Suuri saksalainen. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Joona Pulkkinen, sello

Transkriptio

1 Suuri saksalainen Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Joona Pulkkinen, sello

2 Torstai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Joona Pulkkinen, sello JOHANNES BRAHMS ( ) Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille op. 102 Kaksoiskonsertto I Allegro II Andante III Vivace non troppo VÄLIAIKA BRAHMS Sinfonia nro 1 c-molli op. 68 I Un poco sostenuto Allegro II Andante sostenuto III Un poco allegretto e grazioso IV Adagio Più andante Allegro non troppo, ma con brio Konsertti päättyy noin klo 21. Konsertin kaikenlainen taltiointi on kielletty. Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani: Konserttimestari Anton Chausovskii, vuorotteleva 1. konserttimestari I viulu Maria Itkonen, 3. konserttimestari Riikka Marttila* Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Lotta Laaksonen Katri Nikkanen István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Riikka Alakärppä tp. Sanna Kokko tp. Nuppu Komsi tp. Hong You tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk, sooloalttoviulisti György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anneli Heinola Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Sello Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Miika Jämsä Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Elina Sipilä Virpi Välimäki Juho Nissi tp. Kontrabasso Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Pekka Rankka** Seppo Planman Oboe Eva Neuszerova*tp. Heikki Pöyhönen*** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Mark Reding** Fagotti Aleksandr Veryukhanov** Alexandru Cozma*** Jarmo Korhonen tp. Käyrätorvi Ismo Ponkala* Jouni Suuronen** Pasi Tiitinen*** Pauliina Koskela Trumpetti Alessandro Chiavetta** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Olavi Hostikka Patarummut Petér Fodor*** Illan kokoonpano *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

3 Lyömäsoittajana musiikkitaipaleensa aloittaneen Santtu-Matias Rouvalin kapellimestarinura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria Tämän jälkeen kapellimestari on ollut kysytty vierailija sekä kotimaisilla että lukuisilla kansainvälisillä konserttilavoilla. Hän on johtanut mm. Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion sinfoniaorkestereita, BBC Symphonya ja Göteborgin sinfonikkoja. Lisäksi hän on Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin päävierailija. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali on ollut syksystä 2013 lähtien. Viulisti Elina Vähälä kuuluu suomalaisten instrumentalistien kansainväliseen kärkikaartiin. Hänen sointinsa ja virtuositeettinsa ovat voittaneet puolelleen musiikkikriitikoita ympäri maailmaa, ja hänen soittoaan on kutsuttu häikäiseväksi, herkäksi ja nerokkaaksi. Solistina ja kamarimuusikkona tunnetun viulistin ohjelmistoon kuuluu teoksia barokista nykymusiikkiin, ja hän onkin kantaesittänyt useita teoksia. Vähälä esiintyy aktiivisesti niin Suomessa kuin maailmalla ja on työskennellyt nimekkäiden kapellimestareiden, kuten Leonard Slatkinin, Carlos Kalmarin, Jukka-Pekka Sarasteen ja Okko Kamun, kanssa. Sellisti Joona Pulkkinen on esiintynyt lukuisien orkestereiden, mm. Aurora Symphony Orchestran, Radion sinfoniaorkesterin, Royal Chamber Orchestra of Wallonien ja Turun filharmonisen orkesterin solistina, ja useimmilla merkittävimmistä kotimaisista musiikkifestivaaleista. Pulkkinen on esiintynyt myös ympäri Eurooppaa ja työskennellyt maailman eturivin taiteilijoiden kuten Vladimir Mendelssohnin, Viktoria Mullovan ja Pavel Vernikovin kanssa. Kaudeksi sellisti valittiin taiteilijaksi Gautier Capuçonin ohjaamaan Classe d Excellence de Violoncelle -ohjelmaan Pariisissa. Tampere Filharmonian soolosellistinä Pulkkinen on toiminut syksystä 2014 lähtien. Tänä iltana pureudutaan saksalaissäveltäjä Johannes Brahmsin orkesterimusiikkiin. Hampurissa lapsuutensa viettäneestä musiikkinerosta tuli jo uransa alkupuolella merkittävä osa saksalais-itävaltalaista kulttuurielämää, yksi kolmesta suuresta B:stä Bachin ja Beethovenin rinnalla. Brahms syntyi orkesterimuusikkoisän ja tätä melkein kaksikymmentä vuotta vanhemman käsityöläisäidin pojaksi. Hän oli ihmelapsi siinä missä melkeinpä kaikki musiikinhistorian suuret nimet, ja niinpä hän hankki jo varhaisteininä elantoa köyhälle perheelleen: Brahms soitti bordelleissa ja antoi pianotunteja samalla kun itse haali oppia sävellyksessä ja pianonsoitossa. Vaikka Brahms nousi nopeasti kapakkapianistista hyvin ansioituneeksi, tunnustetuksi piano- ja kamarimusiikkisäveltäjäksi, oli hänellä paljon tekemistä itsekriittisyytensä kanssa, eikä orkesteriteoksia alkanut aivan heti karttua. Saksalaissäveltäjä kammoksui edeltäjiensä asettamia rimoja. Brahmsia yli kuusikymmentä vuotta vanhemman, kolme vuotta ennen hänen syntymäänsä kuolleen Beethovenin haamu oli erityisen ahdistava, ja tämän varjo lankesi nimenomaan orkesterimusiikin, ennen kaikkea sinfonioiden, ylle. Beethoven oli kirjoittanut yhdeksän sinfoniaa, joista viimeistä pidettiin jo Brahmsin nuoruudessa yhtenä maailmanhistorian suurimmista sävelteoksista. Eikä Brahms itse ollut ainoa, joka mittaili Beethovenin saappaita, vaan myös monet muut kaavailivat hänestä Beethovenin seuraajaa. Samalla hänet nähtiin ohjelmamusiikkipioneeri Richard Wagnerin vastakohtana: Brahms pohjasi sävellyksensä perinteisiin muotoihin eikä kirjoittanut ohjelmallista musiikkia, vaan hänen ajateltiin vannovan pikemminkin absoluuttisen musiikin nimeen. Toisaalta Brahmsin sävellykset ovat täynnä pieniä myöhäisromanttiselle tyylille tyypillisiä ilmaisukeinoja, jotka viittaavat milloin luontoon, milloin rakkauteen, milloin taas suruun ja kokonaisvaltaiseen epätoivoon, sekä koodikieltä, muun muassa sävelistä muodostettuja ystävien nimiä, joita tosin oli piilotettu musiikkiin jo satoja vuosia. Brahms ja Wagner olivat aikansa keskeisimpiin taiteilijoihin lukeutuva säveltäjäkaksikko. Heidän erilaisuutensa sai musiikkiväen kirjoittamaan ja puhumaan paljon, ja lopulta tilanne kärjistyi hyvinkin jyrkäksi vastakkainasetteluksi. Molemmilla oli kuitenkin jatkuvasti vankka kuulija-, kannattaja-, ja ystäväjoukkonsa. Brahmsille hyvin tärkeä oli hänen suhteensa säveltäjäaviopari Robert ja Clara Schumanniin. Brahms tutustui Schumanneihin 1850-luvun alkupuolella. Keskinäisen kunnioituksen läpitun-

4 kema ystävyyssuhde ja Brahmsin kypsyyttä henkivät säveltuotokset saivat Robert Schumannin puhumaan intohimoisesti hänen puolestaan. Schumannin puheet ja kirjoitukset tavoittivat laajan yleisön, ja vaikka osa ihmisistä pitikin lähes palvovaa asennetta epäilyttävänä, kasvoi Brahmsin suosio jatkuvasti. Schumannien ystävyydellä oli valtava merkitys myös Brahmsin henkilökohtaisessa elämässä. Hän ei milloinkaan mennyt naimisiin, mutta rakkautta hänen elämässään riitti. Brahmsin ja Clara Schumannin suhde oli aivan erityinen, ja epäilemättä vahvistui vain entisestään, kun Robert kuoli vuonna Brahmsista tuli tärkeä tuki itseään melkein viisitoista vuotta vanhemmalle leskelle. Kaksikko ymmärsi toisiaan, olivathan he molemmat pianisteja ja säveltäjiä. Clara löytyykin useista Brahmsin sävellyksistä pieninä viittauksina, sävelten muodostamina nimikirjaimina ja teemoina tänään kuultavaa ensimmäistä sinfoniaakin on toisinaan nimitetty jopa Clara-sinfoniaksi. Ystävykset jatkoivat tiivistä yhteydenpitoa aina Clara Schumannin kuolemaan saakka vuonna Brahms itse menehtyi vain vuoden päästä ystävänsä poismenon jälkeen. Toinen Brahmsille hyvin tärkeä ystävä oli unkarilaisviulisti Joseph Joachim, jolle hän kirjoitti paljon musiikkia. Joachim ei vain esittänyt Brahmsin teoksia, vaan kaksikko oli tiiviissä yhteistyössä usein myös sävellysvaiheessa. Erityisen kuuluisa on FAE-sonaatti, jonka Brahms sävelsi Joachimille yhdessä Robert Schumannin ja Albert Dietrichin kanssa 1850-luvun alkupuolella luvulla Brahms sävelsi kaksoiskonserton, jonka solisteiksi toivoi Joachimia ja sellisti Robert Hausmannia. Brahmsin ajatteli teoksen tiivistävän jo keski-ikäistyneen kaksikon, itsensä ja Joachimin, viilenneitä välejä. Konsertto valmistui vuonna 1887 Brahmsin ollessa 54-vuotias, ja se kantaesitettiin saman vuoden lokakuussa. Tänä iltana solisteina soittavat viulisti Elina Vähälä ja Tampere Filharmonian soolosellisti Joona Pulkkinen. Kaksikolle on kertynyt yhteissoittokokemuksia aiemminkin, muun muassa useilta Kuhmon Kamarimusiikki -festivaaleilta, ja molemmat odottavatkin kaksoiskonserton esitystä innokkaina. Elinan kanssa on aina kiva tehdä yhteistyötä, tykkään hänen soitostaan, ja oman kotiorkesterin edessä on tietenkin hienoa soittaa, Pulkkinen iloitsee. Molemmat ovat samoilla linjoilla siitä, että käsissä on varsin mestarillinen ja ennen kaikkea sinfoninen teos: Se on sinfonia orkesterille ja kahdelle soolosoittimelle, Vähälä toteaa. Orkesterilla on vähintään yhtä suuri rooli kuin soolosoittimilla, Pulkkinen säestää ja jatkaa: Tämä on myöhäistä, jotenkin todella syvällistä Brahmsia. Vähälä löytää teoksesta poikkeuksellisen lämpimiä sävyjä: Tämähän on siitä erikoinen, että kyseessä on sovitteluteos. Brahmsilla ja Joachimilla olivat menneet sukset ristiin, he eivät kai oikein puhuneetkaan toisilleen, ja tämä teos oli Brahmsilta sellainen ystävyyden uudelleenlämmittelyele, jonka Joachim otti kiitollisena vastaan. Brahmsilla on aina omanlaistaan lämpöä, mutta ehkä juuri tuo tapaus on tuonut sitä tähän teokseen jotenkin ihan erityisen paljon. Ja onhan tämä virtuoosinen, mutta ennen kaikkea soolosoittimet istuvat kokonaisuuteen aina sillä lailla sinfonisesti. Brahmsin toive kävi siis toteen: kantaesityksessä viulusolistina soitti Joachim, ja vanhat kaunat voitiin haudata. Yleisö ja orkesterit omaksuivat muutamia kärkkäitä kriitikoita lukuun ottamatta kaksoiskonserton merkittäväksi osaksi orkesterikirjallisuutta. Teoksesta tuli saksalaissäveltäjän uran kannalta erityinen, sillä kaksoiskonsertto jäi Brahmsin viimeiseksi orkesteriteokseksi. Konsertin jälkipuoliskolla kuullaan Brahmsin ensimmäinen sinfonia, joka valmistui kesällä 1876, yksitoista vuotta ennen kaksoiskonserttoa. Ensimmäistä sinfoniaakaan ei voida missään nimessä kutsua varhaisteokseksi; Brahms oli kantaesityksen aikoihin neljänkymmenkolmen vuoden iässä, ja muokkaili sinfoniaansa vielä ensimmäisen esityksen jälkeenkin. Hän oli pitkään kammoksunut edeltäjiensä asettamia paineita, nähtiinhän hänet Beethovenin työn jatkajana nimenomaan sinfonikkona. Brahms ei koskaan yltänyt maanmiehensä sinfonioiden määrään, mutta kaikki neljä, jotka Brahms sävelsi, ovat todella harkittua, todella loppuun asti ajateltua musiikkia. Hyvää kannatti odottaa. Brahms avasi sinfonikonuransa loisteliaasti kypsällä ja perinteitä kunnioittavalla, mutta omanlaisellaan otteella. Yleisö ja kriitikot ottivat ensimmäisen sinfonian vastaan juuri sillä ihastuksella ja vakavuudella, jonka kunnioitusta herättävä, uhkaavillakin tahdeilla käynnistyvä, lopulta voitokkaaseen, juhlavaan duuriin päättyvä teos ansaitsi. Jotakin suurta oli syntynyt. Illan kapellimestari, Tampere Filharmonian taiteellinen johtaja Santtu-Matias Rouvali luonnehtii konsertin päätösteosta: Tätä sinfoniaa on vaikee kuvata, koska siinä on sellanen ihan oma juttunsa. Välillä siitä tulee mieleen Sibeliuksen seiska, se on C-duuri, tää on c-molli, ja melodioissa ja harmonioissa on tiettyä samaa. Mutta sitten taas... Brahmsin ykkönen on vaan Brahmsin ykkönen! Teksti: Maija Leino

5 Entistäki parempia meininkejä Syyskauden 2016 yksittäislippujen ja Kvartettosarjalippujen myynti alkaa Filharmoniapäivän merkeissä Tampere-talolla klo 9 (Lippupisteellä klo 12) Klo 9 15 Lippujonotusohjelmaa Tietokilpailu, jossa konserttilippu- ja levypalkintoja Nuotisto esittäytyy Pro Orchestran esittelypiste Klo 9.45 noin Kurkistus konserttiin avoin kenraaliharjoitus (5, käteinen) Klo & Kierrokset taloon, rajoitettu osallistujamäärä Klo Teokset tutuiksi Klo noin Toiminnallinen lapsiparkki 3 12-vuotiaille (6/8 ) Klo19 noin Virtailua ja virtuoosisuutta -konsertti (loppuunvarattu) Syyskauden 2016 kausikorttisarja myynnissä nyt! To 1.9. klo 19 Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Jonas Silinskas, trumpetti Beethoven & Hummel Pe 9.9. klo 19 Rouvali, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Prokofjev, Korngold & Wagner Pe klo 19 Klaus Mäkelä, kapellimestari Marko Ylönen, sello López, Rautavaara & Debussy Pe klo 19 Mario Venzago, kapellimestari Kit Armstrong, piano Ravel, Mozart & Schönberg Pe klo 19 Rouvali, kapellimestari Emily Hultmark, fagotti Schubert (sov. Verbey), Mozart & Rimski-Korsakov Pe klo 19 Rouvali, kapellimestari Harriet Krijgh, sello Kabalevski & Prokofjev Pe klo 19 Eliahu Inbal, kapellimestari Bruckner Pe klo 19 JoAnn Falletta, kapellimestari Tuuli Takala, sopraano Tampereen Filharmoninen Kuoro Bax, Elgar & Poulenc Pe klo 19 Risto Joost, kapellimestari Stephen Hough, piano Beethoven & Schumann Pe klo 19 Tuomiokirkko Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, johtaja ja solisti Vivaldi To klo 19 Rouvali, kapellimestari Eriko Daimo, marimba Haydn, Cheung & Rahmaninov Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA