Talousarvioesitys 2016

Transkriptio

1 4. Talousarvioesityksen tuloarviot Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,1 mrd. euroa v Tuloista 40,8 mrd. euroa (83 %) on veroja ja veronluonteisia tuloja. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjien kasvua edelleen v Valtion verotulojen kasvuksi arvioidaan n. 2 % v. 2016, eli n. 0,9 mrd. euroa vuodelle 2015 budjetoituun verrattuna (talousarvio ml. lisätalousarviot). Suomen talous ei ole kasvanut kolmeen vuoteen. Valtiovarainministeriön talousennusteessa oletetaan, että talous kääntyisi hitaaseen kasvuun v Kansainvälinen talous sekä Suomen kansantalous ovat kuitenkin yhä alttiita negatiivisille shokeille, mistä syntyy epävarmuutta myös verotuloarvioihin. Suomen talouskasvua koskevat riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen, erityisesti siihen missä määrin Suomen talouskasvu jää kilpailijamaita alhaisemmaksi. Talouskehityksen ja verotuloja koskevien ennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat juuri suhdannekäänteiden yhteydessä. Kuluttajien luottamus omaan ja kansantalouden kehitykseen on selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta ovat varovaiset ja kansantalouden työttömyyden osalta synkät. Myös teollisuuden luottamus on edelleen alhaisella tasolla. Yksityisen kulutuksen kehitystä kuitenkin tukee poikkeuksellisen matalasta inflaatiosta johtuva kotitalouksien reaalitulojen kasvu. Kotitalouksien velkaantumisasteen ennakoidaan edelleen nousevan. Velkaantumista vauhdittaa v pankkien markkinoimat asuntolainojen määräaikaiset lyhennysvapaat. Tuloarviot osastoittain vuosina ) v v varsinainen v Muutos tilinpäätös talousarvio esitys Tunnus Osasto milj. milj. milj. milj. % 11. Verot ja veronluonteiset tulot Sekalaiset tulot Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta Yhteensä Nettolainanotto ja velanhallinta Yhteensä ) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. Vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 0,9 mrd. euroa mutta budjettitalouden varsinaisten tulojen alenevan n. 0,1 mrd. euroa. Muiden kuin verotulojen heikkenemistä selittää vuoden 2015 tuloarvioihin sisältyneet poikkeukselliset tuloerät, joista merkittävimmät liittyvät kertaluonteisiin osakemyyntituloihin. Talousarvioesityksen mukainen nettolainanoton tarve on n. 5,0 mrd. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Vuoden 2015 ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa lisätalousarviossa varsinaisten tulojen (tuloarviot pl. nettolainanotto ja velanhallinta) arviot eivät nettomääräisesti juuri muuttuneet. Yhteensä näissä lisätalousarvioissa tuloarviot alentuivat 31 milj. euroa. Kuviossa 3 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Talouden kokonaistuotannon kehitys on ollut tarkastelujaksolla kaksijakoista. Vuoteen 2008 saakka talouskasvu oli kohtuullisen nopeaa, mikä laajensi veropohjia ja kasvatti verotuloja. Samaan aikaan esimerkiksi ansiotulon verotuksessa kuitenkin tehtiin veronkevennyksiä. Lisäksi yritys- ja pääomatuloverotusta uudistettiin vuoden 2005 alussa. Vuosina koettu finanssikriisi aiheutti merkittävän kokonaistuotannon pienenemisen (reaalisesti n. 8 % v. 2009). Tämän jälkeen kokonaistuotannon kasvu on jäänyt vaatimattomaksi. Verokertymien kasvu finanssikriisin jälkeen onkin seurausta suureksi osaksi verotuksen kiristämisestä. Veronkiristykset on kohdistettu pääasiassa välilliseen verotukseen, tärkeimpänä arvonlisäveroon sekä energiaveroon. Arvonlisäveron suhteellinen osuus verojen kokonaiskertymästä kasvanut johtuen veropohjan (tärkeimpänä yksityinen kulutus) kasvusta sekä ALV-veroasteen korotuksesta v Ansiotulo- ja pääomatuloveron tuotto ei ole juuri kasvanut, kun verotuotossa ei oteta huomioon v käyttöön otettua yleisradioveroa. Yhteisöverotuoton pienenemiseen ovat vaikuttaneet yritysten heikon tuloskehityksen lisäksi yhteisöverokannan alentaminen vuosina 2012 ja 2014 sekä Suomen talouden tuotantorakenteen muutos. Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina (milj. euroa) 4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2016 Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat: Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy. Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. Hallitusohjelman veronkevennykset toteutetaan asteittain vaalikauden aikana. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä. Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa v Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään v ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se on voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee n eurosta n euroon vuodessa. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä n. 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Vuodelle 2017 esitettävä ajoneuvoveron korotus kasvattaa verokertymää jo v johtuen veronkannon jaksotuksista. Lisäksi valtion tuloveroasteikon v väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan eurosta euroon vuosille 2016 ja 2017 ja ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin vuodesta 2016 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille Valtion osuutta alennettiin vastaavasti. Kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden 2016 alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon (kokonaisveroaste) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan Taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista. Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot vuosimuutos, % Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 3,1 2,3 1,6 1,7 palkkatulot 0,8 0,8 0,5 1,5 eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 6,6 3,8 3,2 2,4 pääomatulot 12,6 2,2 8,3 2,6 Ansiotasoindeksi 2,1 1,4 1,1 1,2 Toimintaylijäämä 0 6,1 1,1 3,4 Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja -0,4 0,3 0,0 1,4 Arvonlisäveron pohja 0,7 0,1 0,1 1,8 Bensiinin kulutus -2-2½ -1½ -1½ Dieselöljyn kulutus -0,8-1,2 1½ 1½ Sähkön kulutus 2,6 2,6 1 1½ Verollisen alkoholin kulutus -4,3 0-3½ -1 Verotettavat uudet henkilöautot (kpl) Kuluttajahintaindeksi 1,5 1,0-0,1 1, Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen mukaiseen talousennusteeseen ja veropohjien kehitykseen. Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset kokonaisverokertymään riippuvat siitä, minkä talouden kysyntäerien ja tekijöiden osalta talousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutokset kotimaisessa kysynnässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaammin kuin ulkoisen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojen perusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heiken- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 täisi keskimäärin valtion rahoitusasemaa 0,2 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2016 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa heijastuisi valtion rahoitusasemaan 0,5 mrd. euron vaikutuksena. Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä ( Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 379 (ml. maksut), josta valtio 127 Eläketulot 1%-yks. 116, josta valtio 29 Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 29 Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 40, josta valtio 28 ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 118 Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl kpl 6,5 Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 10 Bensiinin kulutus 1 % 13 Dieselin kulutus 1 % 14 Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 14 Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotukia on n. 190 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei ole mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottoja n. 25,3 mrd. eurolla v Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu n. 16,6 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomomenttien selvitysosassa. Eräitä verotukia ehdotetaan muutettavaksi v (ks. luku 4.1) Muiden tulojen arviot 2014 tilinpäätös 2015 arvio 2016 esitys muutos, % Sekalaiset tulot, milj. euroa siirto valtion eläkerahastosta EU-tulot valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista Raha-automaattiyhdistyksen tuotto siirto valtion asuntorahastosta muut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Valtion sekalaisiksi tuloiksi v arvioidaan milj. euroa eli n. 670 milj. euroa vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle EU:lta saatavien tulojen arvioidaan alenevan 12 % vuoteen 2015 nähden. Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittävimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen arvion mukaan milj. euroa. Pankkiveron tuoton käyttöön tarkoitetun määrärahan peruminen lisäsi sekalaisia tuloja 266 milj. euroa v Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän milj. euroa, mikä on n. 300 milj. euroa vähemmän kuin vuodelle 2015 budjetoitiin. Korkotuloiksi arvioidaan n. 135 milj. euroa. Valtion korkotulot kertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Valtion kassareservien arvioidaan olevan 5½ mrd. euroa ja keskituoton poikkeuksellisen alhainen, 0,2 %. Osinkotuloiksi ja osakkeiden myyntituloiksi arvioidaan milj. euroa, josta noin neljännes aiheutuu hallituksen kärkihankkeiden rahoituksen osana päätetyistä kertaluonteisista tuloutusta kasvattavista toimista. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vuodelle 2016 on oletettu tuloutukseksi 130 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioidaan 220 milj. euroa, josta Senaatti-kiinteistöjen osuus on 100 milj. euroa ja Metsähallituksen 120 milj. euroa tilinpäätös 2015 arvio 2016 esitys muutos, % Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa korkotulot osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot osuus Suomen Pankin voitosta valtion liikelaitosten voiton tuloutukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6