Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5 ½ % vuonna, eli noin 2,1 mrd. eurolla vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulokertymiä kasvattavat hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon turvaamiseksi. Merkittävä osa näistä toteutetaan vuonna. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epäluottamuksesta huolimatta työllisyyden lievä paraneminen ja kotimaisen kysynnän kasvu kasvattavat veropohjia. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen verotusta koskevana perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. Valtiontalouden vahvistamiseksi veropohjaa laajennetaan. Verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Tuloeroja kavennetaan muun muassa pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä. Ansiotuloverotukseen tehdään vaalikaudella vuosittain tarkistus, jonka myötä pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Kotitalousvähennystä pienennetään. Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritysten verotusta ja siirtämällä painopistettä maltillisesti yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan euroon. Verotuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja veronmaksukyvyn huomioimiseksi pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % verotettavien pääomatulojen euroa ylittäviltä osin. Korkotulojen lähdeveroa korotetaan. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras. Verotuksen painopistettä siirretään talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristöja terveysperusteista verotusta. Arvonlisäveroa kiristetään ulottamalla 9 prosentin verokanta koskemaan myös sanomaja aikakauslehtien tilauksia. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan. Liikenteen verotusta kiristetään. Ajoneuvoveroa ja arpajaisveroa korotetaan. Autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisöveroosuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina ja Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuositasolla (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverot vaikutus vuositasolla inflaation ja ansiotason nousun vaikutusta kompensoiva tarkistus veroperusteisiin -300 työtulovähennyksen kasvattaminen -115 asuntovelan korkovähennyksen supistaminen 80 1) kotitalousvähennyksen supistaminen 85 avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -3 lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkaminen vuodella -1 1) Kun muutos täysimääräisesti voimassa vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 pääomatulon verokannan nosto ja porrastus 157 listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen 50 kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukien verovapauden poisto 5 Yhteisövero yhteisöverokannan alentaminen -158 kehitysalueiden verohuojn jatkaminen -2 yhteisöverokannan alentamisen kompensaatio kunnille -46 yhteisetuuksien verokannan korottaminen 1 kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille ) -280 Korkotulon lähdeverokannan nosto 20 Perintö- ja lahjaveron porrastus 35 Arvonlisäveropohjan laajentaminen lehtitilauksiin 90 Valmisteverot tupakkaveron korotus 50 alkoholiveron korotus 115 makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korotus 50 liikenteen polttonesteiden veron korotus 125 arpajaisveron korotus 34 Autoveron tarkistaminen ympäristöohjauksen tehostamiseksi 90 Ajoneuvoveron korotus 140 3) Yhteensä 222 josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät -905 Ehdotetut veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 220 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Välillisten verojen osuus valtion verotuloista on kasvanut viime vuosina. Tämä kehitys jatkuu vuonna, kun verotuksen painopistettä siirretään edelleen työn verottamisesta kulutuksen verotukseen. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2008 (milj. euroa) TA + I III LTA esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvat verot Valmisteverot Muut verot ja veronluonteiset tulot Yhteensä Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 Valtio 21,2 19,5 19,1 20,2 20,4 Kunnat 9,4 10,2 10,3 10,0 9,7 Soturahastot 12,1 12,8 12,7 12,6 12,8 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 2) Kuntien jako-osuuskorotus oli 10 %-yksikköä vuosina 2009, joten suhteessa edelliseen vuoteen korotuksen jatkaminen 5 %-yksikön suuruisena lisää valtion verotuloa. 3) Kun muutos täysimääräisesti voimassa vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Välittömät verot 17,8 16,3 16,1 16,4 16,0 Tuotannon ja tuonnin verot 12,9 13,4 13,3 13,8 14,1 Sosiaalivakuutusmaksut 12,2 12,9 12,7 12,6 12,8 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta 4). Verotukia on noin 200 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23 mrd. euroa vuonna. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu vajaat 16 mrd. euroa. Vuonna valtiontalouden rahoitusaseman parantamiseksi supistetaan eräitä verotukia. Asuntolainan korkovähennystä ja kotitalousvähennystä supistetaan, listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaata euromäärää pienennetään, kestävän metsätalouden rahoitustukien verovapaus poistetaan ja sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokantaa korotetaan. Maataloudelle maksettavaa energiaverotukea pienennetään. Toisaalta työtulovähennystä kasvatetaan pienituloisten verotuksen keventämiseksi ja siihen tehdään inflaatiokorjaus. Lisäksi lahjoitusvähennyksen, ns. avainhenkilölain sekä kehitysalueiden korotettujen poistojen voimassaoloaikaa jatketaan ja yhteisetuuksien verokannaksi säädetään 28 prosenttia. Nämä vuodelle ehdotetut veroperustemuutokset pienentäisivät verotukia nettomääräisesti arviolta noin 60 milj. euroa. Verotuet (milj. euroa) Yleinen hallinto Opetus, tiede ja kulttuuri Sosiaaliturva Terveydenhuolto Asuminen ja ympäristö Maa- ja metsätalous Liikenne Teollisuus ja elinkeinot Ei eriteltävissä Yhteensä Osaston tuloarviot vuosina v v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot Yhteisövero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ) Verotukien määrittelyä ja laskentaa on kuvattu VATT:n julkaisussa Verotuet Suomessa 2009 (valmisteluraportit 5 lokakuu ). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Alkoholijuomavero Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Energiaverot Eräiden juomapakkausten valmistevero Muut verot Autovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Lästimaksut Ratavero Eräät viestinnän maksut Lentoliikenteen valvontamaksu Väylämaksut Öljyjätemaksu Muut verotulot Yhteensä Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero, pääomatulovero sekä rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Ennusteen perusteena on viimeisimmän valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2009 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden veroista on laadittu ottaen huomioon veronalaisten tulojen kehityksestä, vuosien ja kertymätiedot, vuoden verotuksesta saadut ennakkotiedot sekä veroperustemuutokset vuosina. Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä ½ ½ palkkatulot eläketulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Pääomatulot 5), mistä ½ ½ luovutusvoitot ½ osinkotulot ½ Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Vuonna palkkatulojen arvioidaan kasvavan vajaat 4 %, ja työllisyyden arvioidaan paranevan henkilötyövuodella. Eläketulojen arvioidaan puolestaan kasvavan noin 7 % vuonna. Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 3,6 % ja eläkeläisten lukumäärän kasvavan noin 1,7 % vuonna. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperikaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Talouskriisin seurauksena luovutusvoitot alenivat noin kolmanneksella vuosina 2008 ja Vuoden verotuksesta saatujen ennakkotietojen perusteella luovutusvoittojen arvioidaan kasvaneen lähes 35 % vuonna. Vuonna luovutusvoittojen arvioidaan alenevan runsaat 2 %, ja vuonna niiden taan kasvavan noin 4 %. esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi 3,3 prosentin tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Lisäksi pienten työtulojen verotusta kevennettäisiin kasvattamalla työtulovähennystä. Kunnallisverotuksen perusvähennystä korotettaisiin. Pääomatuloverokantaa korotettaisiin 28 prosentista 30 prosenttiin ja pääomatulovero muutettaisiin progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen euroa ylittäviltä osin. Asuntolainan korkovähennysoikeutta ehdotetaan rajattavaksi siten, että vuonna vähennyskelpoista on 85 %, vuonna % ja vuonna % asuntolainan koroista. Listautumattomien yhtiöiden verovapaan osingon euromääräistä ylärajaa alennettaisiin eurosta euroon. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukien (ns. Kemera-tuki) verovapaus poistettaisiin. Kotitalousvähennystä pienennettäisiin. Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennyksen voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuodella. Niin sanotun avainhenkilölain eli ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain voimassaoloa jatkettaisiin neljällä vuodella. Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennyksen korotuksella ei ole vaikutusta valtion verotuottoihin. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna vuoden talousarvioon verrattuna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Inflaation ja ansiotason nousun vaikutusta kompensoiva tarkistus veroperusteisiin Työtulovähennyksen kasvattaminen Pääomatulon verokannan nosto ja porrastus Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen kiristäminen Asuntovelan korkovähennysoikeuden rajaaminen Kotitalousvähennyksen supistaminen Avainhenkilölain voimassaolon jatkamien -1-1 Lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkaminen vuodella 0-1 Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukien verovapauden poistaminen 2 5 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Verovuosina 2008 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) ) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 toteutuma toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetyistä veroista. Suurin osa verovuoden verosta kertyy saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansioja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 456 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 402 Yhteensä Tuloarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi niiden ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa on käytettävissä lopulliset tiedot vuoden 2009 pääomatuloista ja ennakkotietoja vuoden pääomatuloista. Jos rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu, luovutusvoitot saattavat jäädä huomattavastikin ttua alemmalle tasolle sekä vuonna että vuonna. Vuoden luovutusvoittojen määrä vaikuttaa vuoden ansio- ja pääomatuloveron kertymään, koska vero luovutusvoitoista kertyy pääosin vasta verovuoden päättymistä seuraavana vuonna. Lisäksi pääomatulojen kehityksen poikkeaminen tusta vaikuttaa veronsaajaryhmien jakoosuuksien arviointiin enemmän kuin ansiotuloverojen et. Valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja, kun taas ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikki tilityskokonaisuuden veronsaajat. Valtion jako-osuus on valtion verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Verovuoden lopulliset verojen määrät tiedetään vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 76 verotukea, joista 64:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna valtiontalouden rahoitusaseman parantamiseksi supistetaan eräitä verotukia. Asuntolainan korkovähennystä ja kotitalousvähennystä supistetaan, listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaata euromäärää pienennetään ja kestävän metsätalouden rahoitustukien verovapaus poistetaan. Toisaalta työtulovähennystä kasvatetaan pienituloisten verotuksen keventämiseksi ja lahjoitusvähennyksen sekä ns. avainhenkilölain voimassaoloaikaa jatketaan. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 13,7 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,2 mrd. euroa) v., mistä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 6,9 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta eläketulovähennys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen lapsilisien verovapaus Asuminen ja ympäristö, josta laskennallisen asuntotulon verovapaus oman asunnon myyntivoiton verovapaus asuntolainan korkovähennys Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia), josta listaamattomien yritysten osinkohuojennus Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri Ei eriteltävissä Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena on tieto tai arvio kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Talouskasvun hidastuminen ja yritysten tulosnäkymien heikentyminen voi nopeastikin alentaa yhteisöverokertymää. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2009 Toimintaylijäämän muutos, % ½ Yritysten tuloskehitys, % ½ Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 65,42 65,46 65,46 69,98 esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi vuoden alusta 1 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 25 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan alentavan koko yhteisöverotuottoa 208 milj. eurolla vuositasolla, josta valtion osuus on 158 milj. euroa, kuntien 46 milj. euroa ja seurakuntien 4 milj. euroa. Yhteisöverokannan alentamisen kuntien yhteisöverotuottoa pienentävä vaikutus ehdotetaan kompensoitavaksi korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksiköllä ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Edellä mainitussa esityksessä kuntien osuutta ehdotetaan korotettavaksi edelleen väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien osuutta 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille ja 2013, ja valtion osuutta alennettavaksi vastaavasti. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta olisi 69,98 prosenttia vuonna. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kehitysalueille suunnattujen verohuojn jatkamista vuosille ja Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa vuositasolla noin 3 milj. euroa, josta valtion osuus on noin 2,1 milj. euroa. Esityksessä ehdotetaan myös että yhteisetuuksien verokantaa nostettaisiin 26 prosentista 28 prosenttiin, mikä lisäisi verotuottoa noin puoli miljoonaa euroa. Yhteisöveroon ehdotettavien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Yhteisöverokannan alentaminen Yhteisöverokannan alentamisen kompensaatio kunnille Kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus vuosina ) Kehitysalueiden korotetut poistot -2-2 Yhteisetuuksien verokannan korottaminen 26 prosentista 28 prosenttiin 0 1 Yhteensä Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Nämä verot jaetaan valtiolle alennetun 65,46 prosentin jako-osuuden mukaan. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 520 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, vajaat 600 milj. euroa, varauksista aiheutuvat verotuet, noin 130 milj. euroa, sekä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, runsaat 500 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Vuonna veron määrä on 28 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta ja vuoden alusta lähtien veroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 30 prosenttiin. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli 74,5 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli 0,8 %. Kotita- 6) Vuosina 2013 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 louksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 5,4 6,3 6,7 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,8 1,0 1,3 esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Korkotulon lähdeveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 2 prosenttiyksiköllä. Muutoksen arvioidaan kasvattavan korkotulon lähdeveron tuottoa noin 20 milj. euroa vuositasolla. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan milj. euroa. esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Vuoden alusta ensimmäisen veroluokan asteikkoihin ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs porras siten, että ylin veroprosentti nousisi 13 prosentista 16 prosenttiin euroa ylittävältä pesäosuuden tai lahjan osalta. Tämän muutoksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa vuonna noin 15 milj. eurolla ja seuraavina vuosina täysipainoisena noin 35 milj. eurolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 100 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa. talousarvio talousarvio Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Veron määrä on pääsääntöisesti 23 prosenttia veron perusteesta. Elintarvikkeiden, rehujen ja ravintoloiden ruokamyynnin vero on 13 %. Henkilökuljetusten, majoitus- ja liikuntapalveluiden, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksujen, televisiolupamaksutulojen, lääkkeiden, kirjojen, tekijän myymien taide-esineiden, taide-esineiden maahantuonnin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamien tekijänkorvauksien ja vuodesta alkaen sanoma- ja aikakauslehtitilausten vero on 9 %. Eräisiin työvaltaisiin palveluihin sovellettu alennettu verokanta - kokeilu päättyy vuoden lopussa. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa yksityinen kulutus, josta kertyy yli 60 % arvonlisäveron tuotosta. Yksityisen kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan vuonna lähes 5 prosenttia. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä, jonka arvioidaan kasvavan vuonna noin 4 %. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Yksityisestä kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä yli 80 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Yksityisten kulutusmenojen arvo 4,7 6,6 4,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 2,4 7,0 4,0 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 5,5 6,3 4,5 Arvonlisäveron kertymä koostuu verohallinnon ja tullilaitoksen kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tullilaitos kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (mrd. euroa) talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä 21,3 23,0 24,6 Tullilaitoksen nettokertymä 2,6 2,9 3,4 Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista 0,1 0,1 0,1 Verohallinnon maksamat palautukset -10,3-11,4-12,5 Arvonlisäverokertymä yhteensä 13,7 14,6 15,6 esityksen sanoma- ja aikakauslehtien tilausten arvonlisäverokannan muuttamisesta. Sanoma- ja aikakauslehdet siirtyvät 0 prosentin verokannasta 9 prosentin alennettuun verokantaan vuoden alusta lukien. Verokannan muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 90 milj. eurolla, mutta voimaantulovuonna vaikutus arvioidaan pienemmäksi, 53 milj. euroksi. Matalampi tuotto johtuu veron maksamiseen liittyvästä kahden kuukauden viiveestä ja ennen lain voimaantuloa kertyvien lehtitilausten ennakkomaksujen verottamisesta 0 prosentin verokannalla. Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Yksityisen kulutuksen Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) kohdalla merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Muutokset siinä vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista ja nollaverokannasta. Sanoma- ja aikakauslehtitilausten verotuki pienenee vuonna verokannan noustessa 0 prosentista 9 prosenttiin. Eräisiin työvaltaisiin palveluihin sovelletun kokeilun päättyessä tätä koskenut verotuki poistuu vuoden lopussa. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 18 verotukea, joiden määräksi arvioidaan vuoden tasossa lähes 3 mrd. euroa. Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (12 %, 1.7.: 13 %) Lääkkeiden alennettu alv-kanta (8 %, 1.7.: 9 %) Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (8 %, 1.7.: 9 %) Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin nollaverokanta ja alennettu 9 % verokanta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (1.7.: 13 %) Muut verotuet Verotuet yhteensä talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Eräisiin vakuutuspalveluihin kohdistuu erityinen vakuutusmaksuvero (664/1966). Vakuutusmaksuvero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vakuutusmaksuvero on 23 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. talousarvio talousarvio Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Apteekkimaksusta annetun lain 2 :n taulukkoa on tarkoitus tarkistaa siten, että tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2009 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio talousarvio Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 17,50 euroa kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 131,50 euroa kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 25 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 8,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 10,00 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 68,50 euroa kilolta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa korotettiin vuosina 2009 ja. Vähimmäisverojen rakenne muutettiin yksikköperusteiseksi ja ne asetettiin nykyiselle tasolleen vuoden alusta alkaen. Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena savukkeiden veropohja on supistunut lähes 4 %. esityksen tupakkaveron korottamisesta. Veronkorotuksen seurauksena tupakkaveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 50 milj. euroa. Tupakkatuotteiden verollisen kulutuksen taan puolestaan supistuvan noin 3 % veronkorotuksen seurauksena. Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 talousarvio talousarvio Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 39,40 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero on vastaavasti 27,05 euroa ja viinien vero 25,73 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 26,00 euroa. Alkoholijuomaveroa korotettiin vuonna 2008 ja kahdesti vuonna Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % esityksen alkoholiveron korottamisesta. Veronkorotuksen seurauksena alkoholiveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 115 milj. euroa. Tästä n. 15 milj. euroa selittyy Alkon hinnoittelukertoimien tarkistamisella. Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Etyylialkoholi Olut Muut Yhteensä Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus, jonka määrä on noin 3,5 milj. euroa. talousarvio talousarvio Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/). Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Veron määrä on makeisilla 75 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 7,5 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. esityksen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korottamisesta. Veromuutoksen seurauksena makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tuoton arvioidaan kasvavan 50 milj. euroa vuositasolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Makeiset ja jäätelö Virvoitusjuomat Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Verotukena momentin kertymää pienentää eräiden kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien ja laihdutusvalmisteiden vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. talousarvio talousarvio Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Moottoribensiinin kulutus -2, ½ Dieselöljyn kulutus 8,0 3 ½ 2 Sähkön kulutus 8,0 2 1 Lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroja korotettiin vuoden alusta alkaen nettomääräisesti noin 730 milj. eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuneiden verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirryttiin ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien energiatuotteiden osalta lukuun ottamatta sähköä ja turvetta, joka aikaisemmin oli ollut verotonta. Turpeen ja maakaasun veroa korotetaan asteittain vuosina 2013 ja Lisäksi polttoaineverotuksen rakennemuutoksen yhteydessä säädettiin dieselöljyn vero korotettavaksi noin 8 sentillä litralta vuoden alusta lukien. esityksen liikenteen polttoaineiden verojen korottamisesta painottaen hiilidioksidiveroa. Lisäksi turpeen verotasoa ehdotetaan korotettavaksi jo päätettyjen korotusten lisäksi vuonna Veronkorotuksen seurauksena energiaverojen tuoton arvioidaan kasvavan 145 milj. euroa. Nykyiset ja ehdotetut verotasot ovat seuraavat: Verotaso vuonna Ehdotettu verotaso 1.1. alkaen (sis. huoltovarmuusmaksun) Moottoribensiini, snt/l 62,70 65,03 Dieselöljy, snt/l 36,40 46,95 Kevyt polttoöljy, snt/l 16,05 16,05 Raskas polttoöljy, snt/kg 18,79 18,79 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 1,70 1,70 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,70 0,70 Kivihiili, /t 128,10 128,10 Maakaasu, snt/nm3 9,02 9,02 Polttoturve, /MWh 1,90 1,90 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) talousarvio esitys Moottoribensiini 7) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Diesel Sähkö Muut Yhteensä Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Energiaveromomentille kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 1,9 mrd. euroa vuonna. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat sekä puupohjaisten polttoaineiden, nestekaasun, biokaasun ja raideliikenteen sähkön verottomuudet. Verotukien laskennassa normitasoja on muutettu vuoden energiaverotuksen rakennemuutoksen yhteydessä, joten verotuet vuonna eivät ole vertailukelpoisia vuosien ja suhteen. Dieselpolttoaineen alempi verokanta 8) Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn alempi verokanta Turpeen alempi verokanta Maakaasun alempi verokanta Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta CHP-laitosten puolitettu CO2-vero Muut Lisäksi energiaverotuiksi luetaan kasvihuoneviljelijöiden tuki sekä maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, joiden yhteismäärä on noin 50 milj. euroa, ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on noin 120 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille (energiaverotuki) eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin kertymää. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna lähes vuoden tasolla. talousarvio talousarvio Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 12,2 % 48,8 % välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus 7) Sisältää niitä korvaavat biopolttoaineet. 8) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero, joka on n. 240 milj. euroa vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. esityksen autoverolain muuttamisesta. Autoveron verotaulukkoa tarkistettaisiin keskimääräisen CO2-tason alenemisen tuottovaikutuksen korvaamiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Esityksen mukaan autovero olisi 5 50 %:n välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Tämä lisäisi autoveron tuottoa noin 90 milj. eurolla vuonna. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan noin kpl v.. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan noudattavan kulutuskysynnän kasvua, jolloin verotettavaksi tulisi noin uutta henkilöautoa. Uusien autojen myynnin vilkastuessa käytettyjen autojen tuonnin odotetaan laskevan noin 10 prosentin vuosivauhtia. keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa Uudet henkilöautot Käytetyt henkilöautot Uudet pakettiautot Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli vuonna 148,6 g/km. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta Autoveron arvioitu kertymä eri ajoneuvoryhmistä (milj. euroa) 2008 lähtien. Laskun arvioidaan jatkuvan edelleen noin 3 4 % vuodessa. talousarvio Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä Merkittävin autoveroen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Jos uusien henkilöautojen kysyntä poikkeaa tusta kappaleella, tämä vaikuttaisi verotuottoon noin 75 milj. eurolla. Autoveron arvioitu verotuki (milj. euroa) Autoveron verotukien yhteismääräksi arvioidaan noin 120 milj. euroa vuonna. Muuttoautojen verotuki Taksien verotuki Invalidien verotuki Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Pelastusautojen, sairasautojen, invataksien, matkailuautojen sekä muiden ajoneuvojen verotuet Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vero on 4 % kiinteistöjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnasta. Tuloarviota laadittaessa on käytetty oletusta, että vuonna asuntokaupan arvo nousisi noin 7 %. Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2 6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä. Varainsiirtoveroon kohdistuu 12 verotukea, joista neljälle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin. Varainsiirtoverotuksen merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Ensiasunnon luovutuksen varainsiirtoverovapaus Julkisesti listatun arvopaperin varainsiirtoverovapaus Muut Yhteensä talousarvio talousarvio Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi arpajaisverolain muuttamisesta. Vuoden alusta yksinoikeudella toimeenpantujen arpajaisten veroaste korotetaan 12 prosenttiin. Myös totopeleistä vero on korotuksen jälkeen 12 %. Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta. Arpajaisveron muutoksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa vuositasolla 34 milj. eurolla. talousarvio talousarvio Ajoneuvovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ajoneuvoverosta annettuun lakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero määräytyy vuoden maaliskuusta alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos tästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. esityksen ajoneuvoverolain muuttamisesta. Perusveron verotaulukkoja tarkistettaisiin ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Tämä lisäisi ajoneuvoveron tuottoa vuositasolla noin 140 milj. eurolla. Uudistus tulisi voimaan vuoden 2013 alusta, mutta ajoneuvoveron verokaudesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16