Beethovenin yhdeksäs

Transkriptio

1 Beethovenin yhdeksäs Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Jenni Lättilä, sopraano Lilli Paasikivi, mezzosopraano Tuomas Katajala, tenori Jyrki Korhonen, basso Tampereen Filharmoninen Kuoro

2 Torstai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Jenni Lättilä, sopraano Lilli Paasikivi, mezzosopraano Tuomas Katajala, tenori Jyrki Korhonen, basso Tampereen Filharmoninen Kuoro Jani Sivén, kuoron valmennus LUDWIG VAN BEETHOVEN ( ) Sinfonia nro 9 d-molli op. 125 I Allegro ma non troppo, un poco maestoso II Molto vivace III Adagio molto e cantabile IV Presto Allegro assai Allegro assai vivace Konsertti päättyy noin klo Konsertissa ei ole väliaikaa. Konsertin kaikenlainen taltiointi on kielletty. Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani: Konserttimestari Anton Chausovskii, vuorotteleva 1. konserttimestari I viulu Riikka Marttila* Liina Nuora-Loijas*** Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Lotta Laaksonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Riikka Alakärppä tp. Hong You tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Anna Angervo Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk, sooloaltisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anne Korhonen Taavi Nachtigall Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Sello Joona Pulkkinen, soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Alexis Roman*tp. Pekka Rankka** Nina Johnson*** Oboe Juha Ala** Kari Nikkanen Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Reetta Näätänen Fagotti Aleksei Dmitriev* Aleksandr Veryukhanov** Alexandru Cozma*** Käyrätorvi Jouni Suuronen** Pauliina Koskela Timo Ruskeepää Jaakko Välimäki Trumpetti Veli-Pekka Kurjenniemi*tp. Sami Siikala***tp. Pasuuna Antti Hirvonen* Saara Indermühle**tp. Mikhail Kapustin*** Patarummut Tiina Laukkanen* Petér Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Illan kokoonpano *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

3 Lyömäsoittajana musiikkitaipaleensa aloittaneen Santtu- Matias Rouvalin kapellimestarinura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria Tämän jälkeen kapellimestari on ollut kysytty vierailija sekä kotimaisilla että lukuisilla kansainvälisillä konserttilavoilla. Hän on johtanut mm. Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion sinfoniaorkestereita ja BBC Symphonya. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali on ollut syksystä 2013 lähtien. Tampereen rinnalla hän aloittaa Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuonna Sopraano Jenni Lättilä on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta opettajinaan Pekka ja Outi Kähkönen ja täydentänyt opintojaan ulkomailla mm. Dorothy Irvingin, Mark Nicolsonin ja Katarina Dalaymanin johdolla. Tällä hetkellä hän valmistelee musiikin tohtorin tutkintoa Sibelius-Akatemiassa, jonka opetushenkilökuntaan on kuulunut vuodesta Lättilä on palkittu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä laulukilpailuissa. Suomen Kansallisoopperassa hän debytoi 2011 Wagnerin Ring-tetralogiassa. Lättilä esiintyy aktiivisesti myös liedlaulajana ja orkesterisolistina. Hänen ooppera- ja konserttiohjelmistonsa ulottuu Mozartista nykymusiikkiin, keskittyen Verdiin ja Wagneriin. Mezzosopraano Lilli Paasikivi on yksi maailman johtavista Mahlerin laulusarjojen ja sinfonioiden tulkeista. Hän on esiintynyt lukuisten merkittävien orkestereiden kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä työskennellyt useiden nimekkäiden kapellimestareiden, kuten Sir Simon Rattlen ja Sakari Oramon, kanssa. Suomen Kansallisoopperan solistikunnassa hänen rooleihinsa ovat kuuluneet mm. Carmen, Aidan Amneris, Reinin kullan ja Valkyyrian Fricka sekä Tristanin ja Isolden Brangäne. Wagnerin roolit ovat muodostuneet häne keskeiseksi oopperaohjelmistoksi, ja kotimaan lisäksi hän on tehnyt niitä Euroopan merkittävillä areenoilla. Paasikivi on Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja. Tenori Tuomas Katajala on opiskellut laulua Sibelius- Akatemiassa Esko Jurvelinin ja Peter Lindroosin, Roomassa Stephen Kramerin ja Sergio La Stellan johdolla sekä Amsterdamissa Udo Reinemanin mestariluokalla. Katajala on menestynyt useissa kansainvälisissä laulukilpailuissa ja esiintynyt solistina kotimaassa ja Euroopassa mm. Bachin ja Händelin tärkeimmissä kirkkomusiikkiteoksissa sekä Mozartin ja Verdin sielunmessuissa. Hän on myös aktiivinen uuden musiikin tulkki ja kantaesittänyt mm. Ilmari Mäenpään Vihreä virta -laulusarjan 2003 ja Armas Launiksen Aslak Hetta -oopperan solistina Katajala kuuluu Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan. Basso Jyrki Korhonen opiskeli Sibelius-Akatemiassa Jorma Elorinteen ja Tom Krausen oppilaana sekä Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa. Hän oli kiinnitettynä Wiesbadenin ja Darmstadtin oopperoihin , vuosina hän lauloi Bayreuthin musiikkijuhlilla ja vieraili siellä jälleen 2006 Ringtetralogiassa. Korhonen kuuluu Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan. Korhonen on vieraillut oopperataloissa ympäri Eurooppaa ja Tokiossa. Hänen repertuaariinsa kuuluvat kaikki keskeiset bassoroolit ja hänen konserttiohjelmistonsa kattaa laajalti sakraaliteoksia ja vokaalisinfonioita. Korhonen on työskennellyt lukuisten kapellimestareiden kanssa, heistä mainittakoon Daniel Barenboim, Zubin Mehta ja Sir Simon Rattle. Vuonna 1990 perustettu Tampereen Filharmoninen Kuoro toimi aluksi nimellä Tamperetalon oratoriokuoro. Heikki Liimolan, Jussi Kaurasen ja Timo Nuoranteen aiemmin luotsaaman suurkuoron taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2013 Jani Sivén. Tampere Filharmonia on kuoron tärkein yhteistyökumppani, ja suuret orkesteriteokset ovat kuorotoiminnan keskiössä. Lisäksi kuoro tekee omia a cappella -projekteja. Kokoonpanossa laulaa aktiivisesti keskimäärin yhdeksänkymmentä musiikin osaajaa.

4 Tampere Filharmonian kauden päättää teos, jota on pidetty kaikkien aikojen sinfoniana jo useiden sukupolvien ajan. Wienin Kärntnertorteatterin kantaesityksestä tuli toukokuun alkupuolella kuluneeksi 192 vuotta, eikä teoksen suosio ole huippumenestyksekkään ensiesityksen jälkeen laantunut. Tällä teoksella 53-vuotias täysin kuuroutunut, mutta edelleen suuruudenhullu ja oikutteleva säveltäjänero, pianisti, kapellimestari ja perfektionisti Ludwig van Beethoven piirsi nimikirjaimensa lähtemättömästi länsimaisen musiikin historiaan. Ja jälkipolvia pelotti: he, joiden osaksi on jäänyt säveltää sinfoniansa Beethovenin jälkeen, eivät ole voineet välttyä tämän suosion langettamalta varjolta. Musiikkimaailma nosti saksalaismestarin ja erityisesti tänään kuultavan yhdeksännen sinfonian ennennäkemättömän korkealle paikalle, rimaksi, jota on sangen vaikea ylittää. Mikä sinfoniassa sitten oli ja on niin uskomatonta? Beethoven oli jo vuosia ennen tätä teosta suututtanut wieniläiset opettajansa kulkemalla omia polkujaan ja tekemällä musiikilliset ratkaisut oman klassismin muotokieltä ja romanttista ilmaisuvoimaa pursuavan mielensä mukaan. Hän oli säveltänyt jo pitkän listan uutta luovaa musiikkia, mutta jotakin vielä ihmeellisempää oli yhdeksännessä sinfoniassa. Siihen tavallaan kulminoitui kaikki se, mitä Beethoven oli matkan varrella oppinut. Ja silleen siitä on tullu tavallaan sellanen merkkipaalu, Tampereen Filharmonisen Kuoron johtaja Jani Sivén pohtii. Sinfonia jäi viimeiseksi; Beethoven kuoli keväällä 1827, kolme vuotta kantaesityksen jälkeen, saamatta kymmenennen sinfoniansa suunnitelmaa yksittäisiä luonnoksia pidemmälle. Suhteessa muihin kahdeksaan ja ennen kaikkea suhteessa ajan tapoihin uutta oli ainakin kuoron ja solistien mukaan tuominen. Teoksen kolme ensimmäistä osaa majesteetillinen, nopea avausosa, vilkasluonteinen scherzo ja juhlava hidas osa petailevat paikkaa neljännelle, mullistavalle finaalille, jossa suuri kuoro ja neljä solistia pääsevät ääneen. Beethoven todellakin pani itsensä ja kaiken oppimansa likoon. Ja tulos on massiivinen: Niinhän se on, että aina kun ilmassa on suuren juhlan tuntua, niin tämä teos kaivetaan esiin, Sivén tiivistää. Teksti on yhtä suurisuuntainen kuin sinfoniakin. Kyseessä on Beethovenia yksitoista vuotta vanhemman saksalaisen runoilijan ja näytelmäkirjailijan Friedrich Schillerin runo, joka valmistui kesällä 1785 Schillerin ollessa 25-vuotias. Pari vuotta myöhemmin nuori Beethoven ihastui maantieteelliset rajat ylittävää iloa, riemua ja ystävyyttä julistavaan tekstiin. Hän pohti säveltämistä vuosikausia, mutta varsinainen työhön tarttuminen sai odottaa säveltäjän varttumista teini-iästä aina keski-ikäiseksi saakka. Schillerkin palasi tekstiinsä vielä 1800-luvun alkupuolella ja uudisti sitä hieman. Uudistettuun versioon Beethoven sitten lopulta paneutui. Hän poimi runosta sen, mitä piti kaikkein hienoimpana ja järjesteli säkeistöjä hieman uudelleen niin, että lopputulos sopi parhaalla mahdollisella tavalla hänen säveliinsä. Saksalaisklassikoiden taidonnäytteiden yhteisvaikutus oli ennenkuulumaton. Beethovenin uran huipentumana vastaanotettu sinfonia tai ainakin pätkä sen finaalista on 2010-luvullakin varsin tuttu niin tottuneille konserttikävijöille kuin vaikkapa rock-musiikin ystäville, alakoululaisille tai ahkerille televisionkatsojillekin. Vuonna 1972 Euroopan neuvosto päätti alkaa käyttää yhdeksännen sinfonian kuuluisinta pätkää hymninään, ja myöhemmin siitä tuli Euroopan unionin tunnushymni. Muun muassa tästä syystä melodia on kaikkien huulilla. Vaikka EU:n hymnin yhteydessä ei tekstiä lauletakaan, on Schillerin runon sanoma läsnä: yleismaailmallinen veljeys sopii symboloimaan sitä ihannemaailmaa, josta Beethoven ja Schiller epäilemättä haaveilivat aivan yhtä lailla kuin mekin tänä iltana. Upea kausi päätetään tänä iltana juhlaviin säveliin. Seuraavan kerran orkesteri ja yleisö kokoontuvat Isoon saliin syyskuun ensimmäisenä päivänä. Silloin soitetaan Beethovenin ensimmäinen sinfonia, ja kaikki alkaa jälleen ikään kuin alusta. Tää kausi on ollu yks ihan kaikkein parhaista, ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali summaa tyytyväisenä. Myös kuorolle kausi on ollut antoisa: Olemme saaneet tehdä todella erilaisia karaktäärejä ja maailmoja. Brahms on iso ja Rossini oopperamainen, Beethovenin yhdeksäs taas ihan omanlaisensa vaativa juttu. Näitä kaikkia kolmea yhdistää se, että ne ovat perusklassikoita, mikä on ollut kiva linja!, kokoaa Sivén kuoron vuotta. Tuntuu aivan uskomattomalta, että tämän kauden päätteeksi voidaan olla vielä tyytyväisempiä ja onnellisempia kuin vuosi sitten, pohtii puolestaan orkesterin intendentti Helena Hiilivirta. Nii ja ens kausi on toivottavasti vieläki parempi, Rouvali haaveilee. Teksti: Maija Leino

5 An die Freude Resitatiivi, baritoni O Freunde, nicht diese Töne! sondern laßt uns angenehmere anstimmen, und freudenvollere. Baritoni ja kuoro Freude, schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium, Wir betreten feuertrunken, Himmlische, dein Heiligtum. Deine Zauber binden wieder, Was die Mode streng geteilt; Alle Menschen werden Brüder, Wo dein sanfter Flügel weilt. Wem der große Wurf gelungen, Eines Freundes Freund zu sein, Wer ein holdes Weib errungen, Mische seinen Jubel ein! Ja wer auch nur eine Seele Sein nennt auf dem Erdenrund! Und wer s nie gekonnt, der stehle Weinend sich aus diesem Bund. Freude trinken alle Wesen An den Brüsten der Natur; Alle Guten, alle Bösen Folgen ihrer Rosenspur. Küsse gab sie uns und Reben, Einen Freund, geprüft im Tod; Wollust ward dem Wurm gegeben, Und der Cherub steht vor Gott. Tenori ja kuoro Froh wie seine Sonnen fliegen Durch des Himmels prächt gen Plan, Wandelt, Brüder, eure Bahn, Freudig, wie ein Held zum Siegen. Oodi ilolle Resitatiivi, baritoni Oi ystävät, ei näitä säveliä! vaan lauletaan mukavampia, sellaisia, jotka ovat täynnä iloa ja riemua. Baritoni ja kuoro Riemun jumalainen kipinä, Elysionin tytär! Tulesi hehkusta juopuneina me astumme, temppelisi pyhyyksiin, Sinä Taivaallinen! Sinun voimasi yhdistää uudestaan kaiken sen, mikä ajan mukana on särkynyt rikki, kaikki ihmiset tulevat veljiksi keskenään siellä, missä sinä levität lempeät siipesi. Se joka on saanut osakseen onnen olla ystävä jollekin toiselle, se joka on saanut lempeän vaimon yhtyköön tähän riemuun! Niin, jokainen joka voi kutsua ystäväkseen vaikka vain yhtä sielua maan päällä. Ja se joka ei ole sitä koskaan voinut väistyköön itkien joukostamme. Iloa imevät kaikki luodut Luontoäidin rinnoista, niin hyvät kuin pahatkin seuraavat sen ruusunhohtoisia jälkiä. Se antoi meille suudelmat ja rypäleet ja kuolemanvaarassa koetellun ystävän Maan matokin sai kyvyn tuntea aistien riemut; Keruubi seisoo Jumalan edessä. Tenori ja kuoro Yhtä iloisina kuin hänen aurinkonsa kiitävät upealla taivaankannella, yhtä iloisina, veljet, vaeltakaa omalla tiellänne, riemuiten, kuin sankari käydessään kohti voittoa.

6 Freude, schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium, Wir betreten feuertrunken, Himmlische, dein Heiligtum. Deine Zauber binden wieder, Was die Mode streng geteilt; Alle Menschen werden Brüder, Wo dein sanfter Flügel weilt. Riemun jumalainen kipinä, Elysionin tytär! Tulesi hehkusta juopuneina me astumme, temppelisi pyhyyksiin, Sinä Taivaallinen! Sinun voimasi yhdistää uudestaan kaiken sen, mikä ajan mukana on särkynyt rikki, kaikki ihmiset tulevat veljiksi keskenään siellä, missä sinä levität lempeät siipesi. Seid umschlungen, Millionen! Diesen Kuß der ganzen Welt! Brüder überm Sternenzelt Muß ein lieber Vater wohnen. Tahdon syleillä teitä, miljoonat! Tämä suudelma kuuluu koko maailmalle! Veljet! jossain tähtiteltan yläpuolella asuu varmasti meitä rakastava Isä. Ihr stürzt nieder, Millionen? Ahnest du den Schöpfer, Welt? Such ihn überm Sternenzelt! Über Sternen muß er wohnen. Te lankeatte maahan, miljoonat? Sinä aavistat Luojasi läsnäolon, maailma? Etsi häntä tähtien yläpuolelta siellä hän varmasti asuu. Friedrich von Schiller suom. Erkki Pullinen Kymmenen sykähdyttävää konserttia MUROLEEN KIRKKO SOINTULA RUOVEDEN KAPPELI TAPIOLA-KYLÄTALO SOFIA MAGDALENAN KIRKKO RUOVEDEN UUSI SEURAKUNTATALO EUROPE FOR FESTIVALS FESTIVALS FOR EUROPE EFFE LABEL

7 Entistäki parempia meininkejä Syyskauden 2016 kausikorttisarja: To 1.9. klo 19 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Jonas Silinskas, trumpetti Beethoven: Egmont-alkusoitto, Hummel: Trumpettikonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 1 Pe 9.9. klo 19 Rouvali, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Prokofjev: Luutnantti Kijé -sarja, Korngold: Viulukonsertto, Wagner: Sinfonia Pe klo 19 Klaus Mäkelä, kapellimestari Marko Ylönen, sello López: Perú Negro, Rautavaara: Sellokonsertto nro 2, Debussy: Images Pe klo 19 Mario Venzago, kapellimestari Kit Armstrong, piano Ravel: Hanhiemo, balettimusiikki, Mozart: Pianokonsertto nro 23, Schönberg: Pelléas ja Mélisande Pe klo 19 Rouvali, kapellimestari Emily Hultmark, fagotti Schubert (sov. Verbey): Andante pianosonaatista nro 13, Mozart: Fagottikonsertto, Rimski-Korsakov: Šeherazade Pe klo 19 Rouvali, kapellimestari Harriet Krijgh, sello Kabalevski: Colas Breugnon -alkusoitto, Sellokonsertto nro 1, Prokofjev: Sinfonia nro 5 Pe klo 19 Eliahu Inbal, kapellimestari Bruckner: Sinfonia nro 5 Pe klo 19 JoAnn Falletta, kapellimestari Tuuli Takala, sopraano Tampereen Filharmoninen Kuoro Bax: Tintagel, Elgar: In the South, Poulenc: Gloria Pe klo 19 Risto Joost, kapellimestari Stephen Hough, piano Beethoven: Leonore-alkusoitto nro 3, Pianokonsertto nro 3, Schumann: Sinfonia nro 3 Pe klo 19 Tuomiokirkko Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja ja solisti Vivaldi: Jousisinfonia, kaksoiskonserttoja ja konserttoja usealle soittimelle To klo 19 Rouvali, kapellimestari Eriko Daimo, marimba Haydn: Sinfonia nro 103, Cheung: Princess Chang Ping, Rahmaninov: Sinfonia nro 2 Kausikortit myynnissä maanantaihin saakka, mikäli paikkoja riittää. Vanhat paikat lunastettava viimeistään maanantaina Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA