01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Transkriptio

1 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä noin 490 milj. euroa yleisradioveroa. Arviot yhteisöiltä kerättävästä yleisradioverosta esitetään yhteisöverotulomomentilla Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2012 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin v. tehdyt muutokset. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys ennakkotieto Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä ½ ½ palkkatulot eläketulot ½ ½ Pääomatulot 1), mistä ½ luovutusvoitot ½ osinkotulot ) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,7 % vuonna. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset progressiivisen tuloveroasteikon kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle Esityksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää eurosta euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 40 eurolla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän veroluokan tuloraja alennetaan eurosta euroon ja veroluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan viidellä prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 70 % asuntolainan koroista olisi vähennyskelpoista. Esityksessä asuntolainan korkovähennysoikeutta ehdotetaan edelleen pienennettävän siten, että vuonna vähennyskelpoista on enää 65 %, vuonna %, vuonna % ja vuonna % asuntolainan koroista. Työmatkakuluvähennystä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähennyksen omavastuuosaa korotetaan 150 eurolla. Pääomatuloverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylempi pääomatuloverokanta korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin ja progressioraja alennetaan eurolla euroon. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ehdottaa muutoksia ansiotuloverotuksen verovähennysjärjestelmään. Verotuksessa otetaan käyttöön lapsiluvun mukaan porrastettu verosta tehtävä lapsiperhevähennys, joka myönnetään lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä on yhdestä lapsesta 50 euroa. Vähennys myönnetään enintään neljän lapsen perusteella, jolloin vähennyksen määrä on 200 euroa. Yksinhuoltajalla vähennyksen määrä on kaksinkertainen. Verovelvollisen puhtaan ansio- ja pääomatulon ylittäessä euroa vähennys pienenee 1 % rajan ylittävältä osin. Lapsiperhevähennystä ei saa kun yhteishuoltajalla yhden lapsen tilanteessa vuositulot ylittävät noin euroa. Vähennys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun. Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Vähennyksen kerrointa korotetaan 0,02 prosenttiyksiköllä 1,39 prosenttiin ja poistumaprosenttia pienennetään 1 prosenttiyksiköllä 54 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys ja eläketulovähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä niillä ole vaikutusta valtion verotuottoon. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ati/Khi-tarkistuksen tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan Ylimmän veroluokan euromääräisen tulorajan alentaminen 9 10 Työtulovähennyksen korottaminen Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 10 %-yks Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosan korottaminen 150 eurolla Ylemmän pääomatuloverokannan korottaminen ja progressiorajan alentaminen Lapsiperhevähennyksen käyttöönotto Opintovelan korkovähennyksen poistaminen 7 8 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Verovuosina 2011 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2011 toteutuma 2012 toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 528 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 266 Yleisradiovero 457 Yhteensä Verotuloen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen en epävarmuuteen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta Myös talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määrittelyn mukaan 50 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Vaikutukset on tosin arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna verotukien määräytymisperusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 129 milj. eurolla. Valtion tuloverojen tuoton arvioidaan kasvavan noin 19 milj. euroa verotukien vähentämisen myötä. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset koostuvat työtulovähennyksen korotuksesta, korkovähennysoikeuden ja työmatkavähennyksen supistamisesta sekä verovähennysjärjestelmään pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi tehtävistä muutoksista. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 15 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,9 mrd. euroa) v., josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta valtion verotuksen eläketulovähennys lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen verovähennysoikeus vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus lapsilisien verovapaus Asuminen ja ympäristö, josta laskennallisen asuntotulon verovapaus oman asunnon myyntivoiton verovapaus asumistukien verovapaus Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Ei eriteltävissä Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2012 Toimintaylijäämän muutos, % -1,0-0,1-0,3 4,0 Yritysten tuloskehitys, % 3,3 0,2-0,3 4,0 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,36 68,16 61,63 60,89 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan elokuvatuottajien tuotantotuen säätämistä veronalaiseksi tuloksi elinkeinotulon verotuksessa ja yritysten edustuskulujen muuttamista osittain vähennyskelpoiseksi menoksi elinkeinotulon verotuksessa. Elokuvatuottajien tuotantotukea koskevan muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 4 milj. euroa vuositasolla. Vuonna muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa tätä vähemmän, 1 milj. euroa, yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Yritysten edustuskuluja koskevan muutoksen puolestaan arvioidaan vähentävän valtion verotuloja 38 milj. euroa vuositasolla ja 8 milj. euroa vuonna. Talletuspankeilta kerätty, vuosina voimassa oleva pankkivero esitetään peruttavaksi vuoden osalta ja korvattavaksi vakausmaksulla vuoden alusta. Vakausmaksulla ei olisi suoraa vaikutusta valtion verotuloihin. Välillinen vaikutus sillä kuitenkin olisi valtion verotuloihin sitä kautta, että vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa. Tämän takia vakausmaksun käyttöönotto vähentää yhteisöverotuottoja. Valtion verotuloja vähentävän vaikutuksen suuruudeksi vuositasolla vuonna arvioidaan alustavasti n. 10 milj. euroa. Arviota tarkistetaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja vakausmaksun jakautuminen erilaisille luottolaitoksille ovat tiedossa. Edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä maini- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 tuista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Edellä mainittujen veroperustemuutosten lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta ja määräaikaista teollisuuden tuotannollisten investointien korotettua poisto-oikeutta ei enää sovelleta vuonna vuoden talousarvioesityksen yhteydessä päätetyn mukaisesti. Näiden määräaikaisten verokannustinohjelmien päättymisen arvioidaan lisäävän verotuloja laskennallisesti yhteensä 188 milj. euroa vuositasolla. Ohjelmien päättymisen vaikutus valtion ja muiden veronsaajien vuoden verotuloihin ja rahoitusasemaan otettiin huomioon kannustimien voimassaoloaikaa muutettaessa. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosina Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2012 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Lisäksi kunnille siirrettävästä työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kompensoidaan kunnille 75 milj. euroa kuntien jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti. Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden osalta 20 % kertyy vuoden ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2016 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 315 aikaisemmilta verovuosilta 32 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 580 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 360 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio talousarvio tilinpäätös Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,5 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,5 0,3 1,4 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,54 0,36 0,39 talousarvio talousarvio tilinpäätös Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintöja lahjaverotuksen kaikkien veroasteikkojen rajaveroprosenttien korottamista 1 prosenttiyksiköllä vuoden alusta. Korotus koskisi myös määräaikaista vuosina voimassaolevaa yli euron perintöjen ja lahjojen veroluokkaa. Esityksessä myös ehdotetaan tämän veroluokan muuttamista pysyväksi vuoden 2016 alusta. Veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 10 milj. euroa vuonna. Seuraavina vuosina veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 40 milj. euroa, kun perintö- ja lahjavero kertyy kokonaisuudessaan uusien veroasteikkojen mukaan. Ylimmän portaan rajaveroprosentin säätäminen pysyväksi lisäisi verotuloja vuositasolla noin 10 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien. Vuodesta 2016 lähtien lisäkertymä olisi näin ollen 50 milj. euroa. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, lähiomaisen saaman vakuutuskorvauksen verovapaan osuuden verotuen määräksi arvioidaan noin 102 milj. euroa. Merkittäviä verotukia ovat myös puolisovähennys (87 milj. euroa) ja yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus (84 milj. euroa). talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös (05.) Pankkivero S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi väliaikaisesta pankkiverosta annetun lain kumoamiseksi. Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio tilinpäätös (06.) Voimalaitosvero S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. II lisätalousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6