KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN vuosisuunnitelma

Transkriptio

1 KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN vuosisuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ

2 1. ESIOPETUS ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN KURPANHARJUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSRYHMÄT sijaitsevat Myllyojan ja Vierumäen koulun yhteydessä. MYLLYOJAN KOULUN ESIOPETUSRYHMÄ KARJALANTIE MYLLYOJA P VIERUMÄEN KOULUN ESIOPETUSRYHMÄ TUPAMÄENTIE VIERUMÄKI P vierumaenkoulun.esiopetusryhma@ heinola.fi HENKILÖKUNTA Varhaiskasvatuksen opettajat SIRPA KROGERUS-HÄKKINEN JAANA JOKINEN Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (50%) TUULA PULLINEN Erityiskasvatuksen päivähoitaja ANNIKA NYLUND Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) HENKILÖKUNTA Varhaiskasvatuksen opettaja KRISTIINA NUUTTILA Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (50%) HENNA ÄIJÄLÄ Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO) NINA LEHTINEN RIITTA HELLSTEN Eteläisen varhaiskasvatusalueen varahoitajana toimii päivähoitaja Susanna Nenonen

3 2. ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN KURPANHARJUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSRYHMIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Toimintaamme ohjaavat arvot pohjaavat koko Heinolan kaupungin yhteisiin sekä varhaiskasvatukselle erikseen määritettyihin arvoihin. Heinolan kaupungin yhteiset arvot ovat Välittäminen kylvää merkityksellisen elämän siemenen. Välittäminen on toisen ihmisen kohtaamista ja hänen tarpeidensa ymmärtämistä. Yhteisöllisyys itää välittämisestä. Yhteisöllisyys on yhteisiä tavoitteita, jaettuja kokemuksia ja yhdessä luotuja onnistumisia. Rohkeus versoaa välittämisestä ja yhteisöllisyydestä. Rohkeus ottaa elämä omiin käsiinsä ja luottaa omiin mahdollisuuksiinsa. Innovatiivisuus kukoistaa rohkeudesta. Innovatiivisuus kyseenalaistaa vallitsevaa, löytää kulkemattomia polkuja ja luo viisaasti uutta. Tuloksellisuus kypsyy innovatiivisuudesta. Tuloksellisuus ruokkii hyvinvointia, uutta kasvua ja menestymisen kulttuuria. Heinolan kaupungin varhaiskasvatukselle määritetyt yhteiset arvot ovat Lapsuuden kunnioittaminen, lapsen arvostus Yhdessä eläminen Turvallisuus Oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Ekologisuus

4 3. ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN KURPANHARJUN PÄIVÄKODIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT TURVALLISUUS - SYLI, LÄMPÖ - AITO LÄSNÄOLO - LAPSEN KOHTAAMINEN YHTEISTYÖ LEIKKI LAPSILÄHTÖISYYS/ YKSILÖLLISYYS - LAPSILÄHTÖINEN TOIMINTA - ELÄMYKSET - KOKEMUKSET - LUOVUUS OSALLI- SUUS - AVOIMUUS - LUOTTAMUS - KUNNIOITUS - OSALLISUUS - KAIKKI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI POSITII- VISUUS KIIREETTÖMYYS - LASTA ARVOSTAVA ARKI - KUUNTELEMINEN - LÄSNÄOLO HYVÄ YHTEISHENKI EKOLOGI -SUUS - YHDESSÄ TEHDEN

5 ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN PALVELUIDEN VISIO Eteläinen varhaiskasvatus / esiopetus tarjoaa monipuoliset, laadukkaat palvelut toimivassa kasvu- ja oppimisympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan huomassa. ETELÄISEN VARHAISKASVATUSALUEEN TOIMINTA-AJATUS on tarjota lapsille hyvää perushoitoa, laadukasta varhaiskasvatusta / esiopetusta turvallisessa sekä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevassa oppimisympäristössä. Toimintamme pohjautuu valtakunnalliseen, paikalliseen ja yksikkökohtaiseen esiopetuksen vuosisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sekä positiiviseen pedagogiikkaan ja ratkaisu- ja lapsilähtöisyyteen. Arvostamme lapsuutta ja rauhallista leikki- ja kasvuympäristöä, jossa jokaisella lapsella on oikeus tasapainoiseen ja yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen. Pyrimme luomaan lapselle turvallisen, kiireettömän, kannustavan ja positiivisen ilmapiirin. Yhteistyö huoltajien kanssa luo perustan lapsen hyvinvoinnille. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetus Myllyojalla ja Vierumäellä Alkuluokka-/ Yhteistoiminta 1- lk:n kanssa Toimimme näin: VIERUMÄEN ESIOPETUSRYHMÄ : Esiopetuksessa toteutetaan suunnitelmallista, toiminnallista yhteistyötä Vierumäen koulun 1- luokan kanssa. Yhteinen liikunta kerran viikossa, lisäksi muuta toimintaa. Huomioiden oppimiskokonaisuudet ja lasten osallisuus. Arviointi:

6 MYLLYOJAN ESIOPETUSRYHMÄ : Esiopetuksessa toteutetaan suunnitelmallista, toiminnallista alkuluokkatoimintaa Myllyojan koulun ensimmäisen luokan kanssa 10 tuntia viikossa. Alkuluokan kanssa oppimiskokonaisuuksiin sisältyy; kasvan ja kehityn, tutkin ja toimin ympäristössäni, minä ja meidän yhteisömme, kielen rikas maailma ja ilmaisun monet muodot. 4. LUKUVUODEN TOIMINTA Esiopetusvuoden toimintakausi ESIOPETUS Esiopetusta ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Päivähoitoa järjestetään perheiden tarpeen mukaan ( vko 43 ) ( vko 9) Päivittäinen esiopetusaika ja päiväohjelma Myllyojan esiopetusaika klo 9-13 Vierumäen esiopetusaika klo 9-13 MYLLYOJAN ESIOPETUSRYHMÄN PÄIVÄOHJELMA: klo 9-10 klo klo klo klo klo Esiopetusryhmän omaa toimintaa Myllytunti (alkuluokkatoiminta) Ulkoilu (alkuluokkatoiminta) Lounas (alkuluokkatoiminta) Esiopetusryhmän omaa toimintaa Myllytunti (alkuluokkatoiminta)

7 VIERUMÄEN ESIOPETUSRYHMÄN PÄIVÄOHJELMA: klo klo klo klo Toiminta, ulkoilu Lounas Toiminta, ulkoilu, leikki Satu-/Rentoutushetki Poissaolojen ilmoittaminen Poissaoloista ilmoitetaan soittamalla, tekstiviestillä, sähköpostilla tai Wilman kautta suoraan esiopetusyksikköön. Yli kahden viikon poissaoloista myös ilmoitus päiväkodin johtajalle Yksikön säännöt/järjestyssäännöt -esiopetusryhmän säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa toimintakauden alkaessa - koulujen tiloissa toimivat esiopetusryhmät noudattavat koulujen kanssa yhdessä sovittuja sääntöjä

8 ETELÄISEN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSALUEEN ORGANISAATIOKAAVIO HYVINVOINTILAUTAKUNTA HYVINVOINTIJOHTAJA PIRJO HEPO-OJA VA. VARHAISKASVATUSJOHTAJA PÄIVI SALMINEN ( asti) PÄIVÄKODIN JOHTAJA SALME KOSKI-LAMMI p VARAJOHTAJA KIRSI RANTANEN heinola.fi MYLLYOJAN ALUEEN VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJANA ( VEO) TOIMII RIITTA HELLSTEN riitta.hellsten@heinola.fi p p HENKILÖSTÖ 3 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAA 2 VARHAISKASVATUKSEN LASTENHOITAJAA ( 50%) VIERUMÄEN ALUEEN VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJANA (VEO) TOIMII NINA LEHTINEN nina.lehtinen@heinola.fi p ERITYISKASVATUKSEN PÄIVÄHOITAJA 1 ALUEEN VARAHOITAJA

9 ILMAISUN MONET MUODOT Myllyojan ja Vierumäen esiopetusryhmissä huomioidaan laaja-alainen osaaminen ja edetään esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien mukaan AJATTELU JA OPPIMAAN OPPIMINEN OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKU- TUS JA ILMAISU IHMISENÄ KASVAMINEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNO- LOGINEN OSAAMINEN ITSESTÄ HUOLEHTIMI- NEN JA ARJEN TAIDOT MONILUKUTAITO

10 5. ETELÄISEN ALUEEN ESIOPETUSRYHMIEN TAVOITTEET JA ERILLISSUUNNITELMAT Toimintamme päätavoitteena on luoda laadukasta esiopetusta yhdessä lasten ja heidän huoltajiensa kanssa huomioiden erilaiset oppijat. Toiminnassamme korostuu osallisuus ja leikki. Esiopetuksessa ja alkuluokassa lapsen oppiminen perustuu oppijan aktiiviseen rooliin ja hänen kokemusmaailmaansa ottaen huomioon oppijan mielenkiinnon kohteet. Tämä tapahtuu aktiivisesti tutkimalla, oivaltamalla, harjoittelemalla ja ratkaisemalla ongelmia yhdessä vertaisryhmän kanssa. Toiminnallisissa oppimistehtävissä lapsi muokkaa hankkimaansa tietoa kokeilemalla, tutkimalla, kyselemällä, pelaamalla tai leikkimällä. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat sekä toisiltaan että yhdessä toisten kanssa. Toiminta on tarkoituksenmukaista, haasteellista, elämyksellistä ja antaa mahdollisuuksia leikkiin osana oppimisprosessia. Esiopetuksessa ja alkuluokassa työskennellään pääosin pienryhmissä ja toiminnassa korostuu yhdessä toimiminen ja vuorovaikutus. Toiminta Näin me toimimme Arviointi Perustoiminnot: Ruokailu tapahtuu koulun ruokalassa ruokailu - hyvät ruokatavat - maistaminen (sapere) - lapset harjoittelevat ruuan annostelua -rauhallinen yhdessäolon hetki lepo - päivittäinen satu-/lepohetki pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät - säänmukainen pukeutuminen - ulkoilemme joka säällä, (sään mukainen varustus) - harjoitellaan itsenäistä wctoimintaa. - siirtymissä vältetään ruuhkaa, kiirettä. Joustavat siirtymät. Siirtymämäärien vähentäminen esiopetus- ja alkuluokkatoiminnassa

11 Osallisuus: aloituskäytännöt tiedonvaihto yhteistyömuodot Tutustuminen eskariin toukokuussa lapsille sekä perheille. Vanhempainilta esiopetuksen alussa Wilma, lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma, päivittäinen tiedonvaihto, puhelin/tekstiviestit, toiminnan havainnollistaminen vanhemmille oppimiskokonaisuuskartan avulla Päivittäisten kuulumisten vaihto, vanhempainillat, yhteiset toiminnalliset illat, Wilma lasten ja vanhempien toiveet Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen juhlaperinteet Päivittäiset keskustelut lasten ja vanhempien kanssa. Tartutaan lapsilta tuleviin ideoihin toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen, huoltajien ja henkilökunnan kanssa Juhlapäivien huomioiminen kts. juhlat ja retket vuosikello ( Liite 1 ) Kirkolliset ja liputettavat juhlapäivät, Kivalterin talo, museo, teatteriretki, Runebergin kahvila, laskiainen Toiminnan erityiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen Jatkuva toiminnan arviointi Koulutus Kehityskeskustelut kerran vuodessa Tyhy-toiminta

12 Tiimisopimukset: Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuvat esiopetusryhmässä. Liitteenä yksikön käyttämä tiimisopimus ( Liite2 ) Myllyojan alkuluokkatiimi ( esiopetuksen ja 1.luokan henkilökunta ) kokoontuu kerran viikossa. Vierumäen ja Myllyojan esiopetustiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Työhyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kurpanharjun alueen kanssa. Kurpanharjun alueen koulutussuunnitelma on laadittu huomioiden uusien opetussuunnitelmien tuomat erityispiirteet. Arvioinnista nousseet kehittämiskohteet kaudelle : OSALLISUUS RATKAISUKESKEISYYS POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA VIERUMÄEN JA SINILÄHDETALON VARHAISKASAVATUSYK- SIKÖIDEN SUUNNITTELU

13 Toiminnan erillissuunnitelmat TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS -SUUNNITELMA 6.OPPIMISEN, KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO ) on esiopetusryhmissä säännöllisesti seuraamassa ja havainnoimassa lasten yksilöllisiä tuen tarpeita yhteistyössä henkilökunnan ja huoltajien kanssa. VEO laatii huoltajien luvalla yhteistyössä ryhmän henkilökunnan ja huoltajien kanssa tarvittavat oppimisen tukeen liittyvät asiakirjat ja kirjaa ne Wilmaan. Erityiskasvatuksen päivähoitaja on lisäresurssi ryhmässä, joissa lapsilla on tuen tarvetta. Toimintakauden alussa erityiskasvatuksen päivähoitajan rooli ja vastuualueet suunnitellaan yhdessä ryhmän henkilökunnan, VEON ja päiväkodin johtajan kanssa.

14 TUEN MUODOT ESIOPETUKSESSA; KOLMIPORTAINEN TUKI Yleinen tuki; Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toiminta ryhmän kaikkien lasten kanssa o havainnointi o oppimisympäristön ja erilaisten apuvälineiden suunnittelu yhdessä esiopettajien ja erityiskasvatuksen päivähoitajien kanssa esim. kuvat, kynätuet, kuulokkeet o pienryhmätyöskentely ja tarvittaessa lapsen kanssa työskentely kahden kesken esim. r-kerho o samanaikaisopetus esiopettajan ja erityiskasvatuksen päivähoitajan kanssa yhdessä o tarvittaessa osallistuu keskusteluihin vanhempien kanssa Tehostettu tuki; o lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen arvion yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa, kun lapsen yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on jatkuvaa ja säännöllistä o lapselle tehdään oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa o kaavakkeet löytyvät Wilmasta, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa kaapissa esiopetuspaikassa o tuen tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja viimeistään huhtikuussa o asiakirjat siirtyvät Wilmassa sähköisenä kouluun siirryttäessä Erityinen tuki; o lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen selvityksen yhdessä huoltajien kanssa o huoltajat hakevat erityiseen tukeen siirtoa koulutusjohtajalta, liitteeksi tarvitaan psykologin tai PHKS:n asiantuntija lausunto o lapsen siirtyessä erityiseen tukeen hänelle laaditaan HOJKS ( henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ) yhteistyössä vanhempien / huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa o kaavakkeet löytyvät Wilmasta, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa kaapissa esiopetuspaikassa o tuen tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja viimeistään huhtikuussa o asiakirjat siirtyvät Wilmassa sähköisenä kouluun siirryttäessä Pidennetty oppivelvollisuus /lapsi aloittaa oppivelvollisuuden vuotta aikaisemmin; o koulutusjohtaja tekee PHKS:n asiantuntijalausunnon perusteella päätöksen pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtämisestä, joka on samalla erityisen tuen siirtopäätös

15 o pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleva lapsi sijoittuu ikäistensä lasten päiväkotiryhmään Oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto; Myllyojan ja Vierumäen esiopetusryhmiin on laadittu yhteinen oppilashuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kerran syyskaudella ja kerran kevätkaudella, tarvittaessa useammin. Työryhmään kuuluvat esiopetusryhmien lastentarhanopettajat, terveydenhoitaja, varhaiserityiskasvatuksen opettaja, päiväkodin johtaja. Kevätkaudella mukana lisäksi koulun erityisopettaja, tulevat ensimmäisten luokkien opettajat sekä koulun rehtori. Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle päiväkodin johtaja. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut on kirjattu oppilashuoltosuunnitelmaan Yksilöllinen oppilashuolto; o Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen o Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle varhaiserityiskasvatuksen opettaja o Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus Ohjauksellinen- ja muu tuki Varhaiserityiskasvatuksen opettaja Erityiskasvatuksen päivähoitaja Arviointi oppilashuollon palveluista yhteistyössä vanhempien/ huoltajien, henkilökunnan ja eri asiantuntijoiden kanssa.

16 YHTEISTYÖ JA TOIMINTATAVAT NIVELVAIHEISSA : Siirtyminen esiopetukseen Esiopetuksen opettajan vierailut keväällä 5- vuotiaiden ryhmissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO) on tuttu lapsille ja vanhemmille / huoltajille. Keväällä lasten tutustumispäivä koulun esiopetusryhmässä. Keväällä lasten ja vanhempien / huoltajien yhteinen tutustumisilta. Vanhempainilta esiopetuksen alussa. Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun Alkuluokkatoiminta/ Yhteistyö 1 luokan kanssa Vanhempainilta keväällä Vanhempainilta edellisenä iltana ennen koulun alkua Arviointi nivelvaiheitten toimivuudesta yhdessä lasten, vanhempien / huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Suomi toisena kielenä Heinolan kaupungilla on laadittuna suomi toisena kielenä- ohjelma esiopetusikäisille Yksikön arvioinnin menetelmät ja aikataulu Arviointi on tärkeä osa toiminnan kehittämisessä o henkilökunnan oman työn arviointi; reflektointi o ryhmäpalavereissa viikoittain ja tiimipalavereissa kerran kuukaudessa toiminnan arviointi o syyskauden ryhmän toiminnan arviointi yhdessä päiväkodin johtajan kanssa o kevätkaudella kehityskeskustelut o suunnitteluilloissa esiopetussuunnitelman toiminnan arviointia o kehittämiskohteiden kirjaaminen, seuraaminen ja arviointi o kesäkuun alussa yhteinen koulutuspäivä, jossa arvioidaan toimintavuoden toiminta ja laaditaan kehittämiskohteet Maakunnallinen arviointi o toteutetaan parillisina vuosina kevätkaudella o arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat sekä henkilökunta o arviointi toteutetaan Zef-ohjelmalla

17 7. Opetus-ja opetusjärjestelyt LAAJA-ALAINEN OPPIMINEN o laaja-alaisella oppimisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta o lasten laaja-alaiseen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, MITEN esiopetuksessa työskennellään, MILLAISIKSI oppimisympäristöt rakennetaan sekä MITEN lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Laaja-alaisen oppimisen painopistealueet toimintakaudella Heinolassa ovat: VUOROVAIKUTUS- TAIDOT MEDIAKASVATUS JA TVT-TAIDOT OSALLISUUS Heinolassa toimintakaudella painopistealueena on lasten kulttuuri. PROJEKTIMME toimintakaudella Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja arvioimme: Lasten kulttuurivuosi Lasten ideat, osallisuus, museo, kulttuuripolku ja eteläisen alueen yhteinen projekti

18 Runeberg -projekti Lasten ideoima oma tvtprojekti Perinne, toteutetaan kahvilana Tutustuminen henkilönä Runeberg Tartumme lapsilta tuleviin ideoihin toteuttaa mediakasvatusta Satapäivä Laskemme eskaripäivien määrää. Juhlimme toiminnallisesti sadatta eskaripäivää Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristö: o lapsille luodaan rauhallinen oppimisympäristö, jossa mahdollisuus luovuuteen, kokeiluun, tutkimiseen ja itseohjailtavuuteen. Ajatuksena tyhjä taulu, johon lapset otetaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan oppimisympäristöään o huomioidaan ergonomia o pienryhmätoiminta o yhdessä oppiminen o kannustava ja lasta kehittävä palaute o oppimisympäristö muokataan opetettavan asian mukaiseksi huomioiden oppimismateriaalit ja opetusvälineet o tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa esim. tablettien käyttö o Seikkailujen eskari esiopetuskirjana o Oppimisympäristö muodostuu erilaajuisista ja eritavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista, joka on luonteeltaan eheyttävää. Sinilähde-talon suunnittelussa huomioidaan uusien opetussuunnitelmien mukaiset oppimisympäristöt.

19 OPPIMISKOKONAISUUDET Ilmaisun monet muodot Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi MUSIIKILLINEN TOIMINTA Säännölliset musiikkihetket Rytmisoittimet Cd-soitin Seikkailujen eskarikirjan laulut ym KÄSITYÖT Monipuoliset käsityöt, sisältäen vähintään yhden pitkäkestoisen työn Tarvittavat materiaalit, puukäsityöluokan käyttö KUVALLINEN AJATTELU JA ILMAISU Monipuoliset kädentaidot, taidekasvatus Lasten töiden esille laitto, monipuoliset välineet, välineet lasten saatavilla SUULLINEN JA KEHOLLINEN ILMAISU -draama -teatterit -sadutus -satujen lukeminen ja kuunteleminen, jatkotarinat Pöytä- ja nukketeatteri, lasten omat esitykset, kirjaston käyttö teatteriretket

20 Kielen rikas maailma Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi KIELELLINEN TIETOISUUS Sadut, lorut, riimit, laulut Kuvien käyttö tukena Lasten omat tarinat, sadutus roolileikit draama Rikkaan kielen käyttäminen Vuorovaikutustaidot Nimeäminen Rohkeus puhumiseen Keskustelu Äänne, tavu, sana, lause, lukusuunta Kirjat lasten saatavilla Aakkoset näkyvillä Oppimispelit/ tabletit Päivittäiset lukuhetket Sanomalehtiviikko LUKI-JA KIRJOITUSVAL- MIUKSIEN LUOMINEN Kirjain, oikea kirjainmuoto Lasten oman ajattelun kehittäminen Ongelmanratkaisu Tietokonekirjoittaminen, molla abc Monipuoliset toimintatavat Keskustelu, ei valmiita ratkaisumalleja, lapsen oman ajattelun tukeminen. Erilaisten oppijoiden huomioiminen Monipuolinen ja rikas kielenkäyttö Monipuolisuus ( sadut, lorut, riimit, laulut)

21 ERI KIELIEN JA KULTTUURIEN HUOMIOIMINEN Leikittelemme erikielillä, laulut, S2-opetus Huomioidaan monikulttuuriset perheet, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( Liite 3) Minä ja meidän yhteisömme Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi HISTORIAN NÄKÖKULMA Tutustumme Heinolaan Historiallinen henkilö Runeberg Kaupunkivierailut, museot Runebergin kahvila YHTEISKUNNALLI- NEN POHDINTA Pieni kaupunki iso elämä Ajankohtaiset lasta kiinnostavat asiat Heinolan kaupunki Citypolku Poppeli-peli EETTINEN KASVATUS PERUSARVOJEN OPETTELU Itsetunnon vahvistaminen Tunnekasvatus Suvaitsevaisuus Oikeudenmukaisuus Hyvät tavat Käytössä Mini-verso Arjen tilanteet Erilaisissa ryhmissä toimiminen KATSOMUSKAS- VATUS YHTEISEN TUTUSTUMISEN KOHTEENA Huomioimme kirkolliset ja liputettavat juhlapyhät Retket kirkkoon ja muihin srk:n tapahtumiin. Huomioidaan eri vakaumukset ja järjestämme vastaavaa toimintaa.

22 Tutkin ja toimin ympäristössäni Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi MATEMAATTISET TAIDOT Matemaattisen loogisen ajattelun pohjan luominen liitettynä lapsen arkiympäristöön ja leikkiin Lasten saatavilla matemaattiset pelit ja- välineet Lukukäsitteen kehittäminen Arjen matematiikka ja toiminnallinen matematiikka YMPÄRISTÖKASVA- TUS Luonnon monipuolisuuden ja vuoden aikojen vaihtelevuuden havainnointi ja tutkiminen Rakennettu ympäristö Kestäväkehitys Retket lähiympäristöön Seikkailukeskus Saksala Messi Menninkäinen TEKNOLOGIAKAS- VATUS Erilaisten medialaitteiden käyttö opetuksessa Kamera, tietokone, tabletit, CD-soitin, dokumenttikamera, apple-tv LIIKENNEKASVA- TUS kts. liikennekasvatuksen vuosikello ( Liite 4) Lähiympäristö Liikkuminen kaupungissa Kulkeminen bussilla

23 Kasvan ja kehityn Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi TERVEYS- JA HYVINVOINTI Lepo Ruokailu; sapere Hyvät ihmissuhteet Oma terveys Itsesäätely Päivittäinen satuhetki, mahdollisuus päivälepoon Viihtyisä ruokala, Arjen tilanteet Mieli-ohjelma Mini-verso LIIKUNTA Perusliikuntataidot Karkea- ja hienomotoriikka pelien ja leikkien avulla Ilo kasvaa liikkuen Liikuntasuunnitelma ( Liite 5) Liikunta pienissä tiloissa, Vierumäen koulun sali, jää- ja uimahalli, koulun piha, ympärillä oleva luonto ja luontoretket TURVALLISUUS Tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta Turvallisuussuunnitelma Kiusaamisen ehkäisysuunnitelma ( Liite 6 ) Mini-verso Liikenneturvallisuussuun nitelma ( Liite 7 ) Turvallinen oppimisympäristö Poistumisharjoitus

24 8. YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen yhteistyö: o tutustuminen eskariin toukokuussa lapsille sekä perheille o Wilma, esiopetussuunnitelma, päivittäiset keskustelut lasten ja vanhempien kanssa, puhelinkeskustelut/tekstiviestit, blogi Vanhempaintoiminta: o vanhempainillat o perheille järjestetyt tapahtumat o koulun/ päiväkodin vanhempaintoimikunta Koulun kanssa tehtävä yhteistyö: o alkuluokkatoiminta/ Yhteistyö 1. luokan kanssa o henkilökunnan osallistuminen koulun viikkopalavereihin tarpeen mukaan o erilaiset tapahtumat Muut sidosryhmät: o yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa o yhteistyö seurakunnan, eri liikuntaseurojen, kirjaston, liikuntatoimen kanssa 9. LASTEN OSALLISUUS Osallisuus toiminnan suunnittelussa: lasten ideoiden ja toiveiden kuunteleminen ja niiden kehittäminen ja mahdollistaminen yhdessä henkilökunnan kanssa Osallisuus toiminnassa: Lapset aktiivisia toimijoita; toiminnallinen oppiminen Lasten kokoukset : tarvittaessa otetaan käyttöön lasten mielipiteet huomioidaan heitä kuunnellen ja yhdessä keskustellen Osallisuus arvioinnissa: lasten itsearviointi, peukutus lapset osallisena esiopetussuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa

25 Eskarissa opittiin monta hauskaa juttua. Eskarissa tavattiin monta hauskaa tuttua. Eskarissa laulettiin monta hauskaa laulua. Eskarissa piirrettiin monta hauskaa taulua. Eskarissa kasvettiin monta pitkää senttiä. Eskarissa juoksenneltiin puistoja ja kenttiä. Kesä odottaa pientä kulkijaa. Kesän jälkeen koulun portti meille aukeaa! (Tuula Kallioniemi ) Liitteet : Juhlat ja retket suunnitelma Tiimisopimus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Liikennekasvatuksen vuosikello Liikuntasuunnitelma Kiusaamisen ehkäisysuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma Esiopetuksen osallistumistodistus Turvallisuussuunnitelma; kansio yksiköissä