SLAAVILAISROMANTIIKKAA. Tampere Filharmonia Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano

Transkriptio

1 SLAAVILAISROMANTIIKKAA Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano

2 Perjantai klo 19 Tampere-talon Iso sali Nikolaj Znaider, kapellimestari Saleem Ashkar, piano PJOTR TŠAIKOVSKI ( ) Pianokonsertto nro 1 h-molli op. 23 I Allegro non troppo e molto maestoso II Andantino semplice III Allegro con fuoco VÄLIAIKA ANTONÍN DVOŘÁK ( ) Sinfonia nro 6 D-duuri op. 60 I Allegro non tanto II Adagio III Scherzo (Furiant): Presto IV Finale: Allegro con spirito Konsertti päättyy noin klo 21. Konsertin taltioiminen on kielletty. TAMPERE FILHARMONIA konserttimestari: Dennis Kim (1. konserttimestari) I viulu: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konsert timestari), Liina Nuora-Loijas***, Lea Antola, Tatevik Ayazyan, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, István Szalay, Vitali Torkkeli, Martti Wiklund, Riikka Alakärppä, Kaisa Hiilivirta, Hong You II viulu: Kimmo Tullila*, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Leena Jaakkola, Kirsi Korpela- Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila alttoviulu: György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Marianne Hautakangas, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Lauri Kankkunen*, Panu Saari***, Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Pekka Rankka**, Seppo Planman oboe: Eva Neuszerova*(tp.), Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Janne Pesonen*** fagotti: Aleksei Dmitriev*, Alexandru Cozma*** käyrätorvi: Jouni Suuronen**, Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Miriam Brown trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta** pasuuna: Antti Hirvonen*, Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin*** tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Petér Fodor*** ILLAN KOKOONPANO Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhtesityökumppani: *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja

3 Lars Gundersen Peter Rigaud Tanskalaissyntyinen Nikolaj Znaider on monipuolinen muusikko. Hän on tunnettu huippuviulistina, ja kansainvälinen ura kapellimestarina on nousussa. Hän on johtanut muun muassa Munich Philharmonic -orkesteria, Ranskan radion filharmonikkoja, Svenska Kammarorkesternia ja London Symphony Orchestraa, jossa hän vierailee kausittain. Päävierailijana kapellimestari on Mariinski-teatterin orkesterissa, jossa hänellä on tästä syksystä alkaen oma kausikonserttisarja. Viulusolistina Znaider esiintyy edelleen maailman johtavien orkestereiden kanssa. Taiteellisen työskentelyn lisäksi Znaider suhtautuu intohimoisesti lahjakkaiden nuorten koulutukseen ja toimikin kymmenen vuotta taiteellisena johtajana Nordic Music Academy -kesäkoulussa. Nuorena, vain 22-vuotiaana, kansainvälisen läpimurtonsa New York Carnegie Hallissa tehnyt Saleem Ashkar opiskeli pianonsoittoa Lontoon Royal Academy of Musicissa Maria Curcion opissa ja Hannoverissa Hochschule für Musik und Theaterissa professori Arie Vardin johdolla. Hän on sittemmin esiintynyt lukuisten maailman johtavien orkestereiden kanssa mukaan lukien Israel Philharmonic, Chicago Symphony, Deutsche Symphony Orchestra, London Symphony Orchestra ja New Zealand Symphony Orchestra. Ashkar työskentelee säännöllisesti nimekkäiden kapellimestareiden kuten Zubin Mehtan, Daniel Barenboimin, Philip Jordanin ja Nikolai Znaiderin kanssa. Lisäksi hän esiintyy useilla festivaaleilla kamarimuusikkona ja resitalistina. SLAAVILAISROMANTIIKKAA Illan konsertissa Tampere-talon Iso sali täyttyy slaavilaissävelistä. Pjotr Tšaikovski ei ollut samalla tavalla venäläiskansallinen kuin esimerkiksi useat maanmiehensä, mutta tämän illan teoksessa soivat kansanperinteestäkin ammennetut vaikutteet. Tšaikovskia vuotta nuoremman tšekkiläissäveltäjä Antonín Dvořákin musiikissa kotiseudun traditioiden vaaliminen on puolestaan leimallista. Hän löysi omintakeisen tyylinsä nimenomaan perinteisten böömiläisten sävelmien ja saksalaisen tradition yhteydestä. Kirjoittaessaan ensimmäistä pianokonserttoaan vuosina 1874 ja 1875 Tšaikovski oli jo saattanut kantaesitettäväksi kaksi ensimmäistä sinfoniaansa. Vaikka keskeisimmät baletti- ja oopperateokset odottivat vielä säveltämistään, oli Tšaikovski todistanut kynänsä taipuvan rakastettaviin orkesteriväreihin aina lamaannuttavasta epätoivosta suurimpaan rakkauteen. Pianokonserton alkutaival oli kankea: Tšaikovski suunnitteli teoksen huippupianisti, Moskovan konservatorion johtaja Nikolai Rubinšteinin esitettäväksi, mutta tämä ei konserttoon tykästynytkään. Murheellisuuteen ja ujouteen taipuvaisesta Tšaikovskista tapauksen on täytynyt tuntua murskaavalta, mutta hän ei luovuttanut eikä nöyrtynyt, vaan pikemminkin suivaantui ja torjui Rubinšteinin tuomion täysin. Kapellimestarina ja pianistina maailmanmainetta niittänyt Hans von Bülow puolestaan ihastui konserttoon ja kantaesitti sen Benjamin Johnson Langin johdolla Bostonissa 25. lokakuuta 1875, siis lähes päivälleen 140 vuotta sitten. Menestyksekkään kantaesityksen jälkeen Tšaikovski korjaili teostaan pariin otteeseen ja viimeisteli lopullisen version vasta seuraavan vuosikymmenen lopulla. Konserton voittokulku jatkui. Rubinšteinkin luopui lopulta jyrkkämielisyydestään ja esitti konserttoa useaan otteeseen. Teos on täynnä hurjaa tunnetta ja toisaalta kevyen kaunista orkesteri-ilmaisua. Ujostelematon virtuoosisuus tulee esille jo ensimmäisissä soolokadensseissa, kun taas mietteliäisyys kätkeytyy muun muassa hitaan osaan avaavaan lumoavaan huilumelodiaan. Tanssillisiin tunnelmiin päästään finaaliosassa; Tšaikovski käytti sävelma-

4 teriaalinsa pohjana ukrainalaista kansanmusiikkia. Konsertto päättyy todelliseen loppuhuipennukseen, jonka on täytynyt saada kantaesitysyleisö riehaantumaan 140 vuotta sitten. Loppuhuipennustakin tunnusomaisemmat ovat teoksen avaustahdit, jotka konserttiyleisöt ympäri Eurooppaa tuntevat samalla tavoin kuin Joutsenlammen keskeisimmät teemat. Näihin ei kuitenkaan pidä jäädä jumiin: Ensimmäinen asia, joka Tšaikovskin pianokonsertosta tulee mieleen, on se, että teos on todellinen superhitti. Se tunnetaan todella hyvin, ja juuri siksi meidän pitäisikin pysähtyä ja katsoa sitä aivan uusin silmin, kuunnella uusin korvin, illan pianisti Saleem Ashkar pohtii. Vaikka pateettinen on sana, joka useista syistä Tšaikovskiin tyypillisesti yhdistetään, ei se välttämättä sovi tämän illan teokseen. Tšaikovskin pianokonsertto on kompaktia musiikkia, joka pitää soittaa keveällä, viehkeällä tavalla, silloin sen herkkyys tulee kaikkein parhaiten esille, illan kapellimestari Nikolaj Znaider kuvailee. Ashkar on samoilla linjoilla: Kun kuuntelee teosta tarkasti, huomaa, ettei siinä ole yhtäkään turhaa nuottia. Se on todella keskittynyttä, todella inspiroituneessa tilassa kirjoitettua ja inspiroivaa musiikkia. Se on aivan omalla tavallaan kevyttä, välillä tuntuu, että jopa jotenkin ranskalaista! En ole esittänyt konserttoa pitkään aikaan, ja teen sen nyt todella mielelläni. Inspiraatio ja rakkaus, ne kuvaavat suhtautumistani tähän teokseen. Dvořák oli lähes neljänkymmenen vuoden iässä tänään kuultavaa sinfoniaa kirjoittaessaan. Hänen ensimmäiset sinfoniansa eivät saavuttaneet mainittavaa menestystä, vaan vasta vuonna 1875 valmistunut viides sinfonia tavoitti laajemman yleisön tietoisuuden. Viisi vuotta myöhemmin säveltäjä viimeisteli kuudennen sinfoniansa, jossa pitkään kypsytelty omintakeinen tyyli tulee hyvin esille. Teos sai riemuitsevan vastaanoton kantaesityksessään keväisessä Prahassa vuonna Konsertin ensimmäiseen teokseen verrattuna Dvořákin kuudetta sinfoniaa kuulee jopa melko harvoin. Se on kuitenkin todella hieno, läpimurtoteos, se, joka todella teki Dvořákista suuren säveltäjän, kapellimestari Znaider arvioi. Dvořák sävelsi kotiympäristönsä kansanperinnettä kunnioittavaa musiikkia läpi uransa. Muiden suurten taiteilijoiden tapaan hän matkusti tiuhaan maailmalla, mutta oman kodin tunnelma ei kaikonnut hänen mielestään milloinkaan. Säveltäjä oli saanut kansanmusiikkikipinän jo varhaisessa lapsuudessaan Nelahozevesin pikkukylässä. Huolimatta siitä, ettei Dvořákin lapsuus ollut ruhtinaallisen yltäkylläinen, sai hän kasvaa yhteisössä, jossa musiikki oli jatkuvasti läsnä. Säveltäjän äidinkieli on tšekki, mutta hänen oli aikanaan opeteltava myös Saksan kieli. Samoista lähtökohdista kumpuaa hänen musiikillinen kielensä: saksalaiset sävellysopit hivuttautuivat jo varsin varhain Dvořákin tyyliin, mikä kuuluu vahvasti tämänkin illan sinfoniassa. Dvořák kulkee vahvasti saksalaisitävaltalaisen tradition jalanjäljissä. Teoksessa kuuluvat Brahms, Beethoven, Schubert Mutta toisaalta tässä on aivan oma juttunsa! Se on se Dvořákin oma kansanperinne. Hän kirjoitti Smetanan tavoin positiivisessa mielessä kansallista musiikkia, Znaider pohtii. Slaavilaisromantiikka on sanapari, joka kaikuu kaihomielisyyttä, mutta tämän illan teokset soivat pikemminkin tanssillisuutta ja hehkua. Dvořák kirjoitti neliosaisen sinfoniansa aikanaan Vysokán tilan vehreissä maisemissa Prahan lähistöllä. Näiden maisemien tunnelman voikin kuulla teoksessa. Sinfonia lämmittää lokakuista iltaa: Minusta Dvořákin kuudes on aurinkoinen teos! Se on optimistista, valoisaa musiikkia, kapellimestari kuvailee. Teksti: Maija Leino INBAL & ITÄVALTALAISET Pe klo 19 Tampere-talon Iso sali Eliahu Inbal, kapellimestari Schubert: Sinfonia nro 8 Mahler: Sinfonia nro 1 Itävaltalaissaksalaisen orkesterimusiikin supertulkki Eliahu Inbal saapuu jälleen johtamaan a. Konsretin avaa Schubertin Keskeneräisenä tunnettu sinfonia. Toisella puoliajalla vuorossa on järkälesinfonikko Mahlerin ensimmäinen, joka sai aikanaan lisänimeä Titaani.

5 Ti klo 19 Pieni sali Sopraano Piia Komsi & Martti Rousin sello-orkesteri Liput alk. 29/33, opisk. 20 Tampere-talon Lipputoimisto (1,40 /min.+pvm) Hämeenkatu 14 B SIBELIUS & NIELSEN -LEVY n ja Santtu-Matias Rouvalin ensimmäinen yhteislevytys on myynnissä Tamperetalon Lipputoimistossa ja konserttien yhteydessä Pro Orchestran pisteessä (2. krs). Sibeliuksen ja Nielsenin viulukonsertot sekä Sibeliuksen kaksi serenadia Santtu-Matias Rouvali Baiba Skride, viulu TAMPERE FILHARMONIAN LAPSIPARKKI Syyskaudella 2015 kaikkien n iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen lapsiparkki 3 12-vuotiaille. Hinta ennen konsertti-päivää on 6 ja konserttipäivänä 8. Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA