Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Transkriptio

1 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2014 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina ja tehdyt sekä vuodelle esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden verotuksen valmistumisesta. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos Ansiotulot, mistä , , ,3 palkkatulot , , ,8 eläketulot , , ,3 Pääomatulot, mistä , , ,1 luovutusvoitot , , ,0 osinkotulot , , ,3 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen elinkeinotoiminnan, maaja metsätalouden sekä porotalouden lisävähennyksen säätämiseksi. Työn verotus kevenee 515 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja n. 136 milj. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa alentava osuus näistä verokevennyksistä on n. 266 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Veronkannon ajoitustekijöistä johtuen metsälahjavähennyksen käyttöönoton verotuottovaikutukset toteutuvat vasta vuodesta 2018 alkaen. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeus supistuu vuosina prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 55 prosentista 45 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 alla olevassa taulukossa. Lisäksi momentin tuottoarviota alentavat kilpailukykysopimukseen liittyvät vakuutetun maksujen korotukset maksujen verovähennyskelpoisuuden kautta. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus Kotitalousvähennyksen kasvattaminen Yrittäjävähennyksen käyttöönotto Metsälahjavähennyksen käyttöönotto Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen Valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloveronkevennyksestä Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä ( Verovuosina 2014 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2014 toteutuma Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatulovero Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 150 Yleisradiovero 496 Yhteensä Ansio- ja pääomaverotuloeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 42:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,4 mrd. euroa) v.. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on n. 8,4 mrd. euroa. Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärää ja euromäärää kasvattaa vuonna yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto sekä työtulovähennyksen kasvattaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina (milj. euroa) Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus Työtulovähennys Kotitalousvähennys Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus Valtionverotuksen eläketulovähennys Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus Lapsilisien verovapaus Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus Laskennallisen asuntotulon verovapaus Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) Muut Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden loppuun saakka. Vuodesta alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat. Seurakuntien yhteisövero-osuus korvattiin vuoden alussa indeksiin sidotulla määrärahalla. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrää taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2014 Toimintaylijäämän muutos, % 3,3 6,1 1,1 8,1 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 61,63 60,35 69,08 69,66 Vuonna ei tule voimaan veroperustemuutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kilpailukykysopimukseen liittyvät työnantajamaksujen alennukset kasvattavat yhteisöveron veropohjaa, mikä on huomioitu toimintaylijäämän kasvuessa. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj. euroa vuositasolla. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 391 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 565 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 350 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,3 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,11 2,6 2,3 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,33 0,19 0,08 talousarvio talousarvio tilinpäätös Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämistä maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Samalla veropohjaa laajennettaisiin verovapaiden kuolemanvaravakuutusten korvausten osalta. Ehdotettujen muutosten arvioidaan supistavan valtion verotuloja 40 milj. euroa vuositasolla. Vuonna muutosten kuitenkin arvioidaan supistavan valtion verotuloja 25 milj. euroa perintö- ja lahjaverotuksen toimittamiseen liittyvien viipeiden takia. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5