Lapsen infektiokierre

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen infektiokierre"

Transkriptio

1 Näin hoidan Lapsen infektiokierre Terho Heikkinen ja Olli Ruuskanen Lapsen infektiokierteellä tarkoitetaan yleensä tiheästi toistuvia hengitystieinfektioita. Lapsen jatkuva sairastelu voi aiheuttaa vanhemmille huomattavaa taloudellista, henkistä ja jopa fyysistä rasitusta. Tilanteen hankaluudesta huolimatta sekä lääkärin että vanhempien on syytä tiedostaa, että kyseessä on lähes poikkeuksetta hyvänlaatuinen, ajan myötä häviävä ongelma. Varsinaiset immuunivajavuustilat toistuvien infektioiden syinä ovat erittäin harvinaisia. Selkeässä infektiokierteessä olevalta lapselta on aiheellista ottaa kertaalleen verinäyte perustutkimuksia varten, mutta laajoihin laboratorioselvittelyihin ei avohoidossa ole yleensä aihetta. Infektiokierteen hallinnassa olennaisia asioita ovat hoidon ja seurannan keskittäminen yhdelle lääkärille, vanhempien tukeminen ja valistaminen, jokaisen infektioepisodin asianmukainen hoito, infektioille altistavien tekijöiden vähentäminen sekä tarvittaessa lausunto hoitotukea varten. L apsen infektiokierteestä puhuttaessa ja hoitolinjoja laadittaessa vaikeutena on se, että infektiokierteelle ei ole selkeää ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Seurantatutkimusten mukaan lapset sairastavat normaalisti keskimäärin kuusi hengitystieinfektiota vuodessa, jotkut jopa kymmenen (Denny ym. 1986, Wald ym. 1991), eikä käytettävissä ole mitään perusteltuja keinoja määrittää, missä kulkee normaalin sairastelun ja infektiokierteen raja. Infektioiden lukumäärä on mittarina sikälikin huono, että lapsi voi sairastaa useita eri virusten aiheuttamia infektioita peräkkäin ilman, että infektion oireet olisivat välillä kokonaan poissa. Kansaneläkelaitoksen (1999) lapsen hoitotukea koskevien ohjeiden mukaan lapsen katsotaan olevan infektiokierteessä, jos hän sairastaa enemmän kuin 6 7 infektiota vuodessa ja saa vuosittain vähintään yhtä monta antibioottikuuria. Antibioottikuurien määrän käyttö infektiokierteen toteamisen perusteena tuntuu merkilliseltä, sillä lapsi voi sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita myös ilman välikorvatulehduksia tai muita bakteeri-infektioita eikä antibioottihoidolle löydy perusteita, vaikka virusinfektioita esiintyisi lapsella tiheästikin. Infektiokierteen tausta ja syyt Hengitystieinfektioita aiheuttavista viruksista tunnetaan yhteensä ainakin 150 erilaista serotyyppiä. Raskauden aikana äidiltä saadut vastaaineet häviävät lapselta ensimmäisen elinvuoden aikana, joten on ymmärrettävää, että lapsi sairastuu herkästi uudentyyppisen viruksen kohdatessaan. Tyypillisesti lapsen infektiokierre alkaa siinä vaiheessa, kun hän noin vuoden iässä siirtyy kotihoidosta päivähoitoon. Päivähoito kodin ulkopuolella onkin merkittävin ympäristöstä aiheutuva hengitystieinfektioiden riskitekijä (Alho ym. 1990, Wald ym. 1991, Nafstad ym. 1999). Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat Duodecim 2001;117:

2 altistuminen tupakansavulle ja mahdollisesti myös lyhyt rintaruokinta (Douglas ym. 1994). Vaikka ympäristötekijöillä, erityisesti päivittäisten lapsikontaktien lukumäärällä, onkin keskeinen osuus lapsen sairastuvuudessa infektioihin, on ilmeistä, että lasten välillä on myös perintötekijöistä johtuvia infektioalttiuteen vaikuttavia eroja. Tätä ajatusta tukee myös se, että pojat sairastavat infektioita keskimäärin enemmän kuin tytöt. Lisääntyneeseen infektioalttiuteen liittyviä perintötekijöitä tai siihen vaikuttavia mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta. Varsinainen immuunivajavuustila lapsen infektiokierteen syynä on erittäin harvinainen. Voidaan arvioida, että selektiivistä IgA-puutosta lukuun ottamatta Suomessa syntyy vuosittain vain muutama lapsi, jolla on selvä primaarinen immuunivajavuustila (Ruuskanen 1998). Selektiivinen IgA-puutos on lapsillakin varsin yleinen löydös (esiintyvyys väestössä noin 1:400), mutta sen kliininen merkitys on epäselvä, sillä valtaosalla IgA-puutteisista henkilöistä infektioherkkyys ei ole lisääntynyt. Myös IgG-alaluokkien erityisesti IgG2:n ja IgG4:n vajavuuksia todetaan ajoittain toistuvista infektioista kärsivillä lapsilla (Gross ym. 1992), mutta toisaalta pieniä pitoisuuksia esiintyy myös aivan terveillä lapsilla. Lisäksi immunoglobuliinivajavuudet häviävät usein itsestään lapsen iän karttuessa (Plebani ym. 1986, Herrod 1997). IgA- tai IgGalaluokkapuutosten merkitystä lisääntyneessä infektioalttiudessa ei voida kuitenkaan sulkea pois, sillä näitä puutoksia esiintyy useammin toistuvia infektioita sairastavilla kuin normaaleilla verrokeilla. Infektiokierteen selvittely Vaikka lapsen infektiokierteen diagnostisista kriteereistä vallitsisikin yksimielisyys, infektiokierteen toteaminen ei ole aina yksinkertaista. Lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi vastaanotolle lähdetään usein illalla tai yöllä, ja tyypillisessä tapauksessa toistuvista infektioista kärsivä lapsi on käynyt kuukausien ajan lukuisten eri lääkäreiden vastaanotoilla. Tällöin yhdellekään lääkärille ei muodostu selvää kokonaiskuvaa lapsen ongelmista, ja päivystysvastaanoton kiivastahtisuus pitää huolen siitä, ettei lääkärillä ole edes realistista mahdollisuutta syventyä kunnolla lapsen ongelmiin, vaikka sairauskertomusmerkintöjen perusteella tarvetta siihen näyttäisi olevankin. Paras kokonaiskuva tilanteesta on lapsen vanhemmilla, ja ongelman esille ottaminen riippuukin usein heidän aktiivisuudestaan. Myös vanhempien välillä on suuria eroja suhtautumisessa lasten infektioihin. Jotkut suhtautuvat lasten tiheäänkin sairasteluun lapsuuteen olennaisesti kuuluvana asiana, kun taas toisten on vaikea hyväksyä sitä, että lapsi sairastuu hengitystieinfektioon toistamiseen saman talven aikana. Mikäli lapsella alkaa esiintyä tiheästi toistuvia infektioita, olisi kaikkien osapuolten etu, että lapsen vastaanottokäynnit keskitettäisiin yhdelle lääkärille. Valitettavasti tämä on käytännössä vain harvoin mahdollista. Käynnit pitäisi kuitenkin pyrkiä keskittämään ainakin samaan terveydenhoitoyksikköön, jotta tiedot aiemmista sairauksista ja niiden hoidoista saadaan helposti ja luotettavasti kerätyksi sairauskertomuksesta. Infektiokierteeseen liittyvien seikkojen kunnollinen selvittely vie väistämättä enemmän aikaa kuin kiireisellä päivystysvastaanotolla on mahdollista järjestää, eivätkä hätäisesti heitetyt kommentit tyydytä sen enempää huolestuneita vanhempia kuin lääkäriäkään. Toistuvista infektioista kärsivän lapsen vanhemmille tulisi varata riittävä vastaanottoaika taudin rauhallisessa vaiheessa asioiden tarkempaa selvittelyä ja jatkosuunnitelmien tekemistä varten. Huolellisen anamneesin merkitys on tuttu jokaiselle lääkärille, mutta infektiokierteen selvittelyssä sen osuus korostuu, sillä lapsi on ajanvarausvastaanotolla usein jo täysin oireeton. Taulukossa 1 on esitetty tärkeimpiä lapsen sairaushistoriaan liittyviä selvitettäviä asioita. Normaalin perusterveyden puolesta puhuvia seikkoja ovat infektioiden alkaminen päivähoidon aloituksen jälkeen, niiden paraneminen tavalliseen tahtiin, oireettomuus infektioiden välisenä aikana, hankalien komplikaatioiden puuttuminen sekä pituuden ja painon normaali kehitys. Pienten lasten toistuvat tai pitkittyvät välikorvatulehdukset flunssien komplikaatioina selittyvät useimmiten ylähengitysteiden rakenteellisil- 732 T. Heikkinen ja O. Ruuskanen

3 Taulukko 1. Tärkeitä kysymyksiä lapsen infektiokierteen selvittelyssä. Esiintyykö lapsen vanhemmilla tai sisaruksilla poikkeavaa infektioherkkyyttä? Minkä ikäisenä lapsen infektiokierre alkoi? Liittyikö infektioiden alku päivähoidon aloitukseen? Kuinka monta infektiota ja minkätyyppisiä lapsi on sairastanut (nuhakuume, korvatulehdus, kurkunpäätulehdus, keuhkokuume, poskiontelotulehdus, obstruktiivinen bronkiitti, jne.)? Montako antibioottikuuria lapsi on saanut? Onko lapsi ollut sairaalahoidossa infektioiden takia? Onko lapsella esiintynyt vakavia infektioita? Onko lapsella toistuvia tai kroonisia märkäkertymiä? Onko lapsella esiintynyt epätyypillisten mikrobien aiheuttamia infektioita? Paraneeko lapsi infektioistaan normaalisti? Onko lapsi infektioiden välillä täysin oireeton? Kasvaako ja kehittyykö lapsi normaalisti? Onko lapsella ilmennyt pitkäaikaista ripulia tai ihottumaa? Onko lapsella jokin infektiopuolustusta heikentävä sairaus tai lääkitys? Taulukko 2. Lasten toistuvien tai pitkittyvien hengitystieoireiden erotusdiagnostiikassa infektioiden lisäksi huomioitavia tautitiloja. Yleisiä Astma Allerginen nuha Gastroesofageaalinen refluksi Psykogeeninen yskä (»tapayskä») Harvinaisia Vierasesine hengitysteissä Anatomiset poikkeavuudet hengitysteiden alueella Vasomotorinen nuha Kystinen fibroosi Tuumorit Hengitystie-epiteelin värekarvojen toimintahäiriöt la ja toiminnallisilla syillä, eivätkä ne sinänsä viittaa immuunipuolustuksen häiriöön. Toistuvat radiologisesti varmistetut keuhkokuumeet saattaisivat viitata jonkinlaiseen immuunivajavuuteen, mutta usein keuhkokuumeen diagnoosi perustuu auskultaatiossa kuultuihin epämääräisiin rohinoihin, ja toistuvien»keuhkokuumeiden» taustalta löytyy yllättävän usein diagnosoimaton astma tai gastroesofageaalinen refluksi. Taulukossa 2 on esitetty tärkeimpiä toistuvien infektioiden erotusdiagnostiikassa huomioitavia tautitiloja. Säännöllisin väliajoin ilmaantuvien kuumejaksojen taustalla saattaa olla myös jaksoittainen kuumeoireyhtymä, jonka aiheuttajaa ei tunneta (Thomas ym. 1999). Epäily immuunipuolustuksen häiriöstä herää, jos lapsella on esiintynyt toistuvia invasiivisia bakteeri-infektioita, poikkeavia märkäkertymiä tai harvinaisten mikrobien aiheuttamia infektioita tai jos lapsi kasvaa huonosti ja hänellä on krooninen ripuli ja ihottuma. Tutkimukset Toistuvista infektioista kärsivän lapsen laboratoriotutkimuksia harkittaessa on tärkeää muistaa, että infektiokierre ja immuunivajavuus ovat eri asioita. Jos lapsen infektiot selittyvät hyvin esimerkiksi päiväkotihoidon aiheuttamalla lisääntyneellä infektiopaineella ja ne paranevat tavalliseen tapaan, laboratoriotutkimuksista ei ole odotettavissa lisävalaistusta asiaan. Mikäli anamneesin taikka infektioiden määrän tai laadun perusteella kuitenkin herää epäilys jonkinlaisesta immuunipuolustuksen häiriöstä, lapsesta kannattaa ottaa kertaalleen verinäyte perustutkimuksia (verenkuva, valkosolujen erittelylaskenta ja seerumin IgA, IgM ja IgG) varten. Nämä tutkimukset on usein aiheellista tehdä myös silloin, kun vanhemmat ovat asiasta poikkeuksellisen ahdistuneita, vaikka lääkäri olisikin vakuuttunut tilanteen normaaliudesta. Esitetyn tutkimuspaketin hinta on noin 500 markkaa, ja mikäli tulokset ovat normaalit, ei jatkotutkimuksia useimmiten tarvita, vaikka lapsen infektiot vielä jatkuisivatkin. IgG-alaluokkien määritys on kallista, eikä alaluokkien määritys ole aiheellista avohoidossa, kun otetaan huomioon tulosten tulkintavaikeudet. Kuvantamistutkimukset ovat harvoin tarpeen infektiokierteen perusselvittelyssä, sillä toipilasvaiheessa otetun yksittäisen keuhkojen tai poskionteloiden röntgenkuvan informaatioarvo on vähäinen etenkin alle nelivuotiailla. Röntgenkuvauksia kannattaa tehdä harkiten akuuttien infektioiden yhteydessä, lähinnä keuhkokuumetta epäiltäessä. Infektiokierteisille lapsille on aiemmin usein tehty kitarisan röntgenkuvauksia, mutta näistä ei ole mitään hyötyä, sillä sivukuvassa näkyvän kitarisan koolla ei ole merkitystä edes välikorvatulehdusten kannalta. Lapsen infektiokierre 733

4 Hoitolinjat Infektiokierteisen lapsen vanhemmat ovat usein sekä henkisesti että fyysisesti väsyneitä. Tilanteen hallinnassa on tärkeää saada vanhemmat tuntemaan, että heidän huoleensa suhtaudutaan vakavasti ja että lapsen ongelmiin paneudutaan kunnolla. Suomalaisten lasten vanhemmat ovat varsin hyvin perillä infektioiden ja niiden hoidon perusperiaatteista, eivätkä he odota lääkäriltä mitään taikatemppuja ongelman ratkaisemiseksi. Toistuvista infektioista kärsivän lapsen seuranta tulisi keskittää yhdelle lääkärille. Jos lapsi joutuu käymään päivystysaikaan jonkun toisen lääkärin vastaanotolla, oman vastuulääkärin tulisi saada tieto tästä käynnistä, löydöksistä ja aloitetuista hoidoista. Näin mahdollisista jatkotoimenpiteistä päättäminen pysyy yhden lääkärin vastuulla, ja selkeä hoitolinja helpottaa myös lapsen vanhempien oloa monenlaisten ympäristöstä tulevien neuvojen ristiaallokossa. Kun lapsi sairastuu uuteen infektioon, hänet on tutkittava niin huolellisesti, että lääkäri tulee vakuuttuneeksi siitä, mistä on kysymys ja mistä ei. Lapsen perusteellinen tutkiminen lisää vanhempien luottamusta lääkäriin ja antaa lisäpontta tämän sanoille ja päätelmille. On turha yrittää selittää vanhemmille, ettei lapsella ole keuhkokuumetta, elleivät he koe, että lapsen keuhkoja on kuunneltu huolellisesti. Lääkärin on myös hyvä tiedostaa, että infektiokierteisen lapsen vanhemmilla on yleensä runsaasti kokemuksia erilaisista lääkäreistä. Lapsen huolellinen tutkiminen ei tarkoita sitä, että täytyisi löytää jokin syy antibioottihoidon aloitukseen. Päinvastoin bakteeri-infektioiden ylidiagnostiikan välttäminen on ensisijaisen tärkeää infektiokierteisen lapsen hoidossa. Etenkin välikorvatulehdusten ylidiagnostiikka on haitallista, sillä se ei johda ainoastaan tarpeettomiin antibioottihoitoihin ja sitä kautta bakteerien resistenssin lisääntymiseen vaan mahdollisesti myös aiheettomiin kitarisaleikkauksiin ja tärykalvoputkien asentamiseen jatkuvan»korvatulehduskierteen» vuoksi. Pienen lapsen korvien tutkiminen ei ole aina helppoa, ja diagnostiikan parantamiseksi jokaisessa yksikössä tulisikin olla tympanometri tai akustinen reflektometri (Puhakka ym. 1999). Limainen ja rohiseva yskä ei sinänsä ole antibioottihoidon aihe, sillä lasten keuhkoputkitulehdukset ovat lähes poikkeuksetta virusten aiheuttamia (taulukko 3). Virusinfektioihin liittyvä kuumeilu voi hyvinkin jatkua yli viikon ilman bakteeritautia (Putto ym. 1986), eikä flunssan alkuvaiheen jälkeen paksummaksi muuttuva nuha ole merkki antibioottihoitoa vaativasta bakteeri-infektiosta. Flunssan aikana aloitetulla antibioottihoidolla ei myöskään kyetä ehkäisemään tehokkaasti välikorvatulehduksen kehittymistä (Heikkinen ym. 1995). Vaikka antibioottihoito ei olisikaan aiheellinen, voidaan käyttää oireenmukaisia tukihoitoja (nenätippoina tai suun kautta annettavat vasokonstriktorit, kuumelääkkeet, yskänlääkkeet), sillä lapsen sairastellessa toistuvasti oireiden pienikin lievittyminen tai yöllisen heräilyn vähentyminen on kallisarvoista. Oireenmukaisilla lääkkeillä on myös psykologista merkitystä lasta hoitavan vanhemman kannalta. Joskus lapsen toistuva sairastelu muodostuu selvästi vanhemmille ylivoimaisen raskaaksi taakaksi. Vaikka vanhempien uupumus ei lääkärin mielestä tuntuisikaan olevan realistisessa suhteessa lapsen infektioiden määrään tai niiden vaikeuteen, on muistettava, että taustalla olevista syistä riippumatta vanhempien täydellinen uupumus on vakava uhka lapsen hyvinvoinnille. Ongelmat eivät tuolloin välttämättä rajoitu enää pelkästään lapsen sairastamiseen, vaan mukana voi olla esimerkiksi työhön, toimeentu- Taulukko 3. Antibioottihoidon tarve yleisimmissä hengitystieinfektioissa. Antibiootti aiheellinen Keuhkokuume Äkillinen välikorvatulehdus Poskiontelotulehdus A-streptokokin aiheuttama nielutulehdus Ei antibioottihoitoa Flunssa Rohiseva limainen yskä (»keuhkoputkitulehdus») Nesteen pitkittynyt esiintyminen välikorvassa Kurkunpäätulehdus Obstruktiivinen bronkiitti (»virusastma») Muun kuin streptokokin aiheuttama nielutulehdus 734 T. Heikkinen ja O. Ruuskanen

5 loon, parisuhteeseen tai vanhemman omaan terveyteen liittyviä murheita. Jos lapsen äiti vastaanotolla purskahtaa itkuun ja sanoo, ettei yksinkertaisesti jaksa enää, lääkärin ei pidä aloittaa luentoa hengitysteiden virusinfektioiden vaarattomuudesta tai kertoa omien lastensa yöllisistä heräilyistä, vaan vanhemmille on järjestettävä heti mahdollisuus uupumuskierteen katkaisuun. Mikäli mitään muuta luotettavaa vaihtoehtoa lapsen hoidolle ei ole tarjolla, lapsi voidaan lähettää päivystystoimena sairaalahoitoon, jonka aikana asioita voidaan tarkastella rauhassa. Yksikin häiriöttä nukuttu yö voi saada vanhemmissa ihmeitä aikaan, ja vanhempien kokemus siitä, että tiukan paikan tullen on saatavissa konkreettista apua, voi vähentää merkittävästi tällaisen lisäavun tarvetta. Hengitysteiden tiheästi toistuvien virusinfektioiden hallinnassa tartuntamahdollisuuksien vähentäminen olisi tärkeää. Vaikka asiasta ei ole julkaistu interventiotutkimuksia, on loogista ajatella, että päivähoidossa oleva lapsi hyötyisi kotihoitoon siirtämisestä, ja tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa päivähoitoviranomaisille asiaa koskevan suosituksen. Kotihoito ei tietenkään poista kokonaan tartuntamahdollisuuksia, ja esimerkiksi kouluikäiset sisarukset voivat välittää uusia tauteja kotiin. Riskitekijöiden vähentämiseksi tupakointi kotona tulisi lopettaa. Vaikka influenssarokotus ei anna suojaa muita kuin influenssaviruksia vastaan, rokotteen antaminen syksyisin infektiokierteessä olevalle lapselle on perusteltua. Milloin jatkotutkimuksiin? Jos lapsen perustutkimuksissa ilmenee jotain viitettä immuunivajavuudesta, hänet kannattaa lähettää suoraan keskussairaalaan jatkotutkimuksia varten. Samoin kannattaa tehdä, jos lapsella on ollut useita vakavia tai muuten poikkeuksellisia infektioita, mukaan luettuina toistuvat varmistetut keuhkokuumeet, vaikka perustutkimusten löydökset olisivatkin normaalit. Sairaalassa tehtävien mahdollisten jatkotutkimusten kirjo on laaja, ja ne räätälöidään yksilöllisesti lapsen sairaushistorian ja löydösten perusteella, joten niitä ei käsitellä laajemmin tässä katsauksessa. Mikäli lapsi sairastaa yli kolme äkillistä välikorvatulehdusta puolen vuoden aikana tai yli neljä vuoden aikana, hänet on syytä lähettää erikoislääkärille leikkaushoidon harkintaa varten (Puhakka ym. 1999). Tärykalvoputkien asentaminen on yleensä aiheellista, mikäli erite pysyy välikorvassa yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden ajan. Hoitotuki Vaikka lapsen infektiokierrettä ei saada katkaistuksi rahalla, hoitotuen järjestäminen toistuvista infektioista kärsivälle lapselle on perusteltua. Oikeus hoitotukeen määräytyy hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen perusteella, joten myös sairaan lapsen hoidossa valvotut yöt ja muu henkinen rasitus ovat riittäviä perusteita hoitotuen myöntämiselle. Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan toistuvia hengitystie- ja korvainfektioita sairastavat lapset ovat oikeutettuja hoitotukeen, jos heidän katsotaan olevan infektiokierteessä, joka kestää yli kuusi kuukautta ja vaatii toistuvia hoitotoimenpiteitä (Kansaneläkelaitos 1999). Koska infektiokierteen toteamisen edellytyksenä on vähintään 6 7 infektiota vuodessa, kriteerejä voitaneen tulkita niin, että vähintään 3 4 infektiota puolen vuoden aikana täyttää hoitotuen myöntämisen edellytykset. Lapsi on oikeutettu korotettuun hoitotukeen, jos hän on vaikeassa infektiokierteessä, mikä edellyttää jatkuvasti toistuvia infektioita ja antibioottihoitoja sekä tiheitä lääkäri-, laboratorio- ja poliklinikkakäyntejä. Tavallisen hoitotuen määrä on nykyään 424 markkaa kuukaudessa ja korotetun hoitotuen 990 markkaa kuukaudessa. Tuen hakemisella ei ole kiirettä, sillä tuki voidaan myöntää jopa 12 kuukautta takautuvasti, eikä sitä kuitenkaan myönnetä, ennen kuin on näyttöä vähintään puoli vuotta jatkuneesta infektioongelmasta. Lapsen infektiokierre 735

6 Kirjallisuutta Alho O-P, Koivu M, Sorri M, Rantakallio P. Risk factors for recurrent acute otitis media and respiratory infection in infancy. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19: Denny FW, Collier AM, Henderson FW. Acute respiratory infections in day care. Rev Infect Dis 1986;8: Douglas RM, Woodward A, Miles H, Buetow S, Morris D. A prospective study of proneness to acute respiratory illness in the first two years of life. Int J Epidemiol 1994;23: Gross S, Blaiss MS, Herrod HG. Role of immunoglobulin subclasses and specific antibody determinations in the evaluation of recurrent infection in children. J Pediatr 1992;121: Heikkinen T, Ruuskanen O, Ziegler T, Waris M, Puhakka H. Short-term use of amoxicillin clavulanate during upper respiratory tract infection for prevention of acute otitis media. J Pediatr 1995;126: Herrod HG. Follow-up of pediatric patients with recurrent infection and mild serologic immune abnormalities. Ann Allergy Asthma Immunol 1997;79: Kansaneläkelaitos. Kelan etuusohjeet 1. Helsinki Nafstad P, Hagen JA, Øie L, Magnus P, Jaakkola JJK. Day care centers and respiratory health. Pediatrics 1999;103: Plebani A, Ugazio AG, Monafo V, Burgio GR. Clinical heterogeneity and reversibility of selective immunoglobulin A deficiency in 80 children. Lancet 1986;1: Puhakka H, Hagman E, Heikkinen T, ym. Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus. Duodecim 1999;115: Putto A, Ruuskanen O, Meurman O. Fever in respiratory virus infections. Am J Dis Child 1986;140: Ruuskanen O. Immunologia. Kirjassa: Raivio K, Siimes MA, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Thomas KT, Feder HM Jr, Lawton AR, Edwards KM. Periodic fever syndrome in children. J Pediatr 1999;135: Wald ER, Guerra N, Byers C. Frequency and severity of infections in day care: three-year follow-up. J Pediatr 1991;118: TERHO HEIKKINEN, LT, erikoislääkäri OLLI RUUSKANEN, professori TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku 736 T. Heikkinen ja O. Ruuskanen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan?

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Kello on kaksitoista yöllä. Juuri kun olemme päässeet makeaan uneen, taapero parkaisee kipeästi sängyssään. Tätä se lapsen rauhattomuus alkuillasta tiesi!

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot