KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN vuosisuunnitelma

Transkriptio

1 KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI ESIOPETUSRYHMIEN vuosisuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄ

2 1. ESIOPETUS KURPANHARJUN PÄIVÄKOTI Myllyojan ryhmä Vierumäen ryhmä Lähteenpolku Heinola puh Karjalantie Myllyoja puh Tupamäentie Vierumäki puh Johtaja Salme Koski-Lammi salme.koski-lammi@heinola.fi puh Varajohtaja Kirsi Rantanen kirsi.rantanen@heinola.fi puh Varhaiserityiskasvatuksen opettaja /Myllyoja VEO Riitta Hellsten riitta.hellsten@heinola.fi puh Varhaiserityiskasvatuksen opettaja / Vierumäki VEO Nina Lehtinen puh nina.lehtinen@heinola.fi Lastentarhanopettajat Sirpa Krogerus-Häkkinen Myllyojan ryhmä Jaana Jokinen Myllyojan ryhmä Tuija Koskinen Vierumäen ryhmä Päivähoitajat Essi Vartiainen Vierumäen ryhmä Erityiskasvatuksen päivähoitajat Ville Vesalainen Myllyojan ryhmä Anna-Maija Kivioja Vierumäen ryhmä 2. Toimintaa ohjaavat arvot Heinolan kaupungin arvot: Yhteisöllisyys Rohkeus Avoimuus Tuloksellisuus Välittäminen

3 Esiopetuksen arvoissa lisäksi osallisuus Varhaiskasvatuksen arvot: Lapsuuden kunnioittaminen, lapsen arvostus Yhdessä eläminen Turvallisuus Oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Ekologisuus 3. KURPANHARJUN ALUEEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT TURVALLISUUS syli-lämpö-aito läsnäolo lapsen kohtaaminen LAPSILÄHTÖISYYS / YKSILÖLLISYYS joustavuus- toiminta- elämykset- kokemukset- luovuus- osallisuus KASVATUSKUMPPANUUS avoimuus- luottamus- kunnioitus-osallisuus yhdessä tehden lapsen parhaaksi KIIREETTÖMYYS lasta arvostava arki- kuunteleminen- läsnäolo HYVÄ YHTEISHENKI YHDESSÄ TEHDEN EGOLOGISUUS KURPAN ALUEEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN VISIO Eteläinen varhaiskasvatus / esiopetus tarjoaa monipuoliset, laadukkaat palvelut toimivassa kasvu- ja oppimisympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan huomassa. KURPAN ALUEEN TOIMINTA-AJATUKSENA on tarjota lapsille hyvää perushoitoa, laadukasta varhaiskasvatusta / esiopetusta turvallisessa sekä lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevassa oppimisympäristössä. Arvostamme lapsuutta ja rauhallista leikki- ja kasvuympäristöä, jossa jokaisella lapsella on oikeus tasapainoiseen ja yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen. Yhteistyö vanhempien / huoltajien kanssa luo perustan lapsen hyvinvoinnille. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.

4 Esiopetus Myllyojalla ja Vierumäellä Alkuluokka-/ Yhteistoiminta 1- lk:n kanssa Toimimme näin: Vierumäki: esiopetuksessa toteutetaan suunnitelmallista, toiminnallista yhteistyötä Vierumäen koulun 1- luokan kanssa 4 tuntia viikossa. 1- lk:n kanssa oppimiskokonaisuuksiin sisältyy tutkin ja toimin ympäristössäni, kielen rikas maailma ja ilmaisun monet muodot. Arviointi: Myllyoja: esiopetuksessa toteutetaan suunnitelmallista, toiminnallista alkuluokka toimintaa Myllyojan koulun ensimmäisen luokan kanssa 10 tuntia viikossa. Alkuluokan kanssa oppimiskokonaisuuksiin sisältyy kasvan ja kehityn, tutkin ja toimin ympäristössäni, minä ja meidän yhteisömme, kielen rikas maailma ja ilmaisun monet muodot. 4. Lukuvuoden toiminta: Esiopetusvuoden työ- ja loma-ajat / jaksot ESIOPETUS Loma-ajat , , , , , jolloin ei ole esiopetusta Päivittäinen esiopetusaika ja päiväohjelma Myllyojan esiopetusaika klo 9-13 Vierumäen esiopetusaika klo

5 Myllyojan päiväohjelma: klo 9-10 Esiopetusryhmän omaa toimintaa klo Myllytunti (alkuluokkatoiminta) klo Ulkoilu (alkuluokkatoiminta) klo Lounas (alkuluokkatoiminta) klo Esiopetusryhmän omaa toimintaa klo Myllytunti (alkuluokkatoiminta) Vierumäen päiväohjelma: klo Esiopetusryhmän omaa toimintaa/yhteistoimintaa 1- lk:n kanssa klo Ulkoilu klo Lounas klo Esiopetusryhmän omaa toimintaa klo Yhteistoimintaa 1- lk:n kanssa Poissaolojen ilmoittaminen Poissaoloista ilmoitetaan soittamalla, tekstiviestillä, s-postilla tai Wilman kautta suoraan esiopetusyksikköön. Yli 2 viikon poissaoloista ilmoitus päiväkodin johtajalle Yksikön säännöt/järjestyssäännöt -esiopetusryhmän säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa toimintakauden alkaessa - koulujen tiloissa toimivat esiopetusryhmät noudattavat koulujen kanssa yhdessä sovittuja sääntöjä Yksikön organisaatiokaavio Esiopetus ja päivähoito kuuluvat sivistystoimeen ja varhaiskasvatukseen - sivistystoimenjohtaja on Pirjo Hepo-oja - varhaiskasvatusjohtaja sijainen Päivä Salminen Myllyojan ja Vierumäen koulun tiloissa toimivat esiopetus ja päivähoito kuuluvat Kurpanharjun päiväkodin alaisuuteen - päiväkodin johtaja Salme Koski-Lammi Vuosikello: - Myllyojan ja Vierumäen esiopetusryhmissä on laadittu vuosikellot eri toiminnan osa-alueilta

6 5. Toimintayksikön tavoitteet ja erillissuunnitelmat Toiminnan päätavoitteet: Toiminta Näin me toimimme Arviointi Perustoiminnot: Ruokailu tapahtuu koulun ruokalassa ruokailu - hyvät ruokatavat - maistaminen (sapere) - lapset harjoittelevat ruuan annostelua lepo pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät - lepohetki satuja kuunnellen -lepohetki päivähoidossa oleville lapsille - säänmukainen pukeutuminen - ulkoilemme joka säällä, (sään mukainen varustus). - harjoitellaan itsenäistä wctoimintaa. - siirtymissä vältetään ruuhkaa, kiirettä. Joustavat siirtymät. Osallisuus: aloituskäytännöt Tutustuminen eskariin toukokuussa lapsille sekä perheille. Vanhempainilta esiopetuspäivää edeltävänä iltana tiedonvaihto yhteistyömuodot Wilma, esiops, päivittäinen tiedonvaihto, blogi Vanhempainillat, yhteiset illat, Wilma, blogi lasten ja vanhempien toiveet Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen Päivittäiset keskustelut lasten ja vanhempien kanssa. Lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen, vanhempien / huoltajien ja henkilökunnan kanssa Syntymäpäivien huomioiminen kts. juhlat ja retket vuosikello.

7 juhlaperinteet Kirkolliset ja liputettavat juhlapäivät, Kivalterin talo, museo, teatteriretki, Runebergin kahvila, laskiainen Toiminnalle luodut tavoitteet ja kehittämiskohteet Tiimisopimukset: Kuvataan, miten yksikössä toimitaan ja miten vastuut jakaantuvat esiopetusryhmässä. Liitteenä yksikön käyttämä tiimisopimuspohja. Alkuluokkatiimit kokoontuvat kerran viikossa ja Vierumäen ja Myllyojan esiopetustiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Työhyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kurpanharjun alueen kanssa. Kurpanharjun alueen koulutussuunnitelma on laadittu huomioiden uusien opetussuunnitelmien tuomat erityispiirteet. Caf- arvioinnista nousseet kehittämiskohteet kaudelle : lasten ja vanhempien / huoltajien osallisuus pedagogisen vuosikellon laatiminen uusien opetussuunnitelmien pohjalta caf-arviointi keväällä 2017 Toiminnan erillissuunnitelmat Turvallisuussuunnitelma : Palo-ja pelastus-, kriisi-, ja lääkehoitosuunnitelmat ja liikennesuunnitelman. Ne on laadittu Myllyojan ja Vierumäen esiopetusyksiköihin. Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma. 6. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO )on esiopetusryhmissä säännöllisesti seuraamassa ja havainnoimassa lasten yksilöllisiä tuen tarpeita yhteistyössä henkilökunnan ja vanhempien / huoltajien kanssa. VEO laatii yhteistyössä ryhmän henkilökunnan ja vanhempien kanssa tarvittavat oppimisen tukeen liittyvät asiakirjat ja kirjaa ne Wilmaan.

8 Erityiskasvatuksen päivähoitaja on lisäresurssi ryhmässä, joissa lapsilla on tuen tarvetta. Toimintakauden alussa erityiskasvatuksen päivähoitajan rooli ja vastuualueet suunnitellaan yhdessä ryhmän henkilökunnan, VEON ja päiväkodin johtajan kanssa. Tuen muodot esiopetuksessa; kolmiportainen tuki Yleinen tuki; Varhaiskasvatuksen erityisopettajan toiminta ryhmän kaikkien lasten kanssa o havainnointi o oppimisympäristön ja erilaisten apuvälineiden suunnittelu yhdessä esiopettajien ja erityiskasvatuksen päivähoitajien kanssa esim. kuvat, kynätuet, kuulokkeet o pienryhmätyöskentely ja tarvittaessa lapsen kanssa työskentely kahden kesken esim. r-kerho o samanaikaisopetus esiopettajan ja erityiskasvatuksen päivähoitajan kanssa yhdessä o tarvittaessa osallistuu keskusteluihin vanhempien kanssa Tehostettu tuki; o lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen arvion yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa, kun lapsen yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on jatkuvaa ja säännöllistä o lapselle tehdään oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa o kaavakkeet löytyvät Wilmasta, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa kaapissa esiopetuspaikassa o tuen tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja viimeistään huhtikuussa o asiakirjat siirtyvät Wilmassa sähköisenä kouluun siirryttäessä Erityinen tuki; o lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja laativat pedagogisen selvityksen yhdessä vanhempien/ huoltajien kanssa o vanhemmat / huoltajat hakevat erityiseen tukeen siirtoa koulutusjohtajalta, liitteeksi tarvitaan psykologin tai PHKS:n asiantuntija lausunto o lapsen siirtyessä erityiseen tukeen hänelle laaditaan HOJKS ( henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ) yhteistyössä vanhempien / huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa

9 o kaavakkeet löytyvät Wilmasta, allekirjoitetut paperit säilytetään lukollisessa kaapissa esiopetuspaikassa o tuen tarvetta arvioidaan tarvittaessa ja viimeistään huhtikuussa o asiakirjat siirtyvät Wilmassa sähköisenä kouluun siirryttäessä Pidennetty oppivelvollisuus /lapsi aloittaa oppivelvollisuuden vuotta aikaisemmin; o koulutusjohtaja tekee PHKS:n asiantuntijalausunnon perusteella päätöksen pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtämisestä, joka on samalla erityisen tuen siirtopäätös o pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleva lapsi sijoittuu ikäistensä lasten päiväkotiryhmään Oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto; Myllyojan ja Vierumäen esiopetusryhmiin on laadittu yhteinen oppilashuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kerran syyskaudella ja kerran kevätkaudella, tarvittaessa useammin. Työryhmään kuuluvat esiopetusryhmien lastentarhanopettajat, terveydenhoitaja, varhaiserityiskasvatuksen opettaja, päiväkodin johtaja. Kevätkaudella mukana lisäksi koulun erityisopettaja, tulevat ensimmäisten luokkien opettajat sekä koulun rehtori. Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle päiväkodin johtaja. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut on kirjattu oppilashuoltosuunnitelmaan Yksilöllinen oppilashuolto; o Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen o Asiantuntijaryhmän kutsuu koolle varhaiserityiskasvatuksen opettaja o Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus Ohjauksellinen- ja muu tuki Varhaiserityiskasvatuksen opettaja Erityiskasvatuksen päivähoitaja

10 Arviointi oppilashuollon palveluista yhteistyössä vanhempien/ huoltajien, henkilökunnan ja eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö ja toimintatavat nivelvaiheessa Siirtyminen esiopetukseen Esiopetuksen opettajan vierailut keväällä 5- vuotiaiden ryhmissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ( VEO) on tuttu lapsille ja vanhemmille / huoltajille. Keväällä lasten tutustumispäivä koulun esiopetusryhmässä. Keväällä lasten ja vanhempien / huoltajien yhteinen tutustumisilta. Vanhempainilta edellisenä iltana ennen esiopetuksen alkamista. Nivelvaihe esiopetuksesta kouluun Alkuluokkatoiminta/ Yhteistyö 1 lk:n kanssa Vanhempainilta keväällä Vanhempainilta edellisenä iltana ennen koulun alkua Arviointi nivelvaiheitten toimivuudesta yhdessä lasten, vanhempien / huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Suomi toisena kielenä Heinolan kaupungilla on laadittuna suomi toisena kielenä- ohjelma esiopetusikäisille Yksikön arvioinnin menetelmät ja aikataulu Arviointi on tärkeä osa toiminnan kehittämisessä o henkilökunnan oman työn arviointi; reflektointi o ryhmäpalavereissa viikoittain ja tiimipalavereissa kerran kuukaudessa toiminnan arviointi o syyskauden ryhmän toiminnan arviointi yhdessä päiväkodin johtajan kanssa o kevätkaudella kehityskeskustelut o suunnitteluilloissa esiopetussuunnitelman toiminnan arviointia o kevätkaudella caf-arviointi ja kehittämiskohteiden kirjaaminen o kesäkuun alussa yhteinen koulutuspäivä, jossa caf-arvioinnin läpikäyminen Maakunnallinen arviointi o toteutetaan parillisina vuosina kevätkaudella o arviointiin osallistuvat lapset, vanhemmat sekä henkilökunta o arviointi toteutetaan Zef-ohjelmalla

11 7. Opetus- opetusjärjestelyt Laaja-alainen oppiminen; o laaja-alaisella oppimisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta o lasten laaja-alaiseen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, MITEN esiopetuksessa työskennellään, MILLAISIKSI oppimisympäristöt rakennetaan sekä MITEN lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Painopisteet toimintakaudella Heinolassa ovat: o Ajattelu, itsesäätely, liikunta ja tieto- ja viestintäteknologia taidot ( TVT) PROJEKTIMME toimintakaudella Teema: Näin toimimme: Näin seuraamme ja arvioimme: Suomi 100 vuotta Lasten ideat, osallisuus Yhteistyö kaupungin muiden esiopetusryhmien kanssa Runeberg -projekti Perinne, toteutetaan kahvilana Tutustuminen henkilönä Runeberg Lasten ideoima oma projekti Tartumme lapsilta tuleviin ideoihin Oppimisympäristö: o lapsille luodaan rauhallinen oppimisympäristö, jossa mahdollisuus luovuuteen, kokeiluun, tutkimiseen ja itseohjailtavuuteen. Lapsi itse saa ideoida oppimisympäristöään ja / tai yhdessä ryhmän lasten kanssa. o huomioidaan ergonomia o pienryhmätoiminta

12 o yhdessä oppiminen o kannustava ja lasta kehittävä palaute o oppimisympäristö muokataan opetettavan asian mukaiseksi huomioiden oppimismateriaalit ja opetusvälineet o tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa esim. tablettien käyttö Oppimisympäristö muodostuu erilaajuisista ja eritavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Se on luonteeltaan eheyttävää. OPPIMISKOKONAISUUDET Ilmaisun monet muodot Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi MUSIIKILLINEN TOIMINTA Säännölliset musiikkihetket -musiikin peruskäsitteet -rytmi-ja kehosoittimet -lastenlaulut ja leikit -musiikin kuuntelu -musiikkiliikunta Rytmisoittimet lasten saatavilla Cd-soitin musiikin kuuntelua varten Säännölliset musiikkituokiot Aikasoppa KÄSITYÖT Toteutamme pitkäkestoisen käsityön -puutyöt -lanka ja ompelutyöt Koulun puukäsityöluokan käyttö KUVALLINEN AJATTELU JA ILMAISU Kuvallinen: -piirtäminen ja maalaaminen -muovailu, rakentelu ja painanta -pää-ja välivärit -kuvien tarkastelu -leikkaaminen, repiminen ja liimaaminen -luonnonmateriaalit Lasten töiden näyttely Monipuoliset välineet Välineet lasten saatavilla

13 SUULLINEN JA KEHOLLINEN ILMAISU -draama -teatterit -sadutus -satujen lukeminen ja kuunteleminen, jatkotarinat Kirjaston käyttö Teatteriretket Lasten omat esitykset Kielen rikas maailma Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi KUUNTELU Sadut, lorut, riimit, laulut Kuvien käyttö ILMAISU Lasten omat tarinat, sadutus roolileikit draama Rikkaan kielen käyttäminen PUHE Vuorovaikutustaidot Nimeäminen Rohkeus puhumiseen Keskustelu R- kerhot LUKEMINEN KIRJOITTAMINEN AJATTELU JA YMMÄRTÄMINEN Äänne, tavu, sana, lause, lukusuunta Kirjain, oikea kirjainmuoto Lasten oman ajattelun kehittäminen Ongelmanratkaisu Aakkoset näkyvillä Oppimispelit Tabletit Sanomalehtiviikko Monipuoliset toimintatavat Erilaisten oppijoiden huomioiminen ja eri aistien hyödyntäminen KIELELLINEN TIETOISUUS Monipuolinen ja rikas kielenkäyttö Monipuolisuus ( sadut, lorut, riimit, laulut)

14 Eri kielien ja kulttuurien huomioiminen Leikittelemme eri kielillä Laulut Huomioidaan monikulttuuriset perheet Minä ja meidän yhteisömme Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi Historian näkökulma Tutustumme Heinolaan ja Runebergiin Runebergin ajan Suomi Runebergin kahvila Yhteiskunnallinen pohdinta Pieni kaupunki iso elämä Ajankohtaiset lasta kiinnostavat asiat Heinola Poppeli-peli Eettinen kasvatus Perusarvojen opettelu Itsetunto Toisten huomioon ottaminen ja tunteet Suvaitsevaisuus Oikeudenmukaisuus Hyvät tavat Minä Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus Mini-verso Tervehtiminen, kiitos, ole hyvä, anteeksi pyytäminen Katsomuskasvatu s yhteisen tutustumisen kohteena Huomioimme kirkolliset ja liputettavat juhlapyhät Retket kirkkoon ja muihin srk:n tapahtumiin. Huomioidaan eri vakaumukset

15 Tutkin ja toimin ympäristössäni Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi MATEMAATTISET TAIDOT HAHMOTTAMINEN JA HAVAINNOINTI LUOKITTELU Matematiikan käsitteiden hallinta Arjen matematiikka Toiminnallinen matematiikka Yksityiskohtien, muutoksien ja lukumäärien havainnointi Esineiden, kuvien luokittelua eri ominaisuuksien perusteella Lasten saatavilla matemaattiset pelit ja välineet Toimintavälineiden ja kuvien runsas ja monipuolinen käyttö Liitetään lapsen arkiympäristöön ja leikkiin. SUHDEKÄSITTEET Ominaisuuksiin, aikaan, määrään ja avaruudellisiin suhteisiin liittyvät suhdekäsitteet VERTAILU samanlainen-erilainen, vastakohdat, järjestykseen asettaminen SARJOITTAMINEN Kuinka monta? Enemmän, vähemmän ja yhtä monta LUKUMÄÄRIEN LASKEMINEN JA VERTAILU LUKUJONOT Pikalukutaito Pylväsdiagrammi Nolla 1-20 eteen- ja taaksepäin Numerosymbolit (0-10) ja niiden ankkurointi

16 GEOMETRIA JA MITTAAMINEN LUKUJEN HAJOTELMAT YHTEEN-JA VÄHENNYSLASKUJ EN POHJUSTAMINEN YMPÄRISTÖKASVA TUS LASTEN MIELENKIINNON LÖYTÄMINEN OIVALTAMISEN ILO SUHDE LUONTOON VUODEN AIKOJEN VAIHTELU RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN TUTUSTUMINEN JÄTEHUOLTO, LAJITTELU TIETO-JA VIESTINTÄTEKNO- LOGIA LIIKENNEKASVA- TUS Muodot Tasokuviot Rakentaminen Peilaaminen Massa, tilavuus, pituus ja pinta-alan mittaaminen Lukualueella 0-10 Todellisuuteen perustuvien kokemusten hankkiminen Abstraktion tie Retket Leikki Tutkiminen Havainnointi Keskustelu Liikunta Tutustuminen kasveihin ja eläimiin Retket Karttaan tutustuminen, minun kotini Kierrätys Jätteiden lajittelu Opettelemme käyttämään kameraa, tietokonetta ja tablettia kts. liikennekasvatuksen vuosikello Geometriset kuviot, rakentelupalikat Mittavälineinä käytetään esim. kirjaa, kynää, henkarivaakaa Sanalliset tehtävät Kehollinen, toimintavälineet, kuvat, kirjallinen tuotos Retket lähiympäristöön ja luontoon (sekä Saksalan seikkailukeskus ja lintutalo) Retket vesitorni, Harju Paviljonki Kävelyretket lasten kotikaduille Pihan siivoustalkoot Kierrätystori Kamera, tietokone ja tabletit käytössä Lähiympäristö Liikkuminen kaupungissa Kulkeminen bussilla

17 Kasvan ja kehityn Näin me toimimme Tällä tavoin luomme tavoitteita tukevan oppimisympäristön Arviointi TERVEYS- JA HYVINVOINTI LEPO Satuhetki Päivittäinen satuhetki HYVÄT IHMISSUHTEET Toisten huomioonottaminen Tunteiden tunnistaminen ja hallinta Päivittäinen arki esikoulussa OMATERVEYS Säänmukainen pukeutuminen Itsenäinen selviytyminen arjen perustoiminnoista ( wc, käsien pesu) ITSESÄÄTELY Tunteiden tunnistaminen ja hallinta Mieli-ohjelma Mini-verso LIIKUNTA -MOTORISET TAIDOT -SOSIAALISET TAIDOT -HAVAINTOMOTO RISET TAIDOT -LIIKUNNAN ILO Harjoittelemme perusliikuntataitoja (hieno- ja karkeamotoriikka) pelien ja leikkien avulla Liikunta päivittäistä ja monipuolista sisällä ja ulkona Liikuntaleikkien käyttö Yhteistyö Valon kanssa Urheiluopisto

18 RUOKAILU TURVALLISUUS Hyvät tavat Kiireetön ja viihtyisä ruokailutilanne Tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta Liikennekasvatus Viihtyisä ruokala Sapere Kiusaamisen ehkäisysuunnitelma ( liite ) Mini-verso Liikennekasvatuksen vuosikello ( liite ) 8. Yhteistyö Kodin ja esiopetuksen yhteistyö: o tutustuminen eskariin toukokuussa lapsille sekä perheille o Wilma, esiopetussuunnitelma, päivittäiset keskustelut lasten ja vanhempien kanssa, puhelinkeskustelut/tekstiviestit, blogi Vanhempaintoiminta: o vanhempainillat o perheille järjestetyt tapahtumat o koulun/ päiväkodin vanhempaintoimikunta Koulun kanssa tehtävä yhteistyö: o alkuluokkatoiminta/ Yhteistyö 1 lk:n kanssa o henkilökunnan osallistuminen koulun viikkopalavereihin o erilaiset tapahtumat Muut sidosryhmät: o yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa o yhteistyö seurakunnan, eri liikuntaseurojen, kirjaston, liikuntatoimen kanssa 9. Lasten osallisuus Osallisuus toiminnan suunnittelussa: o lasten ideoiden ja toiveiden kuunteleminen ja niiden kehittäminen ja mahdollistaminen yhdessä henkilökunnan kanssa

19 Osallisuus toiminnassa: o Lapset aktiivisia toimijoita; toiminnallinen oppiminen Lasten kokoukset: o tarvittaessa otetaan käyttöön o lasten mielipiteet huomioidaan heitä kuunnellen ja yhdessä keskustellen Osallisuus arvioinnissa: o lapset osallisena esiopetussuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa Eskarissa opittiin monta hauskaa juttua. Eskarissa tavattiin monta hauskaa tuttua. Eskarissa laulettiin monta hauskaa laulua. Eskarissa piirrettiin monta hauskaa taulua. Eskarissa kasvettiin monta pitkää senttiä. Eskarissa juoksenneltiin puistoja ja kenttiä. Kesä odottaa pientä kulkijaa. Kesän jälkeen koulun portti meille aukeaa! ( Tuula Kallioniemi )