Valvottavien taloudellinen tila ja riskit. Lehdistötilaisuus

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

2 Suomen finanssisektorin toimintaympäristö Euroopan velkakriisi helpottunut, mutta tilanne edelleen hyvin herkkä Euroopan finanssi- ja yrityssektorin luottoriskin hintaindeksi peruspistettä Euroopan finanssisektori Lähde: Bloomberg, viimeinen havainto Euroopan yrityssektori Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority EKP:n 3-v. lainaoperaatiot pienentäneet pankkien varainhankinnan riskejä ja tukeneet markkinoiden elpymistä EU:n pankkien varainhankinnan saatavuus markkinoilta ei kuitenkaan ole vielä palautunut normaaliksi Sijoittajien epäluottamus reaalitalouden ja pankkien tilaa kohtaan haittaa rahoitusmarkkinoiden palautumista normaaleiksi Epävarmuutta joidenkin eurooppalaisten pankkien taseiden arvostuksista Pitkittyvä epävarmuus tulevista sääntelyvaatimuksista vaikeuttaa osakkeiden ja joukkolainojen liikkeeseenlaskua EBA:n pääomitusvaatimusten tavoitteena tukea luottamusta pankkien riskinkantokykyyn 1

3 Suomen finanssisektorin toimintaympäristö Talouskasvu hidastunut ja taantuman riski kasvanut % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 Bruttokansantuotteen määrän muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Suomi EU 27 euroalue Euroopan talouskasvu vaimentunut 2011 toiselta neljännekseltä lähtien Euroalue on tällä hetkellä taantumassa Suomen talouskasvu hidastunut voimakkaasti EU:n komission ennusteiden mukaan talouden tila paranee tämän vuoden jälkipuolella Ennustettu kasvu kuitenkin heikkoa EU:ssa ja Suomessa Lähde: EU Commission, Interim Forecast, February Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

4 Suomen finanssisektorin toimintaympäristö Pankkien luotonantokyvyllä keskeinen merkitys talouskasvulle Pankkiluotot yrityksille (muutos joulukuuhun 2010 nähden) Lähde: EKP. Joissakin euromaissa luotonannon kasvu on tällä hetkellä negatiivinen Pankkisektorin luotonantokyvyn jatkuminen muodostaa uhan reaalitalouden kehitykselle näissä maissa ja Euroopassa laajemminkin Pankkisektorin ja yksittäisten ongelmapankkien rakennejärjestelyjä edelleen monissa maissa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

5 Suomen finanssisektorin tila Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

6 Pankkisektorin likviditeetti ja vakavaraisuus säilynyt hyvänä Suomalaispankkien likviditeettitilanne säilynyt kokonaisuutena arvioiden hyvänä velkakriisin aikana Mm. lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus jatkunut hyvänä Pankkien välillä kuitenkin eroja Sektorin vakavaraisuussuhde säilyi hyvänä ollen vuoden 2011 lopussa 14,2 % Ydinvakavaraisuus (Core Tier 1) 13,1 % Pankkisektorin vakavaraisuuspuskuri 9,1 mrd. euroa 12 mrd. 10 mrd. 8 mrd. 6 mrd. 4 mrd. 2 mrd. 0 mrd. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Suomen pankkisektorin vakavaraisuus Pääomapuskuri Core Tier 1 -suhde, % (oik.) Vakavaraisuussuhde, % (oik.) 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Lähde: Finanssivalvonta % 14 % 12 % 10 %

7 Pankkisektorin liiketulos kohentui vuonna 2011 milj. euroa Pankkisektorin kannattavuuden kehitys vuonna Pankkisektorin liiketulos 2,3 mrd. euroa oli 11 % parempi kuin vuotta aiemmin Korkokatteen kasvu ja arvonalentumistappioiden pienentyminen merkittävimmät tekijät Arvonalentumistappiot ja järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyneet matalalla tasolla Arvopaperimarkkinoiden epävarmuus heikentänyt kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottoja Alentunut korkotaso heikentää korkokatetta kuluvana vuonna Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

8 Markkinamuutokset heiluttavat vakavaraisuutta työeläke- ja henkivakuutussektoreilla Vakavaraisuus on kummallakin sektorilla edelleen vähintään kohtuullinen vaikeasta sijoitusvuodesta huolimatta Työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot keskimäärin -2,9 % vuonna 2011, henkivakuutusyhtiöiden 0,65 % Työeläkeyhtiöiden sijoitukset tuottaneet vuosina nimellisesti 5,5% ja reaalisesti 3,6% Sijoitustoiminnan tuotot vaihtelivat paljon yhtiöiden välillä vuonna 2011 Sijoitussalkun allokaatioiden erot lisääntyneet yhtiöiden välillä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority ,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Mrd eur TyEL-yhtiöiden, eläkesäätiöiden ja eläkekassojen riskiperusteiset vakavaraisuusasemat hel Yhtiöt Säätiöt Kassat Finanssivalvonta Henkivakuutussektorin vakavaraisuustunnusluvut % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vakavaraisuusasema Riskiperusteinen vakavaraisuusasema Vakavaraisuusaste % (oik.) Finanssivalvonta 7

9 Työeläkejärjestelmän sijoitukset hajautettuja Työeläkelaitosten osakesijoitukset alenivat selvästi 2011 Vuoden lopussa työeläkeyhtiöiden sijoituksista 29 % osakkeissa Epävakaat markkinat lisänneet sijoitusstrategioiden eriytymistä toisistaan ja uusien sijoituskohteiden hakemista Osakesijoitusten vaihteluväli työeläkeyhtiöillä 19,2 38,8 % Korkeiden reaalituottojen saaminen on vaikeutunut Parhaimman luottoluokituksen valtionlainat tuottavat alle inflaation Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

10 Vahinkovakuutusyhtiöiden kannattavuus heikko, mutta vakavaraisuus säilyi turvaavana Kannattavuus aleni voimakkaasti sijoitustuottojen laskun sekä laskuperustemuutosten johdosta Korvauskulut kasvoivat Vahinkovakuutustoiminnan volyymit kasvoivat Vakavaraisuus heikkeni (riskiperusteinen vakavaraisuusasema aleni vuoden 2011 lopussa 1,8:aan ollen vuotta aiemmin 2,1) Milj. euroa Vahinkovakuutussektorin kannattavuuden kehitys vuonna Finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

11 Suomen finanssisektorin riskit Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

12 1. Likviditeettiriskit Talletuskasvu pienentänyt pankkien rahoitusriskiä 140 mrd. 120 mrd. 100 mrd. 80 mrd. 60 mrd. 40 mrd. 20 mrd. Pankkisektorin keskeiset velkarahoituksen lähteet 0 mrd Talletukset Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat Sijoitustodistukset Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Talletukset muodostavat merkittävimmän osan suomalaisten pankkien varainhankinnasta Varojen siirtyminen muista sijoituskohteista talletuksiin vuonna 2011 paransi osaltaan pankkien likviditeettiasemaa Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen osuus markkinarahoituksesta noussut hieman Keskimaturiteetti pitkäaikaisessa markkinarahoituksessa piteni vuoden 2011 aikana noin 6 kk noin 3 vuoteen 11

13 1. Likviditeettiriskit Suomalaiset pankit hyötyneet vahvasta tilastaan suhteessa muihin eurooppalaisiin pankkeihin 65 Keskiarvo eräiden suomalaisten liikkeeseenlaskijoiden katettujen joukkolainojen (5v) riskipreemioista yli swap-koron jälkimarkkinoilla Lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus pysynyt hyvänä Turvasatamakysyntä kohdistunut etenkin suurten suomalaisten pankkien lyhyen maturiteetin sijoitustodistuksiin Korkopistettä Pankkitasolla pitkäaikaisen jälleenrahoituksen saatavuus vaihtelee riippuen luottoluokituksesta ja emissioiden koosta Pankit emittoineet alkuvuoden aikana paljon sekä katettuja että vakuudettomia joukkovelkakirjoja (yhteensä 5 mrd. ) 40 10/ /2011 Kuviossa mukana OP-Asuntoluottopankki, Sampo Pankki, NPS ja Aktia Hypoteekkipankki. Lähde: Bloomberg. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12/2011 1/2012 2/2012 Sektoritasolla vuoden 2012 jälleenrahoitustarpeet katettu Markkinarahoituksen kustannus laskenut merkittävästi

14 1. Likviditeettiriskit Pankkien likviditeettiriskit edelleen merkittäviä Pitkäaikaisen rahoituksen kustannus on jäänyt kriisejä edeltävää aikaa korkeammalle tasolle Pankkien on varauduttava edelleen mahdollisiin häiriöihin etenkin pitkäaikaisen rahoituksen saatavuudessa Pankkien tulee varautua mahdollisten pankkien luottoluokitusten laskun vaikutuksiin Finanssivalvonta seuraa pankkien likviditeettiriskien kehitystä tiiviisti Jatkuvuussuunnittelun merkitystä korostettu likviditeettiriskien hallinnan tarkastuksissa Riski varainhankinnan kallistumisesta uudelleen on otettava huomioon pitkäaikaisten luottojen (esim. asuntoluottojen) riittävissä asiakasmarginaaleissa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

15 2. Markkinariskit Laskevan ja matalan korkotason vaikutus pankkeihin negatiivinen Euriborkorkojen laskiessa pankkien luottojen ja talletusten välinen marginaali kaventuu, koska luottojen korot seuraavat herkemmin viitekorkoja kuin talletusten korot Korkotason yhden prosenttiyksikön lasku heikentäisi korkokatetta vuoden aikana noin 600 milj. Asiakasmarginaalien nousu jarruttaa korkokatteen laskua 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Markkinakorko sekä luottojen ja talletusten välinen marginaali 0,0 % 1/2009 1/2010 1/2011 1/ kk euribor Luottojen ja talletusten marginaali Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Lähde: Suomen Pankki. 14

16 2. Markkinariskit Alhainen korkotaso heikentää henkivakuutusyhtiöiden kannattavuutta ja heijastuu vakavaraisuuteen Markkinakorkojen lasku: Riskiperusteinen vakavaraisuusasema alenee, koska markkinaehtoisesti arvostettava vastuuvelka kasvaa Esim. 30 %:n korkotason lasku kaikissa maturiteeteissa kasvattaisi markkinaehtoista vastuuvelkaa noin 1,7 mrd. eurolla eli vajaa 5 % Toisaalta sijoitusten markkina-arvo nousee, mikä vahvistaa vakavaraisuutta Pitkään jatkuva matala korkotaso: Alentaa sijoitustuottoja ja vaikeuttaa takuutuottoisen vakuutuskannan edellyttämän tuottotason saavuttamista Paineet kasvavat vastuuvelan täydentämiseen ja /tai muutoksiin sijoitusallokaatiossa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

17 3. Luottoriskit Talouskasvun hidastuminen kasvattaa luottoriskejä milj. euroa Kotitalouksien ja yritysten järjestämättömät saamiset Yrityssektorin järjestämättömät saamiset Kotitaloussektorin järjestämättömät saamiset 0,70 % 0,60 % 0,50 % 0,40 % 0,30 % 0,20 % 0,10 % 0,00 % Yrityssektorin järjestämättömät / sektorin luotto- ja takauskanta (oik.) Kotitaloussektorin järjestämättömät / sektorin luotto- ja takauskanta (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Yrityssektorin järjestämättömät saamiset olivat vuoden 2011 lopussa 0,57 % luottokannasta (kasvua 20 %) Metalli- ja konepajateollisuudessa luottokasvu ollut voimakasta ja samaan aikaan luottokannan laatu on heikentynyt (2011 lopussa järjestämättömiä 0,94 % myönnetyistä luotoista) Liikekiinteistöjen ja asuntorakennuttajien rahoituksessa hoitamattomia luottoja euromääräisesti ja suhteellisesti vähemmän kuin vuosi sitten

18 3. Luottoriskit Matala korkotaso kasvattaa kotitalouksien ylivelkaantumisen vaaraa % Kotitaloudet, joiden velkaantumisaste ylittää 500 % käytettävissä olevista tuloista Osuus velkaantuneista kotitalouksista 7.4 % 1.6 % Lähde: H.Putkuri ja J.Vauhkonen, BoF Online 3/ % 4.5 % Velkaantumisaste = velka, % käytettävissä olevasta vuositulosta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Osuus kotitalouksien velasta Kotitalouksien velkaantuminen keskittynyt tiettyihin kotitalouksiin Kotitalouksien järjestämättömät saamiset kasvoivat 16 % vuonna 2011 Matala korkotaso ei saisi houkuttaa ylisuuriin luottoihin Finanssivalvonta seuraa aiemman suosituksensa noudattamista, jonka mukaan luotto ei saisi ylittää 90 %:a hankitun asunnon arvosta kuin poikkeustapauksissa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

19 Yhteenveto: Suomen Finanssisektorin riskit pääosin ulkoisia Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

20 Toimintaympäristön aiheuttamat riskit Suomen finanssisektorille edelleen merkittäviä ja edellyttävät hyvää varautumista Ylivelkaantuneiden euromaiden tilanne on edelleen kriisiherkkä ja reaalitalouden kehitys epävarmaa, mikä heijastuu myös Suomen finanssisektoriin Likviditeetti- ja luottoriskit Matalan korkotason negatiiviset kannattavuus- ja vakavaraisuusvaikutukset Markkinaepävarmuuden mukana heilahtelevat markkinariskit Tilanteen vakautuminen edellyttää tervehdyttämistoimia velkaantuneissa maissa. EU:n tasolla on olennaista estää kriisin leviäminen Kreikasta muihin maihin Pankkien luotonantokyky ja myös reaalitalouden kehitys on EU:ssa riippuvainen sijoittajien luottamuksen palautumisesta Luottamusta tukevat toimet edelleen tarpeellisia Vakavaraisuuden vahvistaminen Tasearvostusten läpinäkyvyyden lisääminen Sääntelyepävarmuuden vähentäminen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

21 Finanssivalvonnan näkemyksiä työeläkelaitosten luotettavasta hallinnosta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

22 Finanssivalvonnan painoalueet työeläkelaitosten valvonnassa Finanssivalvonta on suunnannut tarkastustoimintaansa perustamisestaan (vuodesta 2009) lähtien sijoitus- ja operatiivisten riskienhallintaan Painotettu finanssikriisissä esiin tulleiden riskien valvontaa ja näiden riskienhallinnan riittävyyden arviointia Useita laajoja tarkastuksia, joiden perusteella edellytetty monia parannuksia riskienhallintaan Velkakriisin kärjistyttyä syksyllä 2011 aloitettiin tiivistetty vakavaraisuuden ja sijoitustuottojen seuranta kahden viikon välein Finanssivalvonta on osallistunut aktiivisesti työeläkelaitosten riskinkantokykyä parantavien sääntelyuudistusten valmisteluun Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

23 Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvitys Tavoitteena arvioida kiinteistösijoitustoimintaa laajasti, ml. lähipiirin ja asiakasyritysten kanssa tehdyt kaupat Lähipiirikaupoilla tarkoitetaan yhtiön ja sen henkilöstön, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten välisiä kauppoja Selvitys kattaa työeläkeyhtiöt (ml. KEVA ja VER) ja myöhemmin myös eläkekassat ja -säätiöt Keskeinen sisältö Lähipiirin kanssa tehdyt kiinteistökaupat ja niissä noudatetut menettelytavat Asiakasyritysten kanssa tehdyt kiinteistökaupat ja niissä noudatetut menettelytavat Kiinteistösijoitusten rakenne, arvostukset ja riski-tuottoprofiili Selvitystyö on kesken Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

24 Työeläkeyhtiöiden (ml. KEVA ja VER) lähipiirikaupat Finanssivalvonnalle raportoitujen tietojen perusteella lähipiirikauppoja on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana parikymmentä kappaletta Kauppojen kokonaisarvo on alle 10 miljoonaa euroa Lähipiirikauppoja tehty kolmessa eläkeyhtiössä Menettelytavat lähipiirikaupoissa tämän hetkisen selvityksen perusteella Työeläkeyhtiöt hankkineet arviokirjat ulkopuolisilta asiantuntijoilta Kauppahinnat linjassa ulkopuolisten arviokirjojen kanssa Joissakin kaupoissa sisäinen huutokauppamenettely tai toimeksianto välittäjälle Kiinteistösijoittamisen periaatteet monilla yhtiöillä kuvattu puutteellisesti Mm. lähipiiri- ja asiakaskauppojen prosessi- ja menettelytapakuvaukset puuttuvat kokonaan tai ovat puutteellisia Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

25 Mika Vehviläisen asuntokauppa Ilmarisen kanssa Finanssivalvonnan saamien tietojen mukaan kaupassa noudatettiin Ilmarisen normaaleja päätöksentekomenettelyjä kauppahinta oli markkina-arvion puitteissa Sijoitus yksittäiseen asuinhuoneistoon poikkeaa Ilmarisen kiinteistösijoitusstrategian periaatteista Vastaavia yksittäiseen asuinhuoneistoon kohdistuvia kauppoja ei ole viime vuosina tehty Finanssivalvonta pitää kauppaa poikkeuksellisena Finanssivalvonta painottaa, että eläkevarojen sijoittamisen lähtökohtana tulee olla yksinomaan tuottavuus ja turvaavuus. Sijoitustoiminnan osalta ei saa syntyä epäilystä eläkevarojen sijoitustoiminnalle vieraista tavoitteista Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

26 Sijoitusmarkkinoiden kehitys asettaa lisävaatimuksia riskienhallinnalle ja yleisesti hallinnon luotettavuudelle Työeläkelaitokset harjoittavat sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusta hoitamalla eläketurvan toimeenpanoa ja sijoittamalla tätä varten kertyviä varoja vakuutettujen edut turvaavalla tavalla Hallinnoitavat sijoitusvarat n. 131 mrd. euroa (ml. KEVA ja VER) Riskienhallinnan ja hallinnon luotettavuuden tulisi olla finanssisektorin parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tasolla Osaamisvaatimukset kasvaneet sijoitustoiminnassa ja riskienhallinnassa Valvontahavaintojen perusteella Työeläkeyhtiöiden hallitusten antamat hyvin laajat valtuudet sijoitustoiminnolle eivät tue tehokasta sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen ohjausta ja valvontaa Riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa joitakin muita kehityskohteita Yksittäisille pienille toimijoille on aiheutunut ongelmia strukturoiduista sijoitustuotteista Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

27 Kannanottoluonnos työeläkeyhtiöiden luotettavasta hallinnosta Sijoitustoiminnan asiantuntemus Työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään puolella tulisi olla hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus Työeläkeyhtiön tulisi määritellä hallituksen jäsenten valintakriteerit sekä hyvän työeläkevakuutustoiminnan että sijoitustoiminnan asiantuntemuksen varmistamiseksi Työeläkeyhtiön delegoitujen toimintavaltuuksien tulisi olla rajattuja niin, että hallitus tosiasiallisesti pystyy ohjaamaan ja valvomaan sijoitustoimintaa Edustukset muissa yhtiöissä Työeläkeyhtiöiden toiminnalle lainsäädännössä asetetut korostetut itsenäisyys- ja riippumattomuusvaatimukset edellyttävät, että yhtiöt ottavat nämä periaatteet huomioon päättäessään edustuksista Vähimmäisvaatimuksena on, että yhtiö julkistaa jäsenyydet muissa pörssiyhtiöissä joko tilinpäätösmateriaalissaan tai muulla tavalla Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

28 Kannanottoluonnos työeläkeyhtiöiden luotettavasta hallinnosta Säännösten noudattamista valvova toiminto (compliance) Työeläkeyhtiöllä tulee olla asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat, joilla säännösten luotettavasta noudattamisesta huolehditaan Tämän toiminnon tehtävänä on myös huolehtia, että yhtiöllä on johdonmukaisella ja luotettavalla tavalla järjestetty sisäpiirihallinto ja että sisäpiiriasioita koskeva ohjeistus on riittävä Työeläkeyhtiön tulee harkita, ovatko lähipiirin kanssa tehtävät oikeustoimet tarkoituksenmukaisia läpinäkyvyyden ja hyvän hallinnon vaatimusten kannalta sekä ottaen huomioon, että kyse on työeläkevarojen käytöstä Mahdollisia kauppoja varten tulee olla kirjallinen ohjeistus sekä valvontamekanismi Oikeustoimet lähipiirin kanssa tulee tehdä markkinaehtoisesti ja ne on julkaistava vuosittain esimerkiksi tilinpäätösinformaation yhteydessä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

29 Käteisen saatavuus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

30 Finanssivalvonnan selvitys käteisen saatavuudesta (1) Käteisen käyttö vähenee tasaisesti Korttimaksaminen lisääntynyt Korttien käyttömahdollisuus on laajentunut (esim. debit-kortin käyttö ulkomailla) Uusia maksutapoja kehitteillä aiempien rinnalle (esim. mobiilimaksaminen, kontaktiton maksaminen) Käteisautomaattien määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin käteisnostojen lukumäärä. Käteisnostojen euromäärä (kokonaissumma) on vähentynyt, vaikka keskimääräisen noston euromäärä on kasvanut Käteisnostomahdollisuus korteilla kauppojen kassoilta mahdollisesti laajenee Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

31 Finanssivalvonnan selvitys käteisen saatavuudesta (2) Käteispalveluja joidenkin pankkien konttoreissa on supistettu Fivan pankkipalvelukyselyyn keväällä 2012 vastanneiden pankkien konttoreista noin 65 % tarjoaa käteispalveluja aukioloaikansa puitteissa noin 20 % tarjoaa käteispalveluja rajoitetusti (esimerkiksi tiettyyn kellonaikaan tai tiettyinä päivinä) noin 15 % ei tarjoa käteispalveluja lainkaan Finanssivalvonnan kanta: Käteisrahan saatavuus on osa hyvin toimivaa rahoitusjärjestelmää Finanssivalvonta seuraa tilannetta tiiviisti, koska riittävä käteispalvelujen saatavuus tulee turvata Käteisen saatavuus ei saisi nykytasoltaan merkittävästi enää alentua Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority