Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Transkriptio

1 Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,8 mrd. euroa vuonna. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä ( Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat: Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana. Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy. Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. Veroperustemuutokset vuonna Vuonna veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennykset toteutetaan asteittain vaalikauden aikana. Vuonna valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä. Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa vuonna. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Vuodeksi otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin eurosta noin euroon vuodessa. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähenny- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 skelpoista osuutta pienennetään. Lisäksi valtion tuloveroasteikon v väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan eurosta euroon vuosille ja 2017 ja ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin vuodesta alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Taulukossa esitetään vuonna voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus. Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna (milj. euroa) Vaikutus vuonna Vaikutus vuositasolla Ansio- ja pääomatuloverot ansiotuloverotuksen indeksitarkistus ansiotason nousua vastaavasti työtulovähennyksen korottaminen yle-veron tasokorjaus ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen ylemmän pääomaverokannan korottaminen yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -3-3 asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta avainhenkilölain jatkaminen 1) 9 10 tehokas katuminen 7 10 Yhteisövero kuntien ja seurakuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden päättyminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki Valmisteverot tupakkaveron korotus lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 9 10 turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 2) Ajoneuvovero ajoneuvoveron korotus v., edellisen eduskunnan hyväksymä laki Autovero autoveron alennus Jätevero jäteveron korotus 4 5 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät ) Avainhenkilölain mukaisesti verovelvollinen on lähdeveron (35 %) piirissä sen sijaan, että ansiotulot verotettaisiin normaaliin tapaan valtion- ja kunnallisverotuksessa. Koska lähdevero kertyy yksinomaan valtiolle, laki lisää valtion verotuloja mutta vähentää muiden veronsaajien verotuloja. 2) Turpeen vero alenee, jos EU-komissio hyväksyy metsähakkeen tukijärjestelmän muutoksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät v. valtion verotuloja yhteensä noin 0,4 mrd. euroa vuositasolla. Verotulojen kehitys Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013 (milj. euroa) 2013 tilinpäätös tilinpäätös TA+I LTA+II LTA+III LTAE esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvat verot Valmisteverot Muut verot ja veronluonteiset tulot Yhteensä Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien tasolla. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,9 44,5 44,2 Valtio 20,8 21,0 20,8 Kunnat 10,3 10,6 10,3 Soturahastot 12,8 13,0 13,1 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,9 44,5 44,2 Välittömät verot 16,7 17,2 16,8 Tuotannon ja tuonnin verot 14,4 14,4 14,3 Sosiaalivakuutusmaksut 12,8 13,0 13,1 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 ( Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen pois- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 tamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 25,3 mrd. euroa, josta 16,6 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina ja. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Vuonna verotukia kasvattaa esitetty työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki. Nestekaasun verottomuudesta aiheutuva verotuki puolestaan poistuu. Verotuet ja, kpl, milj. euroa, kpl, milj. euroa Henkilöverotus Elinkeinoverotus Maa- ja metsätalouden verotus Varainsiirtoverotus Kiinteistöverotus Perintö- ja lahjaverotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea Yhteensä Osaston tuloarviot TA 1000 Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot Yhteisövero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Alkoholijuomavero Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Energiaverot Eräiden juomapakkausten valmistevero Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 TA 1000 Yhteensä Muut verot Autovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Ratavero Eräät viestinnän maksut Eräät liikenteen maksut Väylämaksut Öljyjätemaksu Muut verotulot Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu Rahoitusvakausviraston hallintomaksut Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2013 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina ja tehdyt sekä vuodelle esitetyt muutokset. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä , , ,7 palkkatulot , , ,5 eläketulot , , ,4 Pääomatulot, mistä , , ,6 luovutusvoitot , , ,0 osinkotulot , , ,5 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa, josta valtion osuus on 210 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna ansiotasoindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se nykyisin on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitoista. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista nopeutetaan verrattuna edellisen hallituksen tekemään päätökseen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin vuonna. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin vuonna. Vuosina vähennysoikeus supistuisi 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista olisi 25 %. Valtion tuloveroasteikon v väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan eurosta euroon vuosiksi ja Ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin. Vuodeksi otetaan määräaikaisesti käyttöön ns. tehokasta katumista koskevat säännökset. Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, jos hän oma-aloitteisesti ilmoittaa verotuksesta aikaisemmin puuttuneita tuloja tai varoja vuoden aikana. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Lisäksi yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät euron lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin eurosta noin euroon vuodessa. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus Työtulovähennyksen korotus Ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen Ylemmän pääomaverokannan korottaminen Luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -3-3 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki Tehokas katuminen 7 10 Avainhenkilölain jatkaminen 9 10 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Vaikutus vuonna Vaikutus vuositasolla Yle-veron tasokorjaus Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua, sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä ( Verovuosina 2013 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2013 toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatulovero Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 350 Yleisradiovero 493 Yhteensä Ansio- ja pääomaverotuloeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 50 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 3,4 mrd. euroa) v.. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 8,4 mrd. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa vuonna työtulovähennyksen kasvattaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki. Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina (milj. euroa) Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus Työtulovähennys Kotitalousvähennys Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus Valtionverotuksen eläketulovähennys Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus Lapsilisien verovapaus Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus Laskennallisen asuntotulon verovapaus Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) Muut Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siitä, että hallitus peruuttaa eduskunnalle annetun talousarvioesitykseen liittyneen hallituksen esityksen laiksi verotuksen oikaisemisesta omaaloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna (HE 32/ vp) (ns. laki tehokkaasta katumisesta). Toimen verotuottoja korottavaksi vaikutukseksi arvioitiin vuositasolla 10 milj. euroa. Verokertymän ajoitustekijöistä johtuen vuodelle tuottovaikutus arvioitiin 7 milj. euroksi, joka nyt poistetaan tuloarviosta. talousarvio IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Verovuodesta lähtien vero on ollut 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden loppuun saakka. Vuodesta alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat, sillä seurakuntien yhteisövero-osuus korvataan indeksiin sidotulla määrärahalla. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrää taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2013 Toimintaylijäämän muutos, % 0,0 6,1 1,1 3,4 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,16 61,63 60,35 69,08 Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille Valtion osuutta alennettiin vastaavasti. Kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen päättyminen vuoden lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteensä näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja n. 305 milj. euroa. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 198 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 550 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,4 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,4 0,4 2,3 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,42 0,32 0,25 talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan noin 20 %. Vuodesta 2013 voimassa ollut yli euron perintöjä ja lahjoja koskeva veroluokka on säädetty pysyväksi vuoden alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 10 milj. euroa vuositasolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan noin 117 milj. euroa vuonna. talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy lähes 70 % arvonlisäveron tuotosta. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Kotitalouksien kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä noin 86 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja 0,3 0,0 1,4 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö -0,8-0,3 1,0 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 1,2 0,2 2,5 Arvonlisäveron kertymä koostuu Verohallinnon ja Tullin kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tulli kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä Tullilaitoksen nettokertymä Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista Verohallinnon maksamat palautukset Arvonlisäverokertymä yhteensä Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Muutokset kulutuksessa vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Verotuiksi määritellään myös joitain EU:n arvonlisäverodirektiivistä poikkeavia eriä sekä arvonlisäveron alarajaan liittyvä huojennus. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 20 verotukea vuonna. Niiden kokonaissummaksi arvioidaan noin 3 mrd. euroa. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (14 %) Lääkkeiden alennettu alv-kanta (10 %) Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (10 %) Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin alennettu alv-kanta (10 %) Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (14 %) Muut verotuet Verotuet yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli vakuutusmaksuverolakiin (664/1966). Vero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vuonna vero on 24 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 03. Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Apteekkimaksusta annetun lain taulukkoa on tarkoitus tarkistaa siten, että tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2013 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siitä, että hallitus antaa eduskunnalle momentilla todetun esityksen. Esityksen mukaisesti apteekkimaksutaulukkoa muutetaan väliaikaisesti siten, että apteekkimaksutulo vuonna on euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 33,50 euroa kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 177,00 euroa kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 30 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 24,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 23,50 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 107,50 euroa kilolta. Muista tupakkaa sisältävistä tuotteista ja savukepaperista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa on korotettu vuosina 2009, 2010, 2012, ja. Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena savukkeiden veropohja on supistunut noin 10 % vuodesta Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tupakkaverolain muuttamisesta. Esityksen mukaisen veronkorotuksen seurauksena tupakkaveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 68 milj. euroa. Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 45,55 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero (21 tilavuusprosenttia) on vastaavasti 31,90 euroa ja viinien vero (11 tilavuusprosenttia) 30,82 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 32,05 euroa. Alkoholiveroa on korotettu vuonna 2008, kahdesti vuonna 2009, vuonna 2012 ja vuonna. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys tilinpäätös Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % 0-3½ -1 Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Etyylialkoholi Olut Viinit ja muut käymisteitse valmistetut tuotteet sekä välituotteet Yhteensä Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus, jota kasvatettiin vuoden alusta alkaen. Verotuen määrä on noin 7 milj. euroa vuonna. talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Veron määrä on makeisilla ja jäätelöllä 95 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 11 tai 22 senttiä litralta valmista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Makeisten ja jäätelön veroa korotettiin vuonna 2012 ja virvoitusjuomien veroa vuosina 2012 sekä. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Makeiset Jäätelö Virvoitusjuomat Yhteensä Verotukena momentin kertymää pienentää kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien, laihdutusvalmisteiden ja ravintolisien vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 07. Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) tilinpäätös Moottoribensiinin kulutus -2½ -1½ -1½ Dieselöljyn kulutus -1,2 1½ 1½ Sähkön kulutus 2,6 1 1½ Energiaveroja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Vuoden alusta korotettiin sähköveroluokan I, liikennepolttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Kaivostoiminnan sähköverotasoksi määritettiin sähköveroluokan I mukainen taso aiemman alennetun sähköveroluokka II sijaan. Lisäksi piensähköntuo- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 tannon rajoihin tehtiin muutoksia ja turpeen veroa alennettiin. Turpeen vero alenee vuonna, mikäli EU-komissio hyväksyy metsähakkeen tukijärjestelmän muutoksen. Nestekaasulle asetetaan muiden lämmityspolttoaineiden tapaan vero. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan vuonna sekä kaivostoiminnan sähköveroa alennetaan vuonna Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotuksen arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja vuositasolla nettomääräisesti noin 75 milj. eurolla. Verotaso vuonna (sis. huoltovarmuusmaksun) Verotaso 1.1. alkaen Moottoribensiini, snt/l 68,13 68,13 Dieselöljy, snt/l 50,61 50,61 Kevyt polttoöljy, snt/l 18,74 21,40 Raskas polttoöljy, snt/kg 22,12 25,36 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 2,253 2,253 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,703 0,703 Kivihiili, /t 154,42 178,54 Maakaasu, /MWh 15,444 17,424 Nestekaasu, snt/kg 0 24,93 Polttoturve, /MWh 3,40 1,90 1) 1) Turpeen vero alenee, jos EU-komissio hyväksyy metsähakkeen tukijärjestelmän muutoksen. Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Moottoribensiini 1) Diesel 1) Sähkö Muut Yhteensä ) Sisältää korvaavat biopolttoaineet. Energiaveromomentille kohdistuu 11 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 2,1 mrd. euroa vuonna. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat, konesalien sähkön alempi verokanta, kiinteiden ja kaasumaisten biopolttoaineiden verottomuudet ja raideliikenteen sähkön verottomuus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Dieselpolttoaineen alempi verokanta 1) Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta Turpeen alempi verokanta 2) Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta CHP-laitosten puolitettu CO2-vero Muut ) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero. 2) Turpeen vero ei noudata nykyistä energiaveromallia. Lisäksi energiaverotuiksi luetaan maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, jonka määrä on noin 34 milj. euroa, sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on noin 221 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin verokertymää. talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna likimain vuoden tasolla. talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18

19 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 5 50 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. Autoveron tasoa tarkistettiin vuonna 2012 keskimääräisen CO2-tason alenemisen tuottovaikutuksen kompensoimiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan noin kpl vuonna. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan kasvavan vuodesta muutamalla tuhannella kappaleella. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa Uudet henkilöautot Uudet pakettiautot Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuonna oli 127,7 g/km. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Laskun odotetaan edelleen kiihtyvän autoverotuksessa tehtävien kevennysten johdosta. Keskimääräisten päästöjen lasku pienentää verokertymää veroprosentin määräytyessä päästöjen perusteella. Autoveron arvioitu kertymä eri ajoneuvoryhmistä (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio Henkilöautot Pakettiautot Moottoripyörät Muut ajoneuvot Autoveron palautukset Yhteensä Autoveroon liittyvien palautusten arvioidaan vaikuttavan verotuottoihin lähivuosina. Vuonna palautusten arvioidaan vähentävän momentille kertyviä verotuottoja noin 12 milj. euroa, ja vuonna noin 18 milj. euroa. Merkittävin autoveroen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Uusien henkilöautojen kysynnän poikkeaminen tusta kappaleella vaikuttaisi verotuottoon noin 65 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19

20 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen autoverolain muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti autoverotusta on määrä keventää hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Autoveron verotukien yhteismääräksi arvioidaan noin 102 milj. euroa vuonna. Autoveron arvioitu verotuki (milj. euroa) tilinpäätös Muuttoautojen verotuki Taksien verotuki Invalidien autoverotuki Pelastusautojen, sairasautojen, invataksien, matkailuautojen sekä muiden ajoneuvojen verotuet Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 05. Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna varainsiirtoveron määrä on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna sekä asunto- että kiinteistökaupan arvo nousisi 4,0 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2 6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä. Varainsiirtoveroon kohdistuu 12 verotukea, joista neljälle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20

21 Varainsiirtoverotuksen merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Ensiasunnon luovutuksen varainsiirtoverovapaus Julkisesti listatun arvopaperin varainsiirtoverovapaus Muut Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 06. Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero on 12 % yksinoikeudella toimeenpantujen arpajaisten ja totopelien tuotosta. Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta. talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 07. Ajoneuvovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ajoneuvoverolakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero on määräytynyt vuoden 2011 maaliskuusta alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Veroa kannetaan vaan niiltä päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäyttöön. Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa vuoden aikana maksettavaksi tulevaa verojen määrää. Tämä koskee henkilöautoja. Koska käyttövoimavero Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21