Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä Välikorvatulehdus (äkillinen) Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Välikorvatulehdus (äkillinen) Keskeinen sanoma Korvatulehdusten hoidon perimmäisenä tavoitteena on tulehduksen aiheuttaman kivun ja kuulon huononemisen minimointi sekä komplikaatioiden ehkäisy. Äkillisen välikorvatulehduksen (akuutin otiitin) diagnostiset kriteerit ovat välikorvaerite, tulehduksen merkit tärykalvolla ja infektioon viittaavat oireet tai löydökset. Taudin ilmaantuvuus on suurimmillaan ikäryhmässä 0,5 2 vuotta. Ilmaantuvuuden huippu on noin vuoden iässä. Yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis, joita löytyy välikorvaeritteestä %:ssa tapauksista. Myös viruksia voidaan löytää välikorvaeritteestä valtaosassa tapauksista, joten useimmilla lapsilla välikorvatulehdus on bakteerien ja virusten ai heuttama yhteisinfektio. Äkillisen välikorvatulehduksen oireet ovat pitkälti samoja kuin pelkässä ylähengitystieinfektiossa, joten sitä ei voida diagnosoida luotettavasti ilman korvien tutkimista. Diagnoosin varmentamiseen suositellaan käytettäväksi tympanometriaa Hoidon aloituksessa on ensisijaista korvakivun tehokas hoito. Jos äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosi on riittävän varma, tulehdus suositellaan hoidettavaksi pääsääntöisesti antibiootilla. Mikäli antibioottihoitoa ei aloiteta, lapsi tulisi tutkia uudelleen 2 3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa. Ensisijaiset hoidossa käytettävät antibiootit ovat amoksisilliini ja penisilliini. Tärykalvopisto ei ole tarpeen komplisoitumattoman välikorvatulehduksen hoidossa. Korvien jälkitarkastusta suositellaan 3 4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. Kliininen jälkitarkastus voidaan korvata tympanometrialla, jonka voi tehdä myös koulutettu hoitaja. Kitarisan poistolla ei ole todettu olevan merkittävää tehoa välikorvatulehdusten ehkäisyssä. 2 Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena on parantaa äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikkaa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Hoidon perimmäisenä tavoitteena on tulehduksen aiheuttaman kivun ja kuulon huononemisen minimointi ja komplikaatioiden ehkäisy. Suositus keskittyy pääasiassa alle kouluikäisten lasten äkillisiin välikorvatulehduksiin. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon. Määritelmä Äkillisellä välikorvatulehduksella tarkoitetaan äkillisesti alkanutta, lyhytkestoista ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

3 kliinisesti todennettavissa olevaa välikorvan tulehdusta [1, 2]. Sen merkkinä tärykalvossa on selvät tulehduksen merkit ja välikorvassa on eritettä. Lisäksi taudinkuvaan kuuluu vähintään yksi yleiseen tai paikalliseen infektioon viittaava oire tai löydös: yleisimmin ylähengitystieinfektioon viittaavat oireet, kuten nuha, yskä, kuume, kurkku- tai korvakipu, kuulon heikkeneminen ja itkuisuus. Myös tärykalvon ilmastointiputken tai puhkeaman kautta tuleva, äkillisesti alkanut märkävuoto katsotaan äkilliseksi välikorvatulehdukseksi [1]. Epidemiologia Äkillisen välikorvatulehduksen ilmaantuvuus on suurimmillaan ikäryhmässä 0,5 2 vuotta. Ilmaantuvuuden huippu on kuukauden iässä [3 9] A. Vuoden ikään mennessä noin 40 % ja kahden vuoden ikään mennessä noin 70 % lapsista on sairastanut vähintään yhden välikorvatulehduksen. Suomessa on arvioitu diagnosoitavan lapsilla vuosittain noin äkillistä välikorva tulehdusta [10]. Riskitekijät Hengitystieinfektioita voidaan pitää äkillisen välikorvatulehduksen merkittävimpänä riskitekijänä [11 16] A, koska äkillinen välikorvatulehdus ilmaantuu useimmiten ylähengitysteiden virusinfektion aikana tai heti sen jälkeen. Muita riskitekijöitä ovat nuori ikä [3 9] A päiväkoti- tai perhepäivähoito [17 23] A vähintään yksi sisarus [17 23] A perinnöllinen alttius [17, 18, 24 33] A altistuminen tupakansavulle [7, 17 19, 34 43] A tutin käyttö [44 49] B rintaruokinnan puuttuminen tai sen lyhyt kesto [7, 17, 19, 36, 38, 50 57] B allergia * allergian merkitys äkillisen välikorvatulehduksen riskitekijänä on epäselvä, koska atooppisten sairauksien kirjo on laaja ja diagnostiikka epäyhtenäistä ja koska tutkimuksissa on ollut vaikea erottaa allergian ja virusinfektion oireita toisistaan. Etiologia Äkillisen välikorvatulehduksen yhteydessä bakteeripatogeeni löytyy välikorvaeritteestä viljelyllä keskimäärin 70 %:ssa, mutta jos lisäksi käytetään geenimonistusmenetelmiä, jopa yli 90 %:ssa tapauksista [2, 58 62] A. Yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis [2, 58 62] A. Harvemmin esiintyviä patogeeneja ovat esimerkiksi Streptococcus pyogenes, Staphylococcus aureus ja Pseudomonas aeruginosa [62, 63]. Viruksia löytyy jopa 70 %:ssa äkillisistä välikorvantulehduksista. Lähes kaikissa näistä tapauksista kyseessä on bakteerin ja viruksen aiheuttama sekainfektio [16, 64 66]. Diagnoosi Oireet Äkilliseen välikorvatulehdukseen liittyy lähes aina joko edeltävä tai samanaikainen ylähengitystieinfektio [11 16] A. Äkillisen välikorvatulehduksen ilmaantumishuippu on päivänä ylähengitystieinfektion oireiden alkamisen jälkeen [67, 68] A. Äkillisen välikorvatulehduksen oireet ovat pääosin samoja kuin pelkässä ylähengitystieinfektiossa, joten välikorvatulehdusta ei voida luotettavasti diagnosoida niiden perusteella [69 71] A. Korvakipu on ainoa selkeästi äkilliseen välikorvatulehdukseen viittaava oire [69 72] A. Korvakivun puuttuminen ei sulje pois äkillistä välikorvatulehdusta [69 72] A. Yölevottomuutta todetaan äkillistä välikor 3 Äkillinen välikorvatulehdus

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS vatulehdusta potevilla lapsilla enemmän kuin pelkkää ylähengitystieinfektiota sairastavilla, mutta tämän oireen ennustearvo hengitystieinfektiota sairastavalla lapsella on käytännön potilastyössä riittämätön [70, 71] B. Vanhemmilla lapsilla kuulon äkillinen heikkeneminen voi viitata äkilliseen välikorvatulehdukseen, mutta pienillä lapsilla kuulon huononemista on vaikea selvittää [69]. Pikkulapsilla korvien harominen on varsin yleinen oire, joka ei kuitenkaan viittaa äkilliseen välikorvatulehdukseen, jos sen yhteydessä ei esiinny samanaikaista hengitystieinfektiota [73]. Korvien tutkiminen Korvia tutkittaessa lasta pidetään tukevasti sylissä. Lapsen päätä tuetaan kunnolla omaa rintaa vasten, jotta pään liikkuminen ei aiheuta kipua (ks. kuvat 1 ja 2) Pneumaattinen otoskopia. Molemmat korvat tutkitaan, vaikka lapsi valittaisikin vain toista korvaa. Arviointia vaikeuttava vaikku poistetaan korvakäytävästä hellävaraisesti vanunkuljettimella, sondilla tai imulla. Diagnoosin varmentamiseen suositellaan käytettäväksi tympanometriaa. Tympanometri on helppokäyttöinen ja nopea apuväline tärykalvon liikkuvuu 4 KUVA 1. Korvien tutkimisasento. Kuva: Jussi Jero KUVA 2. Korvien tutkimisasento. Kuva: Jussi Jero Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

5 den objektiiviseen arvioimiseen [74 78]. Diagnoosia ei voida kuitenkaan tehdä pelkän tympanometrialöydöksen perusteella, sillä tympanogrammi saattaa olla poikkeava myös ilman äkillistä välikorvatulehdusta [74, 76 79] B. Jos tympanogrammi on normaali, välikorvatulehdus on varsin epätodennäköinen [74, 76 79] B. Alle puolivuotiaan tai itkevän lapsen tympanometriatutkimus onnistuu vain harvoin, ja silloinkin tulos on usein epäluotettava [75, 77] C. Tärykalvolöydökset Äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosi perustuu tärykalvon inspektiolöydökseen (ulkonäkö ja liikkuvuus) [1]. Poikkeavia löydöksiä voi olla yksi tai useam pia (taulukko). Jos tärykalvon liikkuvuus on normaali, pelkkä tärykalvon lievä punoitus ei yksinään riitä diagnoosiin, sillä punoitusta esiintyy yleisesti lapsen itkiessä tai vaikun poiston seurauksena [80]. Punoituksen puuttuminen ei myöskään sulje pois tulehdusta: yli puolella tärykalvon väri on samea tai kellertävä [13, 80] A. Useimmilla äkillistä välikorvatulehdusta sairastavilla lapsilla tärykalvo on tasainen tai pullottava [13, 80] A. Mikäli tärykalvossa on ilmastointiputki tai puhkeama, diagnoosi perustuu aukon kautta korvakäytävään vuotavan eritteen toteamiseen. Hoito Kipulääkkeet Hoidon aloituksessa on ensisijaista korvakivun hoito. Hoitona voidaan käyttää parasetamolia (15 20 mg/kg 4), ibuprofeenia (10 mg/ kg 3) tai naprokseenia (5 mg/kg 2) [81, 82]. Tärykalvoa puuduttavien korvatippojen (sinkokaiini) tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta niitä voidaan antaa kivun lievitykseen otiitin alkuvaiheessa, mikäli tärykalvo on ehjä. Jos lapsi herää yöllä korvakipuun ja kotona on käytettävissä kivun hoitoon soveltuvia lääkkeitä, ei ole välttämätöntä lähteä lääkäriin yöaikaan pelkästään antibioottihoidon aloitusta varten. Jos kivun hoito ei onnistu kotona, lapsen voi tuoda päivystysvastaanotolle mihin vuorokauden aikaan tahansa. Vaikka kipu olisikin jo lakannut aamuun mennessä, korvat on kuitenkin syytä tarkastaa lääkärin vastaanotolla, sillä kipu häviää useimmiten itsestään muutamassa tunnissa. Sen loppuminen ei kuitenkaan sulje pois tulehdusta. Mikrobilääkkeet Äkillisen välikorvatulehduksen luotettava diagnoosi on edellytys antibioottihoidon aloitukselle. Vaikka välikorvaontelossa olisikin nestettä (esimerkiksi matala nestepinta), mutta tärykalvossa itsessään ei ole mitään tulehduksen merkkejä, äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit eivät täyty. TAULUKKO. Tärykalvon inspektiolöydökset terveellä ja äkillistä välikorvatulehdusta sairastavalla lapsella. Tärykalvon ominaisuus Normaali löydös Välikorvatulehdukseen viittaava löydös Väri Helmenharmaa Punainen, kellertävä tai vaalea Läpikuultavuus Läpikuultava Samea Muoto Kovera Tasainen tai pullottava Heijaste Kapea ja tarkkarajainen Levinnyt tai poissa Liikkuvuus Herkkä Heikentynyt tai poissa (välikorvassa eritettä) 5 Äkillinen välikorvatulehdus

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Jos diagnoosi on riittävän varma, äkillistä välikorvatulehdusta suositellaan pääsääntöisesti hoidettavaksi antibiootilla, koska ainakin osalla lapsista antibiootti nopeuttaa eritteen häviämistä [83 89] B. Erite häviää kuitenkin valtaosalla ilman antibioottihoitoakin muutamassa viikossa. Antibioottilääkitys nopeuttaa korvaoireiden häviämistä hoidon alussa, mutta tämä vaikutus on varsin pieni ja lyhytkestoinen [83 87, 90 97] B. Yksilöllisesti sovellettavia, antibiootin tarvetta ennustavia tekijöitä ei toistaiseksi tunneta. On kuitenkin esitetty, että erityisesti alle kahden vuoden ikä, molemminpuolinen tulehdus ja vuoto tärykalvolta puoltaisivat antibioottihoidon aloitusta [97]. Mikäli yhteistyössä vanhempien kanssa päädytään siihen, että lieväoireiseen tulehdukseen ei aloiteta heti antibioottihoitoa, lapsen vointia on seurattava tarkasti; hänet tulisi tutkia uudelleen 2 3 päivän kuluttua, jollei lapsi ole selvästi paranemassa. Ensisijaislääkkeeksi suositellaan amoksisilliinia 40 mg/kg/vrk tai V-penisilliiniä 66 mg/kg/vrk ( IU/kg/ vrk), kumpikin kahteen vuorokautiseen annokseen jaettuna [88, 92, ] C. Jos hoitovaste amoksisilliinia tai penisilliiniä käytettäessä on huono tai jos välikorvaeritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri, toissijaisia antibiootteja ovat amoksisilliini-klavulaanihappo kefaklori ja kefuroksiimiaksetiili penisilliiniallergisilla sulfa-trimetopriimi, atsitromysiini tai klaritromysiini. Lihakseen annettava kerta-annos keftriaksonia on yksi mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun suun kautta otettava lääkitys ei ole kunnolla toteutettavissa (esimerkiksi oksentelun yhteydessä) [103]. Äkillisesti alkaneen, tärykalvon ilmastointiputken kautta tulevan vuodon hoito voidaan aloittaa samoilla antibiooteilla kuin välikorvatulehduksen hoidossa yleensä [88, ] B. Aiheuttajabakteerit ovat yleensä samoja kuin välikorvatulehduksessa muulloinkin. Korvavuodosta on kuitenkin aina syytä ottaa näyte bakteeriviljelyä varten, sillä vuodon aiheuttajina voivat olla myös tavallista resistentimmät taudinaiheuttajat, kuten Pseudomonas aeruginosa [ ]. Myös antibioottia sisältäviä korvatippoja voidaan harkinnan mukaan käyttää vuotavan korvan hoidossa. Antibioottihoidon optimaalista kestoa ei tiedetä, mutta viiden vuorokauden mittaisilla hoidoilla on saavutettu yhtäläisiä paranemistuloksia kuin yli viikon mittaisilla [ ] B. Antibioottia valittaessa on syytä ottaa huomioon sekä lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset että bakteerien kulloinenkin resistenssitilanne [88, 92, ] C. Suomessa noin 13 %:lla pneumokokkikannoista on todettu olevan vähentynyt herkkyys penisilliinille. Noin 15 % H. influenzae -kannoista ja noin 90 % M. catarrhaliksista tuottaa beetalaktamaasia. Pneumokokkien makrolidiresistenssi lisääntyy jatkuvasti: vuonna 2007 pneumokokeista 23 % oli resistenttejä makrolideille. Pneumokokki- ja H. influenzae -kannoista yli 20 % oli sulfa-trimetopriimiresistenttejä vuonna Lisätietoa lääkeresistenssin esiintyvyydestä Suomessa, ks. Finres-raportit www. finres.fi. Muut lääkkeet Antihistamiinien, nenän limakalvoa supistavien lääkkeiden tai tulehduskipulääkkeiden ei ole osoitettu nopeuttavan äkillisen välikorvatulehduksen paranemista [81, 82, ] B. Antihistamiinihoito saattaa päinvastoin pitkittää eritteen häviämistä välikorvasta [121]. Paikallisesti käytettävät dekongestantit helpottavat hengitystä nenän kautta. Niitä käytetään oireenmukaisena hoitona enintään muutaman päivän ajan. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

7 Äkillisesti alkaneessa, ilmastointiputken kautta vuotavassa otiitissa antibioottihoidon lisäksi annettava lyhyt steroidikuuri (prednisoloni 2 mg/kg/vrk kolmen päivän ajan) nopeuttaa vuodon loppumista [106] B. Steroidien käytössä on kuitenkin noudatettava erityistä varovaisuutta lapsilla, joilla saattaa olla itämisvaiheessa oleva vesirokko. Tärykalvopisto Äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa tärykalvopistosta ei ole osoitettu olevan hyötyä taudin paranemisen kannalta [84, 85, 122] B. Jos lapsella on yleistynyt tauti (esimerkiksi mastoidiitti tai meningiitti), jokin immuuni vajavuustila tai hän kuuluu heikentyneen yleistilansa vuoksi sairaalahoitoon, tärykalvopisto on usein hyödyllinen. Välikorvatulehduksen komplikaatioissa tärykalvoputkitus on kuitenkin tehokkaampi hoitokeino välikorvaeritteen poistamiseksi ja välikorvan ilmastoimiseksi. Jos lapsella on erittäin kova korvakipu välikorvaontelon lisääntyneen paineen vuoksi, tärykalvopisto voi olla aiheellinen kivun ensi apuluonteiseksi vähentämiseksi. Joskus tärykalvopisto on tarpeen etiologian selvittämiseksi. Seuranta Ks. kuva 3. Akuutin otiitin jälkeen nestettä voidaan todeta välikorvassa useiden viikkojen ajan [ ] A. Toispuolinen korvatulehdus parantuu selvästi nopeammin kuin molemminpuolinen [125]. Jälkitarkastus Tutkimusnäyttöä jälkitarkastuksen tarpeellisuudesta tai seurantakäynnin osuvimmasta ajankohdasta ei ole. Ei eritettä oireeton Akuutti otiitti 1 kk Välikorvaerite A oireeton B oireinen 1 kk ei eritettä 1 kk erite Uusi ab jt kuten A 1 kk ei eritettä 1 kk erite Äkillinen välikorvatulehdus -työryhmä Korvalääkärille KUVA 3. Seurantakaavio. 7 Äkillinen välikorvatulehdus

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 Oireettomallekin lapselle suositellaan kuitenkin jälkitarkastusta 3 4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. * Jälkitarkastus voidaan tarvittaessa korvata tympanometrialla. Tarkastusta ei tulisi lykätä liian pitkälle, jotta uuden välikorvatulehduksen ilmaantuessa tiedettäisiin sitä edeltänyt välikorvan tilanne. Jos välikorvassa ei ole nestettä, tärykalvolöydös on normaali, lapsi on oireeton ja hän kuulee normaalisti, tulehdus katsotaan parantuneeksi eikä jatkoseurantaa tarvita. Jos välikorvassa on edelleen nestettä: * Jos lapsi on oireeton, suoritetaan uusi jälkitarkastus noin kuukauden kuluttua. Jos nestettä on tuolloin yhä jäljellä mutta lapsi on pysynyt oireettomana, arvioidaan tilanne vielä kolmannen kerran kuukauden kuluttua. Ellei neste ole hävinnyt viimeistään kolmen kuukauden kuluttua, lapsi lähetetään korvalääkärille jatkohoitoon. * Jos lapsella on tulehdukseen viittaavia oireita (lukuun ottamatta heikentynyttä kuuloa), aloitetaan uusi antibioottihoito muulla kuin alkuvaiheessa käytetyllä lääkkeellä. Uusi jälkitarkastus suoritetaan noin kuukauden kuluttua ja tarvittaessa vielä myöhemminkin edellisen kohdan mukaisesti. Mikäli lapsen oireet eivät lainkaan helpota antibioottihoidosta huolimatta, uusi korvatarkastus on syytä tehdä jo hoidon aikana. * Pitkittyvien oireiden syynä ei kuitenkaan yleensä ole käytetylle antibiootille vastustuskykyinen bakteerikanta; osassa näistä tilanteista korvaeritteestä on osoitettavissa virus [59, 92, ] B. * Pitkittyvät oireet voivat johtua myös pelkästään hengitysteiden virusinfektion jatkumisesta, vaikka välikorvan bakteeri-infektio olisikin paranemassa ongelmitta [13]. Milloin erikoislääkärin hoitoon? Epäily välikorvatulehduksen komplikaatiosta (esimerkiksi kartiolisäkkeen tulehdus tai kasvohalvaus); ks. sähköinen taustaaineisto. Yli seitsemän vuorokautta jatkunut märkävuoto korvasta (joko putken tai puhkeaman kautta) asianmukaisesta antibioottihoidosta huolimatta. Korvamärän bakteeriviljelyssä todettu Pseudomonas. Oireisen tulehduksen jatkuminen toissijaisen antibiootin käytöstä huolimatta. Nestettä välikorvassa yhtäjaksoisesti kolmen kuukauden ajan. Tiheästi toistuvat välikorvatulehdukset (yli kolme puolen vuoden aikana tai yli neljä vuoden aikana). Harkinnan mukaan, jos lapsella on ennestään kuulovamma. Toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisy Riskitekijöiden välttäminen ja suojaavat tekijät Koska ylähengitysteiden virusinfektio on merkittävin välikorvatulehduksen riskitekijä, kaikki keinot, joilla lasten sairastumista ylähengitystieinfektioon pystyttäisiin vähentämään, todennäköisesti vähentäisivät myös sen komplikaationa ilmaantuvia välikorvatulehduksia. Riskitekijöistä päivähoito kodin ulkopuolella, altistuminen tupakansavulle ja tutin käyttö ovat mahdollisia intervention kohteita. Lääkkeet ja muut valmisteet Antibiootit Pitkäaikaisen antibioottiestohoidon teho äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisyssä on kyllä tilastollisesti merkitsevä, mutta vähäinen [ ] B. Lisääntyvän bakteerien resistenssiongelman vuoksi pitkäaikaisen estohoidon aloittamista tulisi harkita kriittisesti. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

9 Ainoastaan hengitystieinfektioiden aikana annettavalla profylaktisella antibioottihoidolla välikorvatulehduksen kehittymistä ei pystytä merkittävästi estämään [ ] B. Ksylitoli Säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetyn ksylitolipurukumin ja -mikstuuran on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksen ilmaantumista [ ] A. Kolme kertaa päivässä tai pelkästään hengitystieinfektioiden aikana annettu ksylitoli ei tehoa [ ] A. Muut valmisteet Nenän limakalvoja supistavilla lääkeaineilla tai dekongestantti-antihistamiiniyhdistelmillä ei ole todettu olevan tehoa välikorvatulehdusten ehkäisyssä [144, 145] C. Myöskään intranasaalisella steroidilla tai antiadhesiivisella oligosakkaridilla ei ole osoitettu ehkäisevää tehoa [146, 147] B. Probioottien ei ole todettu ehkäisevän välikorvatulehdusten toistumista korvatulehduskierteisillä lapsilla [148]. Leikkaushoito Kitarisan poistolla ei ole osoitettu olevan merkittävää tehoa välikorvatulehdusten ehkäisyssä [ ] B. Tärykalvon ilmastointiputkilla on jonkin verran välikorvatulehduksia ehkäisevää vaikutusta [153, ] A. Tämän lisäksi putkitus helpottaa toistuvien tulehdusten diagnostiikkaa, ja se saattaa lievittää korvaperäisiä oireita ja parantaa kuuloa tulehduksen yhteydessä. Rokotteet Tavanomaisilla pneumokokkipolysakkaridirokotteilla ei ole todettu olevan ehkäisyssä merkittävää tehoa [ ] A. Uudet proteiiniin konjugoidut pneumokokkirokotteet vähentävät merkittävästi rokotteiden sisältämien serotyyppien aiheuttamia otiitteja, mutta näiden rokotteiden teho otiitin kokonaisilmaantuvuuden vähentämisessä on varsin pieni (0 7 %) [9, 60, ] B. Sekä inaktivoidun että elävän heikennetyn influenssarokotteen on todettu vähentävän äkillisiä välikorvatulehduksia influenssaepidemian aikana [ ] A. Passiivisella immunisaatiolla (erilaisten immunoglobuliinivalmisteiden annolla) ei ole todettu merkittävää tehoa välikorvatulehduksen ehkäisyssä [ ] C. Suomalaisen LÄÄKÄRISEURAN DUODEcIMIN, SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYS ry:n, SUOMEN OTOLARYNgologIYHDISTYS ry:n ja SUOMEN YLEISLÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry:n ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: TERHO HEIKKINEN, dosentti, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Turun yliopisto ja TYKS:n lastenklinikka Jäsenet: PENTTI HUOVINEN, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turku jussi jero, professori TYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Anne PITKÄRANTA, professori HYKS:n korva- nenä- ja kurkkutautien klinikka Marjo RENKO, dosentti, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri OYS:n lasten ja nuorten klinikka MARKKU SUMANEN, LT, yleislääketieteen professori (mvs) Tampereen yliopisto ELINA HEIKKILÄ, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri (Käypä hoito -toimittaja) 9 Äkillinen välikorvatulehdus

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 KirjalliSUUTTA 1. Bluestone CD ym. Otitis media in infants and children. 3. painos. Philadelphia: WB Saunders, Karma P ym. Ann Otol Rhinol Laryngol Suppl 1987;129: Pukander J ym. Acta Otolaryngol 1982;94: Lundgren K ym. Scand J Infect Dis 1983;(Suppl. 39): Sipilä M ym. Acta Otolaryngol 1987;104: Alho OP ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1991;21: Teele DW ym. J Infect Dis 1989;160: Joki-Erkkilä VP ym. Epidemiol Infect 1998;121: Fireman B ym. Pediatr Infect Dis J 2003;22: Niemelä M ym. Acta Paediatr 1999; 88: Henderson FW ym. N Engl J Med 1982;306: Ruuskanen O ym. Pediatr Infect Dis J 1989;8: Arola M ym. Pediatrics 1990;86: Daly KA ym. Pediatrics 1999;103: Winther B ym. Pediatrics 2007;119: Chonmaitree T ym. Clin Infect Dis 2008;46: Uhari M ym. Clin Infect Dis 1996;22: Sipilä M ym. Acta Otolaryngol 1988;106: Alho OP ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19: Daly KA ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19(Suppl. 5):S Celedon JC ym. Pediatrics 1999;104: Zutavern A ym. Acta Paediatr 2007;96: Bradley RH. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157: Casselbrant ML ym. JAMA 1999;282: Casselbrant ML ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2004:130: Niemelä M ym. J Laryngol Otol 1994;108: Renko M ym. J Larynol Otol 2007;121: Patel JA ym. Pediatrics 2006,118: Emonts M ym. Pediatrics 2007;120: Alper CM ym. Eur Arch Otorhinolaryngol 2009;266: Revai K ym. Clin Infect Dis 2009;49: Rämet M ym. J Pediatr 2001;138: Kalm O ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1991;117: Ståhlberg MR ym. Pediatr Infect Dis 1986;5: Pukander J ym. Acta Otolaryngol 1985;100: Owen MJ ym. J Pediatr 1993;123: Stenström R ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1993;27: Kero P ym. Acta Paediatr Scand 1987;76: Etzel RA ym. Pediatrics 1992;90: Stathis SL ym. Pediatrics 1999;104:e Ilicali OC ym. Laryngoscope 2001;111: Lieu JE ym. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156: Hammarén-Malmi S ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2007;71: Niemelä M ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1994;29: Niemelä M ym. Pediatrics 1995;96: Niemelä M ym. Pediatrics 2000; 106: Warren JJ ym. Pediatr Dent 2001;23: Jackson JM ym. Pediatr Dent 1999;21: Rovers MM ym. Fam Pract 2008;25: Bauchner H ym. JAMA 1986;256: Fleming DW ym. Pediatrics 1987;79: Tainio VM ym. Pediatr Res 1988;23: Rubin DH ym. Pediatrics 1990;85: Duncan B ym. Pediatrics 1993; 91: Aniansson G ym. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Chantry CJ ym. Pediatrics 2006;117: Bonuck KA ym. Arch Pediatr Adolesc Med 2006; 160: Bluestone CD ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11(Suppl. 8):S Pichichero ME ym. Pediatr Infect Dis J 1995;14: Eskola J ym. N Engl J Med 2001;344: Kilpi T ym. Pediatr Infect Dis J 2001;20: Ruohola A ym. Clin Infect Dis 2006;43: Pitkäranta A ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2006;70: Chantzi FM ym. Pediatr Allergy Immunol 2006;17: Bulut Y ym. Eur J Pediatr 2007;166: Yano H ym. Acta Otolaryngol 2009;129: Heikkinen T ym. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Koivunen P ym. Pediatr Infect Dis J 1999; 18: Niemelä M ym. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Heikkinen T ym. Arch Pediatr Adolesc Med 1995;149: Kontiokari T ym. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Uhari M ym. Acta Paediatr 1995;84: Baker RB. Pediatrics 1992;90: Puhakka H. Suom Lääkäril 1991;46: Koivunen P ym. J Pediatr 1997;131: van Balen FA ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1994;29: Palmu A ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1999;49: Palmu A ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;61: Saeed K ym. Ped Infect Dis J 2004;23: Karma PH ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1989; 17: Bertin L ym. Fundam Clin Pharmacol 1996;10: Varsano IB ym. Ann Otol Rhinol Laryngol 1989;98: Mygind N ym. Clin Otolaryngol Allied Sci 1981;6: van Buchem FL ym. Lancet 1981;2: Kaleida PH ym. Pediatrics 1991;87: Burke P ym. BMJ 1991;303: Damoiseaux RA ym. BMJ 2000;320: Ruohola A ym. Pediatrics 2003;111: McCormick DP ym. Pediatrics 2005;115: Appelman CL ym. BMJ 1991;303: Little P ym. BMJ 2001;322: Rosenfeld RM ym. J Pediatr 1994;124: Halsted C ym. Am J Dis Child 1968;115: Laxdal OE ym. Can Med Assoc J 1970;102: Del Mar C ym. BMJ 1997;314: Thalin A ym. Is penicillin necessary in the treatment of acute otitis media? Kirjassa: Proceedings of the international conference on acute and secretory otitis media, part 1, Jerusalem, Israel November. Amsterdam: Kugler Publications, 1985: Rovers MM ym. Lancet 2006;368: Marchant CD ym. J Pediatr 1992;120: Carlin SA ym. J Pediatr 1991;118: Dagan R ym. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Marchant CD. Pediatr Infect Dis J 2002; 21: Dagan R ym. Pediatr Infect Dis J 2002;21: Barnett ED ym. Pediatrics 1997;99: Schneider ML. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989;115: Mandel EM ym. Ann Otol Rhinol Laryngol 1994;103: Ruohola A ym. J Pediatr 1999;134: Pichichero ME ym. Pediatr Infect Dis J 1997;16: Kozyrskyj AL ym. JAMA 1998;279: Ingvarsson L ym. Acta Otolaryngol 1982;94: Hendrickse WA ym. Pediatr Infect Dis J 1988;7: Gooch WM 3rd ym. Pediatr Infect Dis J 1996;15: Kafetzis DA ym. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1997;16: Hoberman A ym. Pediatr Infect Dis J 1997;16: Roos K ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2000;55: Grundfast KM. Otolaryngol Head Neck Surg 1981;89: Klein SW ym. Clin Pediatr (Phila) 1980;19: Bhambhani K ym. Ann Emerg Med 1983;12: Schnore SK ym. J Fam Pract 1986;22: Moran DM ym. J Pediatr 1982;101: Flynn CA ym. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD Chonmaitree T ym. J Pediatr 2003;143: Engelhard D ym. Lancet 1989;2: Teele DW ym. 1980;89: Marchant CD ym. J Pediatr 1984;104: Renko M ym. Acta Paediatr 2006;95: Koopman L ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2008;134: Teele DW ym. J Pediatr 1981;98: Chonmaitree T ym. J Infect Dis 1990;162: Arola M ym. J Pediatr 1990;116: Williams RL ym. JAMA 1993; 270: Mandel EM ym. Pediatr Infect Dis J 1996;15: Roark R ym. Pediatr Infect Dis J 1997;16: Teele DW ym. 1):S De Diego JI ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;58: Berman S ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11: Prellner K ym. Acta Otolaryngol 1994;114: Heikkinen T ym. J Pediatr 1995;126: Foglé-Hansson M ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;59: Autret-Leca E ym. Br J Clin Pharmacol 2002;54: Uhari M ym. BMJ 1996;313: Uhari M ym. Pediatrics 1998;102: Tapiainen T ym. Pediatrics 2002;109:E Hautalahti O ym. Pediatr Infect Dis J 2007;26: Kjellman NI ym. J Otolaryngol 1978;7: Randall JE ym. Pediatrics 1979;63: Ruohola A ym. J Allergy Clin Immunol 2000;106: Ukkonen P ym. Lancet 2000;356: Hatakka K ym. Clin Nutr 2007;26: Paradise JL ym. JAMA 1990;263: van Cauwenberge PB ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1995;32(Suppl): S Paradise JL ym. JAMA 1999; 282: Mattila PS ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129: Rosenfeld RM. Vaccine 2000; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

11 19(Suppl. 1):S Koivunen P ym. Br Med J 2004;328: Hammaren-Malmi S ym. Paediatrics 2005;116: Ngueyen LH ym. Laryngoscope 2004;114: Gebhart DE. Laryngoscope 1981;91: Gonzalez C ym. Laryngoscope 1986;96: Le CT ym. Pediatr Infect Dis J 1991;10: Casselbrant ML ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11: McDonald S ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4): CD Mäkelä PH ym. Lancet 1980;2: Mäkelä PH ym. 1981;3: S Sloyer JL ym. Rev Infect Dis Suppl 1981;3:S Teele DW ym. Rev Infect Dis Suppl 1981;3:S Karma P ym. Am J Otolaryngol 1985;6: Black S ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19: Kilpi T ym. Clin Infect Dis 2003;37: Veenhoven R ym. Lancet 2003;361: Prymula R ym. Lancet 2006;367: Arguedas A ym. Lancet 2006;367: Prymula R ym. Lancet 2006;367: Heikkinen T ym. Am J Dis Child 1991;145: Clements DA ym. Arch Pediatr Adolesc Med 1995;149: Belshe RB ym. N Engl J Med 1998;338: Marchisio P ym. Clin Infect Dis 2002;35: Hoberman A ym. JAMA 2003;290: Heikkinen T ym. JAMA 2004;291:692-3; author reply Belshe RB ym. N Engl J Med 2007;356: Jörgensen F ym. Pediatr Infect Dis J 1990;9: Shurin PA ym. J Pediatr 1993;123: Simoes EA ym. J Pediatr 1996;129: Lindberg K ym. Clin Otolaryngol Allied Sci 2000;25: Äkillinen välikorvatulehdus

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan?

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Kello on kaksitoista yöllä. Juuri kun olemme päässeet makeaan uneen, taapero parkaisee kipeästi sängyssään. Tätä se lapsen rauhattomuus alkuillasta tiesi!

Lisätiedot

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Mikstra Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus Heikki Puhakka, Erik Hagman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Jussi Jero, Pekka Karma, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Tavoitteet

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO. Lapsen äkillinen välikorvatulehdus. Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen

KÄYPÄ HOITO. Lapsen äkillinen välikorvatulehdus. Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen KÄYPÄ HOITO Heikki Puhakka, Erik Hagman, Pentti Huovinen, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen ja Sirpa Sairanen Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa ongelmana ovat olleet ylidiagnostiikka ja hyvinkin

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä 16.6.2014, kohdennettu päivitys 26.6.2015 (s. 7)

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Äkillisen välikorvatulehduksen hoito ja diagnostiikka tärykalvon punoitus ei riitä

Äkillisen välikorvatulehduksen hoito ja diagnostiikka tärykalvon punoitus ei riitä Katsaus tieteessä Johanna Nokso-Koivisto LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka johanna.nokso-koivisto@hus.fi Paula Tähtinen LT, erikoistuva lääkäri

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

LAPSEN ÄKILLINEN VÄLIKORVATULEHDUS OPAS VANHEMMILLE

LAPSEN ÄKILLINEN VÄLIKORVATULEHDUS OPAS VANHEMMILLE Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2013 Helinä Hjelmman ja Marita Suna LAPSEN ÄKILLINEN VÄLIKORVATULEHDUS OPAS VANHEMMILLE Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

ORL-päivät

ORL-päivät ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Flunssan hoito. Ehkäisy

Flunssan hoito. Ehkäisy Anne Pitkäranta NÄIN HOIDAN Flunssan hoito Flunssa on virusten aiheuttama ja ihmiskunnan yleisin sairaus. Siihen ei ole olemassa tehokasta ja turvallista hoitoa, mutta oireiden lääkitsemiseen käytetään

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Tutkimus vuotiaille

Tutkimus vuotiaille Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Lääkityskäytäntösuosituksia

Lääkityskäytäntösuosituksia Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus

Käypä hoito -suositus. Nielutulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta

Terve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta Tapausselostus Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot Anne Pitkäranta, Timo Atula ja Maija Hytönen Lapsen sivuontelotulehdus on tavallinen, usein flunssaan liittyvä tauti, joka paranee

Lisätiedot

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen

Lisätiedot

Bakteeri patogeenina. Johdatus bakteriologiaan. Mistä bakteeri-infektio on peräisin. Infektion alku. Infektion oireet ja diagnostiikka.

Bakteeri patogeenina. Johdatus bakteriologiaan. Mistä bakteeri-infektio on peräisin. Infektion alku. Infektion oireet ja diagnostiikka. Bakteeri patogeenina Johdatus bakteriologiaan Risto Renkonen Haartman-instituutti Monet bakteerit virulentteja aiheuttavat aina infektioita eivät kuulu normaaliflooraan Vain sopivissa oloissa infektoivia

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Lapsen infektiokierre

Lapsen infektiokierre Näin hoidan Lapsen infektiokierre Terho Heikkinen ja Olli Ruuskanen Lapsen infektiokierteellä tarkoitetaan yleensä tiheästi toistuvia hengitystieinfektioita. Lapsen jatkuva sairastelu voi aiheuttaa vanhemmille

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot