Lapsen infektiokierre

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen infektiokierre"

Transkriptio

1 Näin hoidan Lapsen infektiokierre Terho Heikkinen ja Olli Ruuskanen Lapsen infektiokierteellä tarkoitetaan yleensä tiheästi toistuvia hengitystieinfektioita. Lapsen jatkuva sairastelu voi aiheuttaa vanhemmille huomattavaa taloudellista, henkistä ja jopa fyysistä rasitusta. Tilanteen hankaluudesta huolimatta sekä lääkärin että vanhempien on syytä tiedostaa, että kyseessä on lähes poikkeuksetta hyvänlaatuinen, ajan myötä häviävä ongelma. Varsinaiset immuunivajavuustilat toistuvien infektioiden syinä ovat erittäin harvinaisia. Selkeässä infektiokierteessä olevalta lapselta on aiheellista ottaa kertaalleen verinäyte perustutkimuksia varten, mutta laajoihin laboratorioselvittelyihin ei avohoidossa ole yleensä aihetta. Infektiokierteen hallinnassa olennaisia asioita ovat hoidon ja seurannan keskittäminen yhdelle lääkärille, vanhempien tukeminen ja valistaminen, jokaisen infektioepisodin asianmukainen hoito, infektioille altistavien tekijöiden vähentäminen sekä tarvittaessa lausunto hoitotukea varten. L apsen infektiokierteestä puhuttaessa ja hoitolinjoja laadittaessa vaikeutena on se, että infektiokierteelle ei ole selkeää ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Seurantatutkimusten mukaan lapset sairastavat normaalisti keskimäärin kuusi hengitystieinfektiota vuodessa, jotkut jopa kymmenen (Denny ym. 1986, Wald ym. 1991), eikä käytettävissä ole mitään perusteltuja keinoja määrittää, missä kulkee normaalin sairastelun ja infektiokierteen raja. Infektioiden lukumäärä on mittarina sikälikin huono, että lapsi voi sairastaa useita eri virusten aiheuttamia infektioita peräkkäin ilman, että infektion oireet olisivat välillä kokonaan poissa. Kansaneläkelaitoksen (1999) lapsen hoitotukea koskevien ohjeiden mukaan lapsen katsotaan olevan infektiokierteessä, jos hän sairastaa enemmän kuin 6 7 infektiota vuodessa ja saa vuosittain vähintään yhtä monta antibioottikuuria. Antibioottikuurien määrän käyttö infektiokierteen toteamisen perusteena tuntuu merkilliseltä, sillä lapsi voi sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita myös ilman välikorvatulehduksia tai muita bakteeri-infektioita eikä antibioottihoidolle löydy perusteita, vaikka virusinfektioita esiintyisi lapsella tiheästikin. Infektiokierteen tausta ja syyt Hengitystieinfektioita aiheuttavista viruksista tunnetaan yhteensä ainakin 150 erilaista serotyyppiä. Raskauden aikana äidiltä saadut vastaaineet häviävät lapselta ensimmäisen elinvuoden aikana, joten on ymmärrettävää, että lapsi sairastuu herkästi uudentyyppisen viruksen kohdatessaan. Tyypillisesti lapsen infektiokierre alkaa siinä vaiheessa, kun hän noin vuoden iässä siirtyy kotihoidosta päivähoitoon. Päivähoito kodin ulkopuolella onkin merkittävin ympäristöstä aiheutuva hengitystieinfektioiden riskitekijä (Alho ym. 1990, Wald ym. 1991, Nafstad ym. 1999). Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat Duodecim 2001;117:

2 altistuminen tupakansavulle ja mahdollisesti myös lyhyt rintaruokinta (Douglas ym. 1994). Vaikka ympäristötekijöillä, erityisesti päivittäisten lapsikontaktien lukumäärällä, onkin keskeinen osuus lapsen sairastuvuudessa infektioihin, on ilmeistä, että lasten välillä on myös perintötekijöistä johtuvia infektioalttiuteen vaikuttavia eroja. Tätä ajatusta tukee myös se, että pojat sairastavat infektioita keskimäärin enemmän kuin tytöt. Lisääntyneeseen infektioalttiuteen liittyviä perintötekijöitä tai siihen vaikuttavia mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta. Varsinainen immuunivajavuustila lapsen infektiokierteen syynä on erittäin harvinainen. Voidaan arvioida, että selektiivistä IgA-puutosta lukuun ottamatta Suomessa syntyy vuosittain vain muutama lapsi, jolla on selvä primaarinen immuunivajavuustila (Ruuskanen 1998). Selektiivinen IgA-puutos on lapsillakin varsin yleinen löydös (esiintyvyys väestössä noin 1:400), mutta sen kliininen merkitys on epäselvä, sillä valtaosalla IgA-puutteisista henkilöistä infektioherkkyys ei ole lisääntynyt. Myös IgG-alaluokkien erityisesti IgG2:n ja IgG4:n vajavuuksia todetaan ajoittain toistuvista infektioista kärsivillä lapsilla (Gross ym. 1992), mutta toisaalta pieniä pitoisuuksia esiintyy myös aivan terveillä lapsilla. Lisäksi immunoglobuliinivajavuudet häviävät usein itsestään lapsen iän karttuessa (Plebani ym. 1986, Herrod 1997). IgA- tai IgGalaluokkapuutosten merkitystä lisääntyneessä infektioalttiudessa ei voida kuitenkaan sulkea pois, sillä näitä puutoksia esiintyy useammin toistuvia infektioita sairastavilla kuin normaaleilla verrokeilla. Infektiokierteen selvittely Vaikka lapsen infektiokierteen diagnostisista kriteereistä vallitsisikin yksimielisyys, infektiokierteen toteaminen ei ole aina yksinkertaista. Lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi vastaanotolle lähdetään usein illalla tai yöllä, ja tyypillisessä tapauksessa toistuvista infektioista kärsivä lapsi on käynyt kuukausien ajan lukuisten eri lääkäreiden vastaanotoilla. Tällöin yhdellekään lääkärille ei muodostu selvää kokonaiskuvaa lapsen ongelmista, ja päivystysvastaanoton kiivastahtisuus pitää huolen siitä, ettei lääkärillä ole edes realistista mahdollisuutta syventyä kunnolla lapsen ongelmiin, vaikka sairauskertomusmerkintöjen perusteella tarvetta siihen näyttäisi olevankin. Paras kokonaiskuva tilanteesta on lapsen vanhemmilla, ja ongelman esille ottaminen riippuukin usein heidän aktiivisuudestaan. Myös vanhempien välillä on suuria eroja suhtautumisessa lasten infektioihin. Jotkut suhtautuvat lasten tiheäänkin sairasteluun lapsuuteen olennaisesti kuuluvana asiana, kun taas toisten on vaikea hyväksyä sitä, että lapsi sairastuu hengitystieinfektioon toistamiseen saman talven aikana. Mikäli lapsella alkaa esiintyä tiheästi toistuvia infektioita, olisi kaikkien osapuolten etu, että lapsen vastaanottokäynnit keskitettäisiin yhdelle lääkärille. Valitettavasti tämä on käytännössä vain harvoin mahdollista. Käynnit pitäisi kuitenkin pyrkiä keskittämään ainakin samaan terveydenhoitoyksikköön, jotta tiedot aiemmista sairauksista ja niiden hoidoista saadaan helposti ja luotettavasti kerätyksi sairauskertomuksesta. Infektiokierteeseen liittyvien seikkojen kunnollinen selvittely vie väistämättä enemmän aikaa kuin kiireisellä päivystysvastaanotolla on mahdollista järjestää, eivätkä hätäisesti heitetyt kommentit tyydytä sen enempää huolestuneita vanhempia kuin lääkäriäkään. Toistuvista infektioista kärsivän lapsen vanhemmille tulisi varata riittävä vastaanottoaika taudin rauhallisessa vaiheessa asioiden tarkempaa selvittelyä ja jatkosuunnitelmien tekemistä varten. Huolellisen anamneesin merkitys on tuttu jokaiselle lääkärille, mutta infektiokierteen selvittelyssä sen osuus korostuu, sillä lapsi on ajanvarausvastaanotolla usein jo täysin oireeton. Taulukossa 1 on esitetty tärkeimpiä lapsen sairaushistoriaan liittyviä selvitettäviä asioita. Normaalin perusterveyden puolesta puhuvia seikkoja ovat infektioiden alkaminen päivähoidon aloituksen jälkeen, niiden paraneminen tavalliseen tahtiin, oireettomuus infektioiden välisenä aikana, hankalien komplikaatioiden puuttuminen sekä pituuden ja painon normaali kehitys. Pienten lasten toistuvat tai pitkittyvät välikorvatulehdukset flunssien komplikaatioina selittyvät useimmiten ylähengitysteiden rakenteellisil- 732 T. Heikkinen ja O. Ruuskanen

3 Taulukko 1. Tärkeitä kysymyksiä lapsen infektiokierteen selvittelyssä. Esiintyykö lapsen vanhemmilla tai sisaruksilla poikkeavaa infektioherkkyyttä? Minkä ikäisenä lapsen infektiokierre alkoi? Liittyikö infektioiden alku päivähoidon aloitukseen? Kuinka monta infektiota ja minkätyyppisiä lapsi on sairastanut (nuhakuume, korvatulehdus, kurkunpäätulehdus, keuhkokuume, poskiontelotulehdus, obstruktiivinen bronkiitti, jne.)? Montako antibioottikuuria lapsi on saanut? Onko lapsi ollut sairaalahoidossa infektioiden takia? Onko lapsella esiintynyt vakavia infektioita? Onko lapsella toistuvia tai kroonisia märkäkertymiä? Onko lapsella esiintynyt epätyypillisten mikrobien aiheuttamia infektioita? Paraneeko lapsi infektioistaan normaalisti? Onko lapsi infektioiden välillä täysin oireeton? Kasvaako ja kehittyykö lapsi normaalisti? Onko lapsella ilmennyt pitkäaikaista ripulia tai ihottumaa? Onko lapsella jokin infektiopuolustusta heikentävä sairaus tai lääkitys? Taulukko 2. Lasten toistuvien tai pitkittyvien hengitystieoireiden erotusdiagnostiikassa infektioiden lisäksi huomioitavia tautitiloja. Yleisiä Astma Allerginen nuha Gastroesofageaalinen refluksi Psykogeeninen yskä (»tapayskä») Harvinaisia Vierasesine hengitysteissä Anatomiset poikkeavuudet hengitysteiden alueella Vasomotorinen nuha Kystinen fibroosi Tuumorit Hengitystie-epiteelin värekarvojen toimintahäiriöt la ja toiminnallisilla syillä, eivätkä ne sinänsä viittaa immuunipuolustuksen häiriöön. Toistuvat radiologisesti varmistetut keuhkokuumeet saattaisivat viitata jonkinlaiseen immuunivajavuuteen, mutta usein keuhkokuumeen diagnoosi perustuu auskultaatiossa kuultuihin epämääräisiin rohinoihin, ja toistuvien»keuhkokuumeiden» taustalta löytyy yllättävän usein diagnosoimaton astma tai gastroesofageaalinen refluksi. Taulukossa 2 on esitetty tärkeimpiä toistuvien infektioiden erotusdiagnostiikassa huomioitavia tautitiloja. Säännöllisin väliajoin ilmaantuvien kuumejaksojen taustalla saattaa olla myös jaksoittainen kuumeoireyhtymä, jonka aiheuttajaa ei tunneta (Thomas ym. 1999). Epäily immuunipuolustuksen häiriöstä herää, jos lapsella on esiintynyt toistuvia invasiivisia bakteeri-infektioita, poikkeavia märkäkertymiä tai harvinaisten mikrobien aiheuttamia infektioita tai jos lapsi kasvaa huonosti ja hänellä on krooninen ripuli ja ihottuma. Tutkimukset Toistuvista infektioista kärsivän lapsen laboratoriotutkimuksia harkittaessa on tärkeää muistaa, että infektiokierre ja immuunivajavuus ovat eri asioita. Jos lapsen infektiot selittyvät hyvin esimerkiksi päiväkotihoidon aiheuttamalla lisääntyneellä infektiopaineella ja ne paranevat tavalliseen tapaan, laboratoriotutkimuksista ei ole odotettavissa lisävalaistusta asiaan. Mikäli anamneesin taikka infektioiden määrän tai laadun perusteella kuitenkin herää epäilys jonkinlaisesta immuunipuolustuksen häiriöstä, lapsesta kannattaa ottaa kertaalleen verinäyte perustutkimuksia (verenkuva, valkosolujen erittelylaskenta ja seerumin IgA, IgM ja IgG) varten. Nämä tutkimukset on usein aiheellista tehdä myös silloin, kun vanhemmat ovat asiasta poikkeuksellisen ahdistuneita, vaikka lääkäri olisikin vakuuttunut tilanteen normaaliudesta. Esitetyn tutkimuspaketin hinta on noin 500 markkaa, ja mikäli tulokset ovat normaalit, ei jatkotutkimuksia useimmiten tarvita, vaikka lapsen infektiot vielä jatkuisivatkin. IgG-alaluokkien määritys on kallista, eikä alaluokkien määritys ole aiheellista avohoidossa, kun otetaan huomioon tulosten tulkintavaikeudet. Kuvantamistutkimukset ovat harvoin tarpeen infektiokierteen perusselvittelyssä, sillä toipilasvaiheessa otetun yksittäisen keuhkojen tai poskionteloiden röntgenkuvan informaatioarvo on vähäinen etenkin alle nelivuotiailla. Röntgenkuvauksia kannattaa tehdä harkiten akuuttien infektioiden yhteydessä, lähinnä keuhkokuumetta epäiltäessä. Infektiokierteisille lapsille on aiemmin usein tehty kitarisan röntgenkuvauksia, mutta näistä ei ole mitään hyötyä, sillä sivukuvassa näkyvän kitarisan koolla ei ole merkitystä edes välikorvatulehdusten kannalta. Lapsen infektiokierre 733

4 Hoitolinjat Infektiokierteisen lapsen vanhemmat ovat usein sekä henkisesti että fyysisesti väsyneitä. Tilanteen hallinnassa on tärkeää saada vanhemmat tuntemaan, että heidän huoleensa suhtaudutaan vakavasti ja että lapsen ongelmiin paneudutaan kunnolla. Suomalaisten lasten vanhemmat ovat varsin hyvin perillä infektioiden ja niiden hoidon perusperiaatteista, eivätkä he odota lääkäriltä mitään taikatemppuja ongelman ratkaisemiseksi. Toistuvista infektioista kärsivän lapsen seuranta tulisi keskittää yhdelle lääkärille. Jos lapsi joutuu käymään päivystysaikaan jonkun toisen lääkärin vastaanotolla, oman vastuulääkärin tulisi saada tieto tästä käynnistä, löydöksistä ja aloitetuista hoidoista. Näin mahdollisista jatkotoimenpiteistä päättäminen pysyy yhden lääkärin vastuulla, ja selkeä hoitolinja helpottaa myös lapsen vanhempien oloa monenlaisten ympäristöstä tulevien neuvojen ristiaallokossa. Kun lapsi sairastuu uuteen infektioon, hänet on tutkittava niin huolellisesti, että lääkäri tulee vakuuttuneeksi siitä, mistä on kysymys ja mistä ei. Lapsen perusteellinen tutkiminen lisää vanhempien luottamusta lääkäriin ja antaa lisäpontta tämän sanoille ja päätelmille. On turha yrittää selittää vanhemmille, ettei lapsella ole keuhkokuumetta, elleivät he koe, että lapsen keuhkoja on kuunneltu huolellisesti. Lääkärin on myös hyvä tiedostaa, että infektiokierteisen lapsen vanhemmilla on yleensä runsaasti kokemuksia erilaisista lääkäreistä. Lapsen huolellinen tutkiminen ei tarkoita sitä, että täytyisi löytää jokin syy antibioottihoidon aloitukseen. Päinvastoin bakteeri-infektioiden ylidiagnostiikan välttäminen on ensisijaisen tärkeää infektiokierteisen lapsen hoidossa. Etenkin välikorvatulehdusten ylidiagnostiikka on haitallista, sillä se ei johda ainoastaan tarpeettomiin antibioottihoitoihin ja sitä kautta bakteerien resistenssin lisääntymiseen vaan mahdollisesti myös aiheettomiin kitarisaleikkauksiin ja tärykalvoputkien asentamiseen jatkuvan»korvatulehduskierteen» vuoksi. Pienen lapsen korvien tutkiminen ei ole aina helppoa, ja diagnostiikan parantamiseksi jokaisessa yksikössä tulisikin olla tympanometri tai akustinen reflektometri (Puhakka ym. 1999). Limainen ja rohiseva yskä ei sinänsä ole antibioottihoidon aihe, sillä lasten keuhkoputkitulehdukset ovat lähes poikkeuksetta virusten aiheuttamia (taulukko 3). Virusinfektioihin liittyvä kuumeilu voi hyvinkin jatkua yli viikon ilman bakteeritautia (Putto ym. 1986), eikä flunssan alkuvaiheen jälkeen paksummaksi muuttuva nuha ole merkki antibioottihoitoa vaativasta bakteeri-infektiosta. Flunssan aikana aloitetulla antibioottihoidolla ei myöskään kyetä ehkäisemään tehokkaasti välikorvatulehduksen kehittymistä (Heikkinen ym. 1995). Vaikka antibioottihoito ei olisikaan aiheellinen, voidaan käyttää oireenmukaisia tukihoitoja (nenätippoina tai suun kautta annettavat vasokonstriktorit, kuumelääkkeet, yskänlääkkeet), sillä lapsen sairastellessa toistuvasti oireiden pienikin lievittyminen tai yöllisen heräilyn vähentyminen on kallisarvoista. Oireenmukaisilla lääkkeillä on myös psykologista merkitystä lasta hoitavan vanhemman kannalta. Joskus lapsen toistuva sairastelu muodostuu selvästi vanhemmille ylivoimaisen raskaaksi taakaksi. Vaikka vanhempien uupumus ei lääkärin mielestä tuntuisikaan olevan realistisessa suhteessa lapsen infektioiden määrään tai niiden vaikeuteen, on muistettava, että taustalla olevista syistä riippumatta vanhempien täydellinen uupumus on vakava uhka lapsen hyvinvoinnille. Ongelmat eivät tuolloin välttämättä rajoitu enää pelkästään lapsen sairastamiseen, vaan mukana voi olla esimerkiksi työhön, toimeentu- Taulukko 3. Antibioottihoidon tarve yleisimmissä hengitystieinfektioissa. Antibiootti aiheellinen Keuhkokuume Äkillinen välikorvatulehdus Poskiontelotulehdus A-streptokokin aiheuttama nielutulehdus Ei antibioottihoitoa Flunssa Rohiseva limainen yskä (»keuhkoputkitulehdus») Nesteen pitkittynyt esiintyminen välikorvassa Kurkunpäätulehdus Obstruktiivinen bronkiitti (»virusastma») Muun kuin streptokokin aiheuttama nielutulehdus 734 T. Heikkinen ja O. Ruuskanen

5 loon, parisuhteeseen tai vanhemman omaan terveyteen liittyviä murheita. Jos lapsen äiti vastaanotolla purskahtaa itkuun ja sanoo, ettei yksinkertaisesti jaksa enää, lääkärin ei pidä aloittaa luentoa hengitysteiden virusinfektioiden vaarattomuudesta tai kertoa omien lastensa yöllisistä heräilyistä, vaan vanhemmille on järjestettävä heti mahdollisuus uupumuskierteen katkaisuun. Mikäli mitään muuta luotettavaa vaihtoehtoa lapsen hoidolle ei ole tarjolla, lapsi voidaan lähettää päivystystoimena sairaalahoitoon, jonka aikana asioita voidaan tarkastella rauhassa. Yksikin häiriöttä nukuttu yö voi saada vanhemmissa ihmeitä aikaan, ja vanhempien kokemus siitä, että tiukan paikan tullen on saatavissa konkreettista apua, voi vähentää merkittävästi tällaisen lisäavun tarvetta. Hengitysteiden tiheästi toistuvien virusinfektioiden hallinnassa tartuntamahdollisuuksien vähentäminen olisi tärkeää. Vaikka asiasta ei ole julkaistu interventiotutkimuksia, on loogista ajatella, että päivähoidossa oleva lapsi hyötyisi kotihoitoon siirtämisestä, ja tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa päivähoitoviranomaisille asiaa koskevan suosituksen. Kotihoito ei tietenkään poista kokonaan tartuntamahdollisuuksia, ja esimerkiksi kouluikäiset sisarukset voivat välittää uusia tauteja kotiin. Riskitekijöiden vähentämiseksi tupakointi kotona tulisi lopettaa. Vaikka influenssarokotus ei anna suojaa muita kuin influenssaviruksia vastaan, rokotteen antaminen syksyisin infektiokierteessä olevalle lapselle on perusteltua. Milloin jatkotutkimuksiin? Jos lapsen perustutkimuksissa ilmenee jotain viitettä immuunivajavuudesta, hänet kannattaa lähettää suoraan keskussairaalaan jatkotutkimuksia varten. Samoin kannattaa tehdä, jos lapsella on ollut useita vakavia tai muuten poikkeuksellisia infektioita, mukaan luettuina toistuvat varmistetut keuhkokuumeet, vaikka perustutkimusten löydökset olisivatkin normaalit. Sairaalassa tehtävien mahdollisten jatkotutkimusten kirjo on laaja, ja ne räätälöidään yksilöllisesti lapsen sairaushistorian ja löydösten perusteella, joten niitä ei käsitellä laajemmin tässä katsauksessa. Mikäli lapsi sairastaa yli kolme äkillistä välikorvatulehdusta puolen vuoden aikana tai yli neljä vuoden aikana, hänet on syytä lähettää erikoislääkärille leikkaushoidon harkintaa varten (Puhakka ym. 1999). Tärykalvoputkien asentaminen on yleensä aiheellista, mikäli erite pysyy välikorvassa yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden ajan. Hoitotuki Vaikka lapsen infektiokierrettä ei saada katkaistuksi rahalla, hoitotuen järjestäminen toistuvista infektioista kärsivälle lapselle on perusteltua. Oikeus hoitotukeen määräytyy hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen perusteella, joten myös sairaan lapsen hoidossa valvotut yöt ja muu henkinen rasitus ovat riittäviä perusteita hoitotuen myöntämiselle. Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan toistuvia hengitystie- ja korvainfektioita sairastavat lapset ovat oikeutettuja hoitotukeen, jos heidän katsotaan olevan infektiokierteessä, joka kestää yli kuusi kuukautta ja vaatii toistuvia hoitotoimenpiteitä (Kansaneläkelaitos 1999). Koska infektiokierteen toteamisen edellytyksenä on vähintään 6 7 infektiota vuodessa, kriteerejä voitaneen tulkita niin, että vähintään 3 4 infektiota puolen vuoden aikana täyttää hoitotuen myöntämisen edellytykset. Lapsi on oikeutettu korotettuun hoitotukeen, jos hän on vaikeassa infektiokierteessä, mikä edellyttää jatkuvasti toistuvia infektioita ja antibioottihoitoja sekä tiheitä lääkäri-, laboratorio- ja poliklinikkakäyntejä. Tavallisen hoitotuen määrä on nykyään 424 markkaa kuukaudessa ja korotetun hoitotuen 990 markkaa kuukaudessa. Tuen hakemisella ei ole kiirettä, sillä tuki voidaan myöntää jopa 12 kuukautta takautuvasti, eikä sitä kuitenkaan myönnetä, ennen kuin on näyttöä vähintään puoli vuotta jatkuneesta infektioongelmasta. Lapsen infektiokierre 735

6 Kirjallisuutta Alho O-P, Koivu M, Sorri M, Rantakallio P. Risk factors for recurrent acute otitis media and respiratory infection in infancy. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 1990;19: Denny FW, Collier AM, Henderson FW. Acute respiratory infections in day care. Rev Infect Dis 1986;8: Douglas RM, Woodward A, Miles H, Buetow S, Morris D. A prospective study of proneness to acute respiratory illness in the first two years of life. Int J Epidemiol 1994;23: Gross S, Blaiss MS, Herrod HG. Role of immunoglobulin subclasses and specific antibody determinations in the evaluation of recurrent infection in children. J Pediatr 1992;121: Heikkinen T, Ruuskanen O, Ziegler T, Waris M, Puhakka H. Short-term use of amoxicillin clavulanate during upper respiratory tract infection for prevention of acute otitis media. J Pediatr 1995;126: Herrod HG. Follow-up of pediatric patients with recurrent infection and mild serologic immune abnormalities. Ann Allergy Asthma Immunol 1997;79: Kansaneläkelaitos. Kelan etuusohjeet 1. Helsinki Nafstad P, Hagen JA, Øie L, Magnus P, Jaakkola JJK. Day care centers and respiratory health. Pediatrics 1999;103: Plebani A, Ugazio AG, Monafo V, Burgio GR. Clinical heterogeneity and reversibility of selective immunoglobulin A deficiency in 80 children. Lancet 1986;1: Puhakka H, Hagman E, Heikkinen T, ym. Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus. Duodecim 1999;115: Putto A, Ruuskanen O, Meurman O. Fever in respiratory virus infections. Am J Dis Child 1986;140: Ruuskanen O. Immunologia. Kirjassa: Raivio K, Siimes MA, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Thomas KT, Feder HM Jr, Lawton AR, Edwards KM. Periodic fever syndrome in children. J Pediatr 1999;135: Wald ER, Guerra N, Byers C. Frequency and severity of infections in day care: three-year follow-up. J Pediatr 1991;118: TERHO HEIKKINEN, LT, erikoislääkäri OLLI RUUSKANEN, professori TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku 736 T. Heikkinen ja O. Ruuskanen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO YLEISIMMISTÄ LASTEN SAIRAUKSISTA LYHYESTI... 3/2008 Flunssa eli ylähengitysteiden virustulehdus (=virusinfektio) on ylivoimaisesti yleisin sairaus. Oireita ovat; yskä, nuha

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Milloin otan lapselta keuhkokuvan?

Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON VAIKUTUS VÄLIKORVANTULEHDUSTEN ESIINTYMISEEN PROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS

PÄIVÄHOIDON VAIKUTUS VÄLIKORVANTULEHDUSTEN ESIINTYMISEEN PROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS PÄIVÄHOIDON VAIKUTUS VÄLIKORVANTULEHDUSTEN ESIINTYMISEEN PROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS Yli-Hallila Tuomas Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Virologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU

URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Oirekysely toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa ja analysoitiin joulukuun alussa 2014. Kyselyyn vastasi 151 oppilasta koulun

Lisätiedot

Suosittelen koulurakennuksen tarkempaa tutkimista ja toimenpiteitä sisäilmahaittojen poistamiseksi. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Suosittelen koulurakennuksen tarkempaa tutkimista ja toimenpiteitä sisäilmahaittojen poistamiseksi. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Oirekysely toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa ja analysoitiin joulukuun alussa 2014. Kyselyyn vastasi 151 oppilasta koulun

Lisätiedot

Flunssan hoito. Ehkäisy

Flunssan hoito. Ehkäisy Anne Pitkäranta NÄIN HOIDAN Flunssan hoito Flunssa on virusten aiheuttama ja ihmiskunnan yleisin sairaus. Siihen ei ole olemassa tehokasta ja turvallista hoitoa, mutta oireiden lääkitsemiseen käytetään

Lisätiedot

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan?

Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Miten äkillistä välikorvatulehdusta hoidetaan? Kello on kaksitoista yöllä. Juuri kun olemme päässeet makeaan uneen, taapero parkaisee kipeästi sängyssään. Tätä se lapsen rauhattomuus alkuillasta tiesi!

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T2004 1 Tämä kysely täytetään terveystarkastuksen aikana ja palautetaan hoitajalle loppuhaastattelupisteessä. Sen tarkoituksena

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot