. Siirtopalaveri. Karusellitoiminta helpottaa kouluun siirtymistä. Kouluun siirtymisessä lto:t mukana tulevien ekaluokkalaisten luokkien jaossa. Siirtopalaveri. Arviointi

9 Lasten havainnointi, veo, tiimikeskustelut. Keskustelut vanhempien kanssa. Suomi toisena kielenä Suomen kielen omaksumista tuetaan päivittäin esiopetuksen arjessa ja/tai S2 ryhmässä. Lapsille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Arviointi On osana lapsen esiopetussuunnitelmaa. Tarvittaessa laaditaan yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen kaksikielisyyssuunnitelma, joka sisältää suunnitelman sekä suomi toisena kielenä opetuksesta (S2) että oman äidinkielen tukemisesta. Arvioinnin tukena käytetään Kita- tai Lauran päivä kartoitusmateriaalia. Yksikön itsearvioinnin menetelmät ja aikataulu: Niemelä-talon päiväkodissa on käytössä Caf-itsearviointimenettely. Caf-arviointi tehdään toimintakausittain siten, että keväällä arviointiryhmä kootaan henkilöstöstä ja arviointi tehdään kahtena iltapäivänä. Arvioinnista nousseet kehittämiskohteet työstetään toimintasuunnitelman muotoon kesän kehittämispäivinä. Vasu-arviointi ja strategiset kehittämiskohteet ovat caf-arvioinnin kysymyksissä sisällä. Yksikössä tehdään myös jatkuvaa prosessien arviointia. Työprosesseja arvioidaan tiimeissä ja työilloissa. Prosessiin tehdään yhdessä sovittuja muutoksia ja kokeillaan uusia toimintamalleja. Työyksikössä käytetään kokeilevaa kulttuuria, jossa prosessia muutetaan ja kehitetään jatkuvasti. 7. Opetus- opetusjärjestelyt Laaja-alainen oppiminen Paikalliset painopisteet: Ajattelu Liikunta Itsesäätely TVT-taidot ja oppimisympäristö 1-3 lasten kanssa yhdessä suunniteltua projektiteemaa. Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja arvioimme: Kaveruus minä ja meidän porukka -> ryhmäytyminen Turvallisuus, siirtymiset, säännöt, toisen huomiointi. Tunteet, kaveruus. Lasten

10 Kevätkaudella Suomi 100 vuotta ideat meidän kylä aiheesta. Lähteekö idea lentoon? Elämyksellinen virittyminen teemaan: esim. nukketeatteri, vanha elokuva, leikit, vanhat esineet vs. nykyaikaiset esineet -> näyttely? Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristö Tilat, laitteet ja kalusteet Kuikan kartanon tilat päiväkodin puolella, Kaakkurin tila luokassa 119. Alkuluokan pienryhmätilat koulun ja päiväkodin puolella. Kuikan aulassa videoprojektori ja läppäri. Kaakkureilla läppäri, kuikilla läppäri. Päiväkodin tabletit 16 (14+2), eskareiden omat tabletit 6+3. CD-soittimet. Opetusmateriaali ja opetusvälineet Eskarilaisen kirja kootaan vuoden aikana tehdyistä tehtävistä. Henkilökunnalla käytössä eri esiopetusmateriaaleja. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Tarpeen mukaan ja soveltaen kulloinkin menossa olevaan oppimiskokonaisuuteen. Lapsiryhmän tavoitteet: Ilmaisun monet muodot Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Musiikillinen toiminta Käsityöt Kuvallinen ajattelu ja ilmaisu Suullinen ja kehollinen ilmaisu luova toiminta oppimisen välineenä, liittyy oppimiskokonaisuuksiin tuetaan lapsen omaa näkemystä ja ajattelua ilo! yksi tekninen työ vuoden aikana vaihtoehtoja lapselle lapsen taitojen huomiointi, tarvittaessa eriyttäminen monipuoliset materiaalit teknisen käsityöluoka n käyttö

11 eri piirustus- ja askarteluvälineitä tarjolla vaihdellen Kielen rikas maailma Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Suomen/ruotsin/ saamen/viittoma kielen tukeminen Eri kielien ja kulttuurien huomioiminen Kielitietoisuuden lisääminen päivittäinen kuvattoman kirjan lukeminen sanavaraston ja käsitteiden kartoittaminen kielelliset leikit, suujumpat kirjat lasten saatavilla pelit käyttöön huolellinen kielenkäyttö Minä ja meidän yhteisömme Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi

12 Historian näkökulma Yhteiskunnallinen pohdinta Eettinen kasvatus Katsomuskasvatu s yhteisen tutustumisen kohteena draaman käyttö monipuoliset retkikohteet, esim. Kivalterin talo, Siltasaari, Paimenkallio yhteistyö seurakunnan kanssa, retket retkisuunnitel mat, joissa huomioidaan turvallisuus Tutkin ja toimin ympäristössäni Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Matemaattiset taidot Ympäristökasvatus Teknologiakasvatu s teknologian hyväksikäyttö kävelyretkillä esim. sportstracker sovellus puhelimeen askelmittarit Bright Startin itsesäätely- ja lukukäsite osio tabletit ja pelit saatavilla Kasvan ja kehityn Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi

13 Liikunta Ruokailu Kuluttajuus Terveys Turvallisuus lelujen kaunis käsittely, kestävä kehitys päiväjärjestys tilojen ja ympäristön monipuolinen käyttö lasten kanssa siivouspäivät, lakanoiden vaihto lasten kanssa, tavarat omille paikoilleen lelujen vaihto yksikön sisällä 8. Yhteistyö Kodin ja esiopetuksen yhteistyö Vanhempaintoiminta Niemelä-talossa toimii koulun ja päiväkodin yhteinen vanhempaintoimikunta, johon on Rainion päiväkodin vanhemmilla myös mahdollisuus osallistua. Vanhempaintoimikunta kokoontuu noin kolme kertaa syyslukukaudella ja kolme kertaa kevätlukukaudella. Vanhempainryhmä järjestää yhteisiä tapahtumia ja ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin varhaiskasvatusta tai perusopetusta koskeviin asioihin. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö Niemelä-talossa tehdään aktiivisesti yhteistyötä koulun kanssa. Yhteisen johtotiimin kanssa suunnitellaan tapahtumia ja toimintaa, joka yhdistää varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa sekä lapsia. Alkuluokkatoiminnassa varhaiskasvatus ja ensimmäinen vuosiluokka toimivat yhdessä pienryhmissä ja toiminta on suunniteltu kokonaisuudeksi. Iltapäivätoiminta käyttää esiopetuksen tiloja iltapäivisin ja esiopetusryhmä siirtyy varhaiskasvatuksen tiloihin. Tämä on esimerkki joustavasta tilojen yhteisestä käytöstä koulun ja varhaiskasvatuksen kesken. Tilojen ja piha-alueen yhteiskäyttö on sujuvaa kaikkien toimijoiden kesken. Muut sidosryhmät 9. Lasten osallisuus Osallisuus toiminnan suunnittelussa Osallisuus toiminnassa Lasten kokoukset päivittäisissä kokoontumisissa käsitellään ajankohtaisia asioita Osallisuus arvioinnissa

14 välitön arviointi peukkua käyttäen esiops-haastattelu keväällä