Tommola-talon. esiopetuksen vuosisuunnitelma

Transkriptio

1 Tommola-talon esiopetuksen vuosisuunnitelma

2 1. Yleistä Tommola-talon varhaiskasvatusyksikkö Hiidenhaudantie Heinola Tommola-talon varhaiskasvatusyksikössä tarjotaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta noin 150 lapselle. Päiväkodissa on seitsemän lapsiryhmää, joissa tarjotaan sekä päivähoitoa että vuorohoitoa vanhempien työstä tai opiskelusta johtuvien tarpeiden mukaan. Tommola-talossa toimivat myös Perhekeskus ja Tommolan koulun alkuluokat. Varhaiskasvatusyksikön johtaja Pirjo Kokko p Varajohtaja Riikka Hämäläinen p Tommola-talon esiopetusryhmät ja henkilökunta : Koiramäki; 6 -vuotiaiden esiopetusryhmä p koiramaki@heinola.fi Lastentarhanopettaja Tuula Piira Lastentarhanopettaja Heini Kangas Päivähoitaja Tuula Sirén Päivähoitaja Tuula Kivimäki Erityiskasvatuksen päivähoitaja Tuija Halla Vaahteramäki; Integroitu esiopetusryhmä p vaahteramaki@heinola.fi Erityislastentarhanopettaja Saila Illberg Lastentarhanopettaja Taina Nissinen Päivähoitaja Marja-Liisa Nipuli Erityiskasvatuksen päivähoitaja Sonja Hinkkala Varhaiserityiskasvatus Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) on varhaiskasvatuksen työntekijä, joka toimii mukana esiopetusryhmien arjessa. Veo voi antaa yksilöllistä ohjausta, pienryhmäopetusta tai olla mukana samanaikaisopetuksessa. Veo työskentelee yhdessä vanhempien sekä esiopetuksen henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Hanna Salonen p

3 2. Toimintaa ohjaavat arvot Heinolan kaupungin arvot: Yhteisöllisyys Rohkeus Avoimuus Tuloksellisuus Välittäminen Varhaiskasvatuksen arvot: Lapsuuden kunnioittaminen, lapsen arvostus Yhdessä eläminen Turvallisuus Oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Ekologisuus Heinolan kaupungin arvojen lisäksi esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen on lisätty: Osallisuus 3. Tommola-talon toiminta: Tommola-talon esiopetusta ohjaavat arvot: Lasten arvot: Kaverisuhteet Oppimisen ilo Leikki Viihtyvyys Toiminnallisuus Henkilökunnan arvot: Turvallisuus Yhteisöllisyys Ammatillisuus Osallisuus Vanhempien arvot: Lapsen yksilöllinen huomioiminen Sosiaaliset taidot Oppimisen ilo 2

4 Tommola-talon toiminta-ajatus: Kymen virran läheisyydessä Tommola-talo tarjoaa lapsille ja perheille turvallisen ja lämminhenkisen kasvu- ja oppimisympäristön. Tommola-talossa tehdään yhteistyötä yli toimintarajojen varhaiskasvatuksen, koulun ja perhekeskuksen välillä. Tämä tukee lapsen kasvun myötä tapahtuvia siirtymävaiheita. Tommola-talon hyvä arki perustuu pienryhmätoimintaan, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset ja kulttuuriset lähtökohdat tarjoamalla lapsille elämyksiä ja oppimisen iloa. Toiminnan lähtökohta on luottamuksellinen kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa ja moniammatillinen yhteistyö henkilökunnan ja yhteistyötahojen kanssa. Painotukset ja erityispiirteet, työtavat: Heinolan kaupungin esiopetuksessa on valittu painopistealueiksi: Ajattelu Itsesäätely Liikunta TVT (tieto- ja viestintäteknologia) taidot ja oppimisympäristö Tommola-talon painopistealueet: Kieli ja vuorovaikutus Liikunta Työtapana Tommola-talossa on pienryhmätoiminta. Alkuluokkatoiminta Tommola-talossa Tommola-talossa esiopetus toteutetaan alkuluokkatoimintana tai sitä mukaillen. Alkuluokkatoiminnassa eskarilaiset ja ekaluokkalaiset työskentelevät yhteisessä oppimisympäristössä, jossa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunta työskentelee moniammatillisena tiiminä. Tommola-talossa alkuluokkatoimintaa kutsutaan tassutoiminnaksi ja eskarilaisten ja ekaluokkalaisten yhteisiä tunteja kutsutaan nimellä tassutunnit. Alkuluokkatoimintaa toteutetaan Tassuryhmissä, n. 7 lasta/ryhmä, n. 10h/vko. Maksutonta esiopetusta tarjotaan 20h/vko, klo 9:00-13:00 maanantai-perjantai. Esiopetus on velvoittavaa, muttei pakollista. Esiopetus vuorohoidossa Suosittelemme, että vuorohoidossa oleva lapsi osallistuu aamupäivän esiopetukseen. Mikäli huoltajien työstä tai opiskelusta johtuen lapsen hoitopäivästä tulee pitkä, esiopetusta on mahdollista järjestää myös muuna aikana. Esiopetuksen järjestämisestä ja sen toteutumisesta keskustellaan yksilöllisesti huoltajien kanssa. 3

5 Toimimme näin: Esiopetuksessa huomioidaan huoltajien ja lasten arvot toimintaa suunniteltaessa. Toteutetaan Heinolan ja Tommola-talon painopistealueita esi- ja alkuopetuksessa. Vuorohoidon esi- ja alkuopetusta kehitetään informoiden ja osallistaen vanhempia. Arviointi: Kyselyt, palautelomakkeet Tarkistetaan ja päivitetään toimintakauden alussa sekä lopussa. Suunnittelupalavereissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä esimiesten kanssa. 4. Lukuvuoden toiminta Esiopetusvuoden työ- ja lomapäivät lukuvuonna Syyslukukausi Syysloma Ma ei ole esiopetusta Itsenäisyyspäivä ei ole esiopetusta Joululoma Kevätlukukausi Pe ei ole esiopetusta Talviloma Pääsiäinen Päivittäinen esiopetusaika ja päiväohjelma Maksutonta esiopetusta järjestetään maanantaista perjantaihin 20 tuntia viikossa. Tommola-talossa esiopetusaika on klo 9:00-13:00. Esiopetus on velvoittavaa, muttei pakollista. Esiopetuksen lisäksi Tommola-talossa järjestetään esiopetusikäisten lasten päivähoito vanhempien työstä tai opiskelusta johtuvien tarpeiden mukaan. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten aikaisista aamuista ja myöhäisistä illoista huolehditaan yhteistyössä päivähoitoryhmien kanssa. Tommola-talon esiopetuksen viikko-ohjelma muodostuu tähän tapaan: 4

6 Arviointi toimintakauden aikana Toiminnan arviointi: Arviointi kaksi kertaa vuodessa lukukauden lopussa koko tiimin kanssa Jatkuva arviointi lukuvuoden aikana Tiimisopimuksen toteutumisen arviointi kaksi kertaa vuodessa Lapsen arviointi: Jatkuva havainnointi ja arviointi lukuvuoden aikana Itsearviointi Esiopetussuunnitelma/oppimissuunnitelma/HOJKS Esiopetustodistuksessa ei arvioida lasta tai hänen oppimistaan. Todistuksena käytetään sivistyslautakunnassa hyväksyttyä todistuspohjaa. Poissaolojen ilmoittaminen Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi vanhempien vuorotyöstä aiheutuvista säännöllisistä poissaoloista sovitaan erikseen. Huoltajan tulee ilmoittaa esiopetusryhmän henkilökunnalle lasten poissaoloista joko soittamalla, sähköpostilla, viestillä tai Wilman kautta. Yli kahden viikon poissaoloista tulee ilmoittaa päiväkodin johtajalle. Tommola-talon pihasäännöt Katso liite pihasäännöistä Tommola-talo organisaationa Tommola-talossa toimii saman katon alla Tommolan koulu, Tommola-talon varhaiskasvatusyksikkö sekä perhekeskus, jonka avoimista varhaiskasvatuspalveluista vastaa varhaiskasvatusyksikön johtaja. Esiopetus kuuluu hallinnollisesti varhaiskasvatukseen ja esiopetuksesta vastaa varhaiskasvatusyksikön johtaja. Koulun alkuopetuksesta vastaa puolestaan rehtori. Tommola-talossa on kehitetty erilaisia yhteistyörakenteita, jotta eri hallintokuntien ja toimijoiden keskinäinen yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa. Yhteinen toiminta-ajatus ja strategia ohjaa koko Tommola-talon toimintaa. 5

7 Tommolatalo Perhekeskus Tommola-talon varhaiskasvatusyksikkö Tommolan koulu Hyvinvointikoordinaattori Kirsi Mäkilä Varhaiskasvatusyksikön johtaja Pirjo Kokko Rehtori Esa Kantoluoto Esiopetusryhmä Vaahteramäki Tommolan koulun 1. luokka Esiopetusryhmä Koiramäki Tommolan koulun 2. luokkka Avoin varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Kirsikkalaakso Kissakulma Huvikumpu Omenakumpu Kesäkumpu Seminaarin koulun pienluokka Yhteistyörakenteet Tommola-talon esi- ja alkuopetuksessa: TUUMA: Tommola-talon johtotiimi, johon kuuluvat varhaiskasvatusyksikön johtaja ja varajohtaja, koulun rehtori ja apulaisrehtori sekä hyvinvointikoordinaattori. Tuumassa linjataan ja päätetään koko taloa koskevista asioista. Kokoontuminen kaksi kertaa kuukaudessa. TASSUTIIMI: Alkuluokkatoiminnan suunnittelu- ja arviointitiimi, joka kokoontuu kerran viikossa. Tassutiimiin osallistuu mahdollisimman moni alkuluokkatoimintaan osallistuva aikuinen. LYT eli laajennettu YT: Koulun puolen laajennettu henkilöstökokous, johon myös esiopettajat osallistuvat kerran kuukaudessa. Tarkoituksena suunnitella ja arvioida koko kerrosta koskevaa toimintaa ja yhteisiä tapahtumia sekä nostaa esiin pedagogisia näkökulmia. 6

8 Lukukausisuunnitelma Alkuluokkatoiminnasta tehdään lukukausisuunnitelma syksylle ja keväälle. Esiopetuksessa tehdään ryhmittäin omat lukukausi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmat kirjallisesti kalenteriin/vihkoon. Tommola-talon lukukausisuunnitelma valmistuu uuden toimintakauden alussa. 5. Toimintayksikön tavoitteet ja erillissuunnitelmat Toiminnan päätavoitteet: Tommola-talon esiopetuksessa lapsi kokee oppimisen iloa yhdessä toisten lasten kanssa. Esiopetus on leikinomaista ja toiminnallista. Lapsella on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Lapsen oppimisprosessi ja osallisuus ovat tärkeitä. Toiminta Näin me toimimme Arviointi Perustoiminnot: Ruokailu on ruokasalissa. Lapset ottavat ruokailu ruokansa ja ruokailuvälineensä linjastolta. Sapere-menetelmä on käytössä. lepo Esiopetusaikaan ei kuulu lepohetki. pukeutuminen Pukeutumisessa ohjataan omatoimisuuteen ja huolehtimaan itse varusteistaan. ulkoilu wc-toiminnot Joka päivä ulkoillaan noin tunnin ajan. siirtymät Wc-toiminnoissa lapsia ohjataan omatoimisuuteen ja hygieniaan (käsien pesu) Siirtymät aikuisten johdolla, usein pienryhmissä. Osallisuus: Lapset ja vanhemmat tutustuvat tulevaan esiopetusryhmään keväällä. Van- aloituskäytännöt tiedonvaihto hempien ja lasten esiopetukseen liittyviä toiveita ja odotuksia kysytään ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. yhteistyömuodot lasten ja vanhempien Päivittäiset keskustelut vanhempien toiveet kanssa tuonti- ja hakutilanteissa. Tiedonkulussa käytetään Wilmaa, ilmoitustaulua ja puhelinta. Yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, esiopetussuunnitelman laatiminen syksyllä ja sen arviointi keväällä, erilaiset tapahtumat (mm. äitienpäivä- ja isänpäivätapahtumat, sadonkorjuujuhla) vanhempien iltakahvit. 7

9 Toiminta Näin me toimimme Arviointi Juhlat ja retket: Vuosittaiset juhlat mm. syntymäpäivät, arjen ja juhlan erottaminen itsenäisyyspäivä, Lucian päivä, pikkujoulut, joulujuhlat, laskiainen, pääsiäinen, juhlaperinteet vappu, kevätjuhlat Toiminnan erityiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen: Kehityskeskustelut vuosittain Täydennyskoulutus Työhyvinvointi Mahdollisuus työnohjaukseen Koiramäen ja Vaahteramäen tiimisopimukset Tiimisopimuksessa kuvataan esiopetusryhmän toimintatavat ja kunkin työntekijän vastuualueet omassa ryhmässä ja alkuluokassa. Alkuluokkatoiminnan suunnittelupalaveri viikoittain. Mukana ovat luokanopettaja, lastentarhanopettajat ja päivähoitajat, jotka osallistuvat Tassu-ryhmien suunnitteluun ja ohjaamiseen mahdollisuuksien mukaan. Esiopetusryhmillä on viikoittain omat tiimipalaverinsa. CAF- arvioinnista nousseet kehittämiskohteet: Tommola-talon CAF-arviointi on tehty toukokuussa 2016 ja kehittämiskohteiksi on valittu tiedonkulku, ryhmävasun käyttöön ottaminen päiväkotiryhmissä sekä uuden esiopetussuunnitelman käyttöönottaminen esiopetusryhmissä. Toiminnan erillissuunnitelmat Tommola-talon liikunnan vuosisuunnitelma on päivitetty toukokuussa (kts. liite) Tommola-talon kiusaamisen ehkäisysuunnitelma Mini-Verson pohjalta (kts. liite) Turvallisuussuunnitelma: palo-, pelastus-, kriisi- ja lääkehoitosuunnitelmat Tommola-talon turvaohje työntekijöille (kts. liite) Lasten lääkehoitosuunnitelmia säilytetään esiopetusryhmissä TURVALLISUUS -kansiossa. Reseptilääkkeet säilytetään esiopetusryhmän lukollisessa lääkekaapissa. Tommola-talon liikenneohjaussuunnitelma jaetaan perheille syksyisin. (kts. liite) 8

10 6. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Tommola-talossa toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja integroitu pienryhmä, joka toimii lukuvuotena esiopetusryhmänä. Esiopetusryhmissä toimii myös erityiskasvatuksen päivähoitajia tukea tarvitsevien lasten ja ryhmän apuna. Kolmiportainen tuki Yleinen tuki; oppimisympäristön muokkaus tarpeiden mukaiseksi, toiminta pienryhmissä, henkilökohtainen ohjaus, tarvittavat apuvälineet, veo:n konsultointi, pedagoginen keskustelu ja havainnointi myös yhdessä huoltaja kanssa. Tehostettu tuki; lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja /varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen arvion, joka on perusta tehostetun tuen päätökselle ja järjestämiselle. Pedagoginen arvio käydään läpi huoltajan kanssa. Päätös tehostetusta tuesta tehdään moniammatillisena yhteistyönä psykologin tai terapeuttien kanssa. Kun lapsi on päätetty siirtää tehostettuun tukeen, hänelle tehdään oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Kaavakkeet ovat Wilmassa, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa kaapissa. Asiakirjat siirtyvät Wilmasta koululle sähköisenä. Tuen tarve tarkistetaan 3-4 kuukauden kuluttua ja arvioidaan huhti-toukokuussa. Erityinen tuki; lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja/varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen selvityksen, joka käydään läpi huoltajan kanssa. Myös psykologi (terveyskeskus tai Päijät-Hämeen keskussairaala) tai lääkäri antavat kirjallisen selvityksen lapsen tuen tarpeesta. Nämä selvitykset ovat pohjana erityisen tuen päätökselle. Huoltajat hakevat erityiseen tukeen siirtoa varhaiskasvatusjohtajalta. Kouluun siirryttäessä erityisen tuen päätöksen tekee koulutusjohtaja. Lapsen siirtyessä erityiseen tukeen hänelle laaditaan HOJKS. Kaavakkeet ovat Wilmassa, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa kaapissa. Oppimissuunnitelmiin ja HOJKS:n merkityt yksilölliset tavoitteet ja tukimuodot huomioidaan ryhmän suunnittelussa ja toiminnassa. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevan lapsen oppivelvollisuutta aikaistetaan vuodella. Se myönnetään lausunnon perusteella ja päätöksen tekee koulutusjohtaja. Päätös on samalla erityisopetukseen siirtopäätös. Esiopetuksen aikana lapsen kasvatuksesta, opetuksesta ja arvioinnista vastaa oman päiväkotiryhmän henkilöstö. Asiakirjat siirtyvät Wilmasta koululle sähköisenä. Tuen tarve tarkistetaan 3-4 kuukauden kuluttua ja arvioidaan huhti-toukokuussa. 9

11 Oppilashuolto Tommola-talossa yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu syksyllä, keväällä ja tarvittaessa useammin. Kokoonkutsujana toimii päiväkodinjohtaja Pirjo Kokko. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut: terveydenhoitaja Taimi Honkamäki psykologi Teija Laaksonen puheterapeutti Eveliina Enbuske toimintaterapeutti Pia Hirviniemi koulukuraattori Miia Salonen Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Esiopetuksessa lapsilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Yksilöllinen oppilashuolto Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti, kun tarvitaan moniammatillista näkökulmaa ja osaamista lapsen tuen varmistamiseksi. Huoltaja on oltava läsnä tai huoltajalta tulee olla suostumus asian käsittelystä. Kokoon kutsujana toimii veo tai esiopetusryhmän opettaja. Ohjauksellinen- ja muu tuki Varhaiskasvatuksen erityisopettajan eli veo:n toiminta Toimii viikoittain esiopetusajan esiopetusryhmien arjessa vieden sinne erityispedagogisia toimintatapoja ryhmän tarpeiden mukaisesti. Antaa osa-aikaista erityisopetusta yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Seuraa ja havainnoi lasten yksilöllisiä tuen tarpeita yhdessä henkilökunnan kanssa. Laatii yhdessä esiopettajan ja huoltajien kanssa tarvittavat asiakirjat. Avustajapalvelut Erityiskasvatuksen päivähoitajat toimivat ryhmissä avustaen lapsia yksilöllisesti ja ryhmässä. 10

12 Yhteistyö ja toimintatavat nivelvaiheessa Tuleville esikoululaisille ja huoltajille järjestetään tutustumisillat keväisin. Tommola-talossa päivähoidossa olevat 5 -vuotiaat tutustuvat omaan esikouluryhmään esiopetusaikana toukokuussa. Tiedonsiirtopalaverit päivähoidosta esiopetukseen ovat keväisin. Kouluun tutustuminen järjestetään esiopetusvuoden keväällä. Vastuu tutustumisen järjestämisestä on koululla. Tiedonsiirtopalaverit opettajan kanssa ovat keväisin. Esiopetussuunnitelman koontisivut annetaan tulevalle ensimmäisen luokan opettajalle. Oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t siirtyvät opettajalle sähköisesti Wilman kautta. Alkuluokkatoiminta madaltaa kynnystä kouluun siirtymisessä. Arviointi Toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan syys- ja kevätlukukausien päättyessä. Suomi toisena kielenä Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä kehittää kielitietoisuutta ja herättää lasten mielenkiinnon ja myönteisen asenteen kieliä kohtaan. Lasten kieli-identiteettiä tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Suomen kielen omaksumista tuetaan jokaisessa esiopetusryhmässä tai S2 ryhmässä. Arviointi Osaksi lapsen esiopetussuunnitelmaa, laaditaan yhdessä huoltajien kanssa kaksikielisyyssuunnitelma, joka sisältää suunnitelman sekä suomi toisena kielenä opetuksesta (S2) että oman äidinkielen tukemisesta. Seuranta, havainnointi esiopetuksen aikana. Arvioinnin tukena käytetään Kita- tai Lauran päivä kartoitusmateriaalia. Yksikön itsearvioinnin menetelmät ja aikataulu tiimiarvioinnit syksyisin ja keväisin CAF-arviointimenetelmä on tehty ja otetaan käyttöön esiopetuksen maakunnallinen arviointikysely vanhemmille joka toinen vuosi talokohtainen asiakaskysely säännöllisesti vasuraportti vuosittain 11

13 7. Opetus ja opetusjärjestelyt Esiopetus on eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet. Laaja-alainen oppiminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla, oppimaan oppiminen ja monilukutaito. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Laaja-alainen oppiminen käsittää esiopetuksessa samat osa-alueet kuin perusopetuksessa lukuun ottamatta työelämätaidot ja yrittäjyys -osioita. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esija perusopetuksen yhteistyötä. 12

14 Paikalliset laaja-alaisen oppimisen painopisteet: Ajattelu, Itsesäätely, TVT-taidot ja ympäristö, Liikunta (kts. Heinolan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016) 1-3 lasten kanssa yhdessä suunniteltua projektiteemaa Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja arvioimme: Syksyllä 2016 esiin nouseva teema Kartoitamme, havainnoimme ja kyselemme lasten kiinnostuksen kohteet toiminnan alussa. Suomi 100v. kevätkausi 2017 Koko kaupungin yhteinen projekti 13

15 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristö Tilat, laitteet ja kalusteet Vaahteramäki: hyvät pienryhmätilat, mahdollisuus oppimiseen, lepoon ja leikkiin. Koiramäki: luokkahuone, jossa liukuovella erotettu pienryhmätila. Muiden pienryhmätilojen käytöstä sovitaan erikseen. Lisäksi käytössä iso liikuntasali Urheilukenttä, lähimetsä, liikuntapaikat ja kulttuurikohteet lähistöllä. Opetusmateriaali ja opetusvälineet Taikamaan esiopetusmateriaali Taikamaan sähköinen esiopetusmateriaali harkinnassa Heureka- materiaali Ekapeli- tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattava oppimispeli Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja erilaisiin peleihin. 6 tablettia lasten käytössä 2 tablettia aikuisten käytössä dokumenttikamera koulun ATK-luokka 14

16 Lapsiryhmän tavoitteet: Ilmaisun monet muodot Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Musiikillinen toiminta Käsityöt Kuvallinen ajattelu ja ilmaisu Suullinen ja kehollinen ilmaisu Musiikki: Musiikkituokio kerran viikossa Tutustutaan monipuolisesti eri musiikin lajeihin laulaen, soittaen, kuunnelleen, tanssien ja maalaten Musiikin peruskäsitteet Oppimisympäristöjen suunnittelu, nimeäminen ja käyttöönotto -Koiramäki ->ryhmätila ->Atk-luokka -Vaahteramäki Käsityö: Erilaiset lanka- ja ompelutyöt Pitkäkestoinen teemaan liittyvä ompelutyö, jonka lapsi suunnittelee itse Tekninen työ Paikallisiin taidenäyttelyihin ja patsaisiin tutustuminen Ateneumin taidekuvat opetuskäyttöön ja julisteita seinille Kuvallinen ajattelu ja ilmaisu: Suomalaisten taiteilijoiden teoksiin ja tutustuminen ja niiden työstäminen Toisten lasten tekemien töiden tutkiminen Suomen kultakauden taideteoksia ->kuukauden taideteos Taiteen tekeminen monipuolisesti eri tekniikoilla (yksilötyöt, ryhmätyöt, projektit) Suullinen ja kehollinen ilmaisu: Monipuolinen kirjallisuus Tarinoiden kertominen Sadutus Pantomiimi Tanssi Draama 15

17 Kielen rikas maailma Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Suomen/ruotsin/saamen/viittomakielen tukeminen Eri kielien ja kulttuurien huomioiminen Kielitietoisuuden lisääminen Kielellisten taitojen vahvistaminen: - kielellinen tietoisuus - puheen tuottaminen ja ymmärtävä kuuntelu - vuorovaikutus - monilukutaito Suomi toisena kielenä opetus -pienryhmäopetus -yksilöopetus -toiminnanohjaus-kuvat käytössä Eri kielien ja kulttuurien kunnioittaminen ja huomioiminen. Taikamaan esiopetus S2- opetus 16

18 Minä ja meidän yhteisömme Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Historian näkökulma Historian näkökulma: Tutustuminen Heinolan historiaan ja kulttuuriin; taidemuseo, Kivalterin talo. Hyödynnetään juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja. Retket Heinolan ympäristöön Historiallinen henkilö: Läänin kivalterin elämään tutustuminen Yhteiskunnallinen pohdinta Yhteiskunnallinen pohdinta: keskustelut, median käyttö, lasten oikeudet Eettinen kasvatus Eettinen kasvatus: tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, eettiset valinnat arjen tilanteissa keskustelujen, satujen ja roolileikkien avulla. mm. aamupiiri- ja iltapäiväkeskustelut Katsomuskasvatus yhteisen tutustumisen kohteena Katsomuskasvatus: Eri uskonnot ja katsomukset huomioidaan arjen eri tilanteissa Yhteistyö seurakunnan kanssa 17

19 Tutkin ja toimin ympäristössäni Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Matemaattiset taidot Matemaattiset taidot: tutkiva, havainnoiva ja pohdiskeleva työtapa opetellaan lukukäsite, lukujonotaidot, muutoksen havainnointi, aika, tason ja avaruuden hahmottaminen, mittaaminen, vertailu, luokittelu, järjestäminen Taikamaan esiopetus, Heureka -materiaali, Matikasta moneksi, Ekapeli Havainnoidaan -lähiluontoa -rakennettua ympäristöä -esiopetuksen tiloja Ympäristökasvatus Ympäristökasvatus: luontosuhteen luominen, syy-seuraus, vastuunkanto esim. Metsämörri Havaintovälineiden käyttö, dokumentointi kasvun seuraaminen, vuodenaikojen kiertokulku ja luonnonilmiöiden muutokset kestävän kehityksen periaate Teknologiakasvatus Teknologiakasvatus: teknologia tutuksi: miten toimii, miksi keksitty, kuka keksinyt ja mihin tarvitaan Teknologiavälineiden käyttö: mm. tabletit, internet, älytaulu, dokumenttikamera 18

20 Kasvan ja kehityn Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Liikunta Liikunta: ohjattu- ja omatoiminen liikunta sisällä ja ulkona 1h/pv Liikunnan vuosikello Ruokailu Ruokailu: hyvät ruokailutavat, rauhallinen ruokailutilanne Sapere Kuluttajuus Terveys Turvallisuus Kuluttajuus: lapsi oppii ymmärtämään suhteensa ympäristöön kuluttajana kierrätys, kestävä kehitys Terveys: liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitys, hygienia monipuolinen ruoka Turvallisuus: Fyysisten- ja psyykkisten vaaratilanteiden tunnistaminen. Tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta. Liikennekasvatus Lajittelu Miniverso käytössä Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma Turvallisuussuunnitelma poistumisharjoitus 19

21 8. Yhteistyö Kodin ja esiopetuksen yhteistyö Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyöllä vahvistetaan myös huoltajien osallisuutta esiopetuksen arkeen. Huoltajien esiopetukseen liittyviä toiveita ja odotuksia kysytään ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Huoltajien kanssa keskustellaan päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Tiedonkulussa käytetään Wilmaa, sähköpostia, ilmoitustaulua ja puhelinta. Esiopetussuunnitelma/oppimissuunnitelma/HOJKS laaditaan yhdessä huoltajien kanssa syksyllä ja arvioidaan keväällä. Näissä tapaamisissa keskustellaan myös lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä. Muita yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, erilaiset tapahtumat (mm. äitienpäivä- ja isänpäivätapahtumat, sadonkorjuujuhla) ja vanhempien iltakahvit. Vanhempaintoiminta vanhempien iltakahvit Tommola-talossa järjestetään vanhempien iltakahvit noin kerran kuussa vaihtuvin teemoin. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö Tommola-talossa tehdään tiivistä yhteistyötä alkuluokkatoiminnan muodossa. Alkuluokkatoiminnassa ovat mukana esikoululaiset ja ensimmäisen luokan oppilaat. Yhteistyötä tehdään säännöllisesti myös koulun muiden luokkien kanssa. Toimintaa suunnitellaan koulun ja esiopetuksen yhteisissä palavereissa viikoittain. Myös yhteisiä juhlia vietetään vuoden mittaan. Muut yhteistyötahot 20

22 9. Lasten osallisuus Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa Lapset osallistuvat oppimisympäristön suunnitteluun ja arviointiin. Lapsen oikeus tulla kuulluksi huomioidaan. Aamupiirin yhteisessä kokoontumisessa keskustelemme lasten kanssa ajankohtaisista asioista. Niissä tulee lasten mielipiteet kuulluiksi ja huomioonotetuksi. Lasten aikaisemmat kokemukset hyödynnetään. Lapsilta kysytään mitä he pitävät tärkeänä (arvot) esiopetuksessa ja mitä he odottavat esiopetusvuodelta opetussuunnitelman kirjoitusvaiheessa. Projektien sisällöt ja teemat tulevat lapsilta. Lastentarhanopettajan tehtävä on huomioida, että esiopetukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Osallisuus toiminnassa Lasten osallisuus Tavoitteen asettamisvaihe: Mihin ryhdymme? Suunnitteluvaihe: Miten onnistumme? Mitä? Milloin? Missä? Ketkä? ja Miten? Oppimistilanteessa joustavat roolit: tutkija, oppija, opettaja, ihmettelijä, kysyjä, auttaja, johtaja, varmistaja, huolehtija, esittäjä. Itsearviointi: Mitä tein? Mikä meni hyvin? Mitä opin? Palaute suunnittelusta, prosessista, ryhmästä ja tuotoksesta. Aamupiirin yhteisessä kokoontumisessa keskustelemme lasten kanssa ajankohtaisista asi oista. Niissä tulee lasten mielipiteet kuulluiksi ja huomioonotetuksi. Katso nuolikuvio (s 12) Ulla Rasimuksen Kasvua ja oppimista tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri käytännössä koulutuksesta Lahdessa Osallisuus arvioinnissa Lasta kuullaan esiopetusvuoden alkuvaiheessa esiopetussuunnitelmaa ja sen tavoitteita laadittaessa. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä lapsen kanssa keväällä. Itsearviointia harjoitellaan pitkin esiopetusvuotta mm. peukalon näyttämisellä, hymy-naamoilla ja Taikamaan itsearviointikaavakkeilla. 21