MERITIE LÄNTEEN - MAANTIE ETELÄÄN

Transkriptio

1 SYKSY 2004 Oy Hacklin Ltd:n tiedotuslehti LUVEENISTA MANTSISEEN Porin Sataman tehokkaat nosturit HACKLIN SEACONT UUSII TIIMINSÄ SAHATAVARAN KONTTIKULJETUKSET YHÄ KASVUSSA PROJEKTILAIVAUKSET MYÖTÄTUULESSA LENTORAHDIT LISÄÄNTYVÄT MERITIE LÄNTEEN - MAANTIE ETELÄÄN Valtatie 2 odottaa kuntoremonttia BULKLIIKENNE JATKUU ENNÄTYSVUODEN TAHDISSA NIMET MUUTTUIVAT: - HACKLIN HAMIKO - HACKLIN DEUTSCHLAND GmbH KOHTI PAPERITONTA TOIMISTOA -SÄHKÖINEN LASKUTUS HACKLININ SIVUT UUSITTU 1

2 MJyrki Paavola: ERITIE LÄNTEEN - MAANTIE ETELÄÄN Valtatie 2 odottaa kuntoremonttia Porin entisen kaupunginjohtajan Martti Ekblomin aikaan joskus luvuilla Pori eli suurta rakentamisen kulta-aikaa. Maanteitäkin tehtiin kiivaaseen tahtiin, vaikka herättihän se muualla maassa pientä närää, kun Reposaarentien silta ja sen yhdistävä Suomen siihen asti pisin ns. merimaantie maksoivat melkoisesti. Kaupunginjohtaja Ekblom vain oli niin sinnikäs, että uusien teollisuushankkeiden lisäksi tehtiin myös kunnon maantieyhteydet. Yleinen sanonta tuolloin olikin, että jos uutta tietä aiotaan maahan rakentaa, tulee pitää huolta, että sen toinen pää on Porissa. Myös satama oli Ekblomille tärkeä. Niinpä Porin Sataman suurin, 200 tonnin nosturi saikin hänen mukaansa nimen Masa. Nykyään on toisin. Vaikka meriyhteydet ovat hyvässä kunnossa, teiden kuntoa pitäisi kohentaa huomattavasti, jotta tavaraliikenne sujuisi kitkatta. Porin satamaan saapuu tavaraa laivattavaksi tai purettavaksi sekä rautateitse että maanteitse. Rautateitse kulkee eniten rikastetta Mäntyluodosta Harjavaltaan, mutta muut tavarat kuten sahatavara kuljetetaan satamaan valtaosin autoilla. Ulkomaanliikenteemme ei saa takkuilla huonojen sisämaanyhteyksien takia. En tarkoita, että kokonaan uusia teitä pitäisi rakentaa, vaan tarkoitan luonnollisesti entisten pitämistä ajanmukaisina. Viime vuonna Tiehallinnon Turun tiepiiri kartoitti Valtatie 2:n ongelmat ja teki suunnitelman ongelmien poistamiseksi. Tien status pääyhteytenä Helsinginseudun ja Satakunnan sekä osaksi myös Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan välillä on tunnettu. Lisäksi mainittiin vielä Valtatie 2: n toiminta vaikutusalueensa yhteytenä Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Nykyisin syntyy ruuhkia erityisesti Vihdin ja Karkkilan välillä sekä Porin kohdalla. Entisestään kasvaneen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta heikentävät tien mäkisyys, kapeus ja lukuisat tasoliittymät. On todettu, että Valtatie 2 on muuhun päätieverkkoon nähden keskimääräistä vaarallisempi. Oy HACKLIN Ltd. -konserni Kannen kuva: Jari Lehto/Hacklin Lehden toimitus: Sinikka Suominen/Toimistopalvelut 2 Perustettu: Perustaja: kauppaneuvos Werner Hacklin, joka aloitti ahtaustoiminnan Reposaaressa jo 1898 Toimipaikat: Pori (Porin satama: Mäntyluoto ja Tahkoluoto), Helsinki, Hamina, Kotka, Moskova ja Hampuri Henkilöstö n. 350, jonka lisäksi tilapäisiä satamassa päivittäin n. 20. Liikevaihto v. 2003: 65 milj. euroa. Toimialat: satamaoperointi, meri-, maa- ja lentorahtikuljetukset Kuljetusketjun muodostavat Oy Hacklin Timber Ltd / sahatavaraosasto ja Timbertrans Oy Hacklin Seacont Ltd / konttiosasto ja Seatrans - Hacklin Deutschland GmbH, Hampuri Oy Hacklin Probulk Ltd / bulk ja projektit Oy Hacklin Roadtrans Ltd. / maantiekuljetukset ja lentorahdit Oy Hacklin Ltd. / Varustamopalvelu Oy Hacklin Stewest Ltd / työvoima- ja koneresurssit. Oy Hacklin Hamiko Ltd Aikarahdatut alukset Hacklin Seatrans: m/s Nova ja m/s Aura Johto Oy Hacklin Ltd. hall. puheenjoht. Nino Grönroos toim.joht. Esa Haavisto Oy Hacklin Timber Ltd toim.joht. Jyrki Paavola Oy Hacklin Seacont Ltd toim.joht. Jyrki Paavola (Varustamopalvelu Jyrki Paavola) (Oy Hacklin Roadtrans Ltd Jyrki Paavola) Oy Hacklin Probulk Ltd toim.joht. Esa Haavisto Oy Hacklin Stewest Ltd toim.joht. Jorma Tirri (Oy Hacklin Hamiko Ltd Jyrki Paavola)

3 vuosi Kuten olemme saaneet kuulla, määrärahaa ei voitu myöntää kaavailtua 40 miljoonaa euroa, joten useat parannustyöt on pakko siirtää tuonnemmaksi. aluekeskus teollisuutta Keski-Porin ja Porin sataman välisen Valtatie 2:n tieyhteyden liikennemäärät ovat viime vuosina olleet erittäin korkeat. Raskaita yhdistelmiä on laskettu kulkevan päivittäin noin 300, minkä lisäksi tulevat teollisuuden suurkuljetukset. Sekä rekka-auto- että henkilöautoliikenne on ruuhka-aikoina tukkoista ja myös vaarallista. Tiehallinnon suunnitelmat yhdessä Porin kaupungin kanssa ovat olleet tutkittavana kaikkien osapuolten kesken pidetyissä avoimissa tilaisuuksissa, kirjelmiä on lähetetty moninaisin pyynnöin ja kustannuksia pohdittu kiivaasti. Määrärahat eivät tälläkään tieosuudella riitä kaikkeen, mutta jo kuluneen kesän aikana on suoritettu siltakorjauksia ja mittauksia. Turvallisuutta on parannettu automaattisella kulkunopeuksien kameravalvonnalla, joka onkin vähentänyt ylinopeuksia huomattavasti. satama kuljetusliikennettä työmatkaliikennettä moottoritie Tämä perustuu tiellä sattuneiden henkilövahinkojen määriin. Vielä mainittiin ympäristönäkökohtina puutteellinen pohjavedensuojaus ja meluntorjunta. Edellä mainittujen ongelmien korjaamiseksi esitettiin ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan poistaisi niitä kokonaan. Kustannusraamiksi kaavailtiin 40 M. Se kattaisi mm. tasoliittymien korvaamisen rinnakkaistiejärjestelyin, eritasoliittymien, riista-aitojen, varalaskupaikan rakentamisen ja kevyen liikenteen verkon sekä tievalaistuksen parantamisen. Töiden alkamisajankohta olisi Uskon kuitenkin, että maantieyhteydet saadaan samalle erinomaiselle tasolle kuin meriyhteydet ja komeat satamamme. Syysterveisin Jyrki Paavola (Jyrki Paavola on myös Satakunnan Kauppakamarin Aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan puheenjohtaja) Pasi Aro: HACKLIN SEACONTIN TIIMIUUDISTUS Hacklin Seacontin alkuvuodesta aloittama asiakaspalvelun kehittämisprojekti on tullut siihen vaiheeseen, että uudet, entistä asiakaslähtöisemmät tiimit aloittivat toimintansa lokakuun alusta. Kevään ja kesän aikana on Seacontin henkilöstö tehnyt tiimijaon suunnittelua ja koulutustarvekartoitusta sekä rakentanut tiimien tavoitteita ja tehtäviä. Lisäksi asiakkaiden tarpeita ja toiveita kartoitettiin toukokuussa pidetyssä asiakastilaisuudessa. Uuden toimintamallin mukaan myynti-, meri - ja tuontitiimi säilyvät koostumukseltaan entisellään, mutta vientitiimien rakenne muuttuu. Ennen tiimit oli ryhmitelty toimintojen mukaan: Vienti 1 : Huolinta/asiakaskontaktit, Vienti 2: Dokumentointi, ja 3. Laskutustiimi. Nyt uudet vientitiimit jaetaan asiakasyritysten toimialojen mukaisesti: Forest, Chemboard ja Special. Tiimeissä ovat edustettuina asiakaspalveluhenkilöt, dokumentoijat ja laskuttajat. Näin kunkin tiimin sisällä on kaikki asiakasyritysten keikkoihin liityvä tieto. Tämä parantaa tiedonkulkua asiakkaiden suuntaan ja Seacontin sisällä, sekä helpottaa samalla myös töiden suunnittelua ja ennakointia. 3

4 Porin satamajohtaja Harri Virta LUVEENISTA MANTSISEEN Porin Satama elää nosturipalvelujen tuottamisesta. Sataman yli kuuden miljoonan tonnin liikenteestä yli viisi miljoonaa tonnia käsitellään nostureilla tai lastaimella. Porin Sataman nosturikapasiteetti onkin Suomen tehokkain ja nykyaikaisin. Porin Sataman nosturien historia alkoi vuonna 1901, kun Mäntyluodon uudelle kivilaiturille sijoitettiin Suomen ensimmäinen moottorilla varustettu satamanosturi Luveeni. Nimensä tämä 25 tonnin nosturi on saanut ensimmäisestä nosturinkuljettajasta Lovénista. Nykyäänkin jo eläkkeellä oleva nosturi on toimintakuntoinen, muttei käytössä. Luveeni tullaan restauroimaan, jotta se kestää museokäytössä vielä ainakin toiset sata vuotta. Sen on myös väistyttävä satamatoimintojen tieltä ja sen sijoittamisesta tullaan pitämään ideakilpailu keväällä Satamassa on tänään 15 erittäin hyväkuntoista joko aivan uutta tai lähiaikoina modernisoitua nosturia. Vuoden 1999 jälkeen satamaan on hankittu neljä uutta nosturia. Uusin hankinta on vuoden 2004 elokuussa käyttöön otettu Mantsinen Oy:n täsmänosturi sahatavaralle. Konttien käsittelyssä on nykyään neljä nosturia. Konttipukkinosturi on 90-luvun puolessa välissä täysin modernisoitu ja iästään huolimatta toimintavarma ja tehokas. Sen rinnalle ovat 90-luvun lopussa tulleet vielä tehokkaammat MANin 50 tonnin ja Ansaldon 60 tonnin monitoiminosturit. Mäntyluodon konttilinjojen lisäarvoa parantaa myös aivan konttilaiturin vieressä oleva Suomen suurin 200 tonnin kiinteä nosturi. Moderni sahatavaran käsittely vaatii tänä päivänä tehokkaat täsmänosturit. Pystyäkseen tarjoamaan kilpailukykyistä palvelua Porin satamaan niitä on hankittu kolme valmistuneen Kranbau-tasapainonosturin rinnalle ovat tulleet Mantsisen 100 ja 110 RCT -nosturit. Mantsisten paremmuus perustuu nopeasta kääntymisestä ja täsmätyöskentelystä johtuvaan ketteryyteen, hytin liikuteltavuuteen ja riippumattomuuteen laituripaikasta. Caterpillarin alustalle tehdyn Mantsinen 110 RCT:n ulottuma on 26 metriä 4

5 Kuvat: Ilkka Leino / Hacklin Timber Pertti Kaiponen: ja maksimi kapasiteetti 16 metriin 12,5 tonnia. 513 hevosvoiman kuusisylinterinen moottori takaa riittävän tehon kovaankin menoon. Ajettavuudeltaan uusi Mantsinen on erinomainen. Kallonlahdessa on lähinnä rikaste- ja kierrätysmetalliliikenteessä kolme tehokasta nivelpuominosturia. 80-luvun Kone Oy:n ja Takrafin nostureihin on käytöt uusittu ja näin niihin on saatu tehoa lisää. Uusin Kallonlahden nostureista on KCI:n vuonna 97 valmistunut nosturi. Kaikki Kallonlahden nosturit pystyvät 40 tonnin nostoihin. Tahkoluodon nostureista yksi on ylitse muiden. KCI-Konecranesin AGD-kahmaripurkain on valmistunut vuonna Sen automaattinen ohjausjärjestelmä auttaa kuljettajaa operoimaan nosturia mahdollisimman tehokkaasti. Samalla automatiikka antaa mahdollisuuden ympäristöhaittojen minimointiin. Automatiikka takaa että kahmari aukeaa juuri optimikorkeudella ja nopeudella, jolloin pölypäästöjen määrä on vähäinen. PORIN SATAMAN TURVATOIMET IMO:n jäsenenä myös Porin Satama on sitoutunut ISPS-koodin mukaisiin turvatoimiin, jotka astuivat voimaan ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa ja satamissa. Porin satama, sekä Mäntyluoto että Tahkoluoto, on aidattu ja valvontaa tehostettu. Kulkeminen satamassa on luvan varainen. Hacklinin toimistot ja satamavarastot ovat jääneet aidatun alueen sisään. Pääsyluvan saamiseksi pyydämme ystävällisesti olemaan yhteydessä joko Hacklinin vaihteeseen, omaan yhteyshenkilöön tai Satamavalvontaan: Mäntyluoto puh / Tahkoluoto puh

6 HACKLIN SEATRANSIN ALUKSET Aura 822 TEU / 18.5 knots / 8900 DWT / iceclass 1A / built 2003 Kuva: Lentokuva Vallas Nova 650 TEU / 18 knots / 7950 DWT / iceclass 1A / built 1995 Alusten lähtöajat ja reitit ovat seuraavat: MÄNTYLUOTO HAMPURI HELSINKI M/S NOVA TIISTAI PERJANTAI MAANANTAI M/S AURA PERJANTAI MAANANTAI TORSTAI Kuva: Lentokuva Vallas Kuvat: Hacklin Deutschland, Hampuri 6

7 PMartti Järnström: ROJEKTILAIVAUKSET MYÖTÄTUULESSA Projekti- ja konelaivausten määrän kasvu satamastamme on jatkunut edelleen tämän vuoden aikana. Merkittävintä kasvu on ollut feederliikenteessämme, ja Seatrans on jopa rahdannut lisälaivoja ruuhkien purkamiseksi. Viime aikojen rahtimarkkinoiden sekä teollisuuden toimintamallien muutosten johdosta on odotettavissa, että tämä tilanne ei ole ohimenevä, vaan yhä suurempi osuus projekti- ja konetavalaivauksista tullaan laivaaman yksiköitynä linjaliikenteessä. Linjaliikenteen merkitys projektilaivauksissa onkin kasvanut siinä määrin, että Projektiosasto siirtyy Konttitoimistoon, Oy Hacklin Seacont Ltd:n osastoksi. Osastopäällikkönä jatkaa Martti Järnström. Yhteystiedot säilyvät muuten entisellään, mutta faksinumeroksi vaihtuu (02) Tulevan syksyn ja alkutalven aikana ovat myös alkamassa tehdastoimitukset, jotka laivataan suurimmaksi osaksi perinteisesti suorilla laivoilla asiakkaille. Nämä laivaukset jatkuvat ensi vuoden keväälle asti. Kuvat: Projektit/Hacklin 7

8 Harri Kuusisto: LENTORAHDIT LISÄÄNTYVÄT Aloitettuamme lentorahtikuljetukset viime vuonna yhdessä EGL Eagle Global Logisticsin kanssa oli tavoitteenamme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin laajemmalla kuljetusvalikoimalla, mukaan lukien lentorahtikuljetukset. Odotuksemme olivat korkealla, mutta toteutuneet toimeksiannot ovat ylittäneet kaikki tavoitteemme. Tästä kiitos asiakkaillemme! Lentorahtikuljetusten arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 15 %:lla maailmanlaajuisesti. Hacklinilla kasvu tulee olemaan tästä moninkertainen. Uskomme kasvun jatkuvan vahvana tulevinakin vuosina, koska potentiaalia löytyy asiakaskunnastamme vielä runsaasti ja kysyntä lentokuljetuksille jatkuu korkealla, globalisaation kiihtymisen myötä. Hacklinin monista tavoitteista yksi on olla asiakkaillemme luotettava yhteistyökumppani. Lentorahtikuljetuksissa olemme tässä tavoitteessa onnistuneet erinomaisesti. Tuhansien toimeksiantojen jälkeen voimme todeta, että reklamaatioita ei ole tullut syksyyn mennessä ensimmäistäkään ja palautteet maailmalta ja yhteistyökumppaneiltamme ovat olleet myönteisiä. Kuvan lähde: Lufthansa SAHATAVARAN KONTTIKULJETUKS Sahatavaran laivauserien pienentyessä ja overseas-markkinoiden auettua yhä enemmän sahatavaraa on lastattu konteissa. Konttilaivaukset ovat lisääntyneet siten, että niiden osuus sataman sahatavaran viennistä oli 24 % vuonna 2001, 27 % vuonna 2002 ja 30 % vuonna Kuluvan vuoden satamatilasto osoittaa, että elokuun loppuun mennessä kontitetun sahatavaran osuus on jo 39 %. Sahatavaran perinteinen lastaustapa on 8

9 Olli Virtanen: OSTOT JA LASKUT BITEIKSI VERKKOON Hacklin siirtymässä sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn ja verkkolaskutukseeen. Hacklin-konsernissa ollaan ottamassa käyttöön sähköistä ostolaskunkäsittelyä. Käyttöönottoprojekti on pilottivaiheessa ja tuotantokäyttö on tarkoitus aloittaa vähintään yhdessä tytäryrityksessä tämän vuoden loppuun mennessä. Loput yritykset tulevat mukaan ensi vuoden alkupuolella. Tavoitteena on paperinkäsittelyn vähentäminen, työrutiinien yksinkertaistaminen ja monenkertaisen tiedontallennuksen vähentäminen. Myös sisäinen laskenta ja toiminnan seuranta saadaan aikaisempaa nopeammaksi ja täsmällisemmäksi linkittämällä sähköinen laskunkäsittely suoraan operatiivisiin järjestelmiin. Jatkossa paperiset ostolaskut skannataan järjestelmään toistaiseksi niin kauan kuin palveluiden ja tavaroiden toimittajat pystyvät toimittamaan laskut sähköisinä verkkolaskuina. Nykyisten edi-ostolaskujen käsittely säilyy toistaiseksi ennallaan. Hacklinin myyntilaskutusta ollaan uudistamassa siten, että ensi vuoden aikana asiakkailla on mahdollisuus saada verkkolaskuja. Innovo-huolintajärjestelmästä tulevat laskut voidaan toi- ET YHÄ KASVUSSA kuitenkin edelleen toimiva vaihtoehto suurten määrien ollessa kyseessä ja purkaussataman sijaitessa Euroopassa tai Välimeren alueella. Kuvan lähde: OpusCapita mittaa asiakkaalle tietoverkkoa pitkin kevään 2005 aikana. Mm. varasto-, ahtaus- ja laivanselvityslaskut tulevat sähköisiksi verkkolaskuiksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Sähköiset verkkolaskut toimitetaan Hacklinin sekä verkkolaskuoperaattorin yhteistyönä asiakkaille, joita informoidaan ennen palvelun aloittamista. Edelleen on mahdollista saada myyntilasku kuvana sähköpostin liitteenä tai paperilla. Monilta asiakkailta on jo tullut pyyntöjä saada verkkolasku. Asiakkaamme ovat toivoneet meiltä sekä verkkolaskustandardin mukaisia verkkolaskuja että kuljetus-, tavara- ja tilaustietoja sisältäviä edi-laskuja. Laskujen liitteet voidaan lähettää halutessa myös sähköisessä muodossa tai postin kautta perinteiseen tapaan. Tarkempia tietoja em. asioista saa talousjohtaja Olli Virtaselta tai tietohallintopäällikkö Olli Järnströmiltä. Hacklin Timberin ja Hacklin Seacontin tehtävien jakoa selkiytetään siten, että konventionaalisilla sahatavaralaivoilla laivattavan kappaletavaran käsittelyn hoitaa kokonaisuudessaan Oy Hacklin Timber Ltd alkaen. Kuva Jari Lehto / Hacklin

10 Pertti Kaiponen BULKLIIKENNE JATKUU ENNÄTYSVUODEN TAHDISSA Bulkliikenne siivitti vuonna 2003 Porin Sataman vuoden liikenne-ennätykseen tonniin. Liikenne on elokuun loppuun mennessä pysynyt edellisen vuoden tasolla, jopa hiukan suurempanakin. Viime vuoden tapaan ovat hiili-, kivennäisöljy-, kemikaali- ja rikkihappoliikenne edelleen olleet kasvussa. Näyttääkin siltä, että myös kokonaisliikenteessä pysytään edellisvuoden tasolla. Nestemäisen bulkin tuonti- ja vientilaivaukset ovat viime vuoden jälkeen edelleen kasvaneet. Yhtenä tekijänä tässä liikenteen kasvussa on ollut Boliden Harjavalta Oy:n käyttöön ottama uusi rikkihapposäiliö ja lastausjärjestelmä Tahkoluodossa vuoden 2002 lopussa. Säiliön käyttöönoton jälkeen on rikkihapon vientiin tullut joustavuutta toisen lastauspaikan ansiosta. Tahkoluodon käyttö rikkihapon lastauksessa mahdollistaa myös paremmin kombinoinnin laivojen meno-paluu-kuljetuksissa ja antaa näin etua logistiikkakustannuksissa. YHTIÖIDEN NIMENMUUTOKSIA Hacklinin ostettua osake-enemmistön Itä- Suomessa toimivasta Oy Hamiko Agency Ltd:stä Hamikon toimintaa selkeytettiin siten, että yhtiön kaikki operatiiviset toiminnot keskitettiin yhtiöön, jonka nimi alkaen on Oy Hacklin Hamiko Ltd (Y-tunnus ). Oy Hacklin Hamiko Ltd keskittyy transitoliikenteen varastointipalveluihin, huolintaan ja kuljetuksiin Suomen ja Venäjän välillä. Hacklinin monipuolisen verkoston jäsenenä, yhdistettynä Hamikon toisen omistajan Mitsui & Co., Ltd:n vahvaan osaamiseen globaalissa kaupankäynnissä, Oy Hacklin Hamiko Ltd pystyy tuottamaan ja tarjoamaan entistä laajempia logistiikkapalveluja asiakkailleen. Kuva: Hacklin Hamiko Oy Hacklin Hamiko Ltd:n toimitusjohtajana jatkaa Hannu Pesonen. Yhteystiedot pysyvät samoina, vain nimi muuttuu. Hannu Pesonen raportoi Oy Hacklin Ltd:n johtaja Jyrki Paavolalle. 10

11 HENKILÖSTÖ- MUUTOKSIA MÄNTYLUODOSSA Hacklinin työsuojelupäällikkönä pitkään toiminut Kalervo Mattila siirtyi omasta toivomuksestaan työnjohtoon. Hänen tilalleen on nimitetty Oy Hacklin Seacont Ltd:ltä tuotantopäällikkö Esa Sulameri. Avoimeksi julistettuun tuotantopäällikön toimeen valittiin yhtiön sisältä Oy Hacklin Probulk Ltd:ssä operaattorina toiminut Erkki Kivimäki. Oy Hacklin Seacont Ltd:n myyntineuvottelijana ollut Janne Nurmi on lähtenyt toisen yrityksen palvelukseen. Hänen tilalleen on siirtynyt Kari Lintula, joka on toiminut Oy Hacklin Roadtrans Ltd:n aluemyyntipäällikkönä Porissa. Kuva: Pertti Kaiponen / Hacklin Bulk Esa Sulameri HACKLIN DEUTSCHLAND GmbH Oy Hacklin Seacont Ltd:n tytäryhtiö Hacklin Seatrans Agentur GmbH Hampurissa vaihtoi nimensä Uusi nimi - HACKLIN DEUTSCHLAND GmbH - kuvaa paremmin yhtiön toimintoja, jotka pyritään kohdistamaan entistä enemmän koko Hacklin-konsernin palvelujen myyntiin ja markkinointiin Manner-Euroopassa. Erkki Kivimäki Lisätietoja antavat: HACKLIN DEUTSCHLAND GmbH - Timo Peltola, puh Oy HACKLIN SEACONT Ltd - Jyrki Paavola, toimitusjohtaja, (02) Kari Lintula 11

12 HACKLININ WWW-SIVUT OVAT UUDISTUNEET Keväällä 2004 uusimme Hacklinin kotisivut, joihin jo edellisinä vuosina oli lisätty linkkejä palvelemaan erityisesti Seatransin, Timbertransin ja Roadtransin asiakkaita, sekä mm. Hacklinin esittelyvideo. Toivomme, että sivuilta löytyy kaikille kävijöille tarpeellista tietoa entistä selkeämmin. Internet-sivujen uudistamisesta vastasi Site Producer Ari Suominen, LOT Yhteystiedot Oy Hacklin Ltd. Mäntyluoto, Pori, puh. (02) *, sähköposti Internet Varustamopalvelu faksi (02) , osastopääll. Jari Lehto, puh. (02) , Oy Hacklin Timber Ltd Mäntyluoto, Pori, puh. (02) * sähköposti Sahatavara: faksi (02) , osastopääll. Hannu Peltonen, puh.(02) , tuotantopääll. Ilkka Leino, puh. (02) , Timbertrans: faksi (02) operaattori Katja Manninen, puh. (02) , Oy Hacklin Seacont Ltd Mäntyluoto, Pori, puh. (02) * sähköposti Konttiosasto: faksi (02) , osastopääll. Mauno Hyytiä, puh. (02) , , tuotantopääll. Erkki Kivimäki, puh. (02) , , myyntipääll. Pirkko Pajamäki, puh. (02) , , Seatrans: faksi (02) , osastopääll. Pasi Aro, puh. (02) , , Hacklin Deutschland GmbH, Hampuri: faksi Timo Peltola puh Oy Hacklin Probulk Ltd Mäntyluoto, Pori, puh. (02) * sähköposti: Projektit: faksi (02) , osastopääll. Martti Järnström, puh. (02) , , Bulk: faksi (02) , osastopääll. Pertti Kaiponen, puh. (02) , Oy Hacklin Roadtrans Ltd Ratamestarinkatu 11, Helsinki, PL 21, Helsinki, puh. (09) , faksi (09) , sähköposti: toimitusjoht. Harri Kuusisto, puh. (09) , , myyntipääll. Kimmo Lehtovaara, puh. (09) , Mäntyluoto, Pori, puh. (02) *, Oy Hacklin Hamiko Ltd Hamina, Hiirenkarintie 1, PL 2, Hamina, puh. (05) , faksi (05) sähköposti www. hamiko.fi, toimitusjohtaja Hannu Pesonen puh. (05) , MainosNummi/EuraPrint 10/