Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Transkriptio

1 Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja n. 41,6 mrd. euroa vuonna. Verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1½ % vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä ( Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat: Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin. Vuonna hallituksen finanssipolitiikan liikkumavaraa määrittää edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna Työn verotus kevenee 415 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja n. 100 milj. euroa, josta valtion osuus on vuositasolla n. 35 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään yleisen kustannustason nousua vastaava indeksitarkistus. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Osakeyhtiöiden tappioiden vähennysoikeutta laajennetaan. Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Korotus toteutetaan asteittain vuosina 2019 käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1. ja 1.7. ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, ja samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Kaivostoiminta palautetaan alemman sähköverokannan piiriin. Ajoneuvoveroa korotetaan vuonna ja rekisteröidyille veneille sekä muille moottoriajoneuvoille otetaan käyttöön vero. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella asteittain, yhteensä n. 182 milj. euroa. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Taulukossa esitetään vuonna voimaan tulevien keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus. Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna (milj. euroa) Vaikutus vuonna Vaikutus vuositasolla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus ansiotason nousua vastaavasti valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloverokevennyksestä yrittäjävähennyksen käyttöönotto kotitalousvähennyksen kasvattaminen metsälahjavähennyksen käyttöönotto asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen 1) Yhteisövero osakeyhtiöiden tappioiden vähennyskelpoisuuden laajentaminen -3-4 Perintö- ja lahjavero perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventäminen Valmisteverot tupakkaveron korotus 2) - 68 sähkösavukkeiden veron käyttöönotto 3 5 lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus 3) liikennepolttoaineiden veron korotus kaivostoiminnan palauttaminen alemmalle sähköverokannalle 2) makeisten ja jäätelön veron poisto Ajoneuvovero ajoneuvoveron korotus 2) rekisteröityjen veneiden ja moottoriajoneuvojen veron käyttöönotto Autovero autoveron alennus Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät ) Sisältäen edellisen eduskunnan hyväksymän päätöksen asuntolainakorkojen vähennyskelpoisuuden rajaamisesta. 2) Eduskunta päättänyt 3) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset kasvavat 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat 45 milj. euroa vuositasolla. Samassa yhteydessä kaivostoiminta lisätään energiaveroleikkurin piiriin, mikä kasvattaa valtion menoja 6 milj. eurolla. Verotulojen kehitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2014 (milj. euroa) 2014 TA+ I LTA+ II LTA esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvat verot Valmisteverot Muut verot ja veronluonteiset tulot Yhteensä Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin prosenttiyksikön vuoteen nähden. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,5 44,6 43,6 Valtio 20,9 21,1 20,9 Kunnat 10,5 10,4 10,1 Soturahastot 13,0 13,2 12,7 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,5 44,6 43,6 Välittömät verot 17,1 16,9 16,6 Tuotannon ja tuonnin verot 14,4 14,5 14,3 Sosiaalivakuutusmaksut 13,0 13,2 12,7 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 ( Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna verotukien kokonaismääräksi arvioidaan n. 25,0 mrd. euroa, josta 16,6 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina ja. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Vuonna verotukia kasvattaa kilpailukykysopimukseen liittyvään tuloverokevennykseen sisältyvä työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä muodostuu uusi verotuki. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista aiheutuva verotuki puolestaan poistuu tukiohjelman päättyessä vuoden lopussa. Verotuet ja, kpl, milj. euroa, kpl, milj. euroa Henkilöverotus Elinkeinoverotus Maa- ja metsätalouden verotus Varainsiirtoverotus Kiinteistöverotus Perintö- ja lahjaverotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea Yhteensä Osaston tuloarviot vuosina v v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot Yhteisövero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Alkoholijuomavero Virvoitusjuomavero Energiaverot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero Muut verot Autovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Ratavero Eräät viestinnän maksut Eräät liikenteen maksut Väylämaksut Öljyjätemaksu Muut verotulot Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu Rahoitusvakausviraston hallintomaksut Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2014 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina ja tehdyt sekä vuodelle esitetyt muutokset. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä , , ,4 palkkatulot , , ,8 eläketulot , , ,4 Pääomatulot, mistä , , ,0 luovutusvoitot , , ,0 osinkotulot , , ,0 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle myös talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tuloverolain muuttamisesta sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen elinkeinotoiminnan, maa- ja metsätalouden sekä porotalouden lisävähennyksen säätämiseksi. Työn verotus kevenee 415 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja n. 100 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Veronkannon ajoitustekijöistä johtuen metsälahjavähennyksen käyttöönoton verotuottovaikutukset toteutuvat vasta vuodesta 2018 alkaen. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeus supistuu vuosina prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 55 prosentista 45 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus Kotitalousvähennyksen kasvattaminen Yrittäjävähennyksen käyttöönotto Metsälahjavähennyksen käyttöönotto Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen Valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloveronkevennyksestä Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä ( Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Verovuosina 2014 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2014 toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatulovero Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 150 Yleisradiovero 496 Yhteensä Ansio- ja pääomaverotuloeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 42:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä vajaat 16 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,4 mrd. euroa) v.. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on n. 8,2 mrd. euroa. Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärään ja euromäärää kasvattaa vuonna yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen käyttöönotto. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina (milj. euroa) Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus Työtulovähennys Kotitalousvähennys Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus Valtionverotuksen eläketulovähennys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus Lapsilisien verovapaus Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus Laskennallisen asuntotulon verovapaus Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) Muut Yhteensä talousarvio talousarvio Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden loppuun saakka. Vuodesta alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat. Seurakuntien yhteisövero-osuus korvattiin vuoden alussa indeksiin sidotulla määrärahalla. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrää taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2014 Toimintaylijäämän muutos, % 6,1 1,5 1,9 8,3 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 61,63 60,35 69,08 69,65 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan osakeyhtiöiden tappioiden vähennysoikeuden laajentamista. Esityksessä ehdotettujen lainsäädäntömuutosten arvioidaan supistavan yhteisöveron tuottoa n. 4 milj. euroa vuositasolla. Vuonna muutoksen arvioidaan kuitenkin supistavan yhteisöveron tuottoa 3 milj. euroa yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan kunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta korottamalla, ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainitusta veroperus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 temuutoksesta johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Kilpailukykysopimukseen liittyvät työnantajamaksujen alennukset kasvattavat yhteisöveron veropohjaa, mikä on huomioitu toimintaylijäämän kasvuessa. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj. euroa vuositasolla. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 358 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 565 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 350 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,3 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,11 2,4 2,1 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,33 0,22 0,18 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 talousarvio talousarvio Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämistä maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Ehdotettujen muutosten arvioidaan supistavan valtion verotuloja 40 milj. euroa vuositasolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy lähes 70 % arvonlisäveron tuotosta. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä ja investoinneista. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä ja investoinneista kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Kotitalouksien kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä n. 86 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. edellä mainittujen sektoreiden investoinneista sekä kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Vuoden arvonlisäverokertymäeseen vaikuttavat pienyritysten siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ja muutokset pienyritysten arvonlisäveron maksukausiin vuoden alusta lähtien. Verotuottovaikutus on kertaluonteinen ajoitustekijöistä johtuva verotuoton alenema, joka kohdistuu vuoden kertymään. Alle euron liikevaihdon yritysten on vuoden alusta lähtien mahdollista siirtyä myyntien ja ostojen osalta maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen. Tämän arvioidaan vähentävän vuoden arvonlisäveron tuottoa 105 milj. euroa ajoitustekijöistä johtuen. Lisäksi neljännesvuositilitykseen oikeuttavaa liikevaihtorajaa nostetaan eurosta euroon ja kalenterivuositilitykseen oikeuttavaa rajaa eurosta euroon vuoden alussa. Tämän arvioidaan pienentävän vuoden arvonlisäveron tuottoa 13 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Vuoden verotuottoeseen vaikuttaa myös arvonlisäveron alarajahuojennukseen oikeuttavien liikevaihtorajojen nostot vuoden alusta lukien. Tämän arvioidaan alentavan arvonlisäverotuottoa 41 milj. euroa vuodesta lähtien. Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja 0,3 1,7 1,5 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 1,8 5,8-1,1 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 1,1 1,9 2,2 Arvonlisäveron kertymä koostuu Verohallinnon ja Tullin kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tulli kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä Tullilaitoksen nettokertymä Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista Verohallinnon maksamat palautukset Arvonlisäverokertymä yhteensä Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Muutokset kulutuksessa vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Verotuiksi määritellään myös joitain EU:n arvonlisäverodirektiivistä poikkeavia eriä sekä arvonlisäveron alarajaan liittyvä huojennus. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 20 verotukea vuonna. Niiden kokonaissummaksi arvioidaan n. 3 mrd. euroa. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (14 %) Lääkkeiden alennettu alv-kanta (10 %) Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (10 %) Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin alennettu alv-kanta (10 %) Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (14 %) Muut verotuet Verotuet yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 talousarvio talousarvio Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli vakuutusmaksuverolakiin (664/1966). Vero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vuonna vero on 24 % vakuutusmaksun verottomasta arvosta. talousarvio talousarvio Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Apteekkimaksusta annetun lain apteekkimaksutaulukon muutostarpeita arvioidaan vuosittain. Arvioinnissa otetaan huomioon apteekkien liikevaihdossa tapahtuneet muutokset. Apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan vuonna apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio talousarvio Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 41,50 euroa kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 200,00 euroa kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 32 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 33,00 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 28,50 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 121,50 euroa kilolta. Muista tupakkaa sisältävistä tuotteista ja savukepaperista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa on korotettu vuosina 2009, 2010, 2012, 2014, ja vuoden alusta. Lisäksi voimassa olevan lain mukaan veroa korotettiin 1.7. ja korotetaan 1.1. ja Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena savukkeiden veropohja on supistunut n. 10 % vuodesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet tulevat veron piiriin. Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio talousarvio Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 45,55 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero (21 tilavuusprosenttia) on vastaavasti 31,90 euroa ja viinien vero (11 tilavuusprosenttia) 30,82 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 32,05 euroa. Alkoholiveroa on korotettu vuonna 2008, kahdesti vuonna 2009, vuonna 2012 ja vuonna Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % 3,6 0 1½ Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Etyylialkoholi Olut Viinit ja muut käymisteitse valmistetut tuotteet sekä välituotteet Yhteensä Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus, jota kasvatettiin vuoden alusta alkaen. Verotuen määrä on n. 7 milj. euroa vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 talousarvio talousarvio Virvoitusjuomavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Veron määrä on makeisilla ja jäätelöllä 95 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 11 tai 22 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Makeisten ja jäätelön veroa korotettiin vuonna 2012 ja virvoitusjuomien veroa vuosina 2012 sekä Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan. Verojen kertymisen ajankohdan takia makeisista ja jäätelöstä kertyy kuitenkin pieni määrä veroa vielä vuonna. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään pieniä muutoksia. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Makeiset Jäätelö Virvoitusjuomat Yhteensä Verotukena momentin kertymää pienentää kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien, laihdutusvalmisteiden ja ravintolisien vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. Momentin nimike on muutettu. talousarvio talousarvio Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Moottoribensiinin kulutus -1,4-1½ -2½ Dieselöljyn kulutus 1,6 1½ 1 Sähkön kulutus -0,9 4½ 1 Lähes kaikkia energiaveroja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Vuoden alusta korotettiin lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirretään korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II vuoden alusta alkaen. Turpeen vero aleni vuonna. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan vuonna. Verotaso vuonna (sis. huoltovarmuusmaksun) Verotaso 1.1. alkaen Moottoribensiini, snt/l 68,13 70,25 Dieselöljy, snt/l 50,61 53,02 Kevyt polttoöljy, snt/l 21,40 22,87 Raskas polttoöljy, snt/kg 25,36 27,11 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 2,253 2,253 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,703 0,703 Kivihiili, /t 178,54 191,02 Maakaasu, /MWh 17,424 18,614 Nestekaasu, snt/kg 24,93 26,65 Polttoturve, /MWh 1,90 1,90 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) talousarvio esitys Moottoribensiini 1) Diesel 1) Sähkö Muut Yhteensä ) Sisältää korvaavat biopolttoaineet. Energiaverotuloihin on tunnistettu kohdistuvan 11 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 2,0 mrd. euroa vuonna. Verotuet muodostuvat alennetuista verokannoista ja verotuen määräksi on katsottu vertailutason ja alennetun verokannan mukainen erotus. Vertailutasona on yleinen verorakenteen mukainen taso. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat, konesalien sähkön alempi verokanta, kiinteiden ja kaasumaisten biopolttoaineiden verottomuudet ja raideliikenteen sähkön verottomuus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Dieselpolttoaineen alempi verokanta 1) Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta Turpeen alempi verokanta 2) Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta CHP-laitosten puolitettu CO2-vero Muut ) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero. 2) Turpeen vero ei noudata nykyistä energiaveromallia. Lisäksi energiaverotuiksi luetaan maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, jonka määrä on n. 31 milj. euroa, sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on n. 220 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin verokertymää. talousarvio talousarvio Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna likimain vuoden tasolla. talousarvio talousarvio Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 4,4 50 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä n. 182 milj. euroa. Ensimmäinen veronkevennys tuli voimaan vuoden alusta ja seuraavat kevennykset tulevat voimaan asteittain vuosien, 2018 ja 2019 alussa. Veronkevennyksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluontei- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 sen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan n kpl vuonna. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan kasvavan muutamalla tuhannella kappaleella vuodesta. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa Uudet henkilöautot Uudet pakettiautot Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuonna oli 124 g/km. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Laskun odotetaan edelleen kiihtyvän autoverotuksessa tehtävien kevennysten johdosta. Keskimääräisten päästöjen lasku pienentää verokertymää veroprosentin määräytyessä päästöjen perusteella. Autoveron arvioitu kertymä eri ajoneuvoryhmistä (milj. euroa) talousarvio Henkilöautot Pakettiautot Moottoripyörät Muut ajoneuvot Autoveron palautukset Yhteensä Käytettynä maahantuotujen autojen autoveroon liittyvien palautusten arvioidaan vaikuttavan verotuottoihin lähivuosina. Vuonna palautusten arvioidaan vähentävän momentille kertyviä verotuottoja n. 20 milj. euroa ja vuonna n. 9 milj. euroa. Merkittävin autoveroen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Uusien henkilöautojen kysynnän poikkeaminen tusta kappaleella vaikuttaisi verotuottoon n. 60 milj. euroa. Autoveron verotukien yhteismääräksi arvioidaan n. 83 milj. euroa vuonna. Autoveron arvioitu verotuki (milj. euroa) Muuttoautojen verotuki Taksien verotuki Invalidien autoverotuki Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Pelastusautojen, sairasautojen, invataksien, matkailuautojen sekä muiden ajoneuvojen verotuet Yhteensä talousarvio talousarvio Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna varainsiirtoveron määrä on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna asunto-osakekaupan arvo nousisi 2,9 % sekä kiinteistökaupan arvo nousisi 2,4 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2 6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä. Varainsiirtoveroon kohdistuu 12 verotukea, joista neljälle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin. Varainsiirtoverotuksen merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Ensiasunnon luovutuksen varainsiirtoverovapaus Julkisesti listatun arvopaperin varainsiirtoverovapaus Muut Yhteensä talousarvio talousarvio Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero on 12 % yksinoikeudella toimeenpantujen arpajaisten ja totopelien tuotosta. Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta. talousarvio talousarvio Ajoneuvovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ajoneuvoverolakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero on määräytynyt vuoden 2011 maaliskuusta alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Veroa kannetaan vaan niiltä päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäyttöön. Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa vuoden aikana maksettavaksi tulevaa verojen määrää. Tämä koskee henkilöautoja. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on fiskaalisia ja EU-oikeudellisia perusteita. Paketti- ja henkilöautojen perusveroa korotetaan 100 milj. euroa vuoden alusta alkaen. Koska ajoneuvovero kannetaan etukäteen juoksevalta 12 kuukauden mittaiselta verokaudelta, on korotuksella vaikutusta jo vuoden ajoneuvoverokertymään. Veroa korotettiin vuoden alusta 180 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ajoneuvoveron laajentamisesta vuonna. Ajoneuvoveron kertymän jakautuminen perusveroon ja käyttövoimaveroon ajoneuvolajeittain (milj. euroa) talousarvio esitys Perusvero henkilöautot pakettiautot kuorma-autot Käyttövoimavero henkilöautot pakettiautot kuorma-autot Maksutapalisä Ajoneuvoveron laajennus Yhteensä Ajoneuvoverotuksen merkittävin verotuki on invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta. Verotukien yhteismääräksi arvioidaan 17 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19