Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Välikorvatulehdus (äkillinen)"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä Välikorvatulehdus (äkillinen) Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Välikorvatulehdus (äkillinen) Keskeinen sanoma Korvatulehdusten hoidon perimmäisenä tavoitteena on tulehduksen aiheuttaman kivun ja kuulon huononemisen minimointi sekä komplikaatioiden ehkäisy. Äkillisen välikorvatulehduksen (akuutin otiitin) diagnostiset kriteerit ovat välikorvaerite, tulehduksen merkit tärykalvolla ja infektioon viittaavat oireet tai löydökset. Taudin ilmaantuvuus on suurimmillaan ikäryhmässä 0,5 2 vuotta. Ilmaantuvuuden huippu on noin vuoden iässä. Yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis, joita löytyy välikorvaeritteestä %:ssa tapauksista. Myös viruksia voidaan löytää välikorvaeritteestä valtaosassa tapauksista, joten useimmilla lapsilla välikorvatulehdus on bakteerien ja virusten ai heuttama yhteisinfektio. Äkillisen välikorvatulehduksen oireet ovat pitkälti samoja kuin pelkässä ylähengitystieinfektiossa, joten sitä ei voida diagnosoida luotettavasti ilman korvien tutkimista. Diagnoosin varmentamiseen suositellaan käytettäväksi tympanometriaa Hoidon aloituksessa on ensisijaista korvakivun tehokas hoito. Jos äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosi on riittävän varma, tulehdus suositellaan hoidettavaksi pääsääntöisesti antibiootilla. Mikäli antibioottihoitoa ei aloiteta, lapsi tulisi tutkia uudelleen 2 3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa. Ensisijaiset hoidossa käytettävät antibiootit ovat amoksisilliini ja penisilliini. Tärykalvopisto ei ole tarpeen komplisoitumattoman välikorvatulehduksen hoidossa. Korvien jälkitarkastusta suositellaan 3 4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. Kliininen jälkitarkastus voidaan korvata tympanometrialla, jonka voi tehdä myös koulutettu hoitaja. Kitarisan poistolla ei ole todettu olevan merkittävää tehoa välikorvatulehdusten ehkäisyssä. 2 Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena on parantaa äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikkaa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Hoidon perimmäisenä tavoitteena on tulehduksen aiheuttaman kivun ja kuulon huononemisen minimointi ja komplikaatioiden ehkäisy. Suositus keskittyy pääasiassa alle kouluikäisten lasten äkillisiin välikorvatulehduksiin. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon. Määritelmä Äkillisellä välikorvatulehduksella tarkoitetaan äkillisesti alkanutta, lyhytkestoista ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

3 kliinisesti todennettavissa olevaa välikorvan tulehdusta [1, 2]. Sen merkkinä tärykalvossa on selvät tulehduksen merkit ja välikorvassa on eritettä. Lisäksi taudinkuvaan kuuluu vähintään yksi yleiseen tai paikalliseen infektioon viittaava oire tai löydös: yleisimmin ylähengitystieinfektioon viittaavat oireet, kuten nuha, yskä, kuume, kurkku- tai korvakipu, kuulon heikkeneminen ja itkuisuus. Myös tärykalvon ilmastointiputken tai puhkeaman kautta tuleva, äkillisesti alkanut märkävuoto katsotaan äkilliseksi välikorvatulehdukseksi [1]. Epidemiologia Äkillisen välikorvatulehduksen ilmaantuvuus on suurimmillaan ikäryhmässä 0,5 2 vuotta. Ilmaantuvuuden huippu on kuukauden iässä [3 9] A. Vuoden ikään mennessä noin 40 % ja kahden vuoden ikään mennessä noin 70 % lapsista on sairastanut vähintään yhden välikorvatulehduksen. Suomessa on arvioitu diagnosoitavan lapsilla vuosittain noin äkillistä välikorva tulehdusta [10]. Riskitekijät Hengitystieinfektioita voidaan pitää äkillisen välikorvatulehduksen merkittävimpänä riskitekijänä [11 16] A, koska äkillinen välikorvatulehdus ilmaantuu useimmiten ylähengitysteiden virusinfektion aikana tai heti sen jälkeen. Muita riskitekijöitä ovat nuori ikä [3 9] A päiväkoti- tai perhepäivähoito [17 23] A vähintään yksi sisarus [17 23] A perinnöllinen alttius [17, 18, 24 33] A altistuminen tupakansavulle [7, 17 19, 34 43] A tutin käyttö [44 49] B rintaruokinnan puuttuminen tai sen lyhyt kesto [7, 17, 19, 36, 38, 50 57] B allergia * allergian merkitys äkillisen välikorvatulehduksen riskitekijänä on epäselvä, koska atooppisten sairauksien kirjo on laaja ja diagnostiikka epäyhtenäistä ja koska tutkimuksissa on ollut vaikea erottaa allergian ja virusinfektion oireita toisistaan. Etiologia Äkillisen välikorvatulehduksen yhteydessä bakteeripatogeeni löytyy välikorvaeritteestä viljelyllä keskimäärin 70 %:ssa, mutta jos lisäksi käytetään geenimonistusmenetelmiä, jopa yli 90 %:ssa tapauksista [2, 58 62] A. Yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis [2, 58 62] A. Harvemmin esiintyviä patogeeneja ovat esimerkiksi Streptococcus pyogenes, Staphylococcus aureus ja Pseudomonas aeruginosa [62, 63]. Viruksia löytyy jopa 70 %:ssa äkillisistä välikorvantulehduksista. Lähes kaikissa näistä tapauksista kyseessä on bakteerin ja viruksen aiheuttama sekainfektio [16, 64 66]. Diagnoosi Oireet Äkilliseen välikorvatulehdukseen liittyy lähes aina joko edeltävä tai samanaikainen ylähengitystieinfektio [11 16] A. Äkillisen välikorvatulehduksen ilmaantumishuippu on päivänä ylähengitystieinfektion oireiden alkamisen jälkeen [67, 68] A. Äkillisen välikorvatulehduksen oireet ovat pääosin samoja kuin pelkässä ylähengitystieinfektiossa, joten välikorvatulehdusta ei voida luotettavasti diagnosoida niiden perusteella [69 71] A. Korvakipu on ainoa selkeästi äkilliseen välikorvatulehdukseen viittaava oire [69 72] A. Korvakivun puuttuminen ei sulje pois äkillistä välikorvatulehdusta [69 72] A. Yölevottomuutta todetaan äkillistä välikor 3 Äkillinen välikorvatulehdus

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS vatulehdusta potevilla lapsilla enemmän kuin pelkkää ylähengitystieinfektiota sairastavilla, mutta tämän oireen ennustearvo hengitystieinfektiota sairastavalla lapsella on käytännön potilastyössä riittämätön [70, 71] B. Vanhemmilla lapsilla kuulon äkillinen heikkeneminen voi viitata äkilliseen välikorvatulehdukseen, mutta pienillä lapsilla kuulon huononemista on vaikea selvittää [69]. Pikkulapsilla korvien harominen on varsin yleinen oire, joka ei kuitenkaan viittaa äkilliseen välikorvatulehdukseen, jos sen yhteydessä ei esiinny samanaikaista hengitystieinfektiota [73]. Korvien tutkiminen Korvia tutkittaessa lasta pidetään tukevasti sylissä. Lapsen päätä tuetaan kunnolla omaa rintaa vasten, jotta pään liikkuminen ei aiheuta kipua (ks. kuvat 1 ja 2) Pneumaattinen otoskopia. Molemmat korvat tutkitaan, vaikka lapsi valittaisikin vain toista korvaa. Arviointia vaikeuttava vaikku poistetaan korvakäytävästä hellävaraisesti vanunkuljettimella, sondilla tai imulla. Diagnoosin varmentamiseen suositellaan käytettäväksi tympanometriaa. Tympanometri on helppokäyttöinen ja nopea apuväline tärykalvon liikkuvuu 4 KUVA 1. Korvien tutkimisasento. Kuva: Jussi Jero KUVA 2. Korvien tutkimisasento. Kuva: Jussi Jero Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

5 den objektiiviseen arvioimiseen [74 78]. Diagnoosia ei voida kuitenkaan tehdä pelkän tympanometrialöydöksen perusteella, sillä tympanogrammi saattaa olla poikkeava myös ilman äkillistä välikorvatulehdusta [74, 76 79] B. Jos tympanogrammi on normaali, välikorvatulehdus on varsin epätodennäköinen [74, 76 79] B. Alle puolivuotiaan tai itkevän lapsen tympanometriatutkimus onnistuu vain harvoin, ja silloinkin tulos on usein epäluotettava [75, 77] C. Tärykalvolöydökset Äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosi perustuu tärykalvon inspektiolöydökseen (ulkonäkö ja liikkuvuus) [1]. Poikkeavia löydöksiä voi olla yksi tai useam pia (taulukko). Jos tärykalvon liikkuvuus on normaali, pelkkä tärykalvon lievä punoitus ei yksinään riitä diagnoosiin, sillä punoitusta esiintyy yleisesti lapsen itkiessä tai vaikun poiston seurauksena [80]. Punoituksen puuttuminen ei myöskään sulje pois tulehdusta: yli puolella tärykalvon väri on samea tai kellertävä [13, 80] A. Useimmilla äkillistä välikorvatulehdusta sairastavilla lapsilla tärykalvo on tasainen tai pullottava [13, 80] A. Mikäli tärykalvossa on ilmastointiputki tai puhkeama, diagnoosi perustuu aukon kautta korvakäytävään vuotavan eritteen toteamiseen. Hoito Kipulääkkeet Hoidon aloituksessa on ensisijaista korvakivun hoito. Hoitona voidaan käyttää parasetamolia (15 20 mg/kg 4), ibuprofeenia (10 mg/ kg 3) tai naprokseenia (5 mg/kg 2) [81, 82]. Tärykalvoa puuduttavien korvatippojen (sinkokaiini) tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta niitä voidaan antaa kivun lievitykseen otiitin alkuvaiheessa, mikäli tärykalvo on ehjä. Jos lapsi herää yöllä korvakipuun ja kotona on käytettävissä kivun hoitoon soveltuvia lääkkeitä, ei ole välttämätöntä lähteä lääkäriin yöaikaan pelkästään antibioottihoidon aloitusta varten. Jos kivun hoito ei onnistu kotona, lapsen voi tuoda päivystysvastaanotolle mihin vuorokauden aikaan tahansa. Vaikka kipu olisikin jo lakannut aamuun mennessä, korvat on kuitenkin syytä tarkastaa lääkärin vastaanotolla, sillä kipu häviää useimmiten itsestään muutamassa tunnissa. Sen loppuminen ei kuitenkaan sulje pois tulehdusta. Mikrobilääkkeet Äkillisen välikorvatulehduksen luotettava diagnoosi on edellytys antibioottihoidon aloitukselle. Vaikka välikorvaontelossa olisikin nestettä (esimerkiksi matala nestepinta), mutta tärykalvossa itsessään ei ole mitään tulehduksen merkkejä, äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit eivät täyty. TAULUKKO. Tärykalvon inspektiolöydökset terveellä ja äkillistä välikorvatulehdusta sairastavalla lapsella. Tärykalvon ominaisuus Normaali löydös Välikorvatulehdukseen viittaava löydös Väri Helmenharmaa Punainen, kellertävä tai vaalea Läpikuultavuus Läpikuultava Samea Muoto Kovera Tasainen tai pullottava Heijaste Kapea ja tarkkarajainen Levinnyt tai poissa Liikkuvuus Herkkä Heikentynyt tai poissa (välikorvassa eritettä) 5 Äkillinen välikorvatulehdus

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Jos diagnoosi on riittävän varma, äkillistä välikorvatulehdusta suositellaan pääsääntöisesti hoidettavaksi antibiootilla, koska ainakin osalla lapsista antibiootti nopeuttaa eritteen häviämistä [83 89] B. Erite häviää kuitenkin valtaosalla ilman antibioottihoitoakin muutamassa viikossa. Antibioottilääkitys nopeuttaa korvaoireiden häviämistä hoidon alussa, mutta tämä vaikutus on varsin pieni ja lyhytkestoinen [83 87, 90 97] B. Yksilöllisesti sovellettavia, antibiootin tarvetta ennustavia tekijöitä ei toistaiseksi tunneta. On kuitenkin esitetty, että erityisesti alle kahden vuoden ikä, molemminpuolinen tulehdus ja vuoto tärykalvolta puoltaisivat antibioottihoidon aloitusta [97]. Mikäli yhteistyössä vanhempien kanssa päädytään siihen, että lieväoireiseen tulehdukseen ei aloiteta heti antibioottihoitoa, lapsen vointia on seurattava tarkasti; hänet tulisi tutkia uudelleen 2 3 päivän kuluttua, jollei lapsi ole selvästi paranemassa. Ensisijaislääkkeeksi suositellaan amoksisilliinia 40 mg/kg/vrk tai V-penisilliiniä 66 mg/kg/vrk ( IU/kg/ vrk), kumpikin kahteen vuorokautiseen annokseen jaettuna [88, 92, ] C. Jos hoitovaste amoksisilliinia tai penisilliiniä käytettäessä on huono tai jos välikorvaeritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri, toissijaisia antibiootteja ovat amoksisilliini-klavulaanihappo kefaklori ja kefuroksiimiaksetiili penisilliiniallergisilla sulfa-trimetopriimi, atsitromysiini tai klaritromysiini. Lihakseen annettava kerta-annos keftriaksonia on yksi mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun suun kautta otettava lääkitys ei ole kunnolla toteutettavissa (esimerkiksi oksentelun yhteydessä) [103]. Äkillisesti alkaneen, tärykalvon ilmastointiputken kautta tulevan vuodon hoito voidaan aloittaa samoilla antibiooteilla kuin välikorvatulehduksen hoidossa yleensä [88, ] B. Aiheuttajabakteerit ovat yleensä samoja kuin välikorvatulehduksessa muulloinkin. Korvavuodosta on kuitenkin aina syytä ottaa näyte bakteeriviljelyä varten, sillä vuodon aiheuttajina voivat olla myös tavallista resistentimmät taudinaiheuttajat, kuten Pseudomonas aeruginosa [ ]. Myös antibioottia sisältäviä korvatippoja voidaan harkinnan mukaan käyttää vuotavan korvan hoidossa. Antibioottihoidon optimaalista kestoa ei tiedetä, mutta viiden vuorokauden mittaisilla hoidoilla on saavutettu yhtäläisiä paranemistuloksia kuin yli viikon mittaisilla [ ] B. Antibioottia valittaessa on syytä ottaa huomioon sekä lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset että bakteerien kulloinenkin resistenssitilanne [88, 92, ] C. Suomessa noin 13 %:lla pneumokokkikannoista on todettu olevan vähentynyt herkkyys penisilliinille. Noin 15 % H. influenzae -kannoista ja noin 90 % M. catarrhaliksista tuottaa beetalaktamaasia. Pneumokokkien makrolidiresistenssi lisääntyy jatkuvasti: vuonna 2007 pneumokokeista 23 % oli resistenttejä makrolideille. Pneumokokki- ja H. influenzae -kannoista yli 20 % oli sulfa-trimetopriimiresistenttejä vuonna Lisätietoa lääkeresistenssin esiintyvyydestä Suomessa, ks. Finres-raportit www. finres.fi. Muut lääkkeet Antihistamiinien, nenän limakalvoa supistavien lääkkeiden tai tulehduskipulääkkeiden ei ole osoitettu nopeuttavan äkillisen välikorvatulehduksen paranemista [81, 82, ] B. Antihistamiinihoito saattaa päinvastoin pitkittää eritteen häviämistä välikorvasta [121]. Paikallisesti käytettävät dekongestantit helpottavat hengitystä nenän kautta. Niitä käytetään oireenmukaisena hoitona enintään muutaman päivän ajan. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

7 Äkillisesti alkaneessa, ilmastointiputken kautta vuotavassa otiitissa antibioottihoidon lisäksi annettava lyhyt steroidikuuri (prednisoloni 2 mg/kg/vrk kolmen päivän ajan) nopeuttaa vuodon loppumista [106] B. Steroidien käytössä on kuitenkin noudatettava erityistä varovaisuutta lapsilla, joilla saattaa olla itämisvaiheessa oleva vesirokko. Tärykalvopisto Äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa tärykalvopistosta ei ole osoitettu olevan hyötyä taudin paranemisen kannalta [84, 85, 122] B. Jos lapsella on yleistynyt tauti (esimerkiksi mastoidiitti tai meningiitti), jokin immuuni vajavuustila tai hän kuuluu heikentyneen yleistilansa vuoksi sairaalahoitoon, tärykalvopisto on usein hyödyllinen. Välikorvatulehduksen komplikaatioissa tärykalvoputkitus on kuitenkin tehokkaampi hoitokeino välikorvaeritteen poistamiseksi ja välikorvan ilmastoimiseksi. Jos lapsella on erittäin kova korvakipu välikorvaontelon lisääntyneen paineen vuoksi, tärykalvopisto voi olla aiheellinen kivun ensi apuluonteiseksi vähentämiseksi. Joskus tärykalvopisto on tarpeen etiologian selvittämiseksi. Seuranta Ks. kuva 3. Akuutin otiitin jälkeen nestettä voidaan todeta välikorvassa useiden viikkojen ajan [ ] A. Toispuolinen korvatulehdus parantuu selvästi nopeammin kuin molemminpuolinen [125]. Jälkitarkastus Tutkimusnäyttöä jälkitarkastuksen tarpeellisuudesta tai seurantakäynnin osuvimmasta ajankohdasta ei ole. Ei eritettä oireeton Akuutti otiitti 1 kk Välikorvaerite A oireeton B oireinen 1 kk ei eritettä 1 kk erite Uusi ab jt kuten A 1 kk ei eritettä 1 kk erite Äkillinen välikorvatulehdus -työryhmä Korvalääkärille KUVA 3. Seurantakaavio. 7 Äkillinen välikorvatulehdus

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 Oireettomallekin lapselle suositellaan kuitenkin jälkitarkastusta 3 4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. * Jälkitarkastus voidaan tarvittaessa korvata tympanometrialla. Tarkastusta ei tulisi lykätä liian pitkälle, jotta uuden välikorvatulehduksen ilmaantuessa tiedettäisiin sitä edeltänyt välikorvan tilanne. Jos välikorvassa ei ole nestettä, tärykalvolöydös on normaali, lapsi on oireeton ja hän kuulee normaalisti, tulehdus katsotaan parantuneeksi eikä jatkoseurantaa tarvita. Jos välikorvassa on edelleen nestettä: * Jos lapsi on oireeton, suoritetaan uusi jälkitarkastus noin kuukauden kuluttua. Jos nestettä on tuolloin yhä jäljellä mutta lapsi on pysynyt oireettomana, arvioidaan tilanne vielä kolmannen kerran kuukauden kuluttua. Ellei neste ole hävinnyt viimeistään kolmen kuukauden kuluttua, lapsi lähetetään korvalääkärille jatkohoitoon. * Jos lapsella on tulehdukseen viittaavia oireita (lukuun ottamatta heikentynyttä kuuloa), aloitetaan uusi antibioottihoito muulla kuin alkuvaiheessa käytetyllä lääkkeellä. Uusi jälkitarkastus suoritetaan noin kuukauden kuluttua ja tarvittaessa vielä myöhemminkin edellisen kohdan mukaisesti. Mikäli lapsen oireet eivät lainkaan helpota antibioottihoidosta huolimatta, uusi korvatarkastus on syytä tehdä jo hoidon aikana. * Pitkittyvien oireiden syynä ei kuitenkaan yleensä ole käytetylle antibiootille vastustuskykyinen bakteerikanta; osassa näistä tilanteista korvaeritteestä on osoitettavissa virus [59, 92, ] B. * Pitkittyvät oireet voivat johtua myös pelkästään hengitysteiden virusinfektion jatkumisesta, vaikka välikorvan bakteeri-infektio olisikin paranemassa ongelmitta [13]. Milloin erikoislääkärin hoitoon? Epäily välikorvatulehduksen komplikaatiosta (esimerkiksi kartiolisäkkeen tulehdus tai kasvohalvaus); ks. sähköinen taustaaineisto. Yli seitsemän vuorokautta jatkunut märkävuoto korvasta (joko putken tai puhkeaman kautta) asianmukaisesta antibioottihoidosta huolimatta. Korvamärän bakteeriviljelyssä todettu Pseudomonas. Oireisen tulehduksen jatkuminen toissijaisen antibiootin käytöstä huolimatta. Nestettä välikorvassa yhtäjaksoisesti kolmen kuukauden ajan. Tiheästi toistuvat välikorvatulehdukset (yli kolme puolen vuoden aikana tai yli neljä vuoden aikana). Harkinnan mukaan, jos lapsella on ennestään kuulovamma. Toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisy Riskitekijöiden välttäminen ja suojaavat tekijät Koska ylähengitysteiden virusinfektio on merkittävin välikorvatulehduksen riskitekijä, kaikki keinot, joilla lasten sairastumista ylähengitystieinfektioon pystyttäisiin vähentämään, todennäköisesti vähentäisivät myös sen komplikaationa ilmaantuvia välikorvatulehduksia. Riskitekijöistä päivähoito kodin ulkopuolella, altistuminen tupakansavulle ja tutin käyttö ovat mahdollisia intervention kohteita. Lääkkeet ja muut valmisteet Antibiootit Pitkäaikaisen antibioottiestohoidon teho äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisyssä on kyllä tilastollisesti merkitsevä, mutta vähäinen [ ] B. Lisääntyvän bakteerien resistenssiongelman vuoksi pitkäaikaisen estohoidon aloittamista tulisi harkita kriittisesti. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

9 Ainoastaan hengitystieinfektioiden aikana annettavalla profylaktisella antibioottihoidolla välikorvatulehduksen kehittymistä ei pystytä merkittävästi estämään [ ] B. Ksylitoli Säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetyn ksylitolipurukumin ja -mikstuuran on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksen ilmaantumista [ ] A. Kolme kertaa päivässä tai pelkästään hengitystieinfektioiden aikana annettu ksylitoli ei tehoa [ ] A. Muut valmisteet Nenän limakalvoja supistavilla lääkeaineilla tai dekongestantti-antihistamiiniyhdistelmillä ei ole todettu olevan tehoa välikorvatulehdusten ehkäisyssä [144, 145] C. Myöskään intranasaalisella steroidilla tai antiadhesiivisella oligosakkaridilla ei ole osoitettu ehkäisevää tehoa [146, 147] B. Probioottien ei ole todettu ehkäisevän välikorvatulehdusten toistumista korvatulehduskierteisillä lapsilla [148]. Leikkaushoito Kitarisan poistolla ei ole osoitettu olevan merkittävää tehoa välikorvatulehdusten ehkäisyssä [ ] B. Tärykalvon ilmastointiputkilla on jonkin verran välikorvatulehduksia ehkäisevää vaikutusta [153, ] A. Tämän lisäksi putkitus helpottaa toistuvien tulehdusten diagnostiikkaa, ja se saattaa lievittää korvaperäisiä oireita ja parantaa kuuloa tulehduksen yhteydessä. Rokotteet Tavanomaisilla pneumokokkipolysakkaridirokotteilla ei ole todettu olevan ehkäisyssä merkittävää tehoa [ ] A. Uudet proteiiniin konjugoidut pneumokokkirokotteet vähentävät merkittävästi rokotteiden sisältämien serotyyppien aiheuttamia otiitteja, mutta näiden rokotteiden teho otiitin kokonaisilmaantuvuuden vähentämisessä on varsin pieni (0 7 %) [9, 60, ] B. Sekä inaktivoidun että elävän heikennetyn influenssarokotteen on todettu vähentävän äkillisiä välikorvatulehduksia influenssaepidemian aikana [ ] A. Passiivisella immunisaatiolla (erilaisten immunoglobuliinivalmisteiden annolla) ei ole todettu merkittävää tehoa välikorvatulehduksen ehkäisyssä [ ] C. Suomalaisen LÄÄKÄRISEURAN DUODEcIMIN, SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYS ry:n, SUOMEN OTOLARYNgologIYHDISTYS ry:n ja SUOMEN YLEISLÄÄKETIETEEN YHDISTYS ry:n ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: TERHO HEIKKINEN, dosentti, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Turun yliopisto ja TYKS:n lastenklinikka Jäsenet: PENTTI HUOVINEN, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turku jussi jero, professori TYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Anne PITKÄRANTA, professori HYKS:n korva- nenä- ja kurkkutautien klinikka Marjo RENKO, dosentti, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri OYS:n lasten ja nuorten klinikka MARKKU SUMANEN, LT, yleislääketieteen professori (mvs) Tampereen yliopisto ELINA HEIKKILÄ, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri (Käypä hoito -toimittaja) 9 Äkillinen välikorvatulehdus

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 KirjalliSUUTTA 1. Bluestone CD ym. Otitis media in infants and children. 3. painos. Philadelphia: WB Saunders, Karma P ym. Ann Otol Rhinol Laryngol Suppl 1987;129: Pukander J ym. Acta Otolaryngol 1982;94: Lundgren K ym. Scand J Infect Dis 1983;(Suppl. 39): Sipilä M ym. Acta Otolaryngol 1987;104: Alho OP ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1991;21: Teele DW ym. J Infect Dis 1989;160: Joki-Erkkilä VP ym. Epidemiol Infect 1998;121: Fireman B ym. Pediatr Infect Dis J 2003;22: Niemelä M ym. Acta Paediatr 1999; 88: Henderson FW ym. N Engl J Med 1982;306: Ruuskanen O ym. Pediatr Infect Dis J 1989;8: Arola M ym. Pediatrics 1990;86: Daly KA ym. Pediatrics 1999;103: Winther B ym. Pediatrics 2007;119: Chonmaitree T ym. Clin Infect Dis 2008;46: Uhari M ym. Clin Infect Dis 1996;22: Sipilä M ym. Acta Otolaryngol 1988;106: Alho OP ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19: Daly KA ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19(Suppl. 5):S Celedon JC ym. Pediatrics 1999;104: Zutavern A ym. Acta Paediatr 2007;96: Bradley RH. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157: Casselbrant ML ym. JAMA 1999;282: Casselbrant ML ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2004:130: Niemelä M ym. J Laryngol Otol 1994;108: Renko M ym. J Larynol Otol 2007;121: Patel JA ym. Pediatrics 2006,118: Emonts M ym. Pediatrics 2007;120: Alper CM ym. Eur Arch Otorhinolaryngol 2009;266: Revai K ym. Clin Infect Dis 2009;49: Rämet M ym. J Pediatr 2001;138: Kalm O ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1991;117: Ståhlberg MR ym. Pediatr Infect Dis 1986;5: Pukander J ym. Acta Otolaryngol 1985;100: Owen MJ ym. J Pediatr 1993;123: Stenström R ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1993;27: Kero P ym. Acta Paediatr Scand 1987;76: Etzel RA ym. Pediatrics 1992;90: Stathis SL ym. Pediatrics 1999;104:e Ilicali OC ym. Laryngoscope 2001;111: Lieu JE ym. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156: Hammarén-Malmi S ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2007;71: Niemelä M ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1994;29: Niemelä M ym. Pediatrics 1995;96: Niemelä M ym. Pediatrics 2000; 106: Warren JJ ym. Pediatr Dent 2001;23: Jackson JM ym. Pediatr Dent 1999;21: Rovers MM ym. Fam Pract 2008;25: Bauchner H ym. JAMA 1986;256: Fleming DW ym. Pediatrics 1987;79: Tainio VM ym. Pediatr Res 1988;23: Rubin DH ym. Pediatrics 1990;85: Duncan B ym. Pediatrics 1993; 91: Aniansson G ym. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Chantry CJ ym. Pediatrics 2006;117: Bonuck KA ym. Arch Pediatr Adolesc Med 2006; 160: Bluestone CD ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11(Suppl. 8):S Pichichero ME ym. Pediatr Infect Dis J 1995;14: Eskola J ym. N Engl J Med 2001;344: Kilpi T ym. Pediatr Infect Dis J 2001;20: Ruohola A ym. Clin Infect Dis 2006;43: Pitkäranta A ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2006;70: Chantzi FM ym. Pediatr Allergy Immunol 2006;17: Bulut Y ym. Eur J Pediatr 2007;166: Yano H ym. Acta Otolaryngol 2009;129: Heikkinen T ym. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Koivunen P ym. Pediatr Infect Dis J 1999; 18: Niemelä M ym. Pediatr Infect Dis J 1994;13: Heikkinen T ym. Arch Pediatr Adolesc Med 1995;149: Kontiokari T ym. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Uhari M ym. Acta Paediatr 1995;84: Baker RB. Pediatrics 1992;90: Puhakka H. Suom Lääkäril 1991;46: Koivunen P ym. J Pediatr 1997;131: van Balen FA ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1994;29: Palmu A ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1999;49: Palmu A ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;61: Saeed K ym. Ped Infect Dis J 2004;23: Karma PH ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1989; 17: Bertin L ym. Fundam Clin Pharmacol 1996;10: Varsano IB ym. Ann Otol Rhinol Laryngol 1989;98: Mygind N ym. Clin Otolaryngol Allied Sci 1981;6: van Buchem FL ym. Lancet 1981;2: Kaleida PH ym. Pediatrics 1991;87: Burke P ym. BMJ 1991;303: Damoiseaux RA ym. BMJ 2000;320: Ruohola A ym. Pediatrics 2003;111: McCormick DP ym. Pediatrics 2005;115: Appelman CL ym. BMJ 1991;303: Little P ym. BMJ 2001;322: Rosenfeld RM ym. J Pediatr 1994;124: Halsted C ym. Am J Dis Child 1968;115: Laxdal OE ym. Can Med Assoc J 1970;102: Del Mar C ym. BMJ 1997;314: Thalin A ym. Is penicillin necessary in the treatment of acute otitis media? Kirjassa: Proceedings of the international conference on acute and secretory otitis media, part 1, Jerusalem, Israel November. Amsterdam: Kugler Publications, 1985: Rovers MM ym. Lancet 2006;368: Marchant CD ym. J Pediatr 1992;120: Carlin SA ym. J Pediatr 1991;118: Dagan R ym. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Marchant CD. Pediatr Infect Dis J 2002; 21: Dagan R ym. Pediatr Infect Dis J 2002;21: Barnett ED ym. Pediatrics 1997;99: Schneider ML. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989;115: Mandel EM ym. Ann Otol Rhinol Laryngol 1994;103: Ruohola A ym. J Pediatr 1999;134: Pichichero ME ym. Pediatr Infect Dis J 1997;16: Kozyrskyj AL ym. JAMA 1998;279: Ingvarsson L ym. Acta Otolaryngol 1982;94: Hendrickse WA ym. Pediatr Infect Dis J 1988;7: Gooch WM 3rd ym. Pediatr Infect Dis J 1996;15: Kafetzis DA ym. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1997;16: Hoberman A ym. Pediatr Infect Dis J 1997;16: Roos K ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2000;55: Grundfast KM. Otolaryngol Head Neck Surg 1981;89: Klein SW ym. Clin Pediatr (Phila) 1980;19: Bhambhani K ym. Ann Emerg Med 1983;12: Schnore SK ym. J Fam Pract 1986;22: Moran DM ym. J Pediatr 1982;101: Flynn CA ym. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD Chonmaitree T ym. J Pediatr 2003;143: Engelhard D ym. Lancet 1989;2: Teele DW ym. 1980;89: Marchant CD ym. J Pediatr 1984;104: Renko M ym. Acta Paediatr 2006;95: Koopman L ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2008;134: Teele DW ym. J Pediatr 1981;98: Chonmaitree T ym. J Infect Dis 1990;162: Arola M ym. J Pediatr 1990;116: Williams RL ym. JAMA 1993; 270: Mandel EM ym. Pediatr Infect Dis J 1996;15: Roark R ym. Pediatr Infect Dis J 1997;16: Teele DW ym. 1):S De Diego JI ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;58: Berman S ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11: Prellner K ym. Acta Otolaryngol 1994;114: Heikkinen T ym. J Pediatr 1995;126: Foglé-Hansson M ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;59: Autret-Leca E ym. Br J Clin Pharmacol 2002;54: Uhari M ym. BMJ 1996;313: Uhari M ym. Pediatrics 1998;102: Tapiainen T ym. Pediatrics 2002;109:E Hautalahti O ym. Pediatr Infect Dis J 2007;26: Kjellman NI ym. J Otolaryngol 1978;7: Randall JE ym. Pediatrics 1979;63: Ruohola A ym. J Allergy Clin Immunol 2000;106: Ukkonen P ym. Lancet 2000;356: Hatakka K ym. Clin Nutr 2007;26: Paradise JL ym. JAMA 1990;263: van Cauwenberge PB ym. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1995;32(Suppl): S Paradise JL ym. JAMA 1999; 282: Mattila PS ym. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129: Rosenfeld RM. Vaccine 2000; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä

11 19(Suppl. 1):S Koivunen P ym. Br Med J 2004;328: Hammaren-Malmi S ym. Paediatrics 2005;116: Ngueyen LH ym. Laryngoscope 2004;114: Gebhart DE. Laryngoscope 1981;91: Gonzalez C ym. Laryngoscope 1986;96: Le CT ym. Pediatr Infect Dis J 1991;10: Casselbrant ML ym. Pediatr Infect Dis J 1992;11: McDonald S ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4): CD Mäkelä PH ym. Lancet 1980;2: Mäkelä PH ym. 1981;3: S Sloyer JL ym. Rev Infect Dis Suppl 1981;3:S Teele DW ym. Rev Infect Dis Suppl 1981;3:S Karma P ym. Am J Otolaryngol 1985;6: Black S ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19: Kilpi T ym. Clin Infect Dis 2003;37: Veenhoven R ym. Lancet 2003;361: Prymula R ym. Lancet 2006;367: Arguedas A ym. Lancet 2006;367: Prymula R ym. Lancet 2006;367: Heikkinen T ym. Am J Dis Child 1991;145: Clements DA ym. Arch Pediatr Adolesc Med 1995;149: Belshe RB ym. N Engl J Med 1998;338: Marchisio P ym. Clin Infect Dis 2002;35: Hoberman A ym. JAMA 2003;290: Heikkinen T ym. JAMA 2004;291:692-3; author reply Belshe RB ym. N Engl J Med 2007;356: Jörgensen F ym. Pediatr Infect Dis J 1990;9: Shurin PA ym. J Pediatr 1993;123: Simoes EA ym. J Pediatr 1996;129: Lindberg K ym. Clin Otolaryngol Allied Sci 2000;25: Äkillinen välikorvatulehdus

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan?

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Kello on kaksitoista yöllä. Juuri kun olemme päässeet makeaan uneen, taapero parkaisee kipeästi sängyssään. Tätä se lapsen rauhattomuus alkuillasta tiesi!

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Korppi Matti Name of article: Lapsen kotisyntyinen keuhkokuume Year of publication:

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot