01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Transkriptio

1 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 ollut kaksiportainen veroasteikko, rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2011 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden veroista perustuu eseen veronalaisten tulojen kehityksestä, vuosien 2012 ja 2013 kertymätietoihin sekä veroperustemuutoksiin verovuosina Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys 2012 ennakkotieto Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % 2013 milj. % milj. % Ansiotulot, mistä ½ ½ palkkatulot ½ ½ eläketulot ½ Pääomatulot 1), mistä ½ luovutusvoitot ½ ½ osinkotulot ½ ½ 1) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2012 luvut ovat ita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,4 % vuonna. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Esityksen mukaisesti pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla ja vähennyksen kertymäprosenttia 0,1 prosenttiyksiköllä sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurolla euroon. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen osinkotuloverouudistukseksi. Esityksen mukaisesti julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa veronalaiseksi, kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan 70 % luetaan veronalaiseksi tuloksi. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan nykyisestä poiketen kokonaisuudessaan pääomatulona siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta määrästä 25 % on veronalaista tuloa euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan tai tuottoprosentin ylittävästä osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Lisäksi pääomaverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylemmän verokannan (32 %) tuloraja alennetaan eurolla euroon. Yhteisöveron alentaminen lisää voitonjakokelpoisia varoja, minkä arvioidaan osaltaan lisäävän luonnollisille henkilöille maksettavia osinkoja. Osinkoveroperusteiden muutos sinänsä vaikuttaa myös yrittäjien palkan- ja osingonmaksupäätöksiin. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioveron sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat va- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 rat vuodesta 2013 alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä 490 milj. euroa yleisradioveroa. Osana valtiotalouden sopeutustoimia ansiotuloverotuksen perusteisiin ei tehdä inflaatio- tai ansiotasotarkistusta vuonna. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan sekä kilometrikorvauksien enimmäismäärää alennetaan edelleen. Vuonna asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 75 %. Vuodesta alkaen Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän ajokilometrin ylittävälle osalle. Rajan ylittävältä osin verosta vapaa määrä on 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä sillä ole vaikutusta valtion verotuottoon. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Listaamattomista yhtiöstä saatujen osinkojen verotuksen muuttaminen Listatuista yhtiöstä saatujen osinkojen verotuksen muuttaminen Ansiotulo-osinkojen poistaminen Työtulovähennyksen kasvattaminen Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 6 7 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen Kotitalousvähennyksen korottaminen Pääomatuloverotuksen progressiorajan alentaminen 4 7 Yleisradioveron kiristäminen 9 10 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Verovuosina 2010 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2010 toteutuma 2011 toteutuma Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopulli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 nen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 556 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 301 Yleisradiovero 449 Yhteensä Verotuloen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen eseen sekä mahdollisiin jakoosuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 49 verotukea, joista 37:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna verotukien perusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 90 milj. eurolla, josta valtion tuloverojen tuottoon kohdistuu noin 53 milj. euron vähennys. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset ovat työtulovähennyksen korotus, kotitalousvähennyksen korotus, korkovähennysoikeuden ja kilometrikorvausten lisärajoitukset. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 14,5 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,3 mrd. euroa) v., josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta eläketulovähennys lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen lapsilisien verovapaus Asuminen ja ympäristö, josta laskennallisen asuntotulon verovapaus oman asunnon myyntivoiton verovapaus asumistuet Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous Ei eriteltävissä Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena on tieto tai arvio kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2012 vuoteen. Arvio verovuoden 2012 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys Toimintaylijäämän muutos, % 11,2-1,0 0,0 5,0 Yritysten tuloskehitys, % 1,7 2,0 0,0 5,0 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 65,46 69,36 68,16 61,67 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan alentavan koko yhteisöverotuottoa laskennallisesti vuositasolla noin 870 milj. eurolla vuositasolla. Koko verotuottomenetys kohdistuu valtion osuuteen, koska verokannan alentamisesta aiheutuva verotuottojen menetys kompensoidaan kunnille ja seurakunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös yhteisöveropohjaa laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien arvioidaan kasvavan myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko, ja viennin ja kotimaisen kysynnän kasvutta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta vuonna alenee tämän johdosta verovuositasolla noin 210 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, joissa ehdotetaan edustuskulujen säätämistä vähennyskelvottomiksi menoiksi, pitkäaikaisten investointien poistojen muuttamista hyödykekohtaiseksi sekä koulutuskulujen verovähennystä. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan korkomenojen vähennysoikeuden lisärajoittamista. Edustusmenojen vähennyskelpoisuuden poistamisen arvioidaan korottavan yhteisöveron tuottoa 38 milj. euroa vuositasolla, korkomenojen vähennysoikeuden lisärajoittamisen 14 milj. euroa ja pitkäaikaisten investointien poistoja koskevan muutoksen 20 milj. euroa. Koulutuskulujen verovähennyksen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 85 milj. euroa vuositasolla. Toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yleisradioverolain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä 22 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Yhteisöveroon kohdistuvien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus vuonna Kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus vuosina Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 2 Pitkäaikaisten investointien poistojen muuutaminen hyödykekohtaiseksi 4 Yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin -783 Koulutuskulujen verovähennys -85 Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen 1) 16 Edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen 8 Yhteensä ) Vaikutus jakautuu kahteen osaan. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen mutta vasta vuoden alusta sovellettavan korkovähennyslain arvioidaan lisäävän verotuloja 66 milj. euroa. Vuoden 2013 kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin korkojen vähennyskelpoisuuden 14 milj. euron lisärajoituksista. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden osalta 20 % kertyy vuoden ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2015 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta 2013 ja Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 720 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 330 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2012 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,7 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 2012 toteutuma 2013 Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 3,3 2,5 3,2 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,92 0,56 0,52 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan milj. euroa. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 80 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Pankkivero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Väliaikaisessa pankkiverolaissa (986/2012) säädetään valtiolle verovuosina suoritettavasta pankkiverosta. Pankkiveroa on velvollinen suorittamaan luottotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu suomalainen talletuspankki, joka harjoittaa talletuspankkitoimintaa verovuoden alkaessa. Pankkiveron verovuosi on kalenterivuosi. Pankkiveron suuruus perustuu talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Vero on 0,125 prosenttia riskipainotettujen erien yhteismäärästä. Pankkiverolain mukaisesti talletuspankit maksavat verovuoden pankkiveron kokonaisuudessaan huhtikuun loppuun mennessä. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio Voimalaitosvero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen voimalaitosverolaista. Voimalaitosvero otetaan käyttöön vuoden alusta, ja sen tuotoksi arvioidaan 50 milj. euroa. Voimalaitosvero kohdistuu niihin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitoksiin, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 2004 ja jotka laitoksina hyötyvät päästökauppajärjestelmän pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla aiheuttamasta sähkön hinnannoususta. Pienet voimalaitokset ovat kuitenkin veron ulkopuolella. Voimalaitosveron perusteena on voimalaitosrakennuksen ja sitä palvelevien rakn kiinteistöverotuksessa määritelty jälleenhankinta-arvo. talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6