Wagnerin ainokainen. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu

Transkriptio

1 Wagnerin ainokainen Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu

2 Perjantai 9.9. klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu SERGEI PROKOFJEV ( ) Luutnantti Kijé -sarja op. 60 I Kijén syntymä II Romanssi III Kijén häät IV Troikka V Kijén hautaaminen ERICH KORNGOLD ( ) Viulukonsertto D-duuri op.35 I Moderato nobile II Romance, Andante III Finale, Allegro assai vivace VÄLIAIKA RICHARD WAGNER ( ) Sinfonia C-duuri WWV 29 I Sostenuto e maestoso Allegro con brio II Andante ma non troppo, un poco maestoso III Allegro assai IV Allegro molto e vivace Konsertti päättyy noin klo 21. Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani:

3 Konserttimestari Pekko Pulakka, 1. konserttimestari I viulu Anton Chausovskii, vuorotteleva 1. konserttimestari Maria Itkonen, 3. konserttimestari Liina Nuora-Loijas*** Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Adriana Iacovache-Pana Lotta Laaksonen Katri Nikkanen István Szalay Vitali Torkkeli Martti Wiklund Maija Wesslund tp. II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Hanna Parviainen*** Riitta Hallila Antti Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Kaisa Hiilivirta tp. Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk, sooloalttoviulisti György Balázs* Heili Hannikainen Anne Korhonen Tarja-Leena Saari Lauri Savolainen Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Katalin Balázsné Erdös tp. Eija Laru tp. Sello Joona Pulkkinen, soolosellisti Panu Saari* tp. Virpi Välimäki*** tp. Reinis Birznieks Maija Juuti Sampo Liukko Elina Sipilä Oona Roselund tp. Kontrabasso Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Juha Kleemola Antti Laulaja Huilu Malla Vivolin*tp. Beatriz Macias**tp. Nina Johnson*** Oboe Eva Neuszerova*tp. Heikki Pöyhönen*** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Janne Pesonen*** Reetta Näätänen Fagotti Aleksei Dmitriev* Alexandru Cozma*** Marcin Wosinski Käyrätorvi Ismo Ponkala* Pauliina Koskela Timo Ruskeepää Miriam Brown tp. Trumpetti Jonas Silinskas* Aki Välimäki*** Tapio Kilpinen Pasuuna Vygantas Silinskas** Mikhail Kapustin*** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Petér Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harppu Kirsti Vartiainen* Kosketinsoittimet Ville Hautakangas*tp. Tenorisaksofoni Kai Ruskeepää Illan kokoonpano *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen

4 Kaapo Kamu Santtu-Matias Rouvalin kapellimestariura lähti huimaan nousukiitoon 2009, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta Suomen kapellimestarikärkeen kuuluva Rouvali on kysytty nimi myös kansainvälisillä lavoilla: Hän on Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailija ja syksyllä 2017 hän aloittaa Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Lisäksi hän vierailee säännöllisesti Lontoon Philharmonia-orkesterissa, Tukholman kuninkaallisessa orkesterissa ja Ranskan radion orkesterissa. Kaudella hän palaa johtamaan muun muassa BBC Symphonya, Bergenin filharmonista orkesteria ja Bambergin sinfoniaorkesteria. Yhdysvalloissa hän johtaa Los Angelesin filharmonikkoja ja debytoi Minnesotan ja Cincinnatin orkestereissa. Kevätkausi 2017 huipentuu Tampere Filharmonian Japanin-kiertueeseen. Rouvalin ja Tampere Filharmonian ensimmäinen yhteislevytys julkaistiin kesällä Jean Sibeliuksen ja Carl Nielsenin viulukonserttojen solistina levyllä taituroi Baiba Skride. Sinfoniaohjelmiston lisäksi nuori kapellimestari on johtanut oopperaa, viimeisimpänä Verdin Kohtalon voiman Tampereen Oopperassa helmikuussa 2016.

5 Ilja Gringolts opiskeli viulunsoittoa Pietarissa Tatiana Liberovan ja Jeanna Metallidin sekä New Yorkissa Juilliardissa Itzhak Perlmannin johdolla. Gringolts voitti kansainvälisen Premio Paganini -viulukilpailun vuonna 1998, minkä jälkeen hän on kiertänyt esiintymässä maailman arvostetuimmilla konserttilavoilla merkittävien orkestereiden solistina. Gringolts on keskittynyt erityisesti uuteen musiikkiin ja harvoin esitettyihin teoksiin mutta tekee myös vanhaa musiikkia. Hän on vieraillut useilla festivaaleilla ja työskennellyt kamarimusiikin parissa mm. Yuri Bashme- Tomasz Trzebiatowski tin, Nicolas Angelichin ja Jörg Widmannin kanssa. Gringoltsin soittaa Stradivariusta 1710-luvun lopulta. Tampere Filharmonian syksyn toisessa Ison salin konsertissa yhdistyvät saksalainen, venäläinen, itävaltalainen ja amerikkalainen musiikkiperinne. Mun tehtävä on vaalia sitä, että orkesteri soittaa perusrepertoaaria. Välillä on kuitenkin hyvä myös poiketa niistä kaikkein soitetuimmista klassikoista, ja nostaa esiin harvinaisuuksia, Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali pohtii. Ja juuri sitä on luvassa, teoksia, jotka eivät ole säveltäjiensä soitetuimpia. Tänä iltana oopperaguruna tunnetun saksalaismestarin ainoa sinfonia saa rinnalleen varhaisen elokuvamusiikin parissa uraa tehneiden taiteilijoiden musiikkia. Luvassa on siis varsin draamantäyteinen ilta! Draamantäyteinen oli myös venäläissäveltäjä Sergei Prokofjevin elämä. Hän oli reilusti alle kolmenkymmenen, kun pakeni kotimaastaan vallankumouksen seurauksena. Ensin nuori säveltäjä suuntasi paremman tulevaisuuden toivossa Etelä-Amerikkaan. Siinä missä hän oli saanut jo jonkinlaisen alkusysäyksen säveltäjänuralleen ja -luonteelleen kotimaassaan, ei rapakon takana ollutkaan paljoa tilaa uusille ideoille. Prokofjev kiersi paossa kotimaansa levottomuuksia yhteensä lähes kaksi vuosikymmentä. Hän palasi Neuvostoliittoon pysyvästi vasta vuonna Pari vuotta ennen lopullista paluutaan hän kirjoitti musiikin

6 maanmiehensä Aleksandr Faintsimmerin ohjaamaan Luutnantti Kijé -elokuvaan. Luutnantin tarina on mielenkiintoinen, häntä ei nimittäin ole olemassa. Elokuva on satiiri, jonka keskiössä on turha byrokratia. Juuri sellaisen seurauksena luutnantti syntyy, mutta vain paperilla. Siitä huolimatta, että miestä ei ole oikeasti olemassa, joutuu hän lukuisten sotkujen keskiöön: hänen elämänsä lähtee suorastaan lentoon, paperinpyörittäjät tekevät siitä ihmeellisen tarinan! Hänen ympärilleen kietoutuu lopulta varsin jännittäviä tapahtumaketjuja, jotka eivät vaikuta kaipaavan elävää ihmistä. Elokuvan ensi-illan jälkeen Prokofjev muokkasi musiikista Moskovan radion sinfoniaorkesterin pyynnöstä orkesterisarjan. Sarja kantaesitettiin joulukuisessa Pariisissa vuonna 1934 Prokofjevin itsensä johdolla. Osat kuvaavat luutnantin elämänvaiheita: ensin hän syntyy, sitten on romanssin vuoro, seuraavaksi häiden. Neljännessä osassa tunnelma on vauhdikas, kuten osan nimikin vihjaa troikka on perinteinen venäläinen, kolmen rinnakkain ratsastavan hevosen valjakko. Lopulta, viidennessä osassa, on tunteikkaiden hautajaisten vuoro, musiikki kertaa Kijén elämänvaiheita ja jättää jäähyväisiä. Luutnantin tarinaa liikuttelevan musiikin suosio kantautui pian muun muassa Hollywoodin mestareiden korviin, ja sai heidät kiinnostumaan Prokofjevista elokuvasäveltäjänä. Tunne ei kuitenkaan ollut molemminpuolinen: Prokofjevia eivät amerikkalaisten työtarjoukset saaneet innostumaan. Sen sijaan säveltäjä vuodatti draamantajunsa vielä useiden neuvostoelokuvien ääniraidoille. Prokofjevin elokuvamusiikki, ja erityisesti Luutnantti Kijén suosittu romanssiosa, kiinnosti myöhemmin myös populaarimusiikin puolella: brittiartisti Sting otti romanssin laulumaisen teeman lähtökohdaksi Russians-kappaleelleen 1980-luvun puolivälissä. Myös itävaltalaissyntyinen Erich Korngold vietti vuosia elämästään Yhdysvalloissa. Hänen tarinansa on toisenlainen kuin ahdasmielisyyteen törmänneen Prokofjevin: Korngold teki uransa nimenomaan Hollywoodissa ja olikin merkittävä osa 1900-luvun alkupuolen elokuvakoneistoa. Elokuvamusiikki ei ollut kuitenkaan Korngoldin ainoa vahvuusalue, päinvastoin. Tänään kuullaan viulukonsertto, joita Korngold sävelsi viime vuonna juhlittujen Sibeliuksen ja Nielsenin tapaan vain yhden mutta sitäkin ihanamman! Viulukonserton valmistuessa vuonna 1945, oli Korngold jo häivyttänyt rooliaan elokuvamaailmassa. Elokuvamaailma ei kuitenkaan häipynyt hänen sävel-

7 kielestään, vaan konsertto pitää sisällään jopa selkeitä teemoja elokuvista, joihin Korngold on säveltänyt musiikin. Klassinen ja 1940-lukujen Hollywoodelokuva kaikkine geneerisine piirteineen kuuluu konsertossa. Samalla kuuluu myös paljon muuta: pakahduttava intensiteetti, valoja ja varjoja, puoleensa vetäviä melodialinjoja. Tää konsertto on mun yks sellasia pitkäaikasia suosikkeja, Santtu-Matias Rouvali kertoo. Hän on esittänyt teosta aiemminkin muun muassa Radion sinfoniaorkesterin ja Dresden Philharmonie -orkesterin kanssa sekä yhdessä tämän illan solistin Ilja Gringoltsin ja Copenhagen Phil -orkesterin kanssa. Saksalaismestari Richard Wagner vietti hänkin vuosia elämästään maanpaossa poliittisten levottomuuksien vuoksi. Samalla hän kirjoitti oopperoita, avioitui kahdesti, rakastui useita kertoja ja puhui niin kutsutun kokonaistaideteoksen puolesta, siitä, miten esimerkiksi runous, draama ja musiikki tulevat yhdeksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Hän opiskeli jo hyvin varhain kirjallisuutta ja filosofiaa sekä varhaisteiniiästä lähtien myös sävellystä ja viulunsoittoa. Kaikki tämä teki Wagnerista saksalaisen oopperan suurmiehen, joka antoi draamalliselle musiikille aivan oman, uuden, kokonaisvaltaisen merkityksensä. Tänään kuultava teos on kuitenkin ajalta ennen Wagnerin elämän vaarallisia karikkoja ja mullistavia menestyksiä. C-duurisinfoniansa kirjoittaessaan Wagner oli nimittäin vasta 19-vuotias. Hän asusteli itäisessä Saksassa Leipzigin kaupungissa ja kävi Johann Sebastian Bachinkin aikanaan työllistäneessä Tuomaskoulussa haalimassa säveltäjänuraansa edistäviä oppeja. Hän oli jo ilmaissut suuren ihastuneisuutensa niin Ludwig van Beethovenin musiikkia kuin kirjallisuuden klassikoitakin kohtaan, ja toisaalta herättänyt ympäristönsä huomion mitä lupaavimpana säveltäjänalkuna. Näillä eväillä Wagner kirjoitti ensimmäisen ja ainoaksi jääneen sinfoniansa, joka kantaesitettiin Leipzigissa joulukuussa Ja siitä pidettiin! Mitään kaikkein soitetuinta teosta Wagnerin C-duurisinfoniasta ei kuitenkaan tullut. Voidaankin ehkä ajatella, että se on jäänyt hänen oman myöhäisemmän tuotantonsa varjoon. Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali kertoo, miten orkesteri päätyi soittamaan tänä iltana juuri Wagnerin sinfonian: Wagner on klassikko, mutta hänen ainoa sinfoniansa ei. Just siks me soitetaan se. Tällaisia tunnettujen säveltäjien harvinaisuuksia on hyvä tuoda esiin, se on meillä tässä vähän niin ku tämän syksyn teema. Teksti: Maija Leino

8 Ma klo Iso sali Kapellimestari CHARLES DUTOIT tampere-talo.fi/rpo Liput alk. 65/77/88 Tampere-talon lipunmyynti, lippu.fi ja Aplodi-myymälä. Pe klo 19 Kohti horisonttia Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Klaus Mäkelä, kapellimestari Marko Ylönen, sello Jimmy López (s. 1978): Perú Negro Einojuhani Rautavaara ( ): Sellokonsertto nro 2 Claude Debussy ( ): Images Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Silvonen