KÄYPÄ HOITO. Lapsen äkillinen välikorvatulehdus. Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYPÄ HOITO. Lapsen äkillinen välikorvatulehdus. Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen"

Transkriptio

1 KÄYPÄ HOITO Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa ongelmana ovat olleet ylidiagnostiikka ja hyvinkin löyhin perustein määrätty mikrobilääkitys. Tässä kirjoituksessa esitetään yleislääkäreille tarkoitettu uusi, tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoitomalli. Hoitopäätöksen perustana on tärykalvon huolellinen inspektio. Välikorvaeritteen esiintyminen varmistetaan arvioimalla tärykalvon liikkuvuus pneumaattisella otoskoopilla tai käyttämällä tympanometria tai akustista reflektometria. Jos diagnoosi on epävarma, ei mikrobilääkitystä aloiteta. Selvän eritteisen tulehduksen ensisijainen lääke on amoksisilliini tai V-penisilliini. Äkillisessä, komplisoitumattomassa välikorvatulehduksessa ei tärykalvopistosta ole osoitettu olevan hyötyä. Otiitin alkuvaiheessa itsehoidoksi sopii kivun lievitys esimerkiksi parasetamolilla ja tärykalvopuuduttein; lääkäriin ei yleensä tarvitse lähteä yöaikaan. Jälkitarkastus suoritetaan 3 4 viikon kuluttua. Jollei tärykalvon liikkuvuus palaudu viimeistään kolmessa kuukaudessa, on korvalääkärin arvio tarpeen. Toistuvissa tulehduksissa estolääkitys voi olla perusteltu vaihtoehto. Lapsuusiän äkillisen välikorvatulehduksen suomalainen hoitosuositus on vuodelta 1985 (Konsensuskannanotto 1985). Tämän jälkeen on kansainvälisessä kirjallisuudessa esitetty useitakin hoitosuosituksia, jotka perustuvat konsensuskokouksiin (Medicinska forskningsrådet och Spri 1991), meta-analyyseihin (Stool ym. 1994) tai yksittäisten asiantuntijoiden kannanottoihin (Bluestone 1989). Ehkä tärkein hoitokäytäntöä muokkaava tekijä on ollut aiheuttajabakteerien jatkuvasti muuttuva antibioottiherkkyys, etenkin multiresistenttien Streptococcus pneumoniae -kantojen huolestuttava yleistyminen (Breiman ym. 1994, Simberkoff 1994). Uutta tietoa on saatu mm. taudin riskitekijöistä (Ey ym. 1995, Uhari ym. 1996), virusten osuudesta tulehduksen kulussa (Arola ym. 1990b), otiitin spontaanista paranemistaipumuksesta (Del Mar ja Glasziou 1997), leikkaustoimenpiteiden (tympanotomia, adenotomia) riskeistä ja aiheista (Tos ja Stangerup 1989, Kleinman ym. 1994) sekä otiitin estomahdollisuuksista (Giebink 1994, Heikkinen ym. 1991). Sekä otiitin hoitosuositukset että hoitokäytännöt vaihtelevat melkoisesti maasta toiseen (esim. van Buchem ym. 1985, Konsensuskannanotto 1985, Medicinska forskningsrådet och Spri 1991, NHG Standard 1993, Stool ym. 1994). Tämän kirjavuuden takia eurooppalainen yleislääkärityöryhmä EQuiP (European Working Party on Quality in Family Practice) teki v aloitteen yhteisen eurooppalaisen hoitosuosituksen laatimiseksi. Yrityksen jälkeen oli todettava, ettei eurooppalaista konsensusta ollut näköpiirissä, eikä sellaista ole vieläkään saatu syntymään. Myös Suomessa on tarvetta saattaa hoitoohjeet ajan tasalle mm. siksi, että äkillisen välikorvatulehduksen takia Suomessa käytetään Duodecim 114: ,

2 enemmän mikrobilääkkeitä kuin minkään muun taudin hoidossa. Koska valtaosa välikorvatulehduksista hoidetaan perusterveydenhuollossa, etenkin terveyskeskusten akuuttivastaanotoilla, tulisi hoito-ohjeiden olla sopusoinnussa terveyskeskuksissa vallitsevien työolosuhteiden kanssa, kuitenkin tieteellisestä näytöstä tinkimättä. Suomen nykyinen hoitokäytäntö ei kaikilta osin noudata voimassa olevia konsensussuosituksia (Alho ym. 1992, Hagman ym. 1996), joiden lähtökohta on ollut melko lailla erikoislääkäripainotteinen. Tämän kirjoituksen lähtökohtana on ollut yleislääkärien vuonna 1993 aloittama uuden hoito-ohjeen muokkaustyö. Kirjoituksessamme käsitellään lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntöä nimenomaan yleislääkärin näkökulmasta, joten esimerkiksi uusivat ja pitkittyvät korvaongelmat jäävät käsittelyn ulkopuolelle. Tämän kirjoituksen pohjana on kirjallisuuskatsaus, joka ei kuitenkaan ole systemoitu. Välikorvatulehduksen määritelmä Äkillinen välikorvatulehdus on äkkiä alkanut eritteinen tulehdus välikorvassa (Bluestone ja Klein 1994). Taudinkuvaan kuuluvat siten välikorvan erite ja poikkeava tärykalvolöydös (taulukko 1) sekä yksi tai useampia seuraavista (äkillisesti alkaneista) oireista: korvasärky, vuoto korvasta, kuulon heikkeneminen, kuume, yöllinen levottomuus, ruokahaluttomuus tai maha-suolisto-oireet. Anamneesi Tärkein anamnestinen tieto on oireita edeltävä tai samanaikainen ylähengitystietulehdus (Arola ym. 1990a, Ruuskanen ym. 1991). Riskitekijät on selvitettävä (Uhari 1996), kuten myös aikaisemmat välikorvatulehdukset sekä nykyiset paikallis- ja yleisoireet. Tutkimus Korvaoireista lasta pidetään tutkimista varten sylissä lempeästi mutta tukevasti (kuva 1). Molemmat korvat tutkitaan pneumaattisella otoskoopilla. Jos tärykalvon inspektiota vaikeuttaa K u v a 1. Malliote lapsesta, jonka korvia tutkitaan. vaikku, se on pyrittävä poistamaan hellävaraisesti vanunkuljettimella, sondilla tai imulla, niin että tärykalvo saadaan näkyviin (kuva 2). Nenä ja nielu tarkastetaan. Potilaan muut oireet, yleistila ja kliiniset löydökset kirjataan (Rinne 1992). Diagnoosi Diagnoosi perustuu poikkeuksetta tärykalvon inspektiolöydökseen (Bluestone ja Klein 1994). Terve tärykalvo on helmenharmaa, läpikuultava ja herkkäliikkeinen, sen asento ja valoheijaste ovat normaalit, eikä sen takana näy nestettä tai nestepintaa. Äkilliseen välikorvatulehdukseen viittaavia poikkeavia otoskooppisia löydöksiä voi olla 788 H. Puhakka ym.

3 T a u l u k k o 1. Tärykalvon inspektiolöydökset terveellä ja äkillistä välikorvatulehdusta sairastavalla lapsella. Tärykalvon Normaali Välikorvatulehdukseen ominaisuus löydös viittaava löydös Väri Helmenharmaa Punainen, kellertävä tai ja läpikuultava samea Muoto Kovera Tasainen tai pullottava Heijaste Kapea ja tarkka- Levinnyt tai hävinnyt rajainen Liikkuvuus Vapaa Heikentynyt tai hävinnyt (välikorvassa eritettä) K u v a 2. Korvantutkimusvälineet. Ylimpänä toimenpiteisiin tarkoitettu otoskoopin pääkappale, jonka kautta poistetaan vaikku tai imetään vuotavaa eritettä. Vaikun poistossa voidaan käyttää kaavinta, vanunkuljetinta, imuun yhdistettyä lasi- tai muovikärkeä tai korvasondia (ylhäältä alas). Myös tympanometriaa (Puhakka 1991, van Balen ja de Melker 1994) tai akustista reflektometriaa (Combs 1988, Lampe ja Schwartz 1989) voidaan käyttää lisätutkimuksena, varsinkin jos kyseessä on lapsi, joka on sairastanut useita otiitteja. Poikkeava tympanometria- tai reflektometrialöydös tukee otiittidiagnoosia, mutta se yksin ei koskaan korvaa otoskopiaa. Alle puolivuotiaan tai itkevän lapsen tympanometria onnistuu luotettavasti vain tasokkaalla laitteella. Hoito yksi tai useita (taulukko 1). Puoliero korvien välillä tukee diagnoosia. Lisäksi potilaalla tulee olla yksi tai useampi edellä luetelluista äkillisesti alkaneista oireista. Lapsen itku ja vaikun poisto voivat saada aikaan tärykalvon punerrusta, eikä tällaista normaalia muutosta pidä sekoittaa otiittiin. Jos lapsella on ylähengitystietulehduksen oireita ja tärykalvot punoittavat mutta niiden liikkuvuus on hyvä eikä puolieroa ole, suositellaan tiivistä seurantaa seuraavien 1 2 vuorokauden aikana, eikä mikrobilääkehoitoa siten ole syytä aloittaa heti. Nuhaisen lapsen tärykalvon takana näkyvä yksittäinen nestekupla tai -kuplat eivät vielä oikeuta tekemään otiitti-diagnoosia. Äkillinen välikorvatulehdus parantunee ilman hoitoa vähintään neljässä tapauksessa viidestä (Rosenfeld 1996, Glasziou ym. 1997). Jos diagnoosi on epävarma, ei mikrobilääkehoitoa aloiteta. Bakteerilääkitys saattaa nopeuttaa oireiden lievittymistä ja eritteen häviämistä välikorvasta sekä vähentää toisen korvan tulehduksen ja märkäisten komplikaatioiden kehittymistä, vaikka akuutissa otiitissa vaikutus lieneekin vähäinen (Glasziou ym. 1997, Klein ja Bluestone 1997). Varmistettua äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan yleensä mikrobilääkkeellä. Ensisijaiset lääkkeet ovat alle nelivuotiailla amoksisilliini (40 mg/kg/ vrk) ja yli nelivuotiailla amoksisilliini tai V-penisilliini ( yks/kg/vrk), kumpikin kahteen annokseen jaettuna (Claessen ym. 1992, Rosenfeld ym. 1994, Prellner 1997). Muita vaihtoehtoja ovat amoksisilliini-klavulaanihappo, kefa- 789

4 klori tai kefuroksiimiaksetiili. Penisilliiniyliherkille potilaille sopivin ja halpa lääke on sulfa-trimetopriimi (Rosenfeld ym. 1994). Mikrobilääkehoidon kesto on 5 7 vuorokautta (Meistrup-Larsen ym. 1983, Hendrickse ym. 1988). Vakuuttavaa tutkimukseen perustuvaa näyttöä tärykalvopiston hyödyllisyydestä komplisoitumattoman akuutin otiitin primaarihoidossa ei ole (van Buchem ym. 1985, Engelhardt ym. 1989, Kaleida ym. 1991). Tärykalvopisto on tarpeen etiologian selvittämiseksi, kun todetaan märkäinen komplikaatio (esim. mastoidiitti tai meningiitti) tai lapsi sairastaa immuunivastetta heikentävää sairautta tai kuuluu yleistilansa vuoksi muuten sairaalahoitoon. Toistuvissa äkillisissä tulehduksissa voidaan viljellä nenänielunäyte, josta on mahdollista saada hyödyllisiä viitteitä etiologiasta ja epidemiologiasta. Jos lapsi herää yöllä korvasärkyyn, säännöllinen kipulääkitys (parasetamoli 15 mg/kg kuuden tunnin välein tai naprokseeni 5 mg/kg 12 tunnin välein) on suositeltava (Berman 1995). Samanaikaista ylähengitystietulehdusta potevaa helpottaa asentohoito (ylävartalon korotus nukkuessa). Tärykalvoa puuduttavien tippojen tehosta otiitin hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä, mutta niitä voidaan suositella otiitin alkuvaiheessa 1 2 vuorokauden aikana itsehoidoksi kivun lievitykseen (Berman 1995). Ensimmäisten 2 3 vuorokauden aikana voidaan käyttää supistavia nenätippoja tai -suihkeita, sillä ne helpottavat lapsen nenähengitystä. Niiden tai antihistamiinien hyödystä ei ole vakuuttavaa näyttöä (Thomsen ym. 1979). Tärykalvon puhjettua itsestään suositellaan korvakäytävän puhdistusta, lääkehoidon jatkamista ja jälkitarkastusta normaalisti. Korvavuodon jatkuttua yli 3 5 vuorokautta otetaan bakteerinäyte, imetään korvakäytävä puhtaaksi ja harkitaan bakteerilääkityksen vaihtoa. Lisäksi paikallishoitona voidaan käyttää ei-ototoksisia korvatippoja (Otiborin, Locacorten-Vioform). Kuivaa puhkeamaa ei yleensä korjata ennen kymmenen vuoden ikää (Hathaway ym. 1994). Sukeltaminen on tällöin yleensä kielletty (Marks ja Mills 1983). Välikorvatulehduksen akuuttia komplikaatiota (mastoidiittiepäily, fasiaalipareesi tms.) potevat lähetetään erikoissairaanhoitoon. Jälkitarkastus Jälkitarkastus tehdään aina, ja sopiva ajankohta on 3 5 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta (Schwartz 1987, Hathaway ym. 1994). Jos akuutit tulehdusoireet (esim. korvakipu, kuume) jatkuvat, tehdään ensimmäinen tarkastus jo aikaisemmin, jolloin on aina arvioitava tärykalvon liikkuvuus. Jälkitarkastuksessa kliinisen tutkimuksen tueksi suositellaan tympanometriaa (Puhakka 1991, van Balen ja de Melker 1994) tai akustista reflektometriaa. Jälkitarkastuksessa menetellään taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. Estohoito Jos potilaalla on ollut vähintään kolme äkillistä välikorvatulehdusta edeltäneen puolen vuoden aikana, hänet ohjataan korvalääkärin tai lastenlääkärin konsultaatioon. Estolääkitykseksi voidaan harkita sulfa-trimetopriimia (trimetopriimia 4 mg/kg/vrk ja sulfadiatsiinia 12.5 mg/kg/vrk tai trimetopriimia 3 mg/kg/vrk ja sulfametoksatsolia 15 mg/kg/vrk) tai amoksisilliinia 20 mg/kg yhtenä annoksena illalla (Principi ym. 1989, Williams ym. 1993). Estolääkityksen aloittamisesta päättää hoitava lääkäri tai erikoislääkäri paikallisten olosuhteiden mukaan. Jos välikorvatulehdus uusiutuu estolääkityksen aikana, menetellään muuten samoin kuin edellä on esitetty, paitsi että estolääkitys lopetetaan terapeuttisen antibioottikuurin ajaksi. Pohdinta Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoitoohjeiden tärkein kohderyhmä ovat yleislääkärit, joiden vastuulla hoito useimmiten on. Tutkimusnäyttöä siitä, että työskentelytavat yleis- ja erikoislääkärin vastaanotolla poikkeavat toisistaan etenkin kohdeväestöjen erilaisuuden takia, on saatu myös otiitin osalta (Uhari ym. 1992). Lähetepotilaita hoitava lääkäri näkee tavallisimmin uusivat ja komplisoituneet tapaukset, yleislääkäri taas toteaa paljon tuoreita, komplisoitumattomia tiloja. Erikois- ja yleislääkärin työolosuhteet ja vastaanoton varusteet ovat niin ikään erilaiset. Kun 790 H. Puhakka ym.

5 T a u l u k k o 2. Välikorvatulehdusta poteneen lapsen jälkitarkastus. Välikorvaontelossa ei ole todettavissa nestettä Jos hoidon jälkeen tärykalvo on normaali ja lapsi oireeton, tulehdus katsotaan parantuneeksi. Vanhemmilta kysytään, kuuleeko lapsi heidän mielestään normaalisti (Hathaway 1994). Yli neljävuotiaan lapsen kuulo tutkitaan kuiskaustestillä neljän metrin päästä vanhemman toimiessa verrokkina. Välikorvassa on edelleen nestettä 1) Jos tärykalvon liikkuvuus on huono ja nestettä todetaan välikorvassa mutta lapsi on muuten oireeton, suoritetaan uusi jälkitarkastus kuukauden kuluttua. Jos nestettä on yhä jäljellä, arvioidaan tilanne vielä kolmannen kerran kuukauden kuluttua. Ellei neste ole poistunut viimeistään kolmessa kuukaudessa, lapsi lähetetään korvalääkärille tympanotomian ja adenotomian tarpeen arviointia varten. 2) Jos ensimmäisen jälkitarkastuksen yhteydessä todetaan nestettä välikorvassa ja lapsi lisäksi oireilee, aloitetaan uusi lääkekuuri muulla kuin primaarilääkkeellä (Berman 1995). Seuraava jälkitarkastus suoritetaan kohdan 1 mukaisesti. esimerkiksi korvalääkärin varustukseen kuuluvat sekä korvamikroskooppi että tympanometri, on mikroskooppi vain ani harvassa terveyskeskuksessa ja tympanometrikin vain joka neljännessä (Hagman ym. 1996). Myös akustisen reflektometrin hankkimista terveyskeskuksiin tulisi vakavasti harkita. Välikorvatulehdusta potevan lapsen huolellinen tutkiminen kiireiselläkin vastaanotolla on mahdollista, kun työ suunnitellaan ennakolta hyvin. Tärykalvon tutkiminen pneumaattisella otoskoopilla onnistuu myös päivystysaikana, kun laite on ulottuvilla ja avustaja tai lapsen saattaja pitää lasta oikeassa asennossa. Perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin valtteina ovat pitkä hoitosuhde ja hyvät mahdollisuudet kutsua potilas pikaiselle uusintakäynnille tarpeen vaatiessa. Näin ollen valpas seuranta on myös välikorvatulehdusta potevien lasten osalta käypä taktiikka, eikä epävarmoissa tapauksissa antibioottihoitoa ole tarpeen aloittaa heti. Nykyongelmina ovat ylidiagnostiikka ja useimmiten liian löyhin perustein määrätty mikrobilääkehoito. Välikorvatulehduksiin määrätään edelleen yleisesti kymmenen päivän bakteerilääkitys, vaikka viittä tai seitsemää päivää on jo pitkään pidetty riittävänä. Ruotsissa suositeltu hoitojakson pituus on kauan ollut viisi päivää (Medicinska forskningsrådet och Spri 1991). Neuvolakäynneillä voitaisiin vanhemmille opettaa ennakoivasti välikorvatulehduksen kotihoitoa: jos lapsi herää nuhakuumeen aikana puolenyön aikaan ja on itkuinen, ei ole tarpeen hakeutua heti hoitoon, vaan tilannetta voidaan seurata, antaa lapselle parasetamolisuppo ja kohottaa ylävartalon asentoa vuoteessa. Jos lapsi on korkeassa kuumeessa (>39 ) eikä toimenpiteistä näyttäisi olevan apua, saattaa yöllinenkin lääkärissä käynti olla tarpeen. Diagnostiikan kulmakivinä ovat sekä akuuttivaiheessa että jälkitarkastuksen yhteydessä luotettava otoskopia sekä nesteen osoittaminen välikorvassa. Jokaisessa päivystyspisteessä pitää olla pneumaattinen otoskooppi tärykalvon tutkimiseen, ja diagnostiikan oivalliseksi apuvälineeksi todetun kannettavan tympanometrin tai akustisen reflektometrin hankintaa kannattaisi myös harkita. Nuhaisen lapsen tärykalvon punerrus yksinään ei saisi koskaan ratkaista diagnoosia ja johtaa tarpeettomaan mikrobilääkitykseen. Peruslääkkeitä ovat edelleen amoksisilliini ja penisilliini. Kapeakirjoisten bakteerilääkkeiden käyttö tavallisen taudin hoidossa on perusteltua sekä otiitin suuren spontaanin paranemistaipumuksen vuoksi että antibioottipoliittisena linjauksena. Kirjoituksessamme on tietoisesti pitäydytty harvoihin lääkkeisiin, jotta hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen helpottuu. Ensisijaislääkityksestä voidaan toki poiketa hyvin perustein, jotka kirjataan hoitokertomukseen. Bakteerilääkkeiden käyttöä ja vaikutuksia voidaan Suomessa seurata poikkeuksellisen hyvin, joten ohjeita voidaan tarvittaessa muuttaa nopeastikin. Jälkitarkastuksen tärkeydestä on keskusteltu, ja Hathaway ym. (1994) osoittivat vanhempien arvion paranemisesta useimmiten osuvan yhteen lääkärin arvion kanssa. Tulehduksen jälkeinen steriili neste resorboituu välikorvasta vähitellen viikkojen kuluessa ilman erityisiä toimenpiteitä (Schwartz ym. 1984). Tästä huolimatta ei ainakaan vielä ole syytä tinkiä jälkitarkastusrutiineista, ja tympanometria tai reflektometria ovat varsinkin jälkitarkastuksessa arvokkaita lisätutkimuksia. Koska hoidon perimmäinen tarkoitus on sekä 791

6 tilapäisten että varsinkin pysyvien kuulovaurioiden estäminen, myös kuuloa olisi aiheellista tutkia, mutta ainakaan terveyskeskusolosuhteissa ei alle nelivuotiaan kuulon tutkiminen onnistu luotettavasti. Vaikka estolääkityksen hyödyistä on kiistatonta näyttöä, sen asema hoidossa ei ole vakiintunut ainakaan Suomessa. Lisääntyvän bakteerilääkeresistenssin takia on jopa ehdotettu, että siitä luovuttaisiin kokonaan (Paradise 1995). Suomen oloissa näitä huolia ei ole syytä liioitella. Tästäkin seikasta olisi ilmeisesti parasta sopia paikallisesti yleis-, korva- ja lastenlääkärien sekä mikrobiologien kesken. Otiitin hoitokäytännöistä keskustellaan parhaillaan muissakin maissa vilkkaasti, ja tutkimus tuo jatkuvasti lisätietoa. Esimerkiksi bakteerilääkityksen pidättyväinen käyttö otiitin hoidossa yleensä näyttää vähentäneen Hollannissa bakteerien resistenssiä ilman hoitotulosten heikkenemistä (Froom ym. 1997). Tämän kirjoituksen pohjalta aloitetaan myös varsinaisen systemoituun kirjallisuushakuun perustuvan Käypä hoito -suosituksen laatiminen. Paikallisten hoito-ohjelmien muokkaaminen tämän kirjoituksemme pohjalta saattaa olla hyvä keino parantaa arjen hoitokäytäntöjä. Kirjallisuutta Alho O P, Koivu M, Sorri M, Palva A. Äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee huomattavasti. Suom Lääkäril 1992; 47: Arola M, Ruuskanen O, Ziegler T, ym. Clinical role of respiratory virus infection in acute otitis media. Pediatrics 1990a; 86: Arola M, Ziegler T, Ruuskanen O. Respiratory virus infection as a cause of prolonged symptoms in acute otitis media. J Pediatr 1990b; 116: van Balen F A M, de Melker R A. Validation of a portable tympanometer for use in primary care. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1994; 29: Berman S. Otitis media in children. N Eng J Med 1995; 332: Bluestone C D. Modern management of otitis media. Pediatr Clin North Am 1989; 36: Bluestone C D, Klein J O. Otitis media in infants and children. 2. painos. Philadelphia: WB Saunders, Breiman R F, Butler J C, Tenover F C, ym. Emergence of drugresistant pneumococcal infections in the United States. JAMA 1994; 271: van Buchem F L, Peeters M F, van t Hoff M A. Acute otitis media: a new treatment strategy. BMJ 1985; 290: Claessen J Q, Appelman C L, Touw-Otten F W, ym. A review of clinical trials regarding treatment of acute otitis media. Clin Otolaryngol 1992; 17: Combs J T. Precision of acoustic reflectometry with recorder in acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1988; 7: Del Mar C B, Glasziou P P. Are antibiotics indicated as the initial treatment for children with acute otitis media? A metaanalysis. BMJ 1997; 314: Engelhard D, Cohen D, Strauss N, ym. Randomized study of myringotomy, amoxycillin/clavulanate, or both for acute otitis media in infants. Lancet 1989; 334: Ey J L, Holberg C J, Aldous M B, ym. Passive smoke exposure and otitis media in the first year of life. Pediatrics 1995; 95: Froom J, Culpepper L, Jacobs M, ym. Antimicrobials for acute otitis media? A review from the International Primary Care Network. BMJ 1997; 315: Giebink G S. Preventing otitis media. Ann Otol Rhinol Laryngol 163 Suppl 1994; 133: Glasziou P P, Hayem M, Del Mar C B. Treatments for acute otitis media in children: antibiotic versus placebo. Julkaisussa: Douglas R, Bridges-Webb C, Glasziou P, ym. (toim.): Acute respiratory infections module of The Cochrane Library, Issue 4/1997. Oxford: Update Software, Hagman E, Sairanen S, Karonen J, Mäkelä M. Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntö perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1996; 51: Hathaway T J, Katz H P, Dershewitz R A, Marx T J. Acute otitis media: who needs post-treatment follow-up? Pediatrics 1994; 94: Heikkinen T, Ruuskanen O, Waris M, ym. Influenza vaccination in the prevention of acute otitis media in children. Am J Dis Child 1991; 145: Hendrickse W A, Kusmiesz H, Shelton S, Nelson J D. Five vs. ten days of therapy for acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1988; 7: Kaleida P H, Casselbrant M L, Rockette H E, ym. Amoxicillin or myringotomy or both for acute otitis media: results of a randomized clinical trial. Pediatrics 1991; 87: Klein J O, Bluestone C D. Management of otitis media in the era of managed care. Adv Pediatr Infect Dis 1997; 12: Kleinman L C, Kosecoff J, Dubois R W, Brook R H. The medical appropriateness of tympanostomy tubes proposed for children younger than 16 years in the United States. JAMA 1994; 271: Konsensuskannanotto. Äkillisen välikorvantulehduksen hoito. Suom Lääkäril 1985; 40: Lampe R M, Schwartz R H. Diagnostic value of acoustic reflectometry in children with acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1989; 8: Marks N J, Mills R P. Swimming and grommets. J R Soc Med 1983; 76: Medicinska forskningsrådet och Spri. Konsensusuttalande: Barn med öroninflammationer. Stockholm: Spri tryck, s. 208, Meistrup-Larsen K I, Sörensen H, Johnsen N J, ym. Two versus seven days penicillin treatment for acute otitis media. Acta Otolaryngol 1983; 96: NHG Standard. Acute otitis media. Kirjassa: NHG Standards. 5 examples of guidelines for general practice. Utrecht: NHG (Dutch College of General Practitioners), 1993, s Paradise J L. Managing otitis media: a time for change. Pediatrics 1995; 96: Prellner K. Acute otitis media: Current status of aetiology and treatment. Kirjassa: Ruuskanen O, Mertsola J, toim. Respiratory infections: prevention and therapy. Bailliere s Clinical Paediatrics 5: 1. London: Bailliere Tindall, Principi N, Marchisio P, Massironi E, ym. Prophylaxis of recurrent acute otitis media and middle ear effusion. Comparison of amoxicillin with sulfamethoxazole and trimethoprim. Am J Dis Child 1989; 143: Puhakka H J. Pieni tympanometri parantaa lasten välikorvantulehdusten diagnostiikkaa. Suom Lääkäril 1991; 46: H. Puhakka ym.

7 Rinne J. Lapsen välikorvantulehduksen diagnostiikka. Duodecim 1992; 108: Rosenfeld R M. An evidence-based approach to treating otitis media. Pediatr Clin North Am 1996; 43: Rosenfeld R M, Vertrees J E, Carr J, ym. Clinical efficacy of antimicrobial drugs for acute otitis media: meta-analysis of 5400 children from thirty-three randomized trials. J Pediatr 1994; 124: Ruuskanen O, Arola M, Heikkinen T, Ziegler T. Viruses in acute otitis media: Increasing evidence for clinical significance. Pediatr Infect Dis J 1991; 10: Schwartz R H, Rodriguez W J, Grundfast K M. Duration of middle ear effusion after acute otitis media. Pediatr Infect Dis 1984; 3: Schwartz R H, Rodriguez W J, Hayden G F, Grundfast K M. The reevaluation visit for acute otitis media. J Fam Pract 1987; 24: Simberkoff M S. Drug-resistant pneumococcal infections in the United States. JAMA 1994; 271: Stool S E, Berg A O, Berman S, ym. Otitis media with effusion in young children. Clinical practice guidelines, no. 12. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service, Agency for Health Care Policy and Research. Rockville, MD: AHCPR Publication No , Thomsen J, Mygind N, Meistrup-Larsen K I ym. Oral decongestant in acute otitis media. Results of a double-blind trial. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1979; 1: Tos M, Stangerup S E. Hearing loss in tympanosclerosis caused by grommets. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989; 115: Uhari M, Mäntysaari K, Niemelä M. A meta-analytic review of the risk factors for acute otitis media. Clin Infect Dis 1996; 22: Uhari M, Niemelä M, Lautala P, ym. Välikorvatulehdusta sairastavien lasten valikoituminen terveyskeskuslääkärien sekä lastenja korvalääkärien vastaanotolle. Suom Lääkäril 1992; 47: Williams R L, Chalmers T C, Stange K C, ym. Use of antibiotics in preventing recurrent acute otitis media and in treating otitis media with effusion: a meta-analytic attempt to resolve the brouhaha. JAMA 1993; 270: Erratum, JAMA 1994; 271: 430. HEIKKI PUHAKKA, professori Tampereen yliopiston lääketieteen laitos PL 607, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi ERIK HAGMAN, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisopettaja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto PENTTI HUOVINEN, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitoksen Turun aluelaitos PL 57, Turku MARJUKKA MÄKELÄ, dosentti, kehittämispäällikkö Stakes PL 220, Helsinki OLLI RUUSKANEN, apulaisprofessori TYKS:n lastentautien klinikka Turku SIRPA SAIRANEN, terveyskeskuslääkäri Vantaan terveyskeskus, Katriinan sairaala Katriinankuja 4, Vantaa 793

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Mikstra Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Heikki Puhakka, Erik Hagman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Jussi Jero, Pekka Karma, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Tavoitteet

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)

Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä Välikorvatulehdus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Äkillisen välikorvatulehduksen hoito ja diagnostiikka tärykalvon punoitus ei riitä

Äkillisen välikorvatulehduksen hoito ja diagnostiikka tärykalvon punoitus ei riitä Katsaus tieteessä Johanna Nokso-Koivisto LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka johanna.nokso-koivisto@hus.fi Paula Tähtinen LT, erikoistuva lääkäri

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

LAPSEN ÄKILLINEN VÄLIKORVATULEHDUS OPAS VANHEMMILLE

LAPSEN ÄKILLINEN VÄLIKORVATULEHDUS OPAS VANHEMMILLE Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2013 Helinä Hjelmman ja Marita Suna LAPSEN ÄKILLINEN VÄLIKORVATULEHDUS OPAS VANHEMMILLE Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus Mikstra Äkillisen poskiontelotulehduksen hoitosuositus Tavoitteet ja kohderyhmät Hoitosuositus koskee alle kuukauden kestänyttä bakteerien aiheuttamaa poskiontelotulehdusta, ja se on tarkoitettu kaikenikäisille

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Lapsen infektiokierre

Lapsen infektiokierre Näin hoidan Lapsen infektiokierre Terho Heikkinen ja Olli Ruuskanen Lapsen infektiokierteellä tarkoitetaan yleensä tiheästi toistuvia hengitystieinfektioita. Lapsen jatkuva sairastelu voi aiheuttaa vanhemmille

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Kenelle mikrobilääkettä?

Kenelle mikrobilääkettä? KATSAUS Kenelle mikrobilääkettä? Heikki Peltola Mikrobilääkkeiden käyttöaiheiden määritys on yksinkertaista, jos hyöty on osoitettu kliinisin tutkimuksin. Tällaisia infektioita ovat erityisesti ne, joissa

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

ARVIOINTISELOSTE. Tärykalvoputkitus välikorvatulehduksen hoidossa. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ja johtopäätökset.

ARVIOINTISELOSTE. Tärykalvoputkitus välikorvatulehduksen hoidossa. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ja johtopäätökset. ARVIOINTISELOSTE Tärykalvoputkitus välikorvatulehduksen hoidossa 1 2008 Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ja johtopäätökset. Rörbehandling vid inflammation I mellanörat. Sammanfattning

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus

Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus Mikstra Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus Tavoitteet ja kohderyhmä Äkillisen keuhkoputkitulehdus (akuutti bronkiitti) on henkitorven ja keuhkoputkipuuston limakalvon nopeasti alkava ja lyhytkestoinen

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot