Veturitalleilla tavataan, Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn haasteet? KiVi, Turku Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Veturitalleilla tavataan, Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn haasteet? KiVi, Turku Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Esityksen sisältö Teknologiateollisuudesta Toimintaympäristöstä Yritysten kansainvälisiä menestystekijöitä Mitä Teknologiateollisuus ry:n mielestä pitäisi toimintaympäristön kilpailukyvylle tehdä?

3 Teknologiateollisuus Suomessa

4 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu- ja konsultointiala Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers, Sito, Sweco... Tietotekniikka-ala Affecto, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto

5 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä

6 Toimintaympäristöstä Laman loppu vai rakennemuutos?

7 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla yli 20 miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto loka-joulukuu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

8 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = Valtiontalouden tulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus

9 Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 11 BKT:n kasvu 2011, % 10 Kiina Maailmantalouden kasvu keskimäärin: +4,4 % Vientiosuuksin painotettu kasvu keskimäärin: +3,5 % Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 3 Pohjois-Amerikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2010, % Lähde: IMF (April 2011), Tullihallitus

10 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa % Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

11 Arvoketju ja osaamisen muutos Järjestelmätoimittajat Komponenttitoimittajat Päähankkijat (Lopputuotevalmistajat) Tuotantolaitteiden valmistajat ja integroijat, ohjelmistotoimittajat Konsultit, korkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset ja VTT A S I A K K A A T Komponenttien valmistus Erikoisprosessit (esim. pinnoitus) Tuoteprosessi Verkoston jäsen/hallinta Toiminnan ohjaus Kokoonpanotekniikka Valmistustekniikka ja valmistettavuus Tuotekehitys Tuoteprosessi Brandi Asiakashallinta, CRM Toimittajaverkon hallinta Tuotekehitys Tuoteprosessi Palveluliiketoimintata Tärkeitä osaamisia eri ketjun kohdissa oleville yrityksille Vastuu tuoteominaisuuksista ja tuotannosta siirtyy ketjussa taaksepäin (laatu, tehokkuus, luotettavuus, ympäristö)

12 Metallituoteteollisuuden myyntihintojen ja kustannusten kehitys Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, % Myyntihinnat Kustannukset Maaliskuussa 2011 kustannukset olivat nousseet 8,9 prosenttia viimevuotisesta, mutta myyntihinnat vain 4,6 prosenttia. Raaka-aineiden hinnat nousivat 15,3 prosenttia, energian hinta 9,4 prosenttia ja kuljetukset 6,2 prosenttia. Muissa kuluissa vuosinousu oli noin 3 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

13 Nokian N95 puhelimen hinnanmuodostus (546 ) Lähde: Etla

14 Teollisuusyrityksen muodonmuutos Lähde: Etla

15 Yritysten kansainvälisiä menestystekijöitä

16 Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin)

17 Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen? Niche Korkeaan osaamiseen perustuva Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat) / 17 17

18 Suomalaisia menestystarinoita Loppuasiakkaan tarpeen syvällinen ymmärtäminen: Basware, F-Secure, Comptel Useamman teknologian tai toimialaosaamisen yhdistäminen: Tekla, Basware Uusi liiketoimintamalli (SaaS): Digium, Vilkas Group Palvelumalli: KONE, Winwind, Kemira / 18 18

19 Männäntappien maailmanmestari Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita. Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä. Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin. - Yrityksessä nyt 11 robottisolua - Laatu parantunut - Prosessit yksinkertaistuneet - Toimitusvarmuus parantunut Caj-Erik Karp, Mapromec

20 Mitä pitäisi tehdä toimintaympäristön kilpailukyvylle?

21 Suomen talousstrategian ytimeksi uudistuminen, kasvu ja investoinnit Seuraavan vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Lisätään yksityisten työpaikkojen määrää pidemmällä aikavälillä , jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestäisi. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Parannetaan merkittävästi julkisen sektorin tuottavuutta esim. uudella tietotekniikalla. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle

22 Suomi ei houkuttele tuotannollisia uusinvestointeja Teknologiateollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin e Kapasiteetin korvaaminen tai rationalisointi Kapasiteetin lisääminen Muu tarkoitus* *) Mm. ohjelmisto- sekä ympäristönsuojeluinvestoinnit. Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011)

23 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä lisättävä Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta % Osuus maan koko tavaraviennistä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Suomi Ruotsi Ranska Tanska Itävalta Italia *) Vertailussa yritysten koko perustuu yksinomaan niiden henkilöstön määrään. Henkilöstöä Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics

24 T&k verokannustin otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet 2007 Korea(2008) Kanada(2008) Ranska(2008) Yhdysvallat(2008) Belgia Itävalta Tsékin tasavalta Japani Espanja Iso-Britannia(2008) Irlanti Unkari Norja(2008) Ruotsi Tanska(2008) Alankomaat Australia(2006) SUOMI Portugali Saksa Islanti(2008) Luxemburg Uusi-Seelanti Italia Sveitsi(2008) Turkki Slovakia(2008) Puola Meksiko Kreikka(2005) Osuus bkt:sta, % Suora julkinen rahoitus Verotuki 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen matalalla tasolla, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet. Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and Technology Indicators, 2009

25 Innovaatiopolitiikka Suomen menestyksen kantava voima Onnistunut innovaatiopolitiikka auttaa yrityksiä uudistumaan ja luomaan uutta. Luodaan uusi t&k-verokannustin, jonka avulla edistetään yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Innovaatiopolitiikan rahoituksen määrällinen reaalikasvu turvataan julkisen sektorin panostukset kilpailijamaiden tasolle. Rahoituksen kohdentamiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kiinnitetään huomiota mm. SHOKien rahoitus varmistetaan. Bisnesenkelien kannustaminen, varhaisen vaiheen rahoitus Viennin rahoitusjärjestelmä uusittava

26 Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus valtiolle Rahoituskriteereiden uudistamisella vaikuttavuutta Insinöörikoulutus Lähde: Salminen ja Ylä-Anttila, Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, OKM,

27 Osaamisesta ylivoimaa Vientiteollisuuden ja Suomen menestys edellyttää valituilla alueilla ylivoimaista osaamista. Suomeen 6-8 yliopistoa ja työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Yliopistojen hallinnonuudistus viedään loppuun. Yliopistolain toimivuutta säätiöyliopistoissa arvioidaan ja riippumattoman hallituksen periaate varmistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen kriteerit uudistetaan painottaen laatua ja vaikuttavuutta. AMK-kentän rakenteellista kehittämistä nopeutetaan. Ammattikorkeakoulujen valtionosuusjärjestelmä puretaan ja koko perusrahoitus siirretään valtiolle

28 Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle Maa Sähkövero kuluttajille Sähkövero teollisuudelle Todellinen sähkövero teollisuudelle /MWh /MWh /MWh Suomi* 17,03 7,03 7,03 Nykyinen energiaveroleikkuri ei vaikuta. Ruotsi 27,4 0,5 0 Verovapautus mikäli yritys kuuluu kansalliseen energiansäästösopimukseen. Englanti 0 4,0 0,8 Energiaintensiiviselle teollisuudelle 80 %:n alennus, jos se kuuluu energiansäästösopimukseen. Saksa 50,1 12,3 0,62 Korkea verotus, mutta palautus voi olla 95 % verosta. Ranska 12,5 5,1 0,5 Verokatto /vuosi/tehdas. Esimerkissä 1 TWh/a käyttävä tehdas. Itävalta 21,2 16,7 n. 0,5 Energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 % tuotannon jalostusarvosta. *) Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry

29 Kestävä kehitys ja energiapolitiikka keskiössä Ratkaisuilla rakennetaan hyvinvointia ja luodaan uutta työtä. Suomessa ratkaisujen vaikuttavuus on poikkeuksellisen suuri. Energiaintensiiviselle teollisuudelle luodaan nopeasti uusi energiaveroleikkuri. Teollisuuden energiavero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle. Ilmastopolitiikassa tavoiteltava globaalia, kattavaa ja sitovaa sopimusta. Hiilivuodon välttämiseksi EU:n pidättäydyttävä yksipuolisista lisäsitoumuksista. Uusiutuvien energialähteiden tukien oltava kustannustehokkaita ja markkinalähtöisiä. Tuetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja markkinoille saattamista. Parhaita tukimuotoja investointiavustukset ja demonstraatiotuet

30 Kannustavalla verotuksella kasvua ja investointeja Verotusta uudistettava siten, että se kannustaa paremmin ahkeruuteen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Yritysveroa alennetaan. Ansiotuloveroa alennetaan kaikissa tuloluokissa. Ylin marginaalivero alennetaan 50 prosenttiin. Pääomaverotus pidetään nykytasolla, millä voidaan tukea omistamista Suomessa. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet otetaan käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia

31 Tarkkuutta yritystukikeskusteluun Yritystuet Suomessa ovat alle EU-keskitason. Yritystukien merkitys on suuri uusien liiketoimintojen käynnistämisessä ja siten suomalaisen teollisuuden uusiutumisessa. Suomen ei tulisi omilla päätöksillä aikaansaada tilannetta, jossa suomalaisten yritysten tilanne tukien suhteen olisi huonompi kuin EUkilpailijamaissamme. Yritystuki-instrumentteja tulisi yksinkertaistaa ja siirtää tukien painopistettä suorista tuista t&k-verokannustimen suuntaan

32 TeknologiaSuomi nousuun!