Talousarvioesitys 2003

Transkriptio

1 Talousarvioesityksen tuloarviot Vuonna 2003 valtion tuloiksi ilman lainanottoa arvioidaan milj. euroa, mikä on 0,7 % enemmän kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa. Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Verotulojen arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa. Sekalaisia tuloja arvioidaan kertyvän 2 % enemmän ja korkotuloja ja voiton tuloutuksia 9 % enemmän kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa. Taulukko 5. Tuloarviot osastoittain vuosina ) Tunnus Osasto v tilinpäätös milj. v varsinainen talousarvio milj. v esitys milj. Muutos milj. % 11. Verot ja veronluonteiset tulot Sekalaiset tulot Korkotulot ja voiton tuloutukset Lainat Yhteensä Vero- ja maksupolitiikan päälinja Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot Yhteisövero Vuoden 2002 talousarvioon ja lisätalousarvioon verrattuna tuloja (pl. nettolainanotto) arvioidaan kertyvän 0,9 % vähemmän. Verotulojen arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu, sekalaisten tulojen arvioidaan alenevan 3,5 % ja korkotulojen ja voiton tuloutusten alenevan runsaat 18 %. Hallitusohjelman mukaisesti talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamalla verokevennyksiä ansiotuloihin. Lisäksi energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään ottaen kuitenkin huomioon teollisuuden kilpailukyky. Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi vuositasolla 315 milj. eurolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,3 prosenttiyksiköllä ja asteikon tulorajoja korotetaan yhdellä prosentilla. Lisäksi sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Näiden toimenpiteiden vaikutuksena valtion tuloverotus kevenee vuositasolla 200 milj. euroa. Ehdotetut veroperustemuutokset vähentävät vuositasolla kuntien verotuloja 100 milj. euroa, Kansaneläkelaitoksen verotuloja 8 milj. euroa ja seurakuntien verotuloja 6 milj. euroa. Ehdotettujen veroperustemuutosten seurauksena palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin. Eläketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutusmaksu ehdotetaan poistettavaksi. Vuonna 2003 on kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on 1,5 %. Hallitus ehdottaa, että verovuodesta 2003 alkaen yhteisöveron valtion jako-osuus on 78,55 %, kuntien osuus 19,75 % ja seurakuntien osuus 1,70 % yhteisöveron tuotosta. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta nousisi 3,47 prosenttiyksiköllä, kuntien alenisi vastaavasti ja seurakuntien osuus pysyisi ennallaan v sovellettuihin yhteisöveron jako-osuuksiin verrattuna. Yhteisöveron jako-osuuksien muutokset johtuvat vuoden 2002 alusta voimaan tulleesta kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistamisesta, valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksen vaikutuksesta kuntaryhmän yhteisöveroosuuteen sekä v toteutetusta kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alennuksesta. Kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2002 alusta. Osana uudistukseen liittyvää toimenpidekokonaisuutta kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin ja valtion jako-osuutta korotettiin. Vuosi 2002 oli uuden järjestelmän käyttöönottovuosi, ja tästä johtuen edellisen vuoden arvonlisäveron palautuksista perittiin vielä takaisin kahden kuukauden osuus. Verovuodesta 2003 sovellettaviin jako-osuuksiin kuntien arvonlisäveropalautusten takaisin- 1) Taulukossa tulot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Energiaverot Muut verot Verotuloarviot perinnästä luopuminen vaikuttaa kokovuositasolla. Tämän vuoksi valtion jako-osuutta korotetaan 2,95 prosenttiyksiköllä ja kuntien jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Yksittäisten kuntien yhteisövero-osuuksien muutosten vaikutus valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksiin otetaan kustannusneutraalisti huomioon koko kuntaryhmän yhteisövero-osuudessa. Vuonna 2003 verotulotasausten kasvusta aiheutuva valtionosuuksien lisäys vähentää kuntien jako-osuutta 1,15 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja korottaa vastaavasti valtion jako-osuutta. Kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden muutoksen johdosta vuonna 2002 tehtyä kuntien yhteisövero-osuuden alennusta 1,13 prosenttiyksiköllä ehdotetaan pienennettäväksi 0,5 prosenttiyksikköön, jolloin kuntien yhteisövero-osuus kasvaa 0,63 prosenttiyksiköllä kuluvaan vuoteen verrattuna. Valtion jako-osuus pienenee vastaavasti. Verovuodesta 2003 sovellettavat jako-osuudet on tarkoitus säätää pysyviksi. Nestemäisten polttoaineiden, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosentilla. Korotus lisää valtion verotuloja arviolta 145 milj. eurolla. Sen arvioidaan nostavan arvonlisävero mukaan lukien moottoribensiinin kuluttajahintaa noin 3,5 sentillä litralta ja dieselöljyn kuluttajahintaa noin 1,9 senttiä litralta. Esitykseen sisältyy myös ehdotus eräiden energiantuotantoon liittyvien tukien laajentamisesta ja palautussääntöjen täsmentämisestä, minkä arvioidaan vähentävän energiaverojen tuottoa yhteensä noin 18 milj. euroa. Hallitus antaa esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta, jonka mukaan tekijän suorittama taide-esineiden myynti sekä tekijän omistaman taide-esineen välitys ja maahantuonti saatetaan verotuksen piiriin. Taide-esineiden ensimyyntiin ja maahantuontiin ehdotetaan sovellettavaksi alennettua 8 prosentin verokantaa ja taide-esineiden välitykseen 22 prosentin verokantaa. Lisäksi hallitus antaa esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta koskien EU:n sähköisen kaupan arvonlisäverotusta koskevan direktiivin kansallista voimaan saattamista. Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän arvonlisäveron tuottoa yhteensä runsaalla 1 milj. eurolla. Valmisteverotuslakia ehdotetaan muutettavaksi matkustajatuomisten sallittujen enimmäismäärien osalta siten, että kansalaiset saavat tuoda toisesta jäsenmaasta verolliseen hintaan hankittua olutta enintään 64 litraa. Esityksellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alkoholijuomaveron tuottoon. Arpajaisverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen arpajaisveron laskentaperustetta ja verokantaa yhtenäistetään. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinotoiminnasta suoritettavaa arpajaisveroa ehdotetaan korotettavaksi 7 prosentista 9,5 prosenttiin. Korotuksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 15 milj. euroa. Hallitus antaa esityksen jäteverolain muuttamisesta siten, että veron määrää korotettaisiin 15,14 eurosta 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Verotuoton arvioidaan kasvavan noin 17 milj. euroa. Verokertymiin vaikuttavat sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista. Taulukko 6. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä 2000 muutos, % vuodessa Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 7,0 3,3 3,4 3,5 Palkka- ym. tulot 7,1 5,4 3,6 3,5 Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 1,8 4,5 5,5 4,1 Pääomatulot 26,6-11,6-3,8 0,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 6,6 3,9 4,4 4,5 Arvonlisäveron pohja 5,6 3,2 4,0 3,8 Bensiinin kulutus -3,4 2,1 1,6 1,6 Dieselöljyn kulutus 2,4 2,5 1,6 3,5 Sähkön kulutus 0,5 2,4 2,6 3,0 Verollisen alkoholin kulutus 0,1 4,5 3,7 3,7 Kuluttajahintaindeksi 3,4 2,6 1,7 2,0 Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v arvioidaan milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat noin kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona noin kolmasosan. Veronalaiset ansio- ja pääomatulot kasvavat 3,5 % v Kasvu on hidastunut parin vuoden takaisesta, jolloin työsuhdeoptiotulot ja luovutusvoitot näkyivät myös veronalaisten tulojen nopeampana kasvuna. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan 3,5 % v Tulonsiirtojen arvioidaan kasvavan hieman palkkatuloja enemmän, eli 4,1 %. Pääomatulot alenevat v tasosta, koska osakkeiden hintojen lasku on vähentänyt huomattavasti kotitalouksien saamia luovutusvoittoja. Ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioidaan alenevan 0,2 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Ehdotetut tuloverokevennykset alentavat valtion kassakertymää noin 167 milj. euroa v Kuluvan vuoden kassakertymää nostaa osaltaan ennakkoperintälain muutos, jonka mukaan luonnollisten henkilöiden jäännösveron korko on yhteisökoron tasoinen siltä osin kuin jäännösverot ylittävät euroa. Tämän arvioidaan tehostavan ennakkoperintää, jolloin aiempaa pienempi osa veroista kertyy jäännösveroina. Maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan v alentuneen runsaat 20 % edellisen vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kuluvana vuonna vientiyritysten tulosodotukset ovat pysyneet heikkoina epävarman kansainvälisen kysyntätilanteen ja euron vahvistumisen vuoksi. Pörssikurssien lasku on jatkunut, ja näin ollen myös yhteisöjen saamien luovutusvoittojen arvioidaan vielä kuluvana vuonna alenevan edellisen vuoden tasosta. Yhteisöveron tuoton arvioidaan näin ollen edelleen alenevan. Vuonna 2003 yritysten tulosnäkymät saattavat hieman kohentua, mutta maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan kuitenkin pysyvän vuoden 2002 tasolla. Talousarvioesityksen yhteisöveroarvion vertailua edellisiin vuosiin vaikeuttavat sekä yhteisöveron jako-osuuksien muutokset että verokertymien ajoittumiseen vaikuttavat, osin kertaluontoisetkin tekijät. Esimerkiksi kuluvan vuoden kassakertymää nostaa ja vuoden 2001 kertymää alensi eräs yritysjärjestely, joka siirsi osan verovuoden 2001 yhteisöverosta kertyväksi vasta vuoden 2002 puolella. Tämän vaikutus valtion kuluvan vuoden yhteisöverokertymässä on noin 380 milj. euroa. Yhteisöveron kassakertymän arvioidaan v alentuvan lähes 9 % kuluvalle vuodelle budjetoidulta tasolta. Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja arvioidaan kertyvän 36 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän 23 % enemmän ja perintö- ja lahjaveroa lähes viidenneksen enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Tulo- ja varallisuusvero, milj. euroa ,1 Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot ,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Yhteisövero ,9 Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot ,4 Liikevaihtoon perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä milj. euroa. Tästä arvonlisäveron osuus on milj. euroa. Vuonna 2003 arvonlisäveroa arvioidaan kertyvän 0,8 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Kertymän pienenemiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että arvonlisäveron tuotosta ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle milj. euroa, mikä on 300 milj. euroa kuluvalle vuodelle budjetoitua enemmän. Laskennallisesta arvonlisäverosta noin 62 % kertyy yksityisestä kulutuksesta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvia eriä ovat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Verokertymää lisää myös yritysautojen vähennysoikeuden rajoituksen tuoma verotuotto. Vuonna 2003 koko arvonlisäveropohjan arvioidaan kasvavan noin 3,8 %. Valmisteverojen ja autoveron verokertymien muutoksilla on välillisesti vaikutusta myös arvonlisäveron tuottoon, koska arvonlisävero kannetaan valmisteverollisesta hinnasta. Käytettyjen autojen muuhun jäsenmaahan maksettavasta kauppahinnasta ei EU:n arvonlisäverojärjestelmän mukaisesti kanneta arvonlisäveroa siinä jäsenmaassa, johon auto ostetaan. Sen sijaan uudet autot verotetaan siellä, missä ne otetaan ensi kerran käyttöön. Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa ,6 Arvonlisävero ,8 Valmisteverot Valmisteveroja arvioidaan v kertyvän yhteensä milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Yli puolet valmisteverotuotoista kertyy energiaveroista. Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu energia-aineiden kulutusennusteeseen, joka on laadittu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton kanssa. Ennusteessa energia-aineiden hintakehityksen oletetaan olevan maltillista. Lisäksi tuottoarviossa on otettu huomioon ehdotetut veroperustemuutokset, jotka korottaisivat energia-aineiden valmisteveroja noin 5 prosentilla ja veron tuottoa 126 milj. eurolla. Muita merkittäviä valmisteveroja ovat tupakkavero ja alkoholijuomavero. Tupakkatuotteiden osalta kysyntä on ennakoitua enemmän siirtynyt verottomasta kulutuksesta verolliseen kulutukseen. Vuonna 2003 tupakkaveron tuoton arvioidaan kasvavan lähes 10 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan kasvavan 6,6 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Tuottoarvio perustuu Stakesin alkoholin kulutusennusteeseen, jonka mukaan alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi noin 3,7 % vuonna Matkustajatuomisten sallittuja enimmäismääriä ehdotetaan korotettavaksi vain oluen osalta, minkä ei arvioida alentavan verollista kulutusta. Valmisteverot, milj. euroa ,3 Alkoholijuomavero ,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tupakkavero ,8 Energiaverot ,8 Muut verot ja veronluonteiset tulot Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2003 yhteensä milj. euroa, mikä on vajaan prosentin vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Muista veroista ja veronluonteisista tuloista tuotoltaan merkittävimmät verot liittyvät liikenteeseen. Näistä autoveroa arvioidaan kertyvän 900 milj. euroa, moottoriajoneuvoveroa 218 milj. euroa ja ajoneuvoveroa 247 milj. euroa. Käytettyjen autojen verotusta tullaan muuttamaan, jos annettava EY-tuomioistuimen ratkaisu sitä edellyttää. Mahdollinen verotuksen lieventyminen ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan autoveron kokonaistuottoarvioon johtuen eräistä tässä tilanteessa vastakkaiseen suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Ehdotettujen veroperustemuutosten seurauksena jäteveron tuoton arvioidaan v kasvavan 38 % ja arpajaisveron 14 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa ,9 Autovero ,5 Sekalaiset tulot, korkotulot ja voitontuloutukset Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan milj. euroa, mikä on 3,5 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Nettotuloiksi osakemyynnistä on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa. Sekalaiset tulot (pl. peruutukset), milj. euroa ,5 siirto valtion eläkerahastosta ,5 takaisinperittävät alv-palautukset ,0 EU-tulot ,3 nettotulot osakemyynnistä ,0 tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ,4 valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ,3 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ,5 muut ,6 Korko- ja osinkotuloiksi sekä voiton tuloutuksiksi arvioidaan 892 milj. euroa, mikä on 18,1 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin on arvioitu olevan noin 4,5 mrd. euroa ja tuoton 4,5 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa ,1 korkotulot ,5 osinkotulot ,0 valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ,9 osuus SP:n voitosta ,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6