KEVÄÄN HERÄTESSÄ. Tampere Filharmonia Benjamin Shwartz, kapellimestari Javier Perianes, piano

Transkriptio

1 KEVÄÄN HERÄTESSÄ Tampere Filharmonia Benjamin Shwartz, kapellimestari Javier Perianes, piano

2 Torstai 7.5. klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Benjamin Shwartz, kapellimestari Javier Perianes, piano AARON COPLAND ( ) Appalakkien kevät MAURICE RAVEL ( ) Pianokonsertto G-duuri I Allegramente II Adagio assai III Presto VÄLIAIKA IGOR STRAVINSKY ( ) Fantastinen scherzo op. 3 IGOR STRAVINSKY Satakielen laulu, sinfoninen runo Konsertti päättyy noin klo 21. ILLAN KOKOONPANO konserttimestari: Dennis Kim I viulu: Maria Itkonen (3. konserttimestari), Riikka Marttila*, Liina Nuora-Loijas***, Lea Antola, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli, Tatevik Ayazyan, Sebastian Silén II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela- Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Saana Laitinen alttoviulu: György Balázs*, Heili Hannikainen, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo, Eija Laru sello: Panu Saari* tp., Elina Sipilä** tp., Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä, Sampo Liukko, Virpi Välimäki, Juho Nissi kontrabasso: Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Juha Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Annaleena Jämsä*, Pekka Rankka**, Nina Johnson***, Seppo Planman oboe: Juha Ala**, Heikki Pöyhönen***, Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Mark Reding**, Janne Pesonen***, Reetta Näätänen fagotti: Aleksei Dmitriev*, Alexandru Cozma***, Emil Fuchs käyrätorvi: Jouni Suuronen**, Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Miriam Brown trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Aki Välimäki*** pasuuna: Antti Hirvonen*, Vygantas Silinskas**, Olavi Hostikka tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen* lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Tuomo Oravakangas***, Petri Hänninen***, Harri Lehtinen, Niko Ronimus harppu: Kirsti Vartiainen*, Leea Nikku kosketinsoittimet: Ville Hautakangas, Riina Häkkinen *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja

3 Frank Siteman-Winchester Josep Molina Kapellimestari Benjamin Shwartz valittiin Wroclawin filharmonisen orkesterin musiikilliseksi johtajaksi vuonna Ennen viimeisintä kiinnitystään Shwartz työskenteli pitkään San Franciscon sinfoniaorkesterissa. Nuori kapellimestari on johtanut huippuorkestereita ja useita oopperaproduktioita ympäri maailmaa. Shwartz opiskeli orkesterinjohtoa Philadelphian Curtisinstituutissa, missä hän sai työskennellä intensiivisesti Christoph Eschenbachin kanssa. Lisäksi hän on opiskellut sävellystä Pennysylvanian yliopistossa, Saksassa Karlheinz Stockhausenin johdolla ja Pariisissa uuden musiikin keskuksessa IRCAMissa. Espanjan kiinnostavimpiin nuoriin artisteihin lukeutuva Javier Perianes on kasvattanut kansainvälistä suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Hän on esiintynyt ahkerasti useilla festivaaleilla ja orkesterisolistina ympäri maailmaa. Perianes on saanut työskennellä useiden huippukapellimestareiden kanssa, ja hänellä on takanaan jo useita menestyksekkäitä levytyksiä. Vuonna 2012 pianisti vastaanotti Espanjan kulttuuriministeriön myöntämän kansallisen musiikkipalkinnon. Hänen ohjelmistonsa kattaa laaja-alaisesti juuri ranskalaista romantiikkaa, jota tulkiten hän loistaa myös illan konsertissa. KEVÄÄN HERÄTESSÄ Tässä konsertissa amerikkalainen maisema kohtaa fantastiset sadut, luonnehtii kapellimestari Benjamin Shwartz illan ohjelmaa. Aaron Coplandin tuotantoa pidetään yhdysvaltalaisen kuulokuvan kiteytymänä niin hänen omilla seuduillaan kuin muuallakin maailmassa. Copland kirjoitti ja 1940-lukujen vaihteessa kolme sellaista balettia, jotka yleisö vastaanotti heti lämpimästi: Billy the Kidin, Rodeon ja Appalakkien kevään (Appalachian Spring). Viimeisin kantaesitettiin vuonna Baletin pohjalta muokkaamastaan Appalakkien kevät -orkesterisarjasta Copland sai Pulizer-palkinnon vuonna Vaikka säveltäjä antoi baletille alkuun nimeksi Ballet for Martha teoksen koreografin mukaan ja vaikka englanninkielen sana spring voi viitata yhtä hyvin lähteeseen kuin kevääseen, on heräilevä vuoristomaisema helppo nähdä mielessään musiikin soidessa. Baletin tarina johdattelee tunnelmaan: nuori, vasta elämäänsä rakenteleva pariskunta asettuu asumaan Pennysylvanian osavaltioon, jonka läpi Appalakkien vuoristojono kulkee. Tässä teoksessa on uskomattoman karakteristinen soundi, välillä se kuulostaa cowboylta, välillä kansanmusiikilta, välillä se on tismalleen sellainen amerikkalainen maisema! Teoksessa on paljon amerikkalaiselle kansanmusiikille tyypillisiä juttuja, kuten avoimia harmonioita, illan kapellimestari selittää. Copland sijoitti teokseensa vielä Shakers-uskonlahkon 1800-luvun melodian Simple gift, josta suomeksi käytetään nimitystä Lahja on olla nöyrä. Tämä kuvaa hyvin Coplandin tapaa suhtautua säveltämiseen: suuren osan teoksistaan hän kirjoitti ensisijaisesti niitä kuuntelevalle yleisölle. Hän nöyrtyi sen tosiseikan edessä, että itsepintaisena modernistina menettäisi tärkeän kontaktin valtayleisöön. Appalakkien keväässä hän luokin aivan omanlaisensa sävymaailman, joka oli samalla sellainen, jonka yleisö pystyi omaksumaan. Copland löysi ne sävelet, joista yhdysvaltalaisyleisö löysi soivan identiteettinsä. Maurice Ravel kasvoi Pariisissa. Kaupunki opetti nuorukaiselle oman äänimaailmansa, ja Ravelista tuli nimenomaan sävykkään 1900-luvun alkupuolen ranskalaismusiikin ydinhahmo. Ravel kirjoitti paljon pianomusiikkia ja hänet tunnettiin myös huomattavan herkkäaistisesta kyvystään kirjoittaa orkesterille. Molemmista saadaan näyte tänä iltana. Säveltäjät kirjoittavat konserttonsa usein jollekin aivan tietylle muusikolle, jonka haluavat soittavan kantaesityksessä. Tarina kertoo, että Ravel kirjoitti tämän konserton itselleen. Tai ainakin suunnitteli tekevänsä niin. Hän aloitti G-duuripianokonserton sävellystyön 1920-luvun lopussa. Teoksessaan hänellä oli mahdollisuus yhdistää säveltäjyys ja pianistius. Tämä ei kuitenkaan aivan toteutunut. Sävellyspro-

4 sessi keskeytyi, kun sodassa oikean kätensä menetänyt huippupianisti Paul Wittgenstein tilasi Ravelilta pianokonserton vasemmalle kädelle. Vasemman käden konserton joka kuultiin Tampereella viimeksi marraskuussa kirjoitettuaan Ravel sai viimein palata omansa pariin. Hän kuitenkin sairastui vuosikymmenten vaihteessa niin, ettei voinut enää soittaa lainkaan. Ravel omisti konserttonsa ranskalaispianisti Marguerite Longille ja johti ensiesityksen itse tammikuussa vuonna Ennen pianokonserttojen säveltämistä Ravel oli juuri palannut pitkältä Amerikan kiertueelta. Hän oli tehnyt monta uransa viimeisten teosten kannalta merkittävää asiaa. Ensinnäkin hän oli itse esiintynyt pianistina useissa konserteissa. Toiseksi hän oli kuullut tahti kaupalla jazzia. Yhdysvallat ja vähitellen muunkin maailman valloittanut musiikkityyli vakuutti myös ranskalaissäveltäjän, joka halusi tuoda 1920-luvun jazzin rytmiikkaa omaan musiikkiinsa. Illan kapellimestari Benjamin Shwartz kuvailee juuri tätä luonnetta konsertossa: Kun Coplandin vaikutteet ovat selvästi amerikkalaisesta kansanmusiikista, on Ravel taas ottanut omansa jazzista. Kolmiosainen G-duurikonsertto on ainakin paikoin paljon iloluontoisempi kuin traagisen utuinen vasemman käden konsertto. Toisaalta siitä löytyy myös samaa mietiskelevää eksotiikkaa kuin edeltäjässäänkin. Ravelille tyypillinen yhtäaikaisesti kotoisa ja eksoottinen orkesteriväritys on mukana ja säveltekstuurin dynaamiset vaihtelut toimivat usein kuin ylitse heittäytyvät hyökyaallot. Välillä kasvoihin puhaltaa lempeä tuuli. Teos on mausteinen ja hyvin valoisa, se on aivan täynnä aurinkoa, miettii illan kapellimestari. Venäläissyntyinen Igor Stravinsky ehti asua elämänsä aikana useassa maassa. Sotien varjostamalla aikuisiällään hän muutti aluksi Sveitsiin, sieltä Pariisiin ja lopulta Yhdysvaltoihin. Mitä tulee vaikutteiden ottamiseen, liikuskeli hän partituureja selatessaan vielä vilkkaammin; säveltäjä haali vaikutteita venäläiseltä viisikolta, saksalais-itävaltalaisesta taidemusiikkiperinteestä ja ennen kaikkea aikansa ranskalaisesta musiikista. Jean Sibeliuksen tavoin myös Stravinsky aloitti opintiensä oikeustieteen parissa, mutta heittäytyi sittemmin totaalisesti musiikin vietäväksi. Fantastinen scherzo syntyi vuosina , jolloin uraansa aloitteleva Stravinsky oli ehtinyt jo keskeyttää oikeustieteen opinnot, avioitua ja olla Nikolai Rimski-Korsakovin yksityisopissa vuosia. Tarina kertoo, että fantastisen scherzon alkuinnoituksena oli Maurice Maeterlinckin Mehiläisten elämä -teos, jossa belgialaiskirjailija kuvaa teoksessaan hyönteisten elämää hyvin yksityiskohtaisesti. Fantastinen scherzo esitettiin Pietarissa vuonna Stravinskyn maailma on fantastinen! Enkä tarkoita nyt fantastisella sitä, että se olisi aina valtavan paljon hienompi kuin muilla, vaan sitä, että se on erilainen kuin ympäröivä todellisuus. Se on jotakin muuta, kapellimestari Shwartz selittää. Balettivaikuttaja Sergei Djagilev kuuli esityksen Pietarissa ja innostui sen omaperäisestä ilmaisutavasta niin paljon, että tilasi Stravinskylta Tulilintu-baletin, josta tuli säveltäjän läpimurtoteos. Tulilintu kantaesitettiin vuonna 1910 ja kolme vuotta myöhemmin nähtiin Kevätuhrin ensiesitys. Seuraava merkkiteos oli pitkään hioutunut Satakieli-ooppera. Stravinsky oli aloittanut teoksen säveltämisen jo ennen Tulilintua ja Kevätuhria, mutta sysännyt sen syrjään balettien vuoksi. Ooppera sai kantaesityksensä toukokuisessa Pariisissa vuonna Stravinsky kirjoitti Satakielen H. C. Andersenin sadun pohjalta, ja teoksen satumainen yleisvire onkin hyvin toisenlainen kuin Kevätuhrin sävelkieli. Kolme vuotta myöhemmin Stravinsky muokkasi oopperasta sinfonisen runon, Satakielen laulun, joka kuullaan tänä iltana. H. C. Andersenin satu sijoittuu muinaiseen Kiinaan, keisarin loisteliaaseen palatsiin. Läheisessä metsässä asustelee ihana satakieli, pienen pieni lintu, jonka lumoavaa laulua ihmiset ympäri maailman matkaavat kuulemaan. Tapaus tulee keisarin tietoon ja käskee palvelijoitaan pyytämään linnun luokseen. Lintu saapuu hoviin ja keisaria myöten kaikki ihastuvat hänen lauluunsa ikihyviksi. Palatsiin tuodaan uusi lintu, kimaltelevin timantein koristeltu mekaaninen satakieli, jota pidetään alkuperäistä parempana. Oikea lintu lentää pois ja tästedes hovissa kuunnellaan vain väsymätöntä tekosatakieltä. Lopulta se kuitenkin hajoaa. Tarinan loppupuolella kuolema saapuu keisarin vuoteen ääreen piinaamaan tätä vanhoilla muistoilla. Äkkiä oikea, alkuperäinen pieni lintu lennähtää huoneeseen ja alkaa laulaa ihanaa lauluaan. Kuolema liikuttuu ja lopettaa piinaamisen. Keisari ymmärtää pestata oikean linnun palatsin tärkeimmäksi laulajaksi. Hyvä voittaa pahan ja aito viisaus turhamaisuuden. Orkesterisarjan musiikkia värittävät oopperasta peräisin olevat eksoottiset kiinalaisen posliinipalatsin sävyt, satakielen ihastuttava laulu ja toisaalta kaikki perinteisen sadun hahmotelmat hyvän ja pahan vastakkainasettelusta elämän ja kuoleman taisteluun. Mukana on tietenkin myös taikuutta. Illan kapellimestari on hyvin innoissaan orkesterisarjasta: Tämä on jännittävä teos, koska Stravinsky sävelsi sitä niin kauan. Siinä voi kuulla kaikki erilaiset kehityskaudet. Hän ehti tehdä välissä vaikka mitä merkittäviä teoksia ja palasi aina uudelleen takaisin tähän. Minulle Satakielen laulu on hyvin tärkeä. Se on jäänyt niin monen muun teoksen varjoon, enkä voi tajuta, miksi. Mielestäni se on todella, todella taianomainen. Teksti: Maija Leino

5 Su klo 18 Wienin valtionbaletti BALETTIGAALA Liput alk. 40/55/70, opiskelijat ja lapset alk. 30/45/60 Balettibuffet 30 Tampere-talon Lipputoimisto (1,40 /min.+pvm) tampere-talo.fi/wieninvaltionbaletti Hämeenkatu 14 B TAMPERE FILHARMONIASSA TULOSSA MM. Ma klo 19 Konserttimestarin ilta Dennis Kim, viulu David Fung, piano Soojin Han, sello Beethoven Pärt Su klo 15 Faunien iltapäivä Ravel Sibelius Ke 3.6. klo 19 Tampereen Sävel -konsertti Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Tampereen Filharmoninen Kuoro Sibelius La klo 19 Puistokonsertti Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Tero Harjunniemi, laulu Tutustu tuleva kauden koko ohjelmaan: ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen