Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Transkriptio

1 Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2015, eli noin 0,8 mrd. euroa vuodelle 2014 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymien kasvu pohjautuu veropohjien kasvuun sekä uusiin veroperustemuutoksiin. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettaa suuria haasteita talouspolitiikalle. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti hallitus toteuttaa v julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka edelleen siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta, alentamalla progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa ja lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota. Lisäksi verotukia karsitaan veropohjien vahvistamiseksi ja määräaikaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta sekä teollisuuden tuotannollisten investointien korotettua poisto-oikeutta ei enää sovelleta vuonna 2015 aiemmin päätetyn mukaisesti. Vuonna 2015 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 301 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2015 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista. Tupakkaveron, makeisveron sekä energiaverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 372 milj. euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan 180 milj. euroa. Lisäverotuloja valtio saa myös verotuksen oikeudenmukaisuutta edistämään pyrkivistä ja veropohjaa laajentavista toimenpiteistä. Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi pääomatuloverotuksen ylempää veroprosenttia korotetaan 32 prosentista 33 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan eurosta euroon. Tämän lisäksi progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan alarajaa alennetaan eurosta euroon ja tuloluokan voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteja korotetaan 1 prosenttiyksiköllä vuonna Veropohjaa laajennetaan rajoittamalla asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta ansio- ja pääomatuloverotuksessa 5 prosenttiyksiköllä jo aiemmin päätetyn 5 prosenttiyksikön lisäksi sekä supistamalla työmatkavähennystä sen omavastuuosuutta korottamalla. Lisäksi aiemmin päätetyn opintovelan korkovähennyksen poistaminen lisää ansio- ja pääomatuloveroja. Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen lisää yhteisöveron tuottoa ja kaivostoiminnan poistaminen alemman sähköverokannan piiristä energiaverojen tuottoa. Taksien autoverotuen poistaminen ja muuttoautojen verotuen poistaminen lisäävät autoverosta kertyviä verotuloja. Aiemmin päätetyn mukaisesti maakaasun verotuki poistetaan. Verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävien ja veropohjaa laajentavien toimenpiteiden arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 230 milj. euroa. Jäteveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 5 milj. euroa. Verotuloja puolestaan vähentää työn tarjonnan kannustimia lisäävän työtulovähennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisilla. Valtion verotulojen arvioidaan alenevan sen johdosta 13 milj. euroa. Tämän lisäksi aiemmin päätetty, vuodelle 2015 ajoitettu turpeen 8 milj. euron veronkorotus jätetään tekemättä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Pääministeri Stubbin hallitus päätti hallitusohjelmassaan kesäkuussa 2014 verotoimenpiteistä, jotka tulevat voimaan vuonna Pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ottaa käyttöön lapsiperhevähennyksen. Yritysten edustuskulut palautetaan osittain vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verotuksessa. Näiden toimenpiteiden arvioidaan vähentävän valtion verotuloja yhteensä noin 65 milj. euroa. Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Stubbin hallitus teki ohjelmassaan myös joitain muutoksia Kataisen hallituksen tekemiin veropäätöksiin. Kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle Tämän lisäksi vuoden 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan. Uutena päätöksenä pankkivero korvataan luottolaitosten vakausmaksulla vuoden 2015 alussa. Vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi menoeräksi elinkeinotulon verotuksessa, minkä takia sen käyttöönoton arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa n. 10 milj. euroa vuositasolla vuonna Arvio on alustava ja tulee tarkentumaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja jakautuminen erilaisille luottolaitoksille on tiedossa. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla näiden veronsaajien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Lisäksi uutena päätöksenä kunnille siirrettävästä työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kompensoidaan kunnille 75 milj. euroa kuntien yhteisövero-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti. Veroperustemuutosten laskennallinen vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2015 vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuositasolla Ansio- ja pääomatuloverot 1) ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus kolmeen alimpaan tuloluokkaan -97 pääomatuloverotuksen ylemmän veroprosentin korottaminen 33 prosenttiin ja progressiorajan alentaminen euroon 37 työmatkavähennyksen supistaminen 16 asuntolainan korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä 2) 32 opintovelan korkovähennyksen poistaminen 3) 8 progressiivisen tuloveroasteikon väliaikaisen ylimmän tuloluokan alarajan alentaminen euroon 10 työtulovähennyksen korottaminen -13 lapsiperhevähennyksen käyttöönotto -27 Yhteisövero edustuskulujen säätäminen osittain vähennyskelpoisiksi verotuksessa -38 kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korottaminen v työmarkkinatuen rahoitusvastuusiirron kompensoiminen kuntien jako-osuutta korottamalla -75 elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen 4 määräaikaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen päättyminen vuoden 2014 lopussa 4) (155) määräaikaisen tuotannollisten investointien korotettujen poistojen päättyminen vuoden 2014 lopussa 4) (33) luottolaitosten vakausmaksun säätäminen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa 5) -10 Pankkivero pankkiveron peruminen vuoden 2015 alussa 5) -138 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Voimalaitosvero vaikutus vuositasolla voimalaitosveron käyttöönoton peruminen 6) - Perintö- ja lahjavero kaikkien perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosenttien korottaminen 1 prosenttiyksiköllä 40 Valmisteverot tupakkaveron korotus 50 sähköveron korotus 140 fossiilisten lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden CO2-veron korotus 7) 90 liikennepolttoaineiden veron korotus 42 kaivosteollisuuden poistaminen alemman sähköverokannan piiristä 20 turpeen veronkorotuksen tekemättä jättäminen 8) - maakaasun verotuen poistaminen 9) 32 makeisveron korotus 50 Ajoneuvovero ajoneuvoveron korotus 10) 180 Autovero taksien autoverotuen poistaminen 19 muuttoautojen verotuen poistaminen 12 Jätevero jäteveron korotus 11) 5 Yhteensä 301 josta verotuottoa lisäävät 975 josta verotuottoa vähentävät ) Kataisen hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2015 tarkistuksesta luopumisen arvioitiin lisäävän valtion verotuloja 110 milj. euroa vuositasolla. Stubbin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteiden tarkistamisesta luovutaan vasta vuonna 2016 ja vuonna 2015 tarkistus tehdään kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Vuoden 2015 tarkistuksen arvioidaan tarkentuneen arvion mukaan vähentävän valtion verotuloja n. 97 milj. euroa vuositasolla. 2) Asuntolainan korkovähennyksen rajoittamisesta 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 päätettiin vuonna Vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa korkovähennystä päätettiin rajoittaa edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuonna ) Opintovelan korkovähennyksen poistamisesta päätettiin vuonna ) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen vuoden 2014 lopussa päättymisen verotuottovaikutus on raportoitu sulkeissa, koska ne lisäävät verotuloja suhteessa vuodelta 2014 vuodelle 2015 periytyvään "perusuraan" eli tilanteeseen, jossa veroperustemuutoksia ei tehtäisi vuoden 2014 jälkeen. Taulukon verotuottovaikutukset edustavat siis sen valtion verotuottoihin kohdistuvan vaikutuksen poistumista, jonka kyseiset määräaikaiset verokannustimet olisivat aiheuttaneet, jos ne olisivat edelleen olleet voimassa v Tällainen laskennallinen verotuottovaikutus vuodelle 2015 on tässä yhteydessä merkityksellinen sen takia, että määräaikaisen verokannustimen käyttöönoton lisäksi myös sen päättäminen on veroperustemuutos, jolla on vaikutus valtion verotuloihin ja rahoitusasemaan. Näiden kannustimien käyttöönoton ja päättymisen vaikutus valtion verotuloihin ja rahoitusasemaan on otettu huomioon arvioissa jo kyseisiä kannustimia käyttöönotettaessa ja niiden voimassaoloaikaa muutettaessa. 5) Talletuspankeilta kerätty, vuosina voimassa oleva pankkivero esitetään peruttavaksi vuoden 2015 osalta ja korvattavaksi vakausmaksulla vuoden 2015 alusta. Vakausmaksulla ei olisi suoraa vaikutusta valtion verotuloihin. Välillinen vaikutus valtion verotuloihin sillä kuitenkin olisi sitä kautta, että vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa. Tämän takia vakausmaksun käyttöönotto vähentää yhteisöverotuottoja. Valtion verotuloja vähentävän vaikutuksen suuruudeksi vuositasolla arvioidaan alustavasti 10 milj. euroa v Arvio tulee tarkentumaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja vakausmaksun jakautuminen erilaisille luottoluokittajille ovat tiedossa. 6) Koska voimalaitosverolla ei ole vielä ollut vaikutusta verotuloihin, vaikutusarviota ei esitetä tässä taulukossa. 7) Veronkorotus kasvattaa energiaveroleikkurin kautta maksettavia määrärahoja n. 10 milj. euroa. Samassa yhteydessä kaivosteollisuus poistetaan energiaveroleikkurin piiristä, mikä pienentää menoja 6 milj. euroa. 8) Päätöksellä perutaan vuonna 2011 tehty päätös vuodelle 2015 ajoittuvasta veronkorotuksesta (8 milj. euroa). Koska päätöksellä perutaan aiempi päätös, jolla ei ole ehtinyt olla vaikutusta valtion verotuloihin, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa. 9) Muutoksesta päätetty vuonna Maakaasun verotuki poistetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen verotuen pienentäminen (35 milj. euroa) tehtiin vuonna ) Ajoneuvoveron korotus (vuositasolla 180 milj. euroa) kertyy täysimääräisesti v ) Hallituksen päätöksen mukaisesti jäteveron korotuksen tuotto jää valtiolle eikä sitä ohjata kunnille toisin kuin jäteveron tuotto muutoin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 301 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Verotulojen kehitys Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verotuksen puolelle eli ympäristö-, terveys- ja kulutusveroihin. Valtion verotulot verolajeittain vuosina (milj. euroa) 2012 tilinpäätös 2013 tilinpäätös 2014 TA+I LTA+II LTAE 2015 esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvat verot Valmisteverot Muut verot ja veronluonteiset tulot Yhteensä Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 Valtio 20,1 20,3 20,9 21,0 20,9 Kunnat 9,7 9,7 10,3 10,4 10,3 Soturahastot 12,2 12,8 12,9 13,1 13,1 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 Välittömät verot 16,1 15,9 16,7 16,7 16,5 Tuotannon ja tuonnin verot 13,8 14,1 14,5 14,7 14,7 Sosiaalivakuutusmaksut 12,2 12,8 12,9 13,1 13,1 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta 1). Verotukia on noin 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska osa tuista on päällekkäisiä, jolloin ne vaikuttavat toistensa suuruuteen ja koska tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 24,5 mrd. euroa vuonna Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 16,2 mrd. euroa. 1) Verotukien määrittelyä ja laskentaa on kuvattu VATT:n julkaisussa Verotuet Suomessa 2009 (Valmisteluraportit 5 lokakuu 2010). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Verotuet (milj. euroa) Yleinen hallinto Opetus, tiede ja kulttuuri Sosiaaliturva Terveydenhuolto Asuminen ja ympäristö Maa- ja metsätalous Liikenne Teollisuus ja elinkeinot Ei eriteltävissä 1) Yhteensä ) Verotuet on jaoteltu taulukossa toiminta-alueittain. Toiminta-aluejako perustuu em. verotukiselvityksessä käytettyyn luokitteluun. Ei eriteltävissä -toimintaalueeseen on sisällytetty sellaiset erät, joita ei voi sisällyttää muihin luokkiin. Merkittävimmät tähän toiminta-alueluokkaan sisältyvät verotuet ovat työtulovähennys (2 080 milj. euroa v. 2015) sekä ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa (1 480 milj. euroa v. 2015). Osaston tuloarviot TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot Yhteisövero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Alkoholijuomavero Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Energiaverot Eräiden juomapakkausten valmistevero Muut verot Autovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Ratavero Eräät viestinnän maksut Lentoliikenteen valvontamaksu Väylämaksut Katsastustoiminnan valvontamaksu Öljyjätemaksu Muut verotulot Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu Rahoitusvakausviraston hallintomaksut Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä noin 490 milj. euroa yleisradioveroa. Arviot yhteisöiltä kerättävästä yleisradioverosta esitetään yhteisöverotulomomentilla Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2012 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2015 verotuotosta perustuu vuosien 2013 ja 2014 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin v tehdyt muutokset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys 2013 ennakkotieto Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % 2014 ennuste milj. % 2015 ennuste milj. % Ansiotulot, mistä ½ ½ palkkatulot eläketulot ½ ½ Pääomatulot 1), mistä ½ luovutusvoitot ½ osinkotulot ) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2013 luvut ovat ennusteita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,7 % vuonna Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset progressiivisen tuloveroasteikon kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle Esityksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää eurosta euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 40 eurolla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän veroluokan tuloraja alennetaan eurosta euroon ja veroluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan viidellä prosenttiyksiköllä siten, että vuonna % asuntolainan koroista olisi vähennyskelpoista. Esityksessä asuntolainan korkovähennysoikeutta ehdotetaan edelleen pienennettävän siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoista on enää 65 %, vuonna %, vuonna % ja vuonna % asuntolainan koroista. Työmatkakuluvähennystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähennyksen omavastuuosaa korotetaan 150 eurolla. Pääomatuloverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylempi pääomatuloverokanta korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin ja progressioraja alennetaan eurolla euroon. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus ehdottaa muutoksia ansiotuloverotuksen verovähennysjärjestelmään. Verotuksessa otetaan käyttöön lapsiluvun mukaan porrastettu verosta tehtävä lapsiperhevähennys, joka myönnetään lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä on yhdestä lapsesta 50 euroa. Vähennys myönnetään enintään neljän lapsen perusteella, jolloin vähennyksen määrä on 200 euroa. Yksinhuoltajalla vähennyksen määrä on kaksinkertainen. Verovelvollisen puhtaan ansio- ja pääomatulon ylittäessä euroa vähennys pienenee 1 % rajan ylittävältä osin. Lapsiperhevähennystä ei saa kun yhteishuoltajalla yhden lapsen tilanteessa vuositulot ylittävät noin euroa. Vähennys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2017 loppuun. Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Vähennyksen kerrointa korotetaan 0,02 prosenttiyksiköllä 1,39 prosenttiin ja poistumaprosenttia pienennetään 1 prosenttiyksiköllä 54 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys ja eläketulovähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä niillä ole vaikutusta valtion verotuottoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2015 ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna 2015 Ati/Khi-tarkistuksen tekeminen kolmeen alimpaan tuloluokkaan Ylimmän veroluokan euromääräisen tulorajan alentaminen 9 10 Työtulovähennyksen korottaminen Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 10 %-yks Työmatkakuluvähennyksen omavastuuosan korottaminen 150 eurolla Ylemmän pääomatuloverokannan korottaminen ja progressiorajan alentaminen Lapsiperhevähennyksen käyttöönotto Opintovelan korkovähennyksen poistaminen 7 8 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Verovuosina maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2013 ennakkotieto 2014 ennuste 2015 ennuste Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa ennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa. Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2015 (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 528 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 266 Yleisradiovero 457 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Verotuloennusteen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen ennusteen epävarmuuteen sekä mahdollisiin jakoosuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2015 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta Myös talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jakoosuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määrittelyn mukaan 50 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Vaikutukset on tosin arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna 2015 verotukien määräytymisperusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 129 milj. eurolla. Valtion tuloverojen tuoton arvioidaan kasvavan noin 19 milj. euroa verotukien vähentämisen myötä. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset koostuvat työtulovähennyksen korotuksesta, korkovähennysoikeuden ja työmatkavähennyksen supistamisesta sekä verovähennysjärjestelmään pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi tehtävistä muutoksista. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 15 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,9 mrd. euroa) v. 2015, josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta valtion verotuksen eläketulovähennys lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen verovähennysoikeus vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus lapsilisien verovapaus Asuminen ja ympäristö, josta laskennallisen asuntotulon verovapaus oman asunnon myyntivoiton verovapaus asumistukien verovapaus Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous Ei eriteltävissä Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Vähennys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa. Vähennys aiheutuu kahdesta hallituksen esityksestä, joita ei huomioitu talousarvioesityksessä. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta (HE 130/2014 vp). Osuuskuntalaissa tarkoitettua osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösmuutosten arvioidaan lisäävän pääomatuloveron tuottoa 8 milj. euroa. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä 85 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa. Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä 25 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan ylittävältä osalta ylijäämästä 85 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Hallitus on antanut eduskunnalle lisäksi talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 223/2014 vp). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan korotettavaksi 0,15 prosenttiyksiköllä 0,65 prosenttiin. Laskentaperusteiden tarkentumisen johdosta valtion verotuoton arvioidaan alenevan 19 milj. euroa talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu vuoden 2015 kertymätiedoista, erityisesti lähdeveron kertymästä, sekä pääomatuloja ja niistä maksettavia veroja koskevan ennusteen noususta, minkä seurauksena vuonna 2015 verontilityksissä sovellettava valtion jako-osuus on korkeampi kuin mitä varsinaisen talousarvion laatimisen yhteydessä oletettiin II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu lähinnä aiempien vuosien osinkojen lähdeveron palautuksista IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2015 yhteisöveron määrä ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2013 vuoteen Arvio verovuoden 2013 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste Toimintaylijäämän muutos, % -1,0-0,1-0,3 4,0 Yritysten tuloskehitys, % 3,3 0,2-0,3 4,0 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,36 68,16 61,63 60,89 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan elokuvatuottajien tuotantotuen säätämistä veronalaiseksi tuloksi elinkeinotulon verotuksessa ja yritysten edustuskulujen muuttamista osittain vähennyskelpoiseksi menoksi elinkeinotulon verotuksessa. Elokuvatuottajien tuotantotukea koskevan muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 4 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2015 muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa tätä vähemmän, 1 milj. euroa, yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Yritysten edustuskuluja koskevan muutoksen puolestaan arvioidaan vähentävän valtion verotuloja 38 milj. euroa vuositasolla ja 8 milj. euroa vuonna Talletuspankeilta kerätty, vuosina voimassa oleva pankkivero esitetään peruttavaksi vuoden 2015 osalta ja korvattavaksi vakausmaksulla vuoden 2015 alusta. Vakausmaksulla ei olisi suoraa vaikutusta valtion verotuloihin. Välillinen vaikutus sillä kuitenkin olisi valtion verotuloihin sitä kautta, että vakaus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 maksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa. Tämän takia vakausmaksun käyttöönotto vähentää yhteisöverotuottoja. Valtion verotuloja vähentävän vaikutuksen suuruudeksi vuositasolla vuonna 2015 arvioidaan alustavasti n. 10 milj. euroa. Arviota tarkistetaan, kun vakausmaksun tarkemmat perusteet ja vakausmaksun jakautuminen erilaisille luottolaitoksille ovat tiedossa. Edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Edellä mainittujen veroperustemuutosten lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta ja määräaikaista teollisuuden tuotannollisten investointien korotettua poisto-oikeutta ei enää sovelleta vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä päätetyn mukaisesti. Näiden määräaikaisten verokannustinohjelmien päättymisen arvioidaan lisäävän verotuloja laskennallisesti yhteensä 188 milj. euroa vuositasolla. Ohjelmien päättymisen vaikutus valtion ja muiden veronsaajien vuoden 2015 verotuloihin ja rahoitusasemaan otettiin huomioon kannustimien voimassaoloaikaa muutettaessa. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosina Valtion jako-osuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Lisäksi kunnille siirrettävästä työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kompensoidaan kunnille 75 milj. euroa kuntien jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti. Valtiolle suoritettavalla yleisradioverolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden 2015 osalta 20 % kertyy vuoden 2015 ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2016 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2015 kertyy vielä veroja verovuosilta 2014 ja Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2015 Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 32 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 580 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 360 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talouservioesityksen momentin päätösosan. Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siitä, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesityksen täydentävään esitykseen liittyvän esityksen laiksi tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista. Esityksen mukaisesti teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti investointien lisäämiseksi. Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja on ollut mahdollista tehdä vuodesta 2013 alkaen, ja esityksellä on tarkoitus jatkaa korotettuja poistoja kahdella vuodella koskemaan verovuosia 2015 ja Huojennetut poistot koskisivat uusia tehdas- ja työpajarakennuksia sekä tehtaassa ja työpajassa käytettäviä uusia koneita ja laitteita talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu odotettua suurempien verovuoden 2014 ennakontäydennysmaksujen loppukeväällä 2015 toteutuneen kertymän sekä kansantalouden tilinpidon mukaista vuoden 2015 toimintaylijäämää koskevan arvion alentumisen yhteisvaikutuksesta. Ennakontäydennysmaksujen aiemmin arvioitua suuremman kertymän arvioidaan kasvattavan momentin tuottoarviota 302 milj. euroa ja toimintaylijäämäarvion alenemisen vähentävän sitä 92 milj. euroa II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. 03. Korkotulojen lähdevero Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2013 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,5 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: 2013 toteutuma 2014 ennuste 2015 ennuste Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,5 0,3 1,4 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,54 0,36 0, talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverotuksen kaikkien veroasteikkojen rajaveroprosenttien korottamista 1 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Korotus koskisi myös määräaikaista vuosina voimassaolevaa yli euron perintöjen ja lahjojen veroluokkaa. Esityksessä myös ehdotetaan tämän veroluokan muuttamista pysyväksi vuoden 2016 alusta. Veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 10 milj. euroa vuonna Seuraavina vuosina veroprosenttien korotuksen arvioidaan lisäävän verotuloja 40 milj. euroa, kun perintö- ja lahjavero kertyy kokonaisuudessaan uusien veroasteikkojen mukaan. Ylimmän portaan rajaveroprosentin säätäminen pysyväksi lisäisi verotuloja vuositasolla noin 10 milj. eurolla vuodesta 2016 lähtien. Vuodesta 2016 lähtien lisäkertymä olisi näin ollen 50 milj. euroa. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, lähiomaisen saaman vakuutuskorvauksen verovapaan osuuden verotuen määräksi arvioidaan noin 102 milj. euroa. Merkittäviä verotukia ovat myös puolisovähennys (87 milj. euroa) ja yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus (84 milj. euroa) talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 Momentille arvioidaan kertyvän euroa. II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Korotus aiheutuu tammi toukokuun ennakoitua suuremmista verokertymätiedoista sekä kesä syyskuuta koskevista Verohallinnon maksuunpanotiedoista. Tietojen valossa perintö- ja lahjaveron koko vuotta koskeva verotuottoarvio on merkittävästi kuluvan vuoden talousarviossa ennakoitua suurempi II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu vuoden 2015 tammi heinäkuun ennakoitua suuremmista verokertymätiedoista sekä elo joulukuuta koskevista Verohallinnon maksuunpanotiedoista III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp ( ) Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. (05.) Pankkivero S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi väliaikaisesta pankkiverosta annetun lain kumoamiseksi. Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 (06.) Voimalaitosvero S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen tuloarvio ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta II lisätalousarvio talousarvio Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy noin 65 % arvonlisäveron tuotosta. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Kotitalouksien kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä ja investoinneista kertyy yhteensä noin 92 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % ennuste 2015 ennuste Kotitalouksien kulutusmenojen arvo -0,2 0,9 1,4 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 3,0 2,2 3,0 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 3,7 1,3 2,6 Arvonlisäveron kertymä koostuu Verohallinnon ja Tullin kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tulli kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) 2013 tilinpäätös 2014 talousarvio 2015 esitys Verohallinnon bruttokertymä Tullilaitoksen nettokertymä Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 2013 tilinpäätös 2014 talousarvio Verohallinnon maksamat palautukset Arvonlisäverokertymä yhteensä esitys Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Muutokset kulutuksessa vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ennustettuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ennustettuun arvonlisäveropohjaan. Tuottoennusteessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 18 verotukea vuonna Niiden kokonaissummaksi arvioidaan noin 2,9 mrd. euroa. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (14 %) Lääkkeiden alennettu alv-kanta (10 %) Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (10 %) Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin alennettu alv-kanta (10 %) Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (14 %) Muut verotuet Verotuet yhteensä talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille arvioidaan kertyvän euroa. II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu siitä, että taloudellinen tilanne ja erityisesti yksityinen kulutus ovat kehittyneet aikaisemmin ennustettua heikommin, minkä johdosta myös alkuvuoden 2015 arvonlisäverokertymät ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Arvonlisäveron keskeisimmän veropohjaerän, kotitalouksien kulutusmenojen arvon ennakoidaan kasvavan 1,2 %, kun ennuste varsinaisessa talousarviossa oli 1,4 % II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17