KÄYPÄ HOITO. Lapsen äkillinen välikorvatulehdus. Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYPÄ HOITO. Lapsen äkillinen välikorvatulehdus. Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen"

Transkriptio

1 KÄYPÄ HOITO Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa ongelmana ovat olleet ylidiagnostiikka ja hyvinkin löyhin perustein määrätty mikrobilääkitys. Tässä kirjoituksessa esitetään yleislääkäreille tarkoitettu uusi, tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoitomalli. Hoitopäätöksen perustana on tärykalvon huolellinen inspektio. Välikorvaeritteen esiintyminen varmistetaan arvioimalla tärykalvon liikkuvuus pneumaattisella otoskoopilla tai käyttämällä tympanometria tai akustista reflektometria. Jos diagnoosi on epävarma, ei mikrobilääkitystä aloiteta. Selvän eritteisen tulehduksen ensisijainen lääke on amoksisilliini tai V-penisilliini. Äkillisessä, komplisoitumattomassa välikorvatulehduksessa ei tärykalvopistosta ole osoitettu olevan hyötyä. Otiitin alkuvaiheessa itsehoidoksi sopii kivun lievitys esimerkiksi parasetamolilla ja tärykalvopuuduttein; lääkäriin ei yleensä tarvitse lähteä yöaikaan. Jälkitarkastus suoritetaan 3 4 viikon kuluttua. Jollei tärykalvon liikkuvuus palaudu viimeistään kolmessa kuukaudessa, on korvalääkärin arvio tarpeen. Toistuvissa tulehduksissa estolääkitys voi olla perusteltu vaihtoehto. Lapsuusiän äkillisen välikorvatulehduksen suomalainen hoitosuositus on vuodelta 1985 (Konsensuskannanotto 1985). Tämän jälkeen on kansainvälisessä kirjallisuudessa esitetty useitakin hoitosuosituksia, jotka perustuvat konsensuskokouksiin (Medicinska forskningsrådet och Spri 1991), meta-analyyseihin (Stool ym. 1994) tai yksittäisten asiantuntijoiden kannanottoihin (Bluestone 1989). Ehkä tärkein hoitokäytäntöä muokkaava tekijä on ollut aiheuttajabakteerien jatkuvasti muuttuva antibioottiherkkyys, etenkin multiresistenttien Streptococcus pneumoniae -kantojen huolestuttava yleistyminen (Breiman ym. 1994, Simberkoff 1994). Uutta tietoa on saatu mm. taudin riskitekijöistä (Ey ym. 1995, Uhari ym. 1996), virusten osuudesta tulehduksen kulussa (Arola ym. 1990b), otiitin spontaanista paranemistaipumuksesta (Del Mar ja Glasziou 1997), leikkaustoimenpiteiden (tympanotomia, adenotomia) riskeistä ja aiheista (Tos ja Stangerup 1989, Kleinman ym. 1994) sekä otiitin estomahdollisuuksista (Giebink 1994, Heikkinen ym. 1991). Sekä otiitin hoitosuositukset että hoitokäytännöt vaihtelevat melkoisesti maasta toiseen (esim. van Buchem ym. 1985, Konsensuskannanotto 1985, Medicinska forskningsrådet och Spri 1991, NHG Standard 1993, Stool ym. 1994). Tämän kirjavuuden takia eurooppalainen yleislääkärityöryhmä EQuiP (European Working Party on Quality in Family Practice) teki v aloitteen yhteisen eurooppalaisen hoitosuosituksen laatimiseksi. Yrityksen jälkeen oli todettava, ettei eurooppalaista konsensusta ollut näköpiirissä, eikä sellaista ole vieläkään saatu syntymään. Myös Suomessa on tarvetta saattaa hoitoohjeet ajan tasalle mm. siksi, että äkillisen välikorvatulehduksen takia Suomessa käytetään Duodecim 114: ,

2 enemmän mikrobilääkkeitä kuin minkään muun taudin hoidossa. Koska valtaosa välikorvatulehduksista hoidetaan perusterveydenhuollossa, etenkin terveyskeskusten akuuttivastaanotoilla, tulisi hoito-ohjeiden olla sopusoinnussa terveyskeskuksissa vallitsevien työolosuhteiden kanssa, kuitenkin tieteellisestä näytöstä tinkimättä. Suomen nykyinen hoitokäytäntö ei kaikilta osin noudata voimassa olevia konsensussuosituksia (Alho ym. 1992, Hagman ym. 1996), joiden lähtökohta on ollut melko lailla erikoislääkäripainotteinen. Tämän kirjoituksen lähtökohtana on ollut yleislääkärien vuonna 1993 aloittama uuden hoito-ohjeen muokkaustyö. Kirjoituksessamme käsitellään lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntöä nimenomaan yleislääkärin näkökulmasta, joten esimerkiksi uusivat ja pitkittyvät korvaongelmat jäävät käsittelyn ulkopuolelle. Tämän kirjoituksen pohjana on kirjallisuuskatsaus, joka ei kuitenkaan ole systemoitu. Välikorvatulehduksen määritelmä Äkillinen välikorvatulehdus on äkkiä alkanut eritteinen tulehdus välikorvassa (Bluestone ja Klein 1994). Taudinkuvaan kuuluvat siten välikorvan erite ja poikkeava tärykalvolöydös (taulukko 1) sekä yksi tai useampia seuraavista (äkillisesti alkaneista) oireista: korvasärky, vuoto korvasta, kuulon heikkeneminen, kuume, yöllinen levottomuus, ruokahaluttomuus tai maha-suolisto-oireet. Anamneesi Tärkein anamnestinen tieto on oireita edeltävä tai samanaikainen ylähengitystietulehdus (Arola ym. 1990a, Ruuskanen ym. 1991). Riskitekijät on selvitettävä (Uhari 1996), kuten myös aikaisemmat välikorvatulehdukset sekä nykyiset paikallis- ja yleisoireet. Tutkimus Korvaoireista lasta pidetään tutkimista varten sylissä lempeästi mutta tukevasti (kuva 1). Molemmat korvat tutkitaan pneumaattisella otoskoopilla. Jos tärykalvon inspektiota vaikeuttaa K u v a 1. Malliote lapsesta, jonka korvia tutkitaan. vaikku, se on pyrittävä poistamaan hellävaraisesti vanunkuljettimella, sondilla tai imulla, niin että tärykalvo saadaan näkyviin (kuva 2). Nenä ja nielu tarkastetaan. Potilaan muut oireet, yleistila ja kliiniset löydökset kirjataan (Rinne 1992). Diagnoosi Diagnoosi perustuu poikkeuksetta tärykalvon inspektiolöydökseen (Bluestone ja Klein 1994). Terve tärykalvo on helmenharmaa, läpikuultava ja herkkäliikkeinen, sen asento ja valoheijaste ovat normaalit, eikä sen takana näy nestettä tai nestepintaa. Äkilliseen välikorvatulehdukseen viittaavia poikkeavia otoskooppisia löydöksiä voi olla 788 H. Puhakka ym.

3 T a u l u k k o 1. Tärykalvon inspektiolöydökset terveellä ja äkillistä välikorvatulehdusta sairastavalla lapsella. Tärykalvon Normaali Välikorvatulehdukseen ominaisuus löydös viittaava löydös Väri Helmenharmaa Punainen, kellertävä tai ja läpikuultava samea Muoto Kovera Tasainen tai pullottava Heijaste Kapea ja tarkka- Levinnyt tai hävinnyt rajainen Liikkuvuus Vapaa Heikentynyt tai hävinnyt (välikorvassa eritettä) K u v a 2. Korvantutkimusvälineet. Ylimpänä toimenpiteisiin tarkoitettu otoskoopin pääkappale, jonka kautta poistetaan vaikku tai imetään vuotavaa eritettä. Vaikun poistossa voidaan käyttää kaavinta, vanunkuljetinta, imuun yhdistettyä lasi- tai muovikärkeä tai korvasondia (ylhäältä alas). Myös tympanometriaa (Puhakka 1991, van Balen ja de Melker 1994) tai akustista reflektometriaa (Combs 1988, Lampe ja Schwartz 1989) voidaan käyttää lisätutkimuksena, varsinkin jos kyseessä on lapsi, joka on sairastanut useita otiitteja. Poikkeava tympanometria- tai reflektometrialöydös tukee otiittidiagnoosia, mutta se yksin ei koskaan korvaa otoskopiaa. Alle puolivuotiaan tai itkevän lapsen tympanometria onnistuu luotettavasti vain tasokkaalla laitteella. Hoito yksi tai useita (taulukko 1). Puoliero korvien välillä tukee diagnoosia. Lisäksi potilaalla tulee olla yksi tai useampi edellä luetelluista äkillisesti alkaneista oireista. Lapsen itku ja vaikun poisto voivat saada aikaan tärykalvon punerrusta, eikä tällaista normaalia muutosta pidä sekoittaa otiittiin. Jos lapsella on ylähengitystietulehduksen oireita ja tärykalvot punoittavat mutta niiden liikkuvuus on hyvä eikä puolieroa ole, suositellaan tiivistä seurantaa seuraavien 1 2 vuorokauden aikana, eikä mikrobilääkehoitoa siten ole syytä aloittaa heti. Nuhaisen lapsen tärykalvon takana näkyvä yksittäinen nestekupla tai -kuplat eivät vielä oikeuta tekemään otiitti-diagnoosia. Äkillinen välikorvatulehdus parantunee ilman hoitoa vähintään neljässä tapauksessa viidestä (Rosenfeld 1996, Glasziou ym. 1997). Jos diagnoosi on epävarma, ei mikrobilääkehoitoa aloiteta. Bakteerilääkitys saattaa nopeuttaa oireiden lievittymistä ja eritteen häviämistä välikorvasta sekä vähentää toisen korvan tulehduksen ja märkäisten komplikaatioiden kehittymistä, vaikka akuutissa otiitissa vaikutus lieneekin vähäinen (Glasziou ym. 1997, Klein ja Bluestone 1997). Varmistettua äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan yleensä mikrobilääkkeellä. Ensisijaiset lääkkeet ovat alle nelivuotiailla amoksisilliini (40 mg/kg/ vrk) ja yli nelivuotiailla amoksisilliini tai V-penisilliini ( yks/kg/vrk), kumpikin kahteen annokseen jaettuna (Claessen ym. 1992, Rosenfeld ym. 1994, Prellner 1997). Muita vaihtoehtoja ovat amoksisilliini-klavulaanihappo, kefa- 789

4 klori tai kefuroksiimiaksetiili. Penisilliiniyliherkille potilaille sopivin ja halpa lääke on sulfa-trimetopriimi (Rosenfeld ym. 1994). Mikrobilääkehoidon kesto on 5 7 vuorokautta (Meistrup-Larsen ym. 1983, Hendrickse ym. 1988). Vakuuttavaa tutkimukseen perustuvaa näyttöä tärykalvopiston hyödyllisyydestä komplisoitumattoman akuutin otiitin primaarihoidossa ei ole (van Buchem ym. 1985, Engelhardt ym. 1989, Kaleida ym. 1991). Tärykalvopisto on tarpeen etiologian selvittämiseksi, kun todetaan märkäinen komplikaatio (esim. mastoidiitti tai meningiitti) tai lapsi sairastaa immuunivastetta heikentävää sairautta tai kuuluu yleistilansa vuoksi muuten sairaalahoitoon. Toistuvissa äkillisissä tulehduksissa voidaan viljellä nenänielunäyte, josta on mahdollista saada hyödyllisiä viitteitä etiologiasta ja epidemiologiasta. Jos lapsi herää yöllä korvasärkyyn, säännöllinen kipulääkitys (parasetamoli 15 mg/kg kuuden tunnin välein tai naprokseeni 5 mg/kg 12 tunnin välein) on suositeltava (Berman 1995). Samanaikaista ylähengitystietulehdusta potevaa helpottaa asentohoito (ylävartalon korotus nukkuessa). Tärykalvoa puuduttavien tippojen tehosta otiitin hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä, mutta niitä voidaan suositella otiitin alkuvaiheessa 1 2 vuorokauden aikana itsehoidoksi kivun lievitykseen (Berman 1995). Ensimmäisten 2 3 vuorokauden aikana voidaan käyttää supistavia nenätippoja tai -suihkeita, sillä ne helpottavat lapsen nenähengitystä. Niiden tai antihistamiinien hyödystä ei ole vakuuttavaa näyttöä (Thomsen ym. 1979). Tärykalvon puhjettua itsestään suositellaan korvakäytävän puhdistusta, lääkehoidon jatkamista ja jälkitarkastusta normaalisti. Korvavuodon jatkuttua yli 3 5 vuorokautta otetaan bakteerinäyte, imetään korvakäytävä puhtaaksi ja harkitaan bakteerilääkityksen vaihtoa. Lisäksi paikallishoitona voidaan käyttää ei-ototoksisia korvatippoja (Otiborin, Locacorten-Vioform). Kuivaa puhkeamaa ei yleensä korjata ennen kymmenen vuoden ikää (Hathaway ym. 1994). Sukeltaminen on tällöin yleensä kielletty (Marks ja Mills 1983). Välikorvatulehduksen akuuttia komplikaatiota (mastoidiittiepäily, fasiaalipareesi tms.) potevat lähetetään erikoissairaanhoitoon. Jälkitarkastus Jälkitarkastus tehdään aina, ja sopiva ajankohta on 3 5 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta (Schwartz 1987, Hathaway ym. 1994). Jos akuutit tulehdusoireet (esim. korvakipu, kuume) jatkuvat, tehdään ensimmäinen tarkastus jo aikaisemmin, jolloin on aina arvioitava tärykalvon liikkuvuus. Jälkitarkastuksessa kliinisen tutkimuksen tueksi suositellaan tympanometriaa (Puhakka 1991, van Balen ja de Melker 1994) tai akustista reflektometriaa. Jälkitarkastuksessa menetellään taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. Estohoito Jos potilaalla on ollut vähintään kolme äkillistä välikorvatulehdusta edeltäneen puolen vuoden aikana, hänet ohjataan korvalääkärin tai lastenlääkärin konsultaatioon. Estolääkitykseksi voidaan harkita sulfa-trimetopriimia (trimetopriimia 4 mg/kg/vrk ja sulfadiatsiinia 12.5 mg/kg/vrk tai trimetopriimia 3 mg/kg/vrk ja sulfametoksatsolia 15 mg/kg/vrk) tai amoksisilliinia 20 mg/kg yhtenä annoksena illalla (Principi ym. 1989, Williams ym. 1993). Estolääkityksen aloittamisesta päättää hoitava lääkäri tai erikoislääkäri paikallisten olosuhteiden mukaan. Jos välikorvatulehdus uusiutuu estolääkityksen aikana, menetellään muuten samoin kuin edellä on esitetty, paitsi että estolääkitys lopetetaan terapeuttisen antibioottikuurin ajaksi. Pohdinta Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoitoohjeiden tärkein kohderyhmä ovat yleislääkärit, joiden vastuulla hoito useimmiten on. Tutkimusnäyttöä siitä, että työskentelytavat yleis- ja erikoislääkärin vastaanotolla poikkeavat toisistaan etenkin kohdeväestöjen erilaisuuden takia, on saatu myös otiitin osalta (Uhari ym. 1992). Lähetepotilaita hoitava lääkäri näkee tavallisimmin uusivat ja komplisoituneet tapaukset, yleislääkäri taas toteaa paljon tuoreita, komplisoitumattomia tiloja. Erikois- ja yleislääkärin työolosuhteet ja vastaanoton varusteet ovat niin ikään erilaiset. Kun 790 H. Puhakka ym.

5 T a u l u k k o 2. Välikorvatulehdusta poteneen lapsen jälkitarkastus. Välikorvaontelossa ei ole todettavissa nestettä Jos hoidon jälkeen tärykalvo on normaali ja lapsi oireeton, tulehdus katsotaan parantuneeksi. Vanhemmilta kysytään, kuuleeko lapsi heidän mielestään normaalisti (Hathaway 1994). Yli neljävuotiaan lapsen kuulo tutkitaan kuiskaustestillä neljän metrin päästä vanhemman toimiessa verrokkina. Välikorvassa on edelleen nestettä 1) Jos tärykalvon liikkuvuus on huono ja nestettä todetaan välikorvassa mutta lapsi on muuten oireeton, suoritetaan uusi jälkitarkastus kuukauden kuluttua. Jos nestettä on yhä jäljellä, arvioidaan tilanne vielä kolmannen kerran kuukauden kuluttua. Ellei neste ole poistunut viimeistään kolmessa kuukaudessa, lapsi lähetetään korvalääkärille tympanotomian ja adenotomian tarpeen arviointia varten. 2) Jos ensimmäisen jälkitarkastuksen yhteydessä todetaan nestettä välikorvassa ja lapsi lisäksi oireilee, aloitetaan uusi lääkekuuri muulla kuin primaarilääkkeellä (Berman 1995). Seuraava jälkitarkastus suoritetaan kohdan 1 mukaisesti. esimerkiksi korvalääkärin varustukseen kuuluvat sekä korvamikroskooppi että tympanometri, on mikroskooppi vain ani harvassa terveyskeskuksessa ja tympanometrikin vain joka neljännessä (Hagman ym. 1996). Myös akustisen reflektometrin hankkimista terveyskeskuksiin tulisi vakavasti harkita. Välikorvatulehdusta potevan lapsen huolellinen tutkiminen kiireiselläkin vastaanotolla on mahdollista, kun työ suunnitellaan ennakolta hyvin. Tärykalvon tutkiminen pneumaattisella otoskoopilla onnistuu myös päivystysaikana, kun laite on ulottuvilla ja avustaja tai lapsen saattaja pitää lasta oikeassa asennossa. Perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin valtteina ovat pitkä hoitosuhde ja hyvät mahdollisuudet kutsua potilas pikaiselle uusintakäynnille tarpeen vaatiessa. Näin ollen valpas seuranta on myös välikorvatulehdusta potevien lasten osalta käypä taktiikka, eikä epävarmoissa tapauksissa antibioottihoitoa ole tarpeen aloittaa heti. Nykyongelmina ovat ylidiagnostiikka ja useimmiten liian löyhin perustein määrätty mikrobilääkehoito. Välikorvatulehduksiin määrätään edelleen yleisesti kymmenen päivän bakteerilääkitys, vaikka viittä tai seitsemää päivää on jo pitkään pidetty riittävänä. Ruotsissa suositeltu hoitojakson pituus on kauan ollut viisi päivää (Medicinska forskningsrådet och Spri 1991). Neuvolakäynneillä voitaisiin vanhemmille opettaa ennakoivasti välikorvatulehduksen kotihoitoa: jos lapsi herää nuhakuumeen aikana puolenyön aikaan ja on itkuinen, ei ole tarpeen hakeutua heti hoitoon, vaan tilannetta voidaan seurata, antaa lapselle parasetamolisuppo ja kohottaa ylävartalon asentoa vuoteessa. Jos lapsi on korkeassa kuumeessa (>39 ) eikä toimenpiteistä näyttäisi olevan apua, saattaa yöllinenkin lääkärissä käynti olla tarpeen. Diagnostiikan kulmakivinä ovat sekä akuuttivaiheessa että jälkitarkastuksen yhteydessä luotettava otoskopia sekä nesteen osoittaminen välikorvassa. Jokaisessa päivystyspisteessä pitää olla pneumaattinen otoskooppi tärykalvon tutkimiseen, ja diagnostiikan oivalliseksi apuvälineeksi todetun kannettavan tympanometrin tai akustisen reflektometrin hankintaa kannattaisi myös harkita. Nuhaisen lapsen tärykalvon punerrus yksinään ei saisi koskaan ratkaista diagnoosia ja johtaa tarpeettomaan mikrobilääkitykseen. Peruslääkkeitä ovat edelleen amoksisilliini ja penisilliini. Kapeakirjoisten bakteerilääkkeiden käyttö tavallisen taudin hoidossa on perusteltua sekä otiitin suuren spontaanin paranemistaipumuksen vuoksi että antibioottipoliittisena linjauksena. Kirjoituksessamme on tietoisesti pitäydytty harvoihin lääkkeisiin, jotta hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen helpottuu. Ensisijaislääkityksestä voidaan toki poiketa hyvin perustein, jotka kirjataan hoitokertomukseen. Bakteerilääkkeiden käyttöä ja vaikutuksia voidaan Suomessa seurata poikkeuksellisen hyvin, joten ohjeita voidaan tarvittaessa muuttaa nopeastikin. Jälkitarkastuksen tärkeydestä on keskusteltu, ja Hathaway ym. (1994) osoittivat vanhempien arvion paranemisesta useimmiten osuvan yhteen lääkärin arvion kanssa. Tulehduksen jälkeinen steriili neste resorboituu välikorvasta vähitellen viikkojen kuluessa ilman erityisiä toimenpiteitä (Schwartz ym. 1984). Tästä huolimatta ei ainakaan vielä ole syytä tinkiä jälkitarkastusrutiineista, ja tympanometria tai reflektometria ovat varsinkin jälkitarkastuksessa arvokkaita lisätutkimuksia. Koska hoidon perimmäinen tarkoitus on sekä 791

6 tilapäisten että varsinkin pysyvien kuulovaurioiden estäminen, myös kuuloa olisi aiheellista tutkia, mutta ainakaan terveyskeskusolosuhteissa ei alle nelivuotiaan kuulon tutkiminen onnistu luotettavasti. Vaikka estolääkityksen hyödyistä on kiistatonta näyttöä, sen asema hoidossa ei ole vakiintunut ainakaan Suomessa. Lisääntyvän bakteerilääkeresistenssin takia on jopa ehdotettu, että siitä luovuttaisiin kokonaan (Paradise 1995). Suomen oloissa näitä huolia ei ole syytä liioitella. Tästäkin seikasta olisi ilmeisesti parasta sopia paikallisesti yleis-, korva- ja lastenlääkärien sekä mikrobiologien kesken. Otiitin hoitokäytännöistä keskustellaan parhaillaan muissakin maissa vilkkaasti, ja tutkimus tuo jatkuvasti lisätietoa. Esimerkiksi bakteerilääkityksen pidättyväinen käyttö otiitin hoidossa yleensä näyttää vähentäneen Hollannissa bakteerien resistenssiä ilman hoitotulosten heikkenemistä (Froom ym. 1997). Tämän kirjoituksen pohjalta aloitetaan myös varsinaisen systemoituun kirjallisuushakuun perustuvan Käypä hoito -suosituksen laatiminen. Paikallisten hoito-ohjelmien muokkaaminen tämän kirjoituksemme pohjalta saattaa olla hyvä keino parantaa arjen hoitokäytäntöjä. Kirjallisuutta Alho O P, Koivu M, Sorri M, Palva A. Äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee huomattavasti. Suom Lääkäril 1992; 47: Arola M, Ruuskanen O, Ziegler T, ym. Clinical role of respiratory virus infection in acute otitis media. Pediatrics 1990a; 86: Arola M, Ziegler T, Ruuskanen O. Respiratory virus infection as a cause of prolonged symptoms in acute otitis media. J Pediatr 1990b; 116: van Balen F A M, de Melker R A. Validation of a portable tympanometer for use in primary care. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1994; 29: Berman S. Otitis media in children. N Eng J Med 1995; 332: Bluestone C D. Modern management of otitis media. Pediatr Clin North Am 1989; 36: Bluestone C D, Klein J O. Otitis media in infants and children. 2. painos. Philadelphia: WB Saunders, Breiman R F, Butler J C, Tenover F C, ym. Emergence of drugresistant pneumococcal infections in the United States. JAMA 1994; 271: van Buchem F L, Peeters M F, van t Hoff M A. Acute otitis media: a new treatment strategy. BMJ 1985; 290: Claessen J Q, Appelman C L, Touw-Otten F W, ym. A review of clinical trials regarding treatment of acute otitis media. Clin Otolaryngol 1992; 17: Combs J T. Precision of acoustic reflectometry with recorder in acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1988; 7: Del Mar C B, Glasziou P P. Are antibiotics indicated as the initial treatment for children with acute otitis media? A metaanalysis. BMJ 1997; 314: Engelhard D, Cohen D, Strauss N, ym. Randomized study of myringotomy, amoxycillin/clavulanate, or both for acute otitis media in infants. Lancet 1989; 334: Ey J L, Holberg C J, Aldous M B, ym. Passive smoke exposure and otitis media in the first year of life. Pediatrics 1995; 95: Froom J, Culpepper L, Jacobs M, ym. Antimicrobials for acute otitis media? A review from the International Primary Care Network. BMJ 1997; 315: Giebink G S. Preventing otitis media. Ann Otol Rhinol Laryngol 163 Suppl 1994; 133: Glasziou P P, Hayem M, Del Mar C B. Treatments for acute otitis media in children: antibiotic versus placebo. Julkaisussa: Douglas R, Bridges-Webb C, Glasziou P, ym. (toim.): Acute respiratory infections module of The Cochrane Library, Issue 4/1997. Oxford: Update Software, Hagman E, Sairanen S, Karonen J, Mäkelä M. Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntö perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1996; 51: Hathaway T J, Katz H P, Dershewitz R A, Marx T J. Acute otitis media: who needs post-treatment follow-up? Pediatrics 1994; 94: Heikkinen T, Ruuskanen O, Waris M, ym. Influenza vaccination in the prevention of acute otitis media in children. Am J Dis Child 1991; 145: Hendrickse W A, Kusmiesz H, Shelton S, Nelson J D. Five vs. ten days of therapy for acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1988; 7: Kaleida P H, Casselbrant M L, Rockette H E, ym. Amoxicillin or myringotomy or both for acute otitis media: results of a randomized clinical trial. Pediatrics 1991; 87: Klein J O, Bluestone C D. Management of otitis media in the era of managed care. Adv Pediatr Infect Dis 1997; 12: Kleinman L C, Kosecoff J, Dubois R W, Brook R H. The medical appropriateness of tympanostomy tubes proposed for children younger than 16 years in the United States. JAMA 1994; 271: Konsensuskannanotto. Äkillisen välikorvantulehduksen hoito. Suom Lääkäril 1985; 40: Lampe R M, Schwartz R H. Diagnostic value of acoustic reflectometry in children with acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1989; 8: Marks N J, Mills R P. Swimming and grommets. J R Soc Med 1983; 76: Medicinska forskningsrådet och Spri. Konsensusuttalande: Barn med öroninflammationer. Stockholm: Spri tryck, s. 208, Meistrup-Larsen K I, Sörensen H, Johnsen N J, ym. Two versus seven days penicillin treatment for acute otitis media. Acta Otolaryngol 1983; 96: NHG Standard. Acute otitis media. Kirjassa: NHG Standards. 5 examples of guidelines for general practice. Utrecht: NHG (Dutch College of General Practitioners), 1993, s Paradise J L. Managing otitis media: a time for change. Pediatrics 1995; 96: Prellner K. Acute otitis media: Current status of aetiology and treatment. Kirjassa: Ruuskanen O, Mertsola J, toim. Respiratory infections: prevention and therapy. Bailliere s Clinical Paediatrics 5: 1. London: Bailliere Tindall, Principi N, Marchisio P, Massironi E, ym. Prophylaxis of recurrent acute otitis media and middle ear effusion. Comparison of amoxicillin with sulfamethoxazole and trimethoprim. Am J Dis Child 1989; 143: Puhakka H J. Pieni tympanometri parantaa lasten välikorvantulehdusten diagnostiikkaa. Suom Lääkäril 1991; 46: H. Puhakka ym.

7 Rinne J. Lapsen välikorvantulehduksen diagnostiikka. Duodecim 1992; 108: Rosenfeld R M. An evidence-based approach to treating otitis media. Pediatr Clin North Am 1996; 43: Rosenfeld R M, Vertrees J E, Carr J, ym. Clinical efficacy of antimicrobial drugs for acute otitis media: meta-analysis of 5400 children from thirty-three randomized trials. J Pediatr 1994; 124: Ruuskanen O, Arola M, Heikkinen T, Ziegler T. Viruses in acute otitis media: Increasing evidence for clinical significance. Pediatr Infect Dis J 1991; 10: Schwartz R H, Rodriguez W J, Grundfast K M. Duration of middle ear effusion after acute otitis media. Pediatr Infect Dis 1984; 3: Schwartz R H, Rodriguez W J, Hayden G F, Grundfast K M. The reevaluation visit for acute otitis media. J Fam Pract 1987; 24: Simberkoff M S. Drug-resistant pneumococcal infections in the United States. JAMA 1994; 271: Stool S E, Berg A O, Berman S, ym. Otitis media with effusion in young children. Clinical practice guidelines, no. 12. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service, Agency for Health Care Policy and Research. Rockville, MD: AHCPR Publication No , Thomsen J, Mygind N, Meistrup-Larsen K I ym. Oral decongestant in acute otitis media. Results of a double-blind trial. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1979; 1: Tos M, Stangerup S E. Hearing loss in tympanosclerosis caused by grommets. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989; 115: Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic review of the risk factors for acute otitis media. Clin Infect Dis 1996; 22: Uhari M, Niemelä M, Lautala P, ym. Välikorvatulehdusta sairastavien lasten valikoituminen terveyskeskuslääkärien sekä lastenja korvalääkärien vastaanotolle. Suom Lääkäril 1992; 47: Williams R L, Chalmers T C, Stange K C, ym. Use of antibiotics in preventing recurrent acute otitis media and in treating otitis media with effusion: a meta-analytic attempt to resolve the brouhaha. JAMA 1993; 270: Erratum, JAMA 1994; 271: 430. HEIKKI PUHAKKA, professori Tampereen yliopiston lääketieteen laitos PL 607, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi ERIK HAGMAN, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisopettaja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto PENTTI HUOVINEN, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitoksen Turun aluelaitos PL 57, Turku MARJUKKA MÄKELÄ, dosentti, kehittämispäällikkö Stakes PL 220, Helsinki OLLI RUUSKANEN, apulaisprofessori TYKS:n lastentautien klinikka Turku SIRPA SAIRANEN, terveyskeskuslääkäri Vantaan terveyskeskus, Katriinan sairaala Katriinankuja 4, Vantaa 793

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan?

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Kello on kaksitoista yöllä. Juuri kun olemme päässeet makeaan uneen, taapero parkaisee kipeästi sängyssään. Tätä se lapsen rauhattomuus alkuillasta tiesi!

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Mikrobilääkehoidon strategiat -ohjelma. MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin. Käypä hoito 10 vuotta. Miksi MIKSTRA?

Mikrobilääkehoidon strategiat -ohjelma. MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin. Käypä hoito 10 vuotta. Miksi MIKSTRA? Käypä hoito 10 vuotta ULLA-MAIJA RAUTAKORPI JA HANNA KOSKINEN MIKSTRA-suositusten vaikutukset työkäytäntöihin Suomessa kirjoitetaan avohoidon potilaille vuosittain yli 2,7 miljoonaa mikrobilääkekuuria.

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LIST OF PUBLICATIONS Terho Heikkinen

LIST OF PUBLICATIONS Terho Heikkinen 1 LIST OF PUBLICATIONS Terho Heikkinen 1. ARTICLES IN INTERNATIONAL PEER-REVIEWED JOURNALS 1.1 Heikkinen T, Ruuskanen O, Waris M, Ziegler T, Arola M, Halonen P. Influenza vaccination in the prevention

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE 105 TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VALPROIINIHAPPOA/VALPROAATTIA

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 mg päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 mg päällystetyt tabletit koiralle

PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 mg päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 mg päällystetyt tabletit koiralle PAKKAUSSELOSTE Dicural 15 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 50 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 100 päällystetyt tabletit koiralle Dicural 150 päällystetyt tabletit koiralle 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot