JUHLAVUODEN SANKARIT. Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Anna-Liisa Bezrodny, viulu

Transkriptio

1 JUHLAVUODEN SANKARIT Tampere Filharmonia Anna-Liisa Bezrodny, viulu

2 Torstai klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Anna-Liisa Bezrodny, viulu CARL NIELSEN ( ) Helios-alkusoitto op. 17 DMITRI ŠOSTAKOVITŠ ( ) Viulukonsertto nro 1 op. 77 I Nocturne: Moderato II Scherzo: Allegro III Passacaglia: Andante IV Burlesca: Allegro con brio VÄLIAIKA JEAN SIBELIUS ( ) Sinfonia nro 1 e-molli op. 39 I Andante, ma non troppo Allegro energico II Andante, ma non troppo lento III Scherzo: Allegro IV Finale (quasi una fantasia): Andante Allegro molto Konsertti päättyy noin klo 21. Illan kokoonpano konserttimestari: Dennis Kim (1. konserttimestari) I viulu: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari), Maria Itkonen (3. konserttimestari), Liina Nuora-Loijas***, Lea Antola, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli, Kati Tuominen-Heroja, Martti Wiklund, Tatevik Ayazyan, Sebastian Silén II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila, Saana Laitinen alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), György Balázs*, Heili Hannikainen, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, Tarja-Leena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo, Eija Laru sello: Panu Saari*, Elina Sipilä**, Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Virpi Välimäki, Juho Nissi kontrabasso: Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Juha Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen, Petja Wagoner huilu: Annaleena Jämsä*, Nina Johnson***, Seppo Planman oboe: Juha Ala**, Heikki Pöyhönen***, Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Mark Reding**, Janne Pesonen*** fagotti: Aleksei Dmitriev*, Aleksandr Veryukhanov**, Alexandru Cozma*** käyrätorvi: Ismo Ponkala*, Jouni Suuronen**, Timo Ruskeepää, Jaakko Välimäki trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Aki Välimäki*** pasuuna: Antti Hirvonen*, Vygantas Silinskas**, Olavi Hostikka tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen* lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Tuomo Oravakangas***, Petri Hänninen*** harppu: Kirsti Vartiainen* kosketinsoittimet: Ville Hautakangas *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja

3 Kaapo Kamu Vladimir Miloradovic Lyömäsoittajana musiikkiuransa aloittanut Santtu- Matias Rouvali onnistuu löytämään Tampere Filharmoniasta jatkuvasti uusia nyansseja ja täyttämään konserttisalit myös uudella yleisöllä. Nuoren kapellimestarilahjakkuuden ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion Sinfoniaorkesterin konserttia syksyllä 2009, minkä jälkeen Rouvali on ollut kysytty vierailija lukuisilla kansainvälisillä lavoilla. Hän on johtanut muun muassa Dresdner Philharmonieta, Tukholman filharmonista orkesteria, Tokion sinfoniaorkestereita ja Ranskan radion orkesteria sekä Lontoon Philharmonia Orchestraa. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali aloitti syksyllä 2013 ja hänellä on sopimus kesään 2019 saakka. Moskovalaissyntyinen Anna-Liisa Bezrodny aloitti viulunsoiton 2-vuotiaana vanhempiensa opastuksella. Seitsemän vuotta myöhemmin hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa niin ikään vanhempiensa Igor Bezrodnyn ja Mari Tampere- Bezrodnyn johdolla. Teknisesti ja tulkinnallisesti virtuoosinen Bezrodny opiskeli myöhemmin Lontoossa Guildhall School of Music and Drama -koulussa ja voitti lukuisten muiden tunnustusten lisäksi opinahjonsa erittäin arvostetun kultamitalin. Bezrodny kiertää ahkerasti suuria konserttisaleja, toimii aktiivisesti kamarimuusikkona ja suhtautuu intohimoisesti opetustyöhön. JUHLAVUODEN SANKARIT Carl Nielsenin Helios-alkusoitto käynnistää konsertin auringon vähittäisellä heräämisellä, majesteetillisella loistolla ja hiljaisella katoamisella. Tanskalaissäveltäjä sai innoituksen teokseen Kreikassa 1900-luvun alussa, kun Anne Marie Nielsen, säveltäjän vaimo, matkusti Ateenaan työtehtäviin saatuaan merkittävän tunnustuksen kuvanveistäjänä. Carl Nielsen lähti mukaan ja sai työskentelytilakseen huoneen paikallisesta konservatoriosta. Noissa maisemissa syntyi tänään kuultava alkusoitto. Helios on kreikkalaisen mytologian auringon jumala, kuun ja aamuruskon jumalatarten veli. Kuvataiteessa hänet on läpi vuosisatojen esitetty monella erilaisella tavalla, usein valontäyteisten tai tulen ympäröimien ratsujen vetämänä. Alkusoitto kantaesitettiin vuonna 1903, jolloin neljääkymmentä ikävuotta lähestyvän säveltäjän kaksi ensimmäistä sinfoniaa olivat jo saavuttaneet päivänvalon. Kaihoisan ylväs teos saattelee kevään viimeisen kausikorttisarjan konsertin juhlalliseen tunnelmaan ja samalla kohti kesän kuumaa aurinkoa. Nielsenin 150-vuotisjuhlaa on vietetty kevään aikana useissa konserteissa. Nielsen ja Sibelius, ne kuuluu niin ku kimppaan. Nielsen on Tanskan Sibelius, Santtu-Matias Rouvali tiivistää. Kun Nielsenin aurinko on laskenut kuulumattomiin, on öisenä tunnelmointina avautuvan venäläiskonserton vuoro. Dmitri Šostakovitšin ensimmäisen viulukonserton avaa myötätuntoa herättävä, tummanpuhuva nocturne. Seuraava osa on leikkisän rauhaton scherzo, jolle kolmas osa antaa aivan toisenlaisen vastineen: vähäeleisenä julistavasta alusta livutaan ihanaan andanteen, jossa orkesteri ja viulisti lepäävät hiljaisessa valituksessa. Taiturimainen soolokadenssi piinaavine hakkausrytmeineen saattelee teoksen finaaliin. Neljäs osa alkaa tanssillisena. Tanssi kiihtyy kiihtymistään ja viimetahdit saavat pään pyörälle. Šostakovitš kärsi maansa poliittisesta tilanteesta läpi uransa. Ensimmäiset vakavat syytökset hän sai 1930-luvulla. Säveltäjän musiikkia ei ymmärretty, ja hänet leimattiin mediassa suureksi viholliseksi. Julkisena myöntymisenä valtaapitävien tahtoon Šostakovitš kirjoitti viidennen sinfoniansa (1937). Anteeksipyyntö hyväksyttiin yleisesti. Teoksen iloluontoisen kuoren alla kuitenkin kupli: Šostakovitš pysytteli hyvin maltillisena modernistina, mutta kätki ajatuksensa musiikilliseen satiiriin. Tänään kuultavaa viulukonserttoa säveltäjä joutui pitämään pöytälaatikossa vuosia, sillä vallanpitäjät olivat jälleen kääntyneet häntä vastaan. Konsertto valmistui jo vuonna 1948,

4 mutta ympäröivä ilmapiiri ja syytökset muotoon keskittymisestä ja liiasta monimutkaisuudesta saivat hänet pitämään teoksen julkaisemattomana aina Stalinin kuolemaan saakka. Lopulta konsertto kantaesitettiin vasta 1950-luvun puolivälissä. Šostakovitš sävelsi jatkuvasti, mutta vain yleisesti hyväksyttyä musiikkia, eikä tämä konsertto kuulunut siihen teosjoukoon. Voidaankin ajatella, että ainakin ja 1950-lukujen vaihteessa konsertto oli puhtaasti ja riisutusti juuri sitä musiikkia, jota niin usein satiiriin verhoutunut säveltäjä halusi kirjoittaa. Jean Sibelius viimeisteli ensimmäisen sinfoniansa aikana, jona sekä poliittinen tilanne että säveltäjän oma henkilökohtainen elämä kokivat suuria mullistuksia. Teoksen ensimmäinen versio kantaesitettiin jo huhtikuussa 1899 Sibeliuksen sävellyskonsertissa, jonka säveltäjä johti itse. Konsertissa kuultiin myös Metsänhaltija ja taistelutahtoinen Ateenalaisten laulu. Ajankohta oli nimenomaan täynnä taistelutahtoa: Venäjän keisari Nikolai II oli juuri säätänyt helmikuun manifestin. Julistus sai suomalaiset taistelemaan itsemääräämisoikeudestaan, ja kulttuuriväki osallistui taisteluun väkevästi. Kuvasto tuli kuvataiteilijoilta, sävelet Sibeliukselta. Juuri ensimmäisen sinfonian valmistumisen aikoihin Sibeliuksen työn merkitys suomalaisen kansallisidentiteetin luomisessa alkoi hahmottua hyvin selväpiirteisesti. Sibelius löysi ne sävelet, joista suomalaiset löysivät itsensä. Ensimmäinen sinfonia ei kuitenkaan syntynyt hetken mielijohteesta myrskyisässä myllerryksessä, vaan Sibelius oli työstänyt teosta enemmän tai vähemmän jo koko siihenastisen säveltäjänuransa. Aiheet olivat kypsyneet hänen mielessään ja nuottipapereillaan aina Wienin ja Berliinin vilkkailta kaduilta koti-suomen rauhallisena hengittäviin maisemiin. Lukuisten luonnosten, hylättyjen ja sinfonian palasiksi jalostettujen, jälkeen teos oli viimein valmis esitettäväksi. Itse johtamansa ensiesityksen jälkeen Sibelius muokkasi teostaan vielä paljonkin, ja lopullinen versio sai kantaesityksensä Robert Kajanuksen johdolla heinäkuussa vuonna Ensimmäisen sinfonian avaus on omintakeinen: teos lähtee liikkeelle yksinäisen klarinetin voimin, taustalla väreilevät aika-ajoin vain patarummut. Vähitellen sointi kasvaa, ja ensimmäinen osa yltyy hurjaan pauhuun. Osan päättää kaksi yllättävän korutonta pizzicato-sointua. Toinen osa, ihanan rauhoittunut andante, yltyy sekin osan keskellä koko orkesterin pauhuun. Tyyneys palaa kuitenkin vielä. Kolmas osa käynnistyy jännittyneellä odotuksen tunnelmalla, rytmikkäällä jousitaustalla ja räjähtävillä patarummuilla. Touhukkaan scherzon jälkeen on finaalin vuoro. Avaus on viipyilevä. Sibelius punoo kaikki sävelmateriaalin langat vähitellen yhteen ja kerii teoksensa kunnioitusta herättävään päätökseen. Aivan viimeisenä kaiken mahtipontisuuden jälkeen kuullaan taas kaksi pizzicato-sointua samalla tavoin kuin ensimmäisen osan viimeisessä tahdissa. Teos levisi konserttisaleihin läpi Euroopan ja sai kriitikot ihastumaan. Sibeliusta verrattiin lukuisiin suuriin sinfonikkoihin, erityisesti Pjotr Tšaikovskiin. Kansallissäveltäjämme herkkyys oli kuitenkin toisenlaista kuin sisäänpäin kääntyneen venäläisromantikon. Tänään kuultavan ensimmäisensä jälkeen Sibelius kirjoitti vielä kuusi sinfoniaa. Ensi syksynä Tampere Filharmonia soittaa kaikki Sibeliuksen sinfoniat ylikapellimestarinsa johdolla. Rouvali odottaa tätä kovasti. Mä oon tutkinu niitä sinfonioita ihan tosi innoissani. Sieltä löytyy vaikka mitä, hän iloitsee. Ensimmäinen sinfonia on Rouvalin ehdottomia suosikkeja. Se on vähän palikka, ylikapellimestari toteaa. Se on ollu niin selkeesti nuari se Sibelius, mut se on saanu hyvin sidottua ne ajatuksensa yhteen. Se on tosi hieno, miten se vaihtaa sitä teeman kaarta. Se on tavallaan piilottanu sinne hauskasti niitä juttuja. Siellä on niin paljon yksityiskohtia, jotka on oikeesti niin ku tosi makeen kuulosia. Teksti: Maija Leino Su klo 18 Wienin valtionbaletti BALETTIGAALA Liput alk. 40/55/70, opiskelijat ja lapset alk. 30/45/60 Balettibuffet 30 Tampere-talon Lipputoimisto (1,40 /min.+pvm) tampere-talo.fi/wieninvaltionbaletti Hämeenkatu 14 B

5 TAMPERE FILHARMONIASSA TULOSSA MM. Su klo 15 Faunien iltapäivä Jean Sibelius: Adagio Maurice Ravel: Jousikvartetto F-duuri Sibelius: Jousikvartetto, Voces Intimae Ke 3.6. klo 19 Tampereen Sävel Pohjolan kesäiset yöt Tampereen Filharmoninen Kuoro Jean Sibelius La klo 19 Puistokonsertti Tero Harjunniemi, laulu To klo 19 Suuret saksalaiset Michael Barenboim, viulu Felix Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto Mendelssohn: Viulukonsertto Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 2 Kaapo Kamu janice Escher Tampere Filharmonian kausi on julkistettu. Kausikortit ja liput ovat myynnissä Tamperetalon Lipputoimistossa, Aplodi-kulttuurimyymälässä ja Lippupisteessä. Lippupiste perii palvelumaksun. Kausikortin ostajalle syksyn Rondo-lehdet, kun kortti ostetaan viimeistään Yhdet lehdet jakeluosoitetta kohden. Rondon tilaajat voivat ilmoittaa lahjalehtien toimitusosoitteen Maija Leinolle maija.leino@tampere.fi. ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen